LUONNOS A S E M A K A A V A N S E L O S T U S 15. KAUPUNGINOSAN KORTTELIN 44 TONTIN 4 SEKÄ KATU JA VIRKISTYSALUEEN ASEMAKAAVAN MUUTOS SEPPÄLÄNPORTTI KAAVATUNNUS 15:092 KAAVAN PÄIVÄYS 28.3.2017 SELOSTUKSEN PÄIVÄYS 12.4.2017
15:092 / SEPPÄLÄNPORTTI / ASEMAKAAVASELOSTUS 12.4.2017 (2) PERUS- JA TUNNISTETIEDOT Asemakaavan muutos koskee 15. kaupunginosan korttelin 44 tonttia 4 sekä katu ja virkistysaluetta. Asemakaavan muutoksella muodostuu 15. kaupunginosan korttelin 44 tontit 13 ja 14 sekä katu- ja virkistysalue. Tonttijako hyväksytään asemakaavan yhteydessä. Kaavan nimi SEPPÄLÄNPORTTI Kaavan tunnus 15:092 Kaavan päiväys 28.3.2017 Kaavan laatija Tapani Tommila, kaavoitusarkkitehti Jyväskylän kaupunki Kaupunkirakennepalvelut / Asemakaavoitus Postiosoite: PL 233, 40101 Jyväskylä Käyntiosoite: Hannikaisenkatu 17 Puh. (014) 266 7626 email: tapani.tommila@jkl.fi Kaavan vireilletulo Sanomalehti Keskisuomalaisessa 24.11.2015 Hyväksymispäivämäärät Ltk xx.xx.2017 Ltk xx.xx.2017 Kaava-alueen sijainti Asemakaavan muutosalue sijaitsee Kangasvuoren kaupunginosassa Rasinrinteessä osoitteessa Palanderinkatu 1. Suunnittelualueen laajuus on noin 2,7 hehtaaria. Kaavan nimi ja tarkoitus Kaavamuutoksen nimi on Seppälänportti. Kaavamuutosta hakee SRV Keski-Suomi. Kaavamuutoksen tavoitteena on Seppälänportin liiketontin kaavamuutos vähittäiskaupan suuryksiköksi. Tontille tulee sijoittumaan paljon tilaa vaativaa erikoistavarakauppaa eli autokauppa. Nykyinen rakennusoikeus 18 000 kerrosalaneliömetriä jaetaan kahdelle eri tontille.
15:092 / SEPPÄLÄNPORTTI / ASEMAKAAVASELOSTUS 12.4.2017 (3) SISÄLLYSLUETTELO 1 TIIVISTELMÄ... 5 1.1 ASEMAKAAVA... 5 1.2 KAAVAPROSESSIN VAIHEET... 5 1.3 ASEMAKAAVAN TOTEUTTAMINEN... 5 2 LÄHTÖKOHDAT... 7 2.1 SELVITYS SUUNNITTELUALUEEN OLOISTA... 7 2.1.1 Alueen yleiskuvaus... 7 2.1.2 Luonnonympäristö... 8 2.1.3 Rakennettu ympäristö... 10 2.1.4 Maanomistus... 12 2.2 SUUNNITTELUTILANNE... 13 2.2.1 Kaava-aluetta koskevat suunnitelmat, päätökset ja selvitykset... 13 3 ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET... 17 3.1 ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN TARVE JA KÄYNNISTÄMINEN... 17 3.3 OSALLISTUMINEN JA YHTEISTYÖ... 17 3.3.1 Osalliset... 17 3.3.2 Vireilletulo... 17 3.3.3 Osallistuminen ja vuorovaikutusmenettelyt... 18 3.3.4 Viranomaisyhteistyö... 18 3.4 ASEMAKAAVAN TAVOITTEET... 18 3.4.1 Lähtökohta-aineiston antamat tavoitteet... 18 3.4.2 Prosessin aikana syntyneet tavoitteet, tavoitteiden tarkentuminen... 19 3.5 ASEMAKAAVARATKAISUN VALINTA JA PERUSTEET... 20 3.5.1 Asemakaavaratkaisun valinta ja perusteet... 20 3.5.5 Asemakaavaluonnokseen nähtävilläolon jälkeen tehdyt muutokset... 20 4 ASEMAKAAVAN KUVAUS... 21 4.1 KAAVAN RAKENNE... 21 4.1.1 Mitoitus... 22 4.1.2 Palvelut... 24 4.2 YMPÄRISTÖN LAATUA KOSKEVIEN TAVOITTEIDEN TOTEUTUMINEN... 25 4.3 ALUEVARAUKSET... 25 4.3.1 Korttelialueet... 25 4.4 KAAVAMERKINNÄT JA MÄÄRÄYKSET... 26 4.5 KAAVAN VAIKUTUKSET... 30 4.5.1 Vaikutukset liikenteeseen... 30 4.5.2 Vaikutukset kauppaan... 32 4.5.3 Vaikutukset hulevesiin... 32 4.5.4 Vaikutukset kaupunkikuvaan... 33 4.5.5 Muut vaikutukset... 34 4.6 YMPÄRISTÖN HÄIRIÖTEKIJÄT... 34 4.7 NIMISTÖ... 34 5 ASEMAKAAVAN TOTEUTUS... 35 5.1 TOTEUTUSTA OHJAAVAT JA HAVAINNOLLISTAVAT SUUNNITELMAT... 35 5.2 TOTEUTTAMINEN JA AJOITUS... 35 5.3 TOTEUTUKSEN SEURANTA... 35
15:092 / SEPPÄLÄNPORTTI / ASEMAKAAVASELOSTUS 12.4.2017 (4) LUETTELO SELOSTUKSEN LIITEASIAKIRJOISTA 1) osallistumis- ja arviointisuunnitelma (5.4.2017) 2) ote ajantasa-asemakaavasta 3) asemakaavan seurantalomake 4) tonttijakokartta 5) asemakaavaluonnos, pienennös (28.3.2017) Muu lähdeaineisto: 1) Tilaa vaativa kauppa Jyväskylässä. Raportti. (FCG Finnish Consulting Group, 30.9.2011). 2) Kauppa kaavoituksessa. Kaavoituksen ajankohtaispäivä 6.6.2013, Turku. Pekka Normo. Ympäristöministeriö. 3) ELY:n päätös pohjavesialueista. Ilmoitus 22.8.2014. (KESELY/1128/2014). 4) Jyväskylän kaupunki. Pupuhuhdan vedenottamon lopettamisen yleissuunnitelma. Raportti. (FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy, 9.12.2014 P23866). 5) SRV. Seppälänportin asemakaavamuutoksen hulevesiselvitys. Loppuraportti. (FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy, 1.3.2016 P28769). 6) Rasinrinne 22.4.2016. Elina Lehtinen (Luontoselvitys) 7) SRV Keski-Suomi. Seppälänportin liikenneselvitys. Raportti. (FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy, 28.2.2017 P28769). 8) SRV Keski-Suomi. Seppälänportin asemakaavan muutos, kaupallinen selvitys. Loppuraportti. (FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy, 28.2.2017 P28769).
15:092 / SEPPÄLÄNPORTTI / ASEMAKAAVASELOSTUS 12.4.2017 (5) 1 TIIVISTELMÄ 1.1 ASEMAKAAVA Kaavamuutoksen tavoitteena on Seppälänportin liiketontin kaavamuutos vähittäiskaupan suuryksiköksi. Tontille tulee sijoittumaan paljon tilaa vaativaa erikoistavarakauppaa eli autokauppa. Nykyinen rakennusoikeus 18 000 kerrosalaneliömetriä jaetaan kahdelle eri tontille. Kun kaavamuutos laitettiin vireille vuonna 2015, niin tarkoitus oli muuttaa osa suunnittelualueesta asuinkäyttöön, mutta tästä luovuttiin. 1.2 KAAVAPROSESSIN VAIHEET Kaavamuutoksen vireilletulosta tiedotettiin Sanomalehti Keskisuomalaisessa 24.11.2015. Kaavamuutoshakemus 2 käsiteltiin asemakaavoituksen kaavasuunnittelu- ja tiimipalaverissa 16.1.2017. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) sekä kaavaluonnos lähetettiin osallisille ja viranomaisille xx.xx.2017 päivätyllä kirjeellä luonnosvaiheen kuulemisaineiston yhteydessä. Asemakaavaluonnos oli MRL 30 :n mukaisesti nähtävillä 18.4-3.5.2017 välisen ajan. Kaavamuutosehdotus oli kaupunkirakennelautakunnan käsittelyssä xx.xx.2017. Kaavamuutosehdotus oli MRL 65 :n mukaisesti nähtävillä xx.xx. xx.xx.2017. Asemakaava oli kaupunkirakennelautakunnan käsiteltävänä xx.xx.2017. 1.3 ASEMAKAAVAN TOTEUTTAMINEN Suunnittelualueelle haetaan autokaupalle rakennuslupaa jo kaavamuutoksen aikana nykyisen ajantasakaavan perusteella. Vähittäiskaupan suuryksikön rakennuslupa on mahdollista myöntää KL- kortteliin vain paljon tilaa vaativalle (TIVA) erikoistavarakaupalle. Tämä perustuu kaupan siirtymälainsäädäntöön (MRL), mikä päättyy 15.4.2017. Toinen korttelin tonteista jää odottamaan myöhempiä hankkeita.
15:092 / SEPPÄLÄNPORTTI / ASEMAKAAVASELOSTUS 12.4.2017 (6) Kuvissa näkyy kaavamuutosalue kuvattuna Seppäläntien (ylempi) ja Palanderinkadun suunnasta kesäkuussa 2016.
15:092 / SEPPÄLÄNPORTTI / ASEMAKAAVASELOSTUS 12.4.2017 (7) 2 LÄHTÖKOHDAT 2.1 SELVITYS SUUNNITTELUALUEEN OLOISTA 2.1.1 Alueen yleiskuvaus Seppälän alue on muuttumassa teollisuus- ja varastoalueesta yleiskaavan mukaiseksi keskustatoimintojen alueeksi. Eräänlainen evoluutio teollisuusalueesta peltomarkettialueiden kautta keskustamaiseksi kaupunkiympäristöksi on käynnistynyt. Asemakaavan muutosalue sijaitsee Kangasvuoren kaupunginosassa Rasinrinteessä osoitteessa Palanderinkatu 1. Suunnittelualueen laajuus on noin 2,7 hehtaaria. Alue rajautuu pohjoisessa käytöstä poistettuun junarataan ja etelässä Palanderinkatuun. Nykytilassa tontti on rakentamaton, mistä on purettu tontilla aiemmin sijainnut betoniasema. Viereisellä tontilla Palanderinkadun toisella puolella sijaitsee Pupuhuhdan vedenottamo, minkä käyttö vedenottoon on loppunut Kankaan paperitehtaan sulkemisen myötä. Viistoilmakuva suunnittelualueesta. Suunnittelualueella on luonnontilaista ympäristöä vain kaupungin viheralueella.
15:092 / SEPPÄLÄNPORTTI / ASEMAKAAVASELOSTUS 12.4.2017 (8) 2.1.2 Luonnonympäristö Maisemarakenne, luonnonympäristö ja hulevedet Suunnittelualue on valtaosin avointa hiekkakenttää. Laukaantien varressa on jonkin verran nuorta männikköä ja Seppäläntien varressa pieni kuvio noin 50-vuotiasta VTkangasmetsää, jossa valta- puuna on mänty ja sekapuuna joukossa yksittäisiä koivuja ja haapoja. Kenttäkerroksessa kasvaa mm. puolukkaa, kanervaa, mustikkaa, pikkutalvikkia ja riidenliekoa. Alueelta ei tehty havaintoja liito-oravasta eikä se ole liito-oravalle soveltuva elinympäristö eikä liito-oravan käyttämä kulkuyhteys. Tulevat rakennuspaikat on kaivettu auki ja tasoitettu. Viereisellä tontilla Palanderinkadun toisella puolella sijaitsee Pupuhuhdan vedenottamo, minkä käyttö vedenottoon on loppunut Kankaan paperitehtaan sulkemisen myötä. Pupuhuhdan vedenottamo on nykyisin Jyväskylän kaupungin omistuksessa ja vedenottolupa on rauennut. Täten pohjavedenottamon läheisyys ei edellytä erityistä hulevesien laadullista hallintaa. Vedenottamolta kuitenkin pumpataan vettä Seppäläntien hulevesiviemäriin, jottei pohjaveden pinta pääse nousemaan liikaa. Tällä hetkellä pintavedet kaavamuutosalueella imeytyvät paikalla. Keski-Suomen ELY- keskus on poistanut Seppälänkankaan pohjavesialueen pohjavesialueluokituksesta, mutta se ei vaikuta voimassa oleviin eriasteisiin kaavoihin, joiden määräykset ovat voimassa niin kauan kuin kyseistä kaavaa virallisesti muutetaan. Lisäksi pohjavedensuojelu näillä pohjavesialueilla jatkuu edelleen, lähinnä vesilain ja ympäristönsuojelulain säätelemänä. Pohjavesialueet ja niiden tiedot säilyvät ympäristöhallinnon pohjavesialuerekisterissä ns. poistettuina pohjavesi- alueina.
15:092 / SEPPÄLÄNPORTTI / ASEMAKAAVASELOSTUS 12.4.2017 (9) Pohjakartan ja ortoilmakuvan yhdistelmä. Suunnittelualueella näkyy tuleva autokaupan rakennus jo katkoviivalla, koska sille haetaan rakennuslupaa ajantasakaavalla.
15:092 / SEPPÄLÄNPORTTI / ASEMAKAAVASELOSTUS 12.4.2017 (10) 2.1.3 Rakennettu ympäristö Yhdyskuntarakenne ja kaupunkikuva Rakenteeltaan suunnittelualue on hajanainen johtuen laajoista rakentamattomista alueista sekä osittain entisen teollisuusalueen luonteesta. Alueen yleisilme on Seppäläntien varressa jäsentymätön ja keskeneräinen. Kun tarkastellaan Palanderinkatua eteenpäin, alue muuntuu nopeasti kauppa- ja varastokeskittymästä vihreäksi asuinalueeksi. Viistoilmakuva suunnittelualueesta helmikuulta 2017.
15:092 / SEPPÄLÄNPORTTI / ASEMAKAAVASELOSTUS 12.4.2017 (11) Liikenne Ajoneuvoliikenteen nykytilanne Suunnittelualueen länsipuolella oleva Seppäläntien ja Lohikoskentien liittymä on vilkas. Lohikoskentien keskimääräinen vuorokausiliikenne Seppäläntien ja Sorastajantien liittymien välillä on noin 30 000 ajoneuvoa. Lohikoskentien keskimääräinen vuorokausiliikenne Seppäläntien ja Ukonniementien liittymien välillä on noin 23 000 ajoneuvoa. Seppäläntien keskimääräinen vuorokausiliikenne Lohikoskentien ja Vasarakadun liittymien välillä on noin 21 000 ajoneuvoa sekä Vasarakadun ja Ahjokadun liittymien välillä noin 15 000 ajoneuvoa. Palanderinkadun keskimääräinen vuorokausiliikenne on noin 3 100 ajoneuvoa. Vasarakadun keskimääräinen vuorokausiliikenne on noin 11 000 ajoneuvoa. Seppäläntien Palanderinkadun ja Lohikoskentien liittymät ovat valo-ohjattuja. Suunnittelualueen kohdalla on Palanderinkadun ja Kelokadun liittymä sekä Palanderinkadun ja Rasinrinteen kiertoliittymä. Palanderinkadun nopeusrajoitus on 40 km/h, Seppäläntien nopeusrajoitus on 50 km/h ja Lohikoskentien nopeusrajoitus on 60 km/h. Kadut ovat valaistuja. Seppälän alueelle on laadittu liikenne-ennuste Strafica Oy:n tekemässä Kankaan ja Seppälän alueen liikennetarkastelussa vuonna 2012. Trafix Oy on vuonna 2014 laatinut liikenne-ennusteeseen perustuen 2040 iltaruuhkan liikenne-ennusteen. Liikenne-ennusteessa on huomioitu alueen kehittyvä maankäyttö ja maankäytön muuttuminen asumispainotteisemmaksi sekä liikennehankkeet. Ennusteen mukaan Seppäläntien ja Palanderinkadun liittymässä Palanderinkadulla olisi noin 960 ajoneuvoa, Seppäläntiellä noin 1 900 2 300 ajoneuvoa ja Vasarakadulla noin 1 300 ajoneuvoa iltahuipputuntina. Tarkasteltu tilanne on maksimitilanne, jossa liikenne-ennustetta on kasvatettu kaupan liikennetuotoksen osalta ja maankäyttö on asumispainotteisen kehityskuvan mukaista. Jos iltahuipputunnin oletetaan olevan 10 % koko vuorokauden liikenteestä, olisi Palanderinkadulla noin 9 600 ajoneuvoa vuorokaudessa vuonna 2040. Vastaavasti Seppäläntiellä olisi noin 19 000 23 000 ajoneuvoa vuorokaudessa ja Vasarakadulla noin 13 000 ajoneuvoa vuorokaudessa. Nykytilanteen vuorokausiliikennemääriin verrattuna liikenne kasvaisi vuoteen 2040 mennessä Palanderinkadulla noin kolminkertaiseksi. Seppäläntiellä vuorokausiliikenne kasvaisi noin 10 27 % ja Vasarakadulla noin 18 %. Kävelyn ja pyöräilyn nykytilanne Suunnittelualueen ympäristössä on kattava kävely- ja pyöräilyväylien verkko ja alue on hyvin saavutettavissa kävellen ja pyörällä. Palanderinkadun ja Lohikoskentien eteläreunassa on yhdistetty pyörätie ja jalkakäytävä ja Seppäläntien varrella suunnittelualueen kohdalla on yhdistetyt pyörätiet ja jalkakäytävät kadun molemmilla puolilla. Seppäläntien ja Palanderinkadun valo-ohjatussa liittymässä on suojatiet ja Seppäläntien ja Lohikoskentien liittymässä on alikulut Seppäläntien ja Lohikoskentien ali. Palanderinkadun Kelokadun ja Rasinrinteen liittymissä on suojatiet. Joukkoliikenteen nykytilanne Suunnittelualue on hyvin saavutettavissa joukkoliikenteellä. Lähimmät linja-autopysäkit ovat suunnittelualueen kohdalla Palanderinkadun ja Rasinrinteen liittymässä. Myös Seppäläntien ja Lohikoskentien liittymässä olevat linja-autopysäkit ovat suunnittelualueen läheisyydessä.
15:092 / SEPPÄLÄNPORTTI / ASEMAKAAVASELOSTUS 12.4.2017 (12) Tekninen huolto Alueella on normaali kunnallistekniikka. Suunnittelualueen viereisellä tontilla Palanderinkadun toisella puolella sijaitsee Pupuhuhdan vedenottamo, minkä käyttö vedenottoon on loppunut Kankaan paperitehtaan sulkemisen myötä. 2.1.4 Maanomistus Alueen maanomistajia ovat Jyväskylän kaupunki ja Kiinteistö Oy Liikekeskus Seppälänportti. Maanomistuskartta..
15:092 / SEPPÄLÄNPORTTI / ASEMAKAAVASELOSTUS 12.4.2017 (13) 2.2 SUUNNITTELUTILANNE 2.2.1 Kaava-aluetta koskevat suunnitelmat, päätökset ja selvitykset 4. vaihemaakuntakaava Ympäristöministeriö on vahvistanut Keski-Suomen maakuntakaavan vuonna 2009 ja Keski-Suomen 4.vaihemaakuntakaavan vuonna 2014. Neljäs vaihemaakuntakaava päivitti kokonaismaakuntakaavan kaupallisen palveluverkon ja taajamatoiminnot sekä tarpeellisilta osin siihen liittyvän alue- ja yhdyskuntarakenteen. Tarkasteltava asemakaava-alue sijoittuu Keski-Suomen maakuntakaavassa ja Keski-Suomen 4. vaihemaakuntakaavassa osoitetulle taajamatoimintojen alueelle (A) ja Jyväskylän yhtenäisen keskustaajaman alueelle (km-2 kaupallinen vyöhyke). Maakuntakaava ei mahdollista merkitykseltään seudullisen vähittäiskaupan suuryksikön sijoittumista tarkasteltavalle asemakaava-alueelle. Jyväskylän yhtenäisen keskustaajaman alueella (km-2) seudullisesti merkittävän vähittäiskaupan suuryksikön koon ala- raja on erikoistavarakaupassa 10 000 k-m² ja päivittäistavarakaupassa 3 000 k-m2, mikäli selvitysten perusteella ei muuta osoiteta (Keski-Suomen liitto 2014). Ote 4. vaihemaakuntakaavasta.
15:092 / SEPPÄLÄNPORTTI / ASEMAKAAVASELOSTUS 12.4.2017 (14) Ote 4. vaihemaakuntakaavan määräyksistä.
15:092 / SEPPÄLÄNPORTTI / ASEMAKAAVASELOSTUS 12.4.2017 (15) Yleiskaavat Jyväskylän yleiskaavassa (Kaupunginvaltuusto hyväksynyt 10.11.2014, tullut voimaan 25.11.2016) suunnittelualue on paljon tilaa vaativan erikoistavaran kaupan paikallinen kehittämisalue (KM-p), jolle saa asemakaavoittaa ympäristöhäiriötöntä työpaikkatoimintaa sekä paljon tilaa vaativan erikoistavaran kaupan suuryksikköjä. Asemakaavoja muutettaessa alueelle saa sijoittaa olemassa olevien vähittäiskaupan suuryksiköiden lisäksi ainoastaan paljon tilaa vaativan erikoistavarakaupan suuryksikköjä. Suuryksikön koko ei voi olla suurempi kuin 10 000 kem2. Ote uudesta Jyväskylän kaupungin yleiskaavasta.
15:092 / SEPPÄLÄNPORTTI / ASEMAKAAVASELOSTUS 12.4.2017 (16) Asemakaava Asemakaavassa tontti on liikerakennusten korttelialuetta KL sekä lähivirkistysaluetta VL. Alueelle on rakennusoikeutta 18 000 kerrosalaneliömetriä. Kaupunginvaltuusto on hyväksynyt asemakaavan 22.9.2008 ja se on saanut lainvoiman 4.11.2008. Ote ajantasa-asemakaavasta. Pohjakartta Pohjakartta (kaavanpohjakartta) on Jyväskylän kaupungin tonttituotannon laatima ja se täyttää kaavoitusmittausasetuksen vaatimukset. Kaava-alueen pohjakartta on tarkastettu 5.4.2017.
15:092 / SEPPÄLÄNPORTTI / ASEMAKAAVASELOSTUS 12.4.2017 (17) 3 ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET 3.1 ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN TARVE JA KÄYNNISTÄMINEN Kaavamuutosta hakee SRV Keski-Suomi. Kaavamuutoksen tavoitteena on Seppälänportin liiketontin kaavamuutos vähittäiskaupan suuryksiköksi. Tontille tulee sijoittumaan paljon tilaa vaativaa erikoistavarakauppaa eli autokauppa. Nykyinen rakennusoikeus 18 000 kerrosalaneliömetriä jaetaan kahdelle eri tontille. Suunnittelualueelle haetaan autokaupalle rakennuslupaa jo kaavamuutoksen aikana nykyisen ajantasakaavan perusteella. Vähittäiskaupan suuryksikön rakennuslupa on mahdollista myöntää KL- kortteliin vain paljon tilaa vaativalle (TIVA) erikoistavarakaupalle. Tämä perustuu kaupan siirtymälainsäädäntöön (MRL), mikä päättyy 15.4.2017. 3.3 OSALLISTUMINEN JA YHTEISTYÖ 3.3.1 Osalliset Osallisia ovat alueen maanomistajat ja ne, joiden asumiseen, työntekoon tai muihin oloihin kaava saattaa huomattavasti vaikuttaa, sekä viranomaiset ja yhteisöt, joiden toimialaa suunnittelussa käsitellään (MRL 62 ). Tässä asemakaavan muutoksessa osallisia ovat: Muutoksen hakija: Kiinteistö Oy Nokikii Viranomaiset: Keski-Suomen ELY-keskus Keski-Suomen liitto Liikenne ja viheralueet Rakentaminen ja ympäristö Kaupunkisuunnittelu ja maankäyttö Keski-Suomen Pelastuslaitos Muut: Jyväskylän Energian vesiliiketoiminta Jyväskylän Energia Oy / kaukolämpö JE Siirto Oy Sonera Elisa Jyväskylän Yrittäjä-yhdistysten YRVA-ryhmä Asukasyhdistykset: Huhtasuon asukasyhdistys Kaava-alueen ja siihen rajoittuvien alueiden maanomistajat, yrittäjät, asukkaat ja muut toimijat. 3.3.2 Vireilletulo Asemakaavan vireilletulosta on ilmoitettu sanomalehti Keskisuomalaisessa 24.11.2015.
15:092 / SEPPÄLÄNPORTTI / ASEMAKAAVASELOSTUS 12.4.2017 (18) 3.3.3 Osallistuminen ja vuorovaikutusmenettelyt Asemakaavan muutoksesta ei pidetä yleisötilaisuutta. 3.3.4 Viranomaisyhteistyö Kaavan laadintaan ei liity sellaisia valtakunnallisia, seudullisia tai muita keskeisiä tavoitteita, joiden selvittämiseksi viranomaisneuvottelu kaupungin ja Keski-Suomen ELY- keskuksen kesken tulee järjestää. (MRL 66 2 mom.) 3.4 ASEMAKAAVAN TAVOITTEET 3.4.1 Lähtökohta-aineiston antamat tavoitteet Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet (VAT) Valtioneuvosto päätti valtakunnallisista alueidenkäyttötavoitteista 30.11.2000. Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet tulivat voimaan 1.6.2001. Valtioneuvosto päätti valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden tarkistamisesta 13.11.2008. Tarkistetut tavoitteet tulivat voimaan 1.3.2009. Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet käsittelevät seuraavia kokonaisuuksia: 1. toimiva aluerakenne 2. eheytyvä yhdyskuntarakenne ja elinympäristön laatu 3. kulttuuri- ja luonnonperintö, virkistyskäyttö ja luonnonvarat 4. toimivat yhteysverkostot ja energiahuolto 5. Helsingin seudun erityiskysymykset 6. luonto- ja kulttuuriympäristöinä erityiset aluekokonaisuudet. Kunnan asettamat tavoitteet Aluerakenteen ja alueidenkäytön kehittäminen perustuu ensisijaisesti alueiden omiin vahvuuksiin ja sijaintitekijöihin yleiskaavaehdotuksen mukaisesti. Kevyen liikenteen yhteyksiä ja hulevesien hallintaa tulee kehittää. Suunnittelutilanteesta johdetut tavoitteet Kaupunkikuvallisesti laadukkaalla arkkitehtuurilla ja ympäristörakentamisella Seppälän alueesta on mahdollista saada viihtyisä kauppa- ja työpaikkaympäristö.
15:092 / SEPPÄLÄNPORTTI / ASEMAKAAVASELOSTUS 12.4.2017 (19) 3.4.2 Prosessin aikana syntyneet tavoitteet, tavoitteiden tarkentuminen Osallisten tavoitteet Mahdollistaa kaavamuutokselltilaa vaativan a autokaupan rakentaminen ja turvata korttelissa liiketoiminnan kehittämisen mahdollisuudet Asemakaavan laadulliset tavoitteet Uudisrakentamisen tulee olla arkkitehtuuriltaan korkealaatuista ja rakennusten tulee ilmentää modernia arkkitehtuuria. Samalla rakennusten ja rakennelmien tulee muodostaa koko korttelissa yhtenäinen kokonaisuus. Piha tulee suunnitella ja toteuttaa laadukkaaksi ja toimivaksi kokonaisuudeksi. Seppälänportin tontti on odottanut rakentamista useita vuosia.
15:092 / SEPPÄLÄNPORTTI / ASEMAKAAVASELOSTUS 12.4.2017 (20) 3.5 ASEMAKAAVARATKAISUN VALINTA JA PERUSTEET 3.5.1 Asemakaavaratkaisun valinta ja perusteet Mielipiteet ja niiden huomioonottaminen Asemakaavan muutosluonnoksesta on pyydetty lausunnot viranomaisilta. Asemakaavaluonnos on ollut nähtävillä xx.xx.2016 - xx.xx.2016 Lausunnot ja muistutukset pääpiirteissään vastineineen: Lausunnot (lyhennettyinä) ja kaavoittajan vastineet Mielipiteet (lyhennettyinä) ja kaavoittajan vastineet 3.5.5 Asemakaavaluonnokseen nähtävilläolon jälkeen tehdyt muutokset Asemakaavaehdotus on oleellisilta osiltaan sama kuin luonnosvaiheessa. Kaavakarttaan on lisätty ja tarkennettu merkinnät sekä määräykset mitkä on esitetty kaavoittajan vastineissa edellisessä kappaleessa 3.5.1. Lisäksi on suunnittelun edetessä tehty pieniä muutoksia ja tarkennuksia.
15:092 / SEPPÄLÄNPORTTI / ASEMAKAAVASELOSTUS 12.4.2017 (21) 4 ASEMAKAAVAN KUVAUS 4.1 KAAVAN RAKENNE Asemakaavaluonnos jakaa korttelin kahteen eri tonttiin ja kaupalliseen kokonaisuuteen. Ote asemakaavan muutosluonnoksesta.
15:092 / SEPPÄLÄNPORTTI / ASEMAKAAVASELOSTUS 12.4.2017 (22) Asemapiirros. Arkkitehtipalvelu.fi 3.3.2017. 4.1.1 Mitoitus Suunnittelualueen laajuus on noin 2,7 hehtaaria. Tontille 13 saa sijoittaa alle 10 000 kerrosalaneliömetrin ja tontille 14 enintään 8 000 kerrosalaneliömetrin suuruisen paljon tilaa vaativan erikoistavarakaupan suuryksikön. Mikäli asemakaavan mahdollistama liikerakentaminen toteutuu kokonaisuudessaan, rakennusvaiheen työllisyysvaikutus on yhteensä noin 250 henkilötyövuotta ja toimintavaiheen työllisyysvaikutus yhteensä noin 180 henkilötyövuotta.
15:092 / SEPPÄLÄNPORTTI / ASEMAKAAVASELOSTUS 12.4.2017 (23) Ote asemakaavan seurantalomakkeesta sivu 1.
15:092 / SEPPÄLÄNPORTTI / ASEMAKAAVASELOSTUS 12.4.2017 (24) Ote asemakaavan seurantalomakkeesta sivu 2. 4.1.2 Palvelut Alue tukeutuu Jyväskylän keskustan sekä Seppälän alueen kaupallisiin palveluihin. Suunnittelualueen läheisyyteen sijoittuu keskustan lisäksi useita julkisia palveluita Huhtasuon ja Pupuhuhdan alueella esim. kouluja, terveysasema, sairaala, päiväkoteja ja kirjasto.
15:092 / SEPPÄLÄNPORTTI / ASEMAKAAVASELOSTUS 12.4.2017 (25) 4.2 YMPÄRISTÖN LAATUA KOSKEVIEN TAVOITTEIDEN TOTEUTUMINEN 4.3 ALUEVARAUKSET 4.3.1 Korttelialueet Liikerakennusten korttelialue KM-2. Tontille 13 saa sijoittaa alle 10 000 kerrosalaneliömetrin ja tontille 14 enintään 8 000 kerrosalaneliömetrin suuruisen paljon tilaa vaativan erikoistavarakaupan suuryksikön. Kortteliin ei saa sijoittaa päivittäistavarakauppaa. Kaavamääräys on maakuntakaavan ja yleiskaavan mukainen, koska suuryksikön koko ei voi olla suurempi kuin 10 000 kerrosalaneliömetriä. Korttelin pääkäyttötarkoituksella ja kahden erillisen tontin mukaan jaetulla rakennusoikeudella varmistetaan kahden itsenäisen kaupallisen kokonaisuuden syntyminen. Tämä estää sellaisen myymäläkeskittymän syntymisen, mikä vaarantaisi yleiskaavan toteuttamista. Kauppa kaavoituksessa. Kaavoituksen ajankohtaispäivä 6.6.2013, Turku. Pekka Normo. Ympäristöministeriö.
15:092 / SEPPÄLÄNPORTTI / ASEMAKAAVASELOSTUS 12.4.2017 (26) 4.4 KAAVAMERKINNÄT JA MÄÄRÄYKSET Kaavamääräykset ja -merkinnät ovat pääasiassa tavanomaisia. Rakentamistapaan liittyvät määräykset pyrkivät varmistamaan uudisrakennuksen sopivuuden moderniin markettiympäristöön ja ilmentämään toiminnan luonnetta autokauppana. Piha-alueisiin liittyvien määräyksien tavoitteena on varmistaa viherympäristön laadukkuus sekä jäsennellä laajoja pysäköintialueita miellyttävimmiksi. Hulevesiin liittyvien määräyksien tavoitteena on varmistaa, että tontin hulevesiä viivytetään riittävästi siten, että alueen tieympäristölle ja sen kuivatusjärjestelmille ei aiheudu haittaa.
15:092 / SEPPÄLÄNPORTTI / ASEMAKAAVASELOSTUS 12.4.2017 (27)
15:092 / SEPPÄLÄNPORTTI / ASEMAKAAVASELOSTUS 12.4.2017 (28)
15:092 / SEPPÄLÄNPORTTI / ASEMAKAAVASELOSTUS 12.4.2017 (29)
15:092 / SEPPÄLÄNPORTTI / ASEMAKAAVASELOSTUS 12.4.2017 (30) 4.5 KAAVAN VAIKUTUKSET 4.5.1 Vaikutukset liikenteeseen Kaavamuutoksen synnyttämä liikenne Asemakaavamuutoksen tarkoituksena on mahdollistaa kahden paljon tilaa vaativan erikoistavaran kaupan sijoittaminen alueelle. Nykyinen tontti jaetaan kaavamuutoksen yhteydessä kahdeksi tontiksi, joille tulee paljon tilaa vaativan erikoistavaran kauppaa alle 10 000 kerrosalaneliömetriä tontille 1 ja 8 000 k-m2 tontille 2. Tontin 2 rakentaminen toteutuu myöhemmin. Tontille 1 on suunniteltu yhteensä 246 autopaikkaa ja tontin 2 autopaikoista ei ole vielä tässä vaiheessa tietoa. Suunnittelualueen asemapiirustus on esitetty kuvassa 6. Tontti 1 sijoittuu lähemmäs Lohikoskentietä ja tontti 2 lähemmäs Palanderinkatua. Uuden maankäytön synnyttämä liikennetuotos on arvioitu ympäristöministeriön Liikennetarpeen arviointi maankäytön suunnittelussa -oppaan mukaan. Tontille 13 sijoittuvan paljon tilaa vaativan erikoistavaran kaupan on oletettu olevan moottoriajoneuvojen kauppa ja huolto, joten asiakaskäynnit on arvioitu moottoriajoneuvojen kaupan ja huollon matkatuotoslukujen perusteella. Käyntejä on arvioitu olevan 4 käyntiä/100 k-m2. Henkilöauton kulkutapaosuutena on käytetty 93 % ja henkilöauton keskimääräisenä kuormitusasteena on käytetty 1,7. Näiden perusteella tontin 13 paljon tilaa vaativan erikoistavaran kaupan asiakaskäyntimääräksi tulee noin 220 henkilöautokäyntiä vuorokaudessa. Kävijä tekee sekä saapuvan että poistuvan matkan, jolloin liikennetuotos on noin 440 ajoneuvoa vuorokaudessa. Lisäksi kuorma-autokuljetuksia on arvioitu tulevan noin 10 kuljetusta vuorokaudessa, jolloin niiden synnyttämä liikennetuotos on noin 20 ajoneuvoa vuorokaudessa. Tontille 14 sijoittuvan paljon tilaa vaativan erikoistavaran kaupan toimiala ei ole ollut tiedossa liikenneselvitystä laadittaessa, joten sen on oletettu tuottavan liikennettä paljon tilaa vaativan erikoistavaran kaupan keskimääräisten matkatuotoslukujen mukaan. Matkatuotoslukuna on käytetty 15 käyntiä/100 k-m2. Henkilöauton kulkutapaosuutena on käytetty 86 % ja henkilöauton keskimääräisenä kuormitusasteena on käytetty 1,84. Näiden perusteella tontin 14 paljon tilaa vaativan erikoistavaran kaupan asiakaskäyntimääräksi tulee noin 560 henkilöautokäyntiä vuorokaudessa. Kävijä tekee sekä saapuvan että poistuvan matkan, jolloin liikennetuotos on noin 1 120 ajoneuvoa vuorokaudessa. Lisäksi kuormaautokuljetuksia on arvioitu tulevan noin 10 kuljetusta vuorokaudessa, jolloin niiden synnyttämä liikennetuotos on noin 20 ajoneuvoa vuorokaudessa. Yhteensä molempien tonttien paljon tilaa vaativan erikoistavaran kauppojen liikennetuotos on noin 1 600 ajoneuvoa vuorokaudessa Palanderinkadulle. Lauantain on arvioitu olevan paljon tilaa vaativan erikoistavaran kaupan vilkkain päivä, jolloin päivän huipputuntiliikenteen on oletettu olevan kauppaan saapuvien osalta 21,5 % ja kaupasta lähtevien osalta 12,8 % koko vuorokauden matkoista. Tällöin huipputuntina saapuvia ajoneuvoja on noin 170 ajoneuvoa tunnissa ja lähteviä ajoneuvoja on noin 100 ajoneuvoa tunnissa. Yhteensä huipputunnin liikennetuotos on noin 270 ajoneuvoa tunnissa. Mikäli tontille 14 sijoittuvan paljon tilaa vaativan erikoistavaran kaupan toimiala on myös moottoriajoneuvojen kauppaa, on sen liikennetuotos todennäköisesti edellä arvioitua pienempi. Laadittu liikennetuotosarvio on siihen nähden varmalla puolella. Osa tontilla 13 asioivista asioi myös todennäköisesti tontilla 14 ja päinvastoin, mikä osaltaan voi pienentää liikennetuotosta.
15:092 / SEPPÄLÄNPORTTI / ASEMAKAAVASELOSTUS 12.4.2017 (31) Liikenneverkon täydentäminen Suunnittelualue liittyy nykyiseen katuverkkoon Palanderinkadulle kahden liittymän kautta. Tontin 13 liikenne kulkee osittain nykyisen Palanderinkadun ja Kelokadun liittymän luoteishaaran kautta ja osittain Palanderinkadun ja Rasinrinteen kiertoliittymän luoteishaaran kautta. Tontin 14 liikenne kulkee Palanderinkadun ja Kelokadun liittymän luoteishaaran kautta. Molempien liittymien yhteydessä on jo Palanderinkadun ylittävät suojatiet. Kävelyja pyöräilyliikenteen reitti suunnittelu- alueelle on osoitettu Palanderinkadun ja Kelokadun liittymän yhteyteen. Vielä pitää selvittää voiko nykyistä vasemmalle kääntyvää kaistaa jatkaa. Tässä pitäisi varmistaa myös Palanderinkadun vasemmalle kääntyvän kaistan pituuden riittävyys Seppäläntielle aamuruuhkan aikaan. Jos Palanderinkadun nykyisiä kaistajärjestelyitä ei voi muuttaa, niin olisi selvitettävä millaisin muiden toimenpiteiden liikenteen sujuvuus voidaan turvata (kaistan leventäminen tai 2+2-kaistaa Seppäläntien ja Kelokadun väliselle osuudelle?). Jyväskylän kaupungin liikenneinsinööri 2.3.2017. Liikennejärjestelmä ja liikenteen suuntautuminen Suunnittelualue, jolle paljon tilaa vaativan erikoistavaran kaupat sijoittuvat, on ennestään rakentamaton, joten toiminnot lisäävät alueelle suuntautuvaa liikennettä. Palanderinkadun varrella ei ole nykyisin kaupallisia toimintoja, joten paljon tilaa vaativan erikoistavaran kauppojen tulo voi muuttaa hieman Seppälän alueen liikenteen suuntautumista lisäten Palanderinkadulle suuntautuvaa liikennettä. Palanderinkadun ja Kelokadun liittymään tulee enemmän liikennettä kuin Palanderinkadun ja Rasinrinteen kiertoliittymään, koska tontin 13 liikenteestä noin 2/3 ja tontin 14 kaikki liikenne oletetaan kulkevan Palanderinkadun ja Kelokadun liittymän luoteishaaran kautta. Kiertoliittymän luoteishaaran kautta oletetaan kulkevan noin 1/3 tontin 13 liikenteestä. Kaikki paljon tilaa vaativan erikoistavaran kaupan tuottamasta liikenteestä ei välttämättä ole uutta, sillä osa kävijöistä voi olla Palanderinkadun nykyistä liikennettä, joka vain poikkeaa matkalla. Todennäköisesti pääosa kaupan synnyttämästä liikenteestä Palanderinkadulle on kuitenkin uutta liikennettä. Suunnittelualueella tulevaisuudessa asioivat voivat nykytilanteessa jo asioida Seppälän alueella, jolloin Seppälän katuverkolle ei aiheudu niin paljon uutta liikennettä kuin liikennetuotokseksi arvioitiin. Liikenteen sujuvuus ja toimivuus Seppälän alueen maankäytön kehittymisen myötä alueen liikennemäärät tulevat kasvamaan nykyisestä. Tässä selvityksessä tarkastellun uuden maankäytön synnyttämä liikennetuotos on kuitenkin sen verran pieni verrattuna Seppälän koko alueen liikennetuotokseen, että sillä ei ole merkittävää vaikutusta Seppälän alueen liikenteen toimivuuteen ja sujuvuuteen lähitulevaisuudessa. Myöhemmin tulevaisuudessa koko Seppälän alueen liikenteen toimivuus voi heikentyä ja edellyttää katuverkon järjestelyjä, jos kaikki Seppälän alueen suunniteltu maankäyttö toteutuu. Liikenneturvallisuus Paljon tilaa vaativan erikoistavaran kaupat aiheuttavat Palanderinkadulle lisää liikennettä. Paljon tilaa vaativan erikoistavaran kaupat synnyttävät niiden ja Palanderinkadun ja Kelokadun liittymään Palanderinkadun ylittävää kävely- ja pyöräilyliikennettä, jota nykytilan-
15:092 / SEPPÄLÄNPORTTI / ASEMAKAAVASELOSTUS 12.4.2017 (32) teessa ei ole. Palanderinkadun ylitys on kuitenkin varustettu keskisaarekkeella, jolloin kadun ylittäminen on turvallista, vaikka liikenne lisääntyy. Ajoneuvoliikenne Palanderinkadun ja Rasinrinteen kiertoliittymässä lisääntyy ja kiertoliittymässä katujen ylittäminen tapahtuu nykytilanteessa yhdessä vaiheessa, koska suojatiet ovat ennen kiertoliittymän saarekkeita. Kävelyn ja pyöräilyn liikenneturvallisuutta parantaisi kiertoliittymän saarekkeiden jatkaminen suojateiden toiselle puolelle, jolloin kadun ylittäminen tapahtuisi kahdessa vaiheessa. 4.5.2 Vaikutukset kauppaan Seuraavassa on esitetty vaikutusten arvioinnin keskeiset tulokset: Suunniteltu liikerakentaminen lisää ja monipuolistaa Seppälänkankaan eteläosien paljon tilaa vaativan erikoistavaran kaupan palvelutarjontaa ja valintamahdollisuuksia sekä täydentää tilaa vaativan erikoistavaran kaupan palveluverkkoa uusilla vähittäiskaupan suuryksiköillä. Jyväskylän paljon tilaa vaativan erikoistavaran kaupan laskennallinen liiketilan lisätarve riittää kattamaan Seppälänportin uusien tilaa vaativan erikoistavaran kaupan yksiköiden myynnin ja pinta-alan lisäyksen, joten suunnitellun liikerakentamisen myötä ei ole odotettavissa merkittäviä haitallisia vaikutuksia olemassa olevien myymälöiden toiminta- ja kehitysedellytyksiin. Kysynnän kasvu mahdollistaa myös muiden suunnitteilla olevien paljon tilaa vaativan erikoistavaran kaupan hankkeiden toteutumisen. Suunniteltu liikerakentaminen mahdollistaa uusien paljon tilaa vaativan erikoistavaran kaupan toimijoiden sijoittumisen Seppälänkankaan eteläosaan ja edistää siten omalta osaltaan toimivan kilpailun edellytyksiä. Suunniteltu liikerakentaminen sijoittuu Seppälänkankaan eteläosaan, olemassa olevalle kaupan alueelle ja olemassa olevaan yhdyskuntarakenteeseen, joten liikerakentamisella ei ole yhdyskuntarakennetta hajauttavaa vaikutusta. Seppälänportin asemakaava-alueelle sijoittuvat uudet tilaa vaativan erikoistavaran kaupan yksiköt vahvistavat Seppälänkankaan eteläosien vetovoimaa ja kehitystä kaupan sijaintipaikkana. Koska suunniteltu liikerakentaminen on paljon tilaa vaativan erikoistavaran kauppaa, joka ei kilpaile keskustaan sijoittuvan kaupan kanssa, ei uudella liikerakentamisella ole haitallisia vaikutuksia Jyväskylän ydinkeskustan, aluekeskusten ja lähi- keskusten kehitykseen ja kaupan toiminta- ja kehitysedellytyksiin. Seppälänkankaan eteläosaan sijoittuvat uudet tilaa vaativan erikoistavaran kaupan myymälät ovat hyvin saavutettavissa kaikilla kulkumuodoilla. Lähiasutuksen varsin suuri määrä ja hyvät kevyen liikenteen yhteydet mahdollistavat asioinnin kevyellä liikenteellä ja joukkoliikenteen reittien ja pysäkkien sijainti asioinnin joukkoliikenteellä. Suunniteltu liikerakentaminen lisää työllisyyttä suoraan rakentamisen ja kaupan toimialoilla sekä välillisesti muilla toimialoilla. 4.5.3 Vaikutukset hulevesiin Jyväskylän kaupungin hulevesiohjelman mukaan hulevesien hallintaa pyritään tekemään hulevesien muodostumisalueella. Seppälänportin alueen tuleva maankäyttö lisää päällystetyn pinnan määrää huomattavasti. Liikerakennuksen tontille ehdotetaan kattovesien imeytystä hulevesiviemäriin johdettavan vesimäärän vähentämiseksi. Jyväskylän kaupun-
15:092 / SEPPÄLÄNPORTTI / ASEMAKAAVASELOSTUS 12.4.2017 (33) gin tulee varmistaa, ettei tontin yläpuoliselta käytöstä poistetulta junaradalta, joka toimii tulvareittinä, päädy vesiä tontille missään tilanteessa. 4.5.4 Vaikutukset kaupunkikuvaan Julkisivut kaakkoon, lounaaseen, koilliseen ja luoteeseen. Arkkitehtipalvelu.fi 3.3.2017. Julkisivujen materiaalit ja väritys. Arkkitehtipalvelu.fi 3.3.2017.
15:092 / SEPPÄLÄNPORTTI / ASEMAKAAVASELOSTUS 12.4.2017 (34) Havainnekuva tontin 13 tulevasta autokaupasta. Arkkitehtipalvelu.fi 3.3.2017. 4.5.5 Muut vaikutukset 4.6 YMPÄRISTÖN HÄIRIÖTEKIJÄT Suunnittelualueella ei ole erityisiä ympäristön häiriötekijöitä. Suunnittelualueen kaakkoispuolella Palanderinkadun suuntaisesti sijaitsee sähkölinja. (220 kv?) 4.7 NIMISTÖ Kaavamuutoksella ei muodostu uutta nimistöä.
15:092 / SEPPÄLÄNPORTTI / ASEMAKAAVASELOSTUS 12.4.2017 (35) 5 ASEMAKAAVAN TOTEUTUS 5.1 TOTEUTUSTA OHJAAVAT JA HAVAINNOLLISTAVAT SUUNNITELMAT Toteuttamista ohjaavia suunnitelmia ovat kaavamääräysten lisäksi rakennuslupaasiakirjoihin liitettävä erillinen pihasuunnitelma sekä ulkovalaistusperiaatteet. Kumpaisenkin suunnitelman laatijan tulee olla ammattitaitoinen ja kokenut. 5.2 TOTEUTTAMINEN JA AJOITUS 5.3 TOTEUTUKSEN SEURANTA Asemakaavan laajennuksen ja muutoksen toteutumista seurataan tiiviissä yhteistyössä Jyväskylän kaupungin asemakaavoituksen ja rakennusvalvonnan kanssa. Asemakaavan toteutuksen seurannassa on erityisesti kiinnitettävä huomiota: Pihan ja viherympäristön laadukas toteutus Hulevesien viivytysratkaisujen toimivuus Kaavan tavoitteista poikkeavista hankkeista on keskusteltava kaavoituksen edustajien kanssa.