Aktiivisempi ja viihtyisämpi koulupäivä
Koulutuksen haasteita Oppimistulosten parantaminen Monipuolisemmat oppimisympäristöt ja opetusmenetelmät, tieto- ja viestintäteknologian opetuskäytön vahvistaminen OPS-uudistukset Muutoksen johtaminen ja eteenpäin vieminen, koulutuksen järjestäjän paikalliset kehittämissuunnitelmat, johtamisen kehittäminen, 21st century skills ajattelun voimistaminen Kunta- ja palvelurakenneuudistus sekä talouden haasteet: koulutus uhkaa jäädä sosiaali- ja terveyssektorin jalkoihin Menot kasvaneet kymmenessä vuodessa n. 4 MRD Karkeasti arvioiden, vuonna 2007 liikkumattomuuden kustannukset diabeteksen osalta olivat Suomessa noin 700 M OPH:n pääjohtaja Aulis Pitkälä Educamessuilla 1/2013
Huolestuttavia signaaleja Oppimistulokset heikkenevät Koulujen väliset erot kasvavat oppimistuloksissa ja yleisessä hyvinvoinnissa Suomalaisoppilaiden kouluviihtyvyys keskimääräistä alhaisemmalla tasolla Tyttöjen ja poikien väliset erot oppimistuloksissa Oppimisasenteet edelleen selkeän sukupuolisegregoituneet Tytöt suhtautuvat myönteisemmin äidinkielen ja vieraiden kielten opiskeluun (ruotsi) Pojat fysiikan ja kemian, matematiikan sekä yhteiskuntaopin opiskeluun OPH:n pääjohtaja Aulis Pitkälä Educamessuilla 1/2013
Tarve aktiivisemmalle koulupäivälle Kolmenkymmenen viime vuoden aikana suomalaisten lasten ja nuorten kestävyyskunto on heikentynyt ja lihavuus lisääntynyt. Liikkuvan koulu ohjelman tutkimustulokset Oppilaiden fyysinen aktiivisuus ja liikkumaton aika Kouluterveyskyselyn tulokset Liikunta edistää monin tavoin lasten ja nuorten terveyttä ja hyvinvointia. Sen on huomattu vaikuttavan myönteisesti myös oppimiseen ja tiedolliseen toimintaan. Muistiin Tarkkaavaisuuteen Tiedonkäsittelytaitoihin Ongelmanratkaisutaitoihin
Liikunta ja oppiminen Tutkimuksissa oppitunteihin integroitu liikunta, fyysisen aktiivisuuden määrä ja hyvä kestävyyskunto yhteydessä hyviin kouluarvosanoihin. Fyysisen aktiivisuuden lisääminen paransi testituloksia erityisesti toiminnanohjausta ja muistia vaativissa tehtävissä. Fyysinen aktiivisuus näyttää edistävän myös luokkahuonekäyttäytymistä, tehtäviin keskittymistä ja oppitunteihin osallistumista.
Reipas liikunta koulupäivän aikana (min/h) 7,0 6,0 5,0 4,0 3,0 2,0 1,0 6,3 5,1 5,7 Alakoulu 32 min/ 6 tunnin koulupäivä Yläkoulu 17 min/ 6 tunnin koulupäivä 5,4 4,8 4,3 4,8 4,1 3,6 3,0 2,7 2,8 Pojat Tytöt Kaikki n=698 0,0 Luokat 1-2 Luokat 3-4 Luokat 5-6 Luokat 7-8 LK-tutkimustulokset
Liikkumaton aika koulupäivän aikana, min/h 50 45 40 35 34 36 35 37 39 38 39 42 40 44 47 46 30 25 20 15 10 Pojat Tytöt Kaikki n=698 5 0 Luokat 1-2 Luokat 3-4 Luokat 5-6 Luokat 7-8 LK-tutkimustulokset
min, koulupäivän aikana Reipas liikunta koulupäivän aikana aktiivisuusmittaukset 50 40 30 alakoulu 1 alakoulu 2 20 alakoulu vertailu yläkoulu 1 10 yläkoulu 2 0 yläkoulu vertailu 1. Syksy 2010 2. kevät 2011 3. syksy 2011 4. kevät 2012 LK-tutkimustulokset
7:15 7:30 7:45 8:00 8:15 8:30 8:45 9:00 9:15 9:30 9:45 10:00 10:15 10:30 10:45 11:00 11:15 11:30 11:45 12:00 12:15 12:30 12:45 13:00 13:15 13:30 13:45 14:00 14:15 14:30 14:45 15:00 15:15 15:30 Reipas liikunta koulupäivän aikana minuuttia 15 minuutin jaksoa kohti 12,0 = 5 eniten liikkuvaa = 5 vähiten liikkuvaa 10,0 8,0 6,0 4,0 2,0 0,0 VAPAA-AIKA AI MA VÄ EN/MA1 RU EN/MA2 VÄ/KE LI VÄ KU VAPAA-AIKA LK-tutkimustulokset
Tarve aktiivisemmalle koulupäivälle Ilmapiirillä on merkittävä vaikutus koulun työrauhaan, kiusaamiseen ja viihtyvyyteen ja oppimiseen Vuorovaikutuksen ja kommunikaation avoimuuden lisääminen ja yhteistoiminnallisuus parantavat yleisesti ilmapiiriä Liikunnallinen toimintakulttuuri väline yhteistoimintaan
Koulun henkilökunta: Viihtyvyyttä ja työrauhaa Oppilaat rauhallisempia muilla oppitunneilla On kiinteyttänyt koulumme ryhmähenkeä ja lisännyt sosiaalisia kontakteja. (Henkilökuntakysely, kevät 2012, pilottivaihe) Tämä on lisännyt erityisesti oppilaiden ja opettajien välistä vuorovaikutusta, millä on arjen sujumiseen myös oppitunneilla valtava merkitys. (Siilinjärven Ahmon yläkoulu)
Mitä mieltä olet seuraavista väittämistä? 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % Liikkuminen koulupäivän aikana edistää kouluviihtyvyyttä 63 34 3 Oppilaiden välituntiliikunta edistää oppituntien työrauhaa 68 27 5 Pitkä liikuntavälitunti edistää oppilaiden keskinäisiä suhteita 44 34 20 2 Täysin samaa mieltä Samaa mieltä Ei samaa eikä eri mieltä Eri mieltä (Liikkuva koulu henkilökuntakysely, kevät 2013)
Kuinka usein seuraavia asioita tapahtuu oppitunneilla 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % Oppilaat eivät kuuntele, mitä opettaja sanoo. 12 70 17 2 Luokassa on hälinää ja epäjärjestystä. 11 72 15 2 Opettaja joutuu odottamaan kauan oppilaiden hiljentymistä. 20 68 11 1 Oppilaat eivät voi työskennellä kunnolla. 36 58 6 Tunnin alussa kuluu kauan aikaa ennen kuin oppilaat alkavat työskennellä. 27 63 9 2 Ei koskaan tai tuskin koskaan Joillakin tunneilla Useimmilla tunneilla Kaikilla tunneilla (Liikkuva koulu henkilökuntakysely, kevät 2013)
Työrauha tunneilla (PISA 2009) Väittämä LK Suomi OECD keskiarvo Maiden minimi Maiden maksimi Oppilaat eivät kuuntele, mitä opettaja sanoo Luokassa on hälinää ja epäjärjestystä 82 60 71 55 92 83 52 68 52 90 Opettaja joutuu odottamaan kauan oppilaiden hiljentymistä 78 63 72 62 93 Oppilaat eivät voi työskennellä kunnolla 94 80 81 56 90 Tunnin alusta kuluu kauan aikaa, ennen kuin oppilaat 90 68 75 55 91 alkavat työskennellä Niiden oppilaiden osuus (%), joiden kokemusten mukaan seuraavia asioita tapahtuu tuskin koskaan tai vain joillain tunneilla
(Designed to Move, 2012)
Liikkuvan koulun tavoitteet Aktiivisempi koulupäivä hyvinvoiva koululainen Liikettä vähintään tunti päivässä kaikille Käytäntöjä kaikkiin Suomen peruskouluihin Koulusta eväitä aktiiviseen elämäntapaan
Millaista muutosta olaan tekemässä?
Oppilaiden fyysinen aktiivisuus: liikuntasuositus Kaikkien 7 18-vuotiaiden tulee tulee liikkua liikkua vähintään 1-21 2 tuntia tuntia päivässä monipuolisesti kouluikäisille ja ikään ja ikään sopivalla sopivalla tavalla. tavalla. Fyysisen aktiivisuuden perussuositus Yli Yli kahden 2 tunnin tunnin pituisia pituisia istumisjaksoja tulee tulee välttää. välttää. Ruutuaika Ruutuaika viihdemedian viihdemedian ääressä ääressä saa olla saa olla korkeintaan kaksi 2 tuntia päivässä.
Koulumatkat Matkalla kouluun (2013): Koulumatkoissa paljon mahdollisuuksia päivittäisen fyysisen aktiivisuuden lisäämiseksi Oppilaat kulkevat lyhyitäkin matkoja yhä useammin moottoriajoneuvon kyydissä Hyviä tuloksia paikallisesta yhteistyöstä koulumatkaolosuhteiden parantamisessa (esim. opetustoimi, tekninen toimi, sosiaali- ja terveystoimi, vanhemmat, järjestöt, kävelyn ja pyöräilyn asiantuntijat)
Faktat Valtakunnallinen ohjelma, osa hallitusohjelmaa Pilottivaihe 2010-12: 45 koulua Lukuvuonna 2013-14 n. 500 koulua kaikissa maakunnissa Jokainen koulu toteuttaa liikkuvampaa koulupäivää omalla tavallaan Rahoitus veikkausvoittovaroin / opetus- ja kulttuuriministeriö
Mitä kouluissa on tehty Liikkumisen lisääminen Passiivisuuden purku Koulupäivän aikana koulumatkat välitunnit liikuntatunnit Fyysisen aktiivisuuden edistäminen yhteinen liike oppitunneilla kerhot mahdollisuus liikkua koulun alueella ja tiloissa aamulla ja iltapäivällä ylös ja ulos välitunneilla yhtäjaksoisen istumisen katkaisu oppitunneilla seisten työskentely oppitunneilla toiminnallinen opetus aktiivisempi istuminen Vapaa-aikana aktiiviset koulumatkat aktiiviset siirtymiset harrastuksiin ja kavereille arjen aktiivisuus,hyötyliikunta liikuntaharrastukset urheiluharrastukset ruutuaika vähemmäksi muu istuminen vähemmäksi kuljettaminen kouluun ja harrastuksiin vähemmäksi, edes osa matkasta aktiivisemmin
Paikka/ Aika 9.40-10 Alakenttä Kerhotoiminnan ajoitus ja sisältöjen suunnittelu (Ahmon koulu) Maanantai Tiistai Keskiviikko Torstai Perjantai Haasta ope! Open päihittäneille tuotepalkinto! Vapaata pelailua Vapaata pelailua Opi uusi taito! Opetellaan uusia liikuntataitoja Vapaata pelailua 9.40-10 Yläpiha Slackline + Koris Valvoja antaa välineet bunkkerista Katusähly vapaa pelivuoro - tm juntunen Slackline + Koris Välineet bunkkerista 10.45-11.15 Kuntosali - Matti S. 11.45-12.25 Alakenttä Yläpiha Jumppatila Kuntosali ja mailapelit Futisliiga - Mikko P & Nepanipa Tanssitreeni - Piia B Vapaa treeni Sählysarja - AM-liiga Hikisekoilu - Johanna T Vapaa treeni Vapaa treeni 20.9.2013 - Mikko K - Markus K Antti Blom - Johanna T Katusähly Vapaa pelivuoro - Team juntunen Sählysarja - AM- liiga Vapaa treeni -Katja K Discovälkkä - Superheroes Futisliiga - Mikko P Pilates - Johanna R Vapaa treeni - Eero H
Pidemmät toimintavälitunnit ja sisätilojen hyödyntäminen Kuva: Ahmon koulu, Siilinjärvi
Koulun tilojen monipuolinen hyödyntäminen
OLOSUHTEIDEN PARANTAMINEN
PIHAMAALAUKSET 20.9.2013 Antti Blom
LÄHIMETSÄ
Istumisen vähentäminen oppitunneilla Taukojumppa Koulun yhteinen kävelylenkki Liikunnalliset aamunavaukset Jumppapallot tuoleina Vastatessa ylös Toiminnalliset opetusmenetelmät.
Oppilaiden omat ideat Välituntitoiminnan suunnittelu Koulupihan suunnittelussa oppilaiden osallisuuden huomioiminen Välinehankintojen ideointi Tapahtumat, teemapäivät, retket Kuukauden leikki.
Keskeistä koulun kehittämisessä Liikkuvan koulun näkökulmasta Oppilaiden aktiivinen osallistuminen koulupäivän toteutukseen Oppilaiden ja henkilökunnan vuorovaikutus Oppilaiden kokemus heidän näkökulman arvokkuudesta Koulupihojen ja sisätilojen suunnittelu Välituntiliikunnan suunnittelu Aktiivisuutta/hyvinvointia tukeva oppimisympäristö Oppilaiden vaikutusmahdollisuus Aktiivisuus koulupäivässä Aktiivisiin opetusmenetelmiin tukeutuva toimintakulttuuri Oppilaiden viihtyvyys Istumisen vähentäminen Teknologian hyödyntäminen Toiminnalliset opetusmenetelmät ja oppimisympäristöt
Huomioita kuntakohtaiseen toteutukseen Lasten liikkumisen lisääminen edellyttää koulupäivän rakenteiden uudistamista Tilaa ja mahdollisuuksia liikkeelle Tavoitteena koko kunnan pysyvä toimintamalli Projektista vakituiseksi toiminnaksi Tavoitteena koko kunnan pysyvä toimintamalli Rehtoreiden rooli Kunnan omarahoitusosuus Vastuuhenkilöt Kuntakohtainen kehittäminen Koulukohtainen kehittäminen
Lähde mukaan! liikkuvakoulu.fi facebook.com/liikkuvakoulu