Jyväskylän kaupunki Haukkalan pohjoisosan luontoselvitys

Samankaltaiset tiedostot
Jyväskylän kaupunki. Etelä-Keljo II:n luontoselvitys

Kantakaupungin yleiskaava. Asutuksen laajenemisalueiden luontoselvitys Kokkolassa. Tammikuu 2010 Mattias Kanckos

KEMPELEEN TUOHINONOJAN VARREN LUONTO-SELVITYS

KOLMENKULMANTIEN LUONTOSELVITYS Nokia 2017

KIIMASSUON TUULI- PUISTO TÄYDENTÄVÄ LUON- TOSELVITYS

Vesirattaanmäen hoito- ja käyttösuunnitelma LIITE 13: Kuvioluettelo Sivu 1/26

LIITE. Louhunkankaan suunnittelualueen tuulivoimaloiden alueiden ja huoltotieyhteyksien rakentamisaluekuvaukset.

Päivölän alueen esiselvitys

Pälkäneen Laitikkalan kylän KATAJAN TILAN LUONTOSELVITYS (Kyllönsuu , Kataja ja Ainola )

Miilukorven luonnon- ja maisemanhoitosuunnitelma LIITE 13: Kuvioluettelo Sivu 1/18

HARTOLAN PURNUVUO- REN LIITO-ORAVA- JA KASVILLISUUSSELVITYS

KEMPELEEN SARKKIRANNAN KASVIHUONEENTIEN LUONTOSELVITYS

KOLMENKULMAN LAAJENNUSALUEEN LUONTOSELVITYS Nokia 2017

Savonlinnan Matarmäen luontoselvitys 2013

SOININ PIHLAANMÄEN ASEMAKAAVA LUONTOARVOJEN TARKISTUS

EPAALAN-KUULIALAN OSAYLEISKAAVA LUONTOSELVITYS 2009

NURMIJÄRVEN KUNTA KUUSIMÄEN LUONTOSELVITYS

Merkkikallion tuulivoimapuisto

SALMENKYLÄN ASEMAKAAVAN LAAJENNUSALUEEN LUONTOSELVITYS 2009

1. Yleistä. Hannu Tuomisto FM

KONGINKANGAS. Lohko Kuvio Ala Kasvupaikka maalaji Kehitysluokka ,2 kangas, lehtomainen kangas hienoainesmoreeni 3

KEVÄTLAAKSON ASEMAKAAVAN LUONTOSELVITYS Osa-alueet

PÄLKÄNEEN LOMAKODIN ALUEEN LUONTOSELVITYS 2010

SOMERHARJUN LIIKEKESKUKSEN ASEMAKAAVA -ALUEEN LUONTOSELVITYS

Kauramäen luontoarvot Kooste tehdyistä selvityksistä Jyväskylän kaupunki Kaavoitus Elina Lehtinen

PERTUNMAA, HARTOLA, HOLLONPÄÄ

Nokian kaupungin KOHMALAN ALUEEN LUONTOSELVITYS 2013

TAALERITEHTAAN TUULITEHDAS I KY MISSKÄRRIN TUULIVOIMAPUISTON KASVILLISUUSSELVITYS

NIIRASENLAHDEN ASEMAKAAVA-ALUE LUONTOSELVITYS 2012

Liitteet: Liitekartta nro 1: Lehmihaantien määräalueen luontotyypit

Luontokohteiden tarkistus

LUONTOSELVITYS KALAJÄRVI TILA:

Putkilahden luonto- ja liitooravaselvitys

LAPUAN KESKUSTAAJAMAN TUOTANTO- JA LOGISTIIKKA-ALUEEN OSAYLEISKAAVA MUUTTUNEIDEN TUULIVOIMALAPAIKKOJEN TARKISTUS

Akaan kaupungin YRITYS-KONHON ALUEEN LUONTO- JA LIITO-ORAVASELVITYS 2011

Kirrin liito-oravaselvitys

KÄRKÖLÄ JÄRVELÄ SUOMEN ALUEEN LUONTO- JA MAISEMASELVITYS 2010

PARIKKALAN KUNTA UUKUNIEMEN OSAYLEIS- KAAVAN LUONTOSELVI- TYS UUSIIN RAKENTA- MISALUEISIIN LIITTYEN

MARJONIEMENTIEN ALUE, HEINOLA LUONTOSELVITYS

Pohjois-Pohjanmaan ampumarataselvitys; kooste ehdotettujen uusien ratapaikkojen luontoinventoinneista

Teernijärvi (Nokia) rantakaava

RAJAMÄEN SÄHKÖASEMAN LUONTOSELVITYS

Pyhtään kunta. Pyhtään Keihässalmen kalasataman alueen luontoselvitys 2011

Luontoselvitys. Lempäälän Pitkäkalliolla

Aliketolan tilan luontoarvoselvitys Kokemäki Luontopalvelu Kraakku Marika Vahekoski

Metsänhoitotyöt kuvioittain

SAVONLINNAN ANDRITZIN ASEMAKAAVA-ALUEEN LUONTOSELVITYS

Ympäristönsuunnittelu Oy Pirkanmaa. Sysmän Iso-Särkijärven ja Hevoshiekan ranta-asemakaavan luontoselvitys 2010

ILVESVUORI POHJOINEN ASEMAKAAVA: LUONTOSELVITYKSEN TÄYDENNYS. Pekka Routasuo

Sastamalan kaupungin metsäomaisuus. Katariina Pylsy

VT 6 PARANTAMINEN VÄLILLÄ HEVOSSUO NAPPA LUONTOSELVITYS

Kartoitusraportti Maastokäynnin perusteella tehty Latamäen luontoarvojen kartoitus Luontopalvelu Kraakku Marika Vahekoski

MT 369 KEVYEN LIIKENTEEN VÄYLÄ VÄLILLE KÄÄPÄLÄ-TUOHIKOTTI

MERIKARVIAN KORPI-MATIN TUULIVOIMAHANKE

Ainolanvainion asemakaavan laajennus, Pirkkiö, Tornio

Liite 8 (osa 3). Joukhaisen kasvillisuus- ja luontotyyppikartoituksen kuviotiedot

TORVENKYLÄN TUULIVOIMAHANKE MAAKAAPELIREITIN MAASTOTARKISTUS

LUONTOSELVITYS USP HÄMEENLINNAN KAUPUNKI Katumantie 2:n asemakaavamuutos. Luontoselvitys

Rauman kaupungin. Fere-Centerin, Papinpellon, Jussoilan, Unajantien ja Nikulanmäen. asemakaava-alueiden. luontoselvitys

LEMI KUHASENSAARI. Ranta-asemakaavan muutos LUONTOINVENTOINTI. Jouko Sipari

Kortesjärven tuulivoimapuiston luontotyyppiselvitys

Tila Valola 5:22 Jaurakkajärvi -luontoselvitys 2007 Biologitoimisto Jari Venetvaara Ky 2007

EURAJOEN KUNTA. Luontoselvitys. Työ: Turku,

Niiralan luonto- ja linnustoselvitys

Liikenneväylien korjausvelkaohjelma : kohteen 58 Mt Toijantie luontoselvitys

Kuviotiedot Kunta Alue Ms pääpuulaji. Monimuotoisuus ja erityispiirteet C1 Lähimetsä Osin aukkoinen. Monimuotoisuus ja erityispiirteet

LEMPÄÄLÄN ARVOKKAAT LUONTOKOHTEET. Jalopuumetsät (LSL 29 ) 17. Helininlahden jalopuumetsikkö

Suomenselän ja maanselän alueiden -suojelu ja ennallistamisesitys Helmikuu ID 2040 Tonttijärvi, Ylöjärvi, Pirkanmaa

HEPOLUHDAN ALUEEN LUONTOSELVITYS 488- C8206

Heinijärvien elinympäristöselvitys

SOROSENLAHDEN RANTA-ASEMAKAAVAN LAATIMISEEN LIITTYVÄ LUONTOSELVITYS

LIITE 5 SAVONLINNAN VUOHISAAREN ASEMAKAAVAN LUONTOSELVITYS 2008

Tikkalan päiväkoti-koulun itäisen metsikön luontoselvitys

VUOHIMÄEN MAA-AINESTEN OTTOALUEET, KIRKKONUMMI LUONTOSELVITYS

Akaan kaupungin Toijalan SAVIKON ASEMAKAAVA-ALUEEN LIITO-ORAVA- JA LUONTOSELVITYS 2008

Kuviokirja Keskikarkea tai karkea kangasmaa Kehityskelpoinen, hyvä. Hakkuuv. Kui- tua. Kasvu m³/ha/v. tua 18,9. Kasvu. Kui- Hakkuu. tua.

Kuviokirja Keskikarkea tai karkea kangasmaa Kehityskelpoinen, hyvä. Kasvu m³/ha/v. Kui- tua. Hakkuu. tua 4,0. Kasvu. Kui- Hakkuu. tua.

KYYNIJÄRVEN ALUEEN KASVILLISUUSSELVITYS 2016

Kuviokirja Keskikarkea tai karkea kangasmaa Kehityskelpoinen, hyvä. Hakkuuv. Kui- tua. Kasvu m³/ha/v. tua 1,4. Hakkuu. Kasvu. Kui- tua.

Äijälän alueen luontoselvitys

LUONTO- JA MAISEMASELVITYS 2015

KEVYEN LIIKENTEEN VÄYLÄ IITIN KIRKONKYLÄN KOHDALLA LUONTOSELVITYS

Kuviokirja Kui- tua. Kasvu m³/ha/v. Hakkuu. tua 10,9. Kasvu. Hakkuu. Kui- tua. tua 7,5. Keskikarkea tai karkea kangasmaa Kehityskelpoinen, hyvä

Asemanseudun liito-orava- ja luontoselvitys 2010

MÄNTSÄLÄN LEMPIVAARAN ASEMAKAAVA-ALUEEN LUONTOSELVITYS 2013

Kuohun alueen luontoselvityksen täydennys 2015

MAKKARALAHDEN LUONTOSELVITYS

TEUVAN KUNTA Keskustan osayleiskaava kantatien varren alueella ja kirkkoseudun asemakaavan laajennus kantatien pohjoispuolelle

1. Selvitys. 2. Kohteet

Luontoselvitys, Kalliomäki , Sappee, Mira Ranta 2015 Liito-oravaselvitys,Kalliomäki , Sappee, Mira Ranta 2016 Sappee

LAUKAA VEHNIÄN OSAYLEISKAAVAN LIITO-ORAVASELVITYS

VÄSTERVIKIN TUULIVOIMAHANKE MUUTTUNEIDEN VOIMALAPAIKKOJEN MAASTOSELVITYKSET (KEVÄT/KESÄ 2015)

Kouvolan kaupunki. Kesärannan ranta-asemakaava. Liito-orava -inventointi. Jouko Sipari

LEMPÄÄLÄN ARVOKKAAT LUONTOKOHTEET. Lehdot ja korvet. 26. Päivölän lehtometsäalue (Linturi-Laurilan lehto) Luonnonsuojelualue LSL, Arvokas luontokohde,

Suomenselän ja maanselän alueiden -suojelu ja ennallistamisesitys Helmikuu ID 2033 Kalliojärvi-Pitkäjärvi, Ylöjärvi, Pirkanmaa

Teisko Aitolahden metsäsuunnitelma vuosille

URJALA, KORTTELIN 28 JA PUISTOALUEIDEN ASEMAKAAVAN LUONTOSELVITYS

A. Ahlström Kiinteistöt Oy & Satawind Oy. Porin Ahlaisten Lammin tuulivoimapuiston kasvillisuusselvitys 2014 AHLMAN GROUP OY

MIKKELI, VISULAHTI POHJOINEN ASEMAKAAVAN LUONTOSELVITYS

KINKOMAAN ASEMAKAAVAN LUONTOSELVITYS

Transkriptio:

Jyväskylän kaupunki Haukkalan pohjoisosan luontoselvitys 1. Johdanto Tämän selvityksen tavoitteena on laatia Jyväskylän kaupungin kaupunkisuunnittelutoimistolle kaavoitustarkoituksia palveleva luontoselvitys. Tarkoituksena on kuvata alueen eri biotoopit, tunnistaa luonnonarvoiltaan ja virkistyskäytön kannalta tärkeät alueet sekä esittää suosituksia alueen maankäytöstä. Selvityksen teki biologian opiskelija Tuomas Talvitie 2. Selvitysalue Selvitysalue sijaitsee Jyväskylän kaupungin Pohjoisrajalla, Haukkalan sairaalan ympäristössä. Alue rajautuu lännessä Laajavuorentiehen, pohjoisessa kaupungin rajaan ja idässä Tuomiojärven rantaan. Selvitysalueen pinta-ala on noin 22 ha.

3. Työn suorittaminen ja menetelmät Selvitysalan luonnonympäristön nykytila selvitettiin tutustumalla olemassaolevaan karttamateriaaliin, vääräväri-ilmakuviin, selvitysalueen metsäalojen kuviotietoihin sekä maastokäynnin perusteella. Maastotyöt tehtiin 13.6.2003. Maastokäynnin yhteydessä kuviontia tarkennettiin metsien rakenteen, kehitysvaiheen ja metsätyyppien mukaan. Luokitus perustuu osittain Kuusipalon (1996) kasvupaikkatyyppiluokitukseen. Kuviokuvaukset on esitetty liitteessä 1. Kuviokohtainen virkistyskäyttöarvo on arvotettu heikko kohtalainen hyvä -asteikolla (liite 3). Arviointien perusteena on ollut muun muassa: - sijainti - kulutuskestävyys - helppokulkuisuus - luonnontilaisuus - maisemallisuus - monipuolisuus - alueen aikaisempi virkistyskäyttö (polut) Kuviokohtaiset luontoarvot on arvioitu heikko melko heikko kohtalainen hyvä merkittävä -asteikolla (liite 4). Arviointien perusteena on ollut muun muassa: - uhanalaiset lajit - luonnontilaisuus - avainbiotoopit ja avainlajit - edustavuus - lahopuun määrä - metsien rakenne - linnusto ja eläimistö Suositukset perustuvat Jyväskylän ympäristöviraston laatimiin käyttöluokituksiin. Käyttöluokitukset on laadittu metsänhoidollisia tarpeita silmälläpitäen, mutta ne soveltuvat myös luontoinventoinnin tarpeisiin. 4. Maaperä Selvitysalueen maaperä koostuu hiekka- ja hietamuodostumista. Kuviolla n:o 3 ja osin kuviolla n:o 2 maaperälaji on hiesu. 5. Luonnon ja maiseman yleispiirteet Selvitysalueesta noin 62 % on eri-ikäistä metsää. Varttuneita metsiä on 5,5 ha, noin 25 % metsien kokonaispinta-alasta. Iäkkäämmät metsät sijaitsevat pääosin Haukkalan sairaalan pohjoispuolella ja enimmäkseen ne ovat ruohoisia ja heinäisiä käenkaali-mustikkatyypin (OMT) lehtomaisia kankaita. Nuoria lehtimetsiä on 2,5 ha, noin 12 % metsien kokonaispinta-alasta. Ne ovat osin entistä maatalousmaata ja ne sijaitsevat Tuomiojärven rannassa (kuviot n:o 8 ja 9). Selvitysalueen länsi- ja pohjoisreuna ovat entisellä maatalousmaalla olevia taimikoita. Taimikoitten osuus metsien

kokonaispinta-alasta on 25 %, noin 5,5 ha. Alueen eteläosassa on suurruohoista niittyä ja pakettipeltoa. Selvitysalueen kuviokohtaiset kuvaukset on esitetty liitteessä 1 ja biotooppityypit liitteessä 2. 6. Suositukset Haukkalan sairaalaa ympäroivät kuviot n:o 4, 5 ja 6 esitetään jätettäviksi virkistysmetsiksi. Haukkalan sairaalan viereiset Tuomiojärven rantakuviot n:o 7 ja 8 esitetään jätettäväksi lähimetsiksi. Tuomiojärven rantakuvio n:o 10 esitetään jätettäväksi maisemametsäksi. Maankäyttösuositukset on esitetty liitteessä 5. Lähteet: - Jyväskylän kaupunki, vääräväri-ortokuvat (kuvattu v. 2002). - Jyväskylän kaupunki, metsäkuviotiedot, lohko n:o 5. - Kuusipalo, J. 1996. Suomen metsätyypit. Kirjayhtymä Oy, Kirjapaino Oy West Point, Rauma. Liitteet: - Liite 1. Kuviokuvaukset - Liite 2. Biotoopit - Liite 3. Virkistyskäyttöarvot - Liite 4. Luontoarvot - Liite 5. Maankäyttösuositukset

Liite 1. Kuviotiedot Kuvio 1. pinta-ala 0,4 ha Rauduskoivuvaltainen taimikko/nuori kasvatusmetsä. Entinen maatalousmaa, jonka puuston ikä on noin 30 vuotta. Sekapuuna kuviolla on mäntyä sekä kuusta. Kenttäkerros on ruohoinen, sen valtalajeja ovat mesiangervo, metsäkorte, metsäkastikka, huopaohdake, vadelma sekä särmäkuisma. Pohjakerroksessa vallitsevat ruusukesammal, korpikerrossammal sekä suikerosammalet. Virkistyskäyttöarvo heikko. Luonnonarvoiltaan melko heikko. Jyväskylän kaupungin metsien käyttöluokituksessa talousmetsää. Kuvio 2. pinta-ala 2,6 ha Mäntytaimikko entinen maatalousmaa. Alikasvos kuusta, kiiltopajua ja rauduskoivua. Kenttäkerros on ruohoinen, sen valtalajeja ovat metsäkorte, vadelma, leskenlehti, ojakellukka, karhunputki ja nurmilauha. Pohjakerroksessa vallitsevat metsäkerrossammal ja suikerosammalet. Virkistyskäyttöarvo heikko. Luonnonarvoiltaan heikko. Jyväskylän kaupungin metsien käyttöluokituksessa talousmetsää. Kuvio 3. pinta-ala 0,8 ha Mäntytaimikko entinen maatalousmaa. Pyörätien itäpuolelle jatkuva osa mäntytaimikkoa. Kasvillisuus samanlaista kuin kuviolla n:o 2. Virkistyskäyttöarvo heikko. Luonnonarvoiltaan heikko. Jyväskylän kaupungin metsien käyttöluokituksessa talousmetsää. Kuvio 4. pinta-ala 1.6 ha Mäntyvaltainen lehtomainen kangas (OMT). Puusto on noin 125 -vuotiasta. Sekapuuna kuviolla kasvaa kuusta, rauduskoivua sekä muutama haapa. Alikasvos on pihlajaa. Kenttäkerroksen on ruohoinen, sen valtalajeja ovat lillukka, metsäkurjenpolvi, metsäkastikka, kielo, oravanmarja ja käenkaali. Pohjakerroksessa vallitsevat metsäkerrossammal ja metsäliekosammal. Jyväskylän kaupungin metsien käyttöluokituksessa virkistysmetsää. Esitetään jätettäväksi virkistysmetsäksi.

Kuvio 5. pinta-ala 1,0 ha Kuusivaltainen lehtomainen kangas (OMT). Puusto on noin 90 -vuotiasta ja melko väljää. Sekapuuna kuviolla kasvaa mäntyä ja hieman rauduskoivua. Alikasvos on pihlajaa sekä kuusentaimia. Kenttäkerros on ruohoinen ja heinäinen, sen valtalajeja ovat metsäkastikka, lillukka, metsäkurjenpolvi, ahomansikka, oravanmarja ja käenkaali. Koiranheittäkin kasvaa siellä täällä. Pohjakerroksessa vallitsevat metsäkerrossammal ja metsäliekosammal. Jyväskylän kaupungin metsien käyttöluokituksessa virkistysmetsää. Esitetään jätettäväksi virkistysmetsäksi. Kuvio 6. pinta-ala 1,0 ha Rauduskoivuvaltainen lehtomainen kangas (OMT). Puusto on noin 60 -vuotiasta. Sekapuuna kuviolla kasvaa mäntyä. Alikasvos on pihlajan-, koivun- ja haavanvesoja sekä kuusentaimia. Kenttäkerros on ruohoinen ja heinäinen, sen valtalajeja ovat mesiangervo, ojakellukka, metsäkorte, lillukka, huopaohdake ja käenkaali. Pohjakerroksessa vallitsevat metsäkerrossammal, metsäliekosammal ja seinäsammal. Kuvio rajautuu Tuomiojärveen. Rantaviivassa kasvaa suovehkaa, kurjenjalkaa ja rantakukkaa. Tuomiojärven kelluskasveja tällä rannalla ovat ulpukka, rantapalpakko ja uistinvita Jyväskylän kaupungin metsien käyttöluokituksessa virkistysmetsää. Esitetään jätettäväksi virkistysmetsäksi. Kuvio 7. pinta-ala 1,2 ha Iäkäs, noin 130 -vuotias mäntyvaltainen tuore kangas (MT) / osin (OMT). Sekapuuna kasvaa eriikäistä kuusta ja rauduskoivua. Alikasvoksena kasvaa pihlajaa sekä kuusentaimia. Kenttäkerros on heinäinen ja ruohoinen, sen valtalajeja ovat metsäkastikka, mustikka ja oravanmarja sekä paikoin myös lillukka ja käenkaali. Pohjakerroksessa vallitsevat metsäkerrossammal ja metsäliekosammal. Kuvio rajautuu itäsivultaan Tuomiojärveen. Ranta on melko matala. Rantaviivassa kasvaa vesisaraa ja rantakukkaa ja kelluskasveina esiintyy ulpukkaa ja siimapalpakkoa. Jyväskylän kaupungin metsien käyttöluokituksessa lähimetsää. Esitetään jätettäväksi lähimetsäksi. Kuvio 8. pinta-ala 0,5 ha Nuori ruohoinen lehtimetsä. Puuston ikä on noin 30 vuotta ja se koostuu rauduskoivusta ja harmaalepästä. Rannassa on muutamia hieman varttuneempia haapapuuryhmiä. Kenttäkerroksen

valtalajeja ovat metsäkorte, vadelma, maitohorsma, hiirenporras ja punaherukka. Pohjakerros on vaatimaton, siinä kasvaa lähinnä isomyyränsammalta. Jyväskylän kaupungin metsien käyttöluokituksessa lähimetsää. Esitetään jätettäväksi lähimetsäksi. Kuvio 9. pinta-ala 2,0 ha Nuori, aukkoinen, lehtipuuvaltainen rantametsä. Ilmeisesti entinen maatalousmaa. Puuston ikä on noin 40 vuotta. Se koostuu koivusta, harmaalepästä sekä nuoresta raidasta. Rannassa kasvaa muutamia melko kookkaita haapoja. Kuviolla on paikoin pienialaisia suurruohoniittyjä, joiden välissä on eri-ikäistä koivikkoa. Kenttäkerroksen valtalajeja kuviolla ovat metsäkorte, maitohorsma, mesiangervo, vadelma, kurjenpolvi ja punaherukka. Lähellä rantaa on luhtainen, osin puustoinen painanne, jossa kasvaa hieskoivua, tervaleppää, järviruokoa, kurjenjalkaa sekä suovehkaa. Pienialaisen luhdan pohjakerroksessa kasvaa okarahkasammalta ja luhtakuirisammalta. Virkistyskäyttöarvo melko hyvä. Kuvio 10. pinta-ala 0,8 ha Noin 125 -vuotias heinäinen sekametsä. Puuston muodostavat rauduskoivu, kuusi ja mänty. Kasvupaikkatyypiltään kuvio on tuore kangas (MT) paikoin lehtomainen kangas (OMT). Valtalajeina ovat metsäkastikka, oravanmarja sekä paikoin käenkaali. Pohjakerroksessa kasvaa metsäkerrossammalta. Jyväskylän kaupungin metsien käyttöluokituksessa maisemametsää. Esitetään jätettäväksi maisemametsäksi. Kuvio 11. pinta-ala 1,7 ha Noin 25 -vuotias koivutaimikko, entinen maatalousmaa. Kenttäkerros on ruohoinen, siinä kasvaa maitohorsmaa, karhunputkea, särmäkuismaa ja vadelmaa. Pohjakerros on ruohoisuuden vuoksi heikko. Virkistyskäyttöarvo huono. Luonnonarvoiltaan melko heikko. Kuvio 12. pinta-ala 0,9 ha Pakettipeltoa. Eteläpäässä kasvaa nuorta koivua ja harmaaleppää. Kenttäkerroksen valtalajeja ovat maitohorsma, pujo, leskenlehti ja särmäkuisma. Virkistyskäyttöarvo heikko.

Luonnonarvoiltaan heikko. Kuvio 13. pinta-ala 0,6 ha Pihapiiri Kuvio 14. pinta-ala 1,2 ha Niitty. Kuvion itäpuoli muistuttaa kuvio n:o 12 pakettipeltoa. Kuvion keskellä on pusikkoinen ojanotkanne, jonka länsipuolella on hieman kuivempaa niittyä, jossa kasvaa lampaannataa ja siankärsämöä Virkistyskäyttöarvo heikko. Luonnonarvoiltaan melko hyvä Kuvio 15. pinta-ala 1,1 ha Kostea suurruohoinen ojanotkanne, jossa kasvaa noin 40 -vuotiasta koivua. Kenttäkerroksessa kasvaa maitohorsmaa, mesiangervoa ja hiirenporrasta. Virkistyskäyttöarvo heikko Luonnonarvoiltaan melko heikko. Kuvio 16. pinta-ala 0,6 ha Kasvimaa Kuvio 17. pinta-ala 1,5 ha Pihapiiri ja siihen liittyvä niitty. Kuvio 18. Pinta-ala 0,6 ha Tie Kuvio 19. Pinta-ala 2,9 ha Sairaala-alue. Kuvio 20. Pinta-ala 0,1 ha Pyörätie.

Liite 2. Haukkalanrannan pohjoisosan luontoselvitys Biotoopit taimikko (3) nuori metsä (4) varttunut metsä (5) maatalousmaa (4) rakennettu maa (4) 3 20 5 6 7 4 19 8 2 17 16 15 18 11 9 12 1 14 13 10 1:4000 Kaupunkisuunnittelutoimisto Tuomas Talvitie v. 2003

Liite 3. Haukkalanrannan pohjoisosan luontoselvitys Virkistysarvot 0 ei arvoa (8) 1 heikko (5) 2 melko hyvä (2) 3 hyvä (5) 3 20 5 6 7 4 19 8 2 17 16 15 18 11 9 12 1 14 13 10 1:4000 Kaupunkisuunnittelutoimisto Tuomas Talvitie v. 2003

Liite 4. Haukkalanrannan pohjoisosan luontoselvitys Luontoarvot 0 ei luontoarvoja (6) 1 luontoarvoltaan heikko (3) 2 luontoarvoltaan melko heikko (3) 3 luontoarvoltaan melko hyvä (8) 3 20 5 6 7 4 19 8 2 17 16 15 18 11 9 12 1 14 13 10 1:4000 Kaupunkisuunnittelutoimisto Tuomas Talvitie v. 2003

Liite 5. Haukkalanrannan pohjoisosan luontoselvitys Maankäyttösuositukset virkistysmetsä (3) lähimetsä (2) maisemametsä (1) 3 20 5 6 7 4 19 8 2 17 16 15 18 11 9 12 1 14 13 10 1:4000 Kaupunkisuunnittelutoimisto Tuomas Talvitie v. 2003