Työ- ja yksilövalmennuksen perusteet. Susanna Palo Valtakunnallinen työpajayhdistys #tpy #tpykouluttaa

Samankaltaiset tiedostot
Työ- ja yksilövalmennuksen perusteet. Verkkokoulutus Susanna Palo, Valtakunnallinen työpajayhdistys

Työpajatoiminnan ABC

Työ- ja yksilövalmennuksen perusteet Valtakunnalliset työpajapäivät Turku. Outi Rautio Valtakunnallinen työpajayhdistys ry

Työpajatoiminnan ABC NUORI Tampere. Susanna Palo Valtakunnallinen työpajayhdistys

Nuorten työpajatoiminnan ja etsivän nuorisotyön yhteistyö

Työpajatoiminnan Jyväskylä

TYÖPAJAPEDAGOGIIKKA. valmennuksen pedagogisia lähtökohtia työpajalla TEKEMÄLLÄ OPPII

Ajopuu vai tietoinen vaikuttaja

TYÖPAJAPEDAGOGIIKKA. Työpaja toimintaympäristönä. Esite työpajojen sidosryhmille. ja yhteistyökumppaneille.

Seinätön valmennus - uhka vai mahdollisuus? Outi Rautio Valtakunnallinen työpajayhdistys ry

Työpajatoiminnan rooli ja yhteistyön mahdollisuudet suhteessa Valmaan Valmistavien ja valmentavien koulutusten yhteistyöseminaari

Nuorten työpajatoiminta yksilöllisten koulutuspolkujen tukena

Maahanmuuttajien. valmennus työpajoilla. Esite työpajojen sidosryhmille & yhteistyökumppaneille

Kempeleen kunnan työpaja ZUUMI-PAJA Toimintasuunnitelma 2016

Työpajatoiminta ja osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen

NUORTEN TYÖPAJATOIMINTA PSAVI-alueella. Nuorisotoimen ylitarkastaja Kirsi-Marja Stewart Pohjois-Suomen aluehallintovirasto

Työpajatoiminnan sisällöt ja vaikutukset esille

Työpajatoiminta Nuori Tampere

Työpajatoiminta maakuntauudistuksessa Palveluintegraatiota parhaimmillaan

Sovari työkalu työpajatoiminnan vaikuttavuuden mittaamiseen

Perustajayhteisöt. Iisalmen Kehitysvammaisten Tuki ry. Iisalmen Mielenterveystuki ry. Kiuruveden Varapäre ry. Sonkajärven Nuorison Tuki ry

KOKKOTYÖ-SÄÄTIÖ. GREEN CARE Anita Hevosmaa

Työpaja- pedagogiikka

Arviointi valmennuksessa


Työpajatoiminta - monialaisen yhteistyön perusyksikkö

Työpajatoiminnan vaikuttavuus esille Sovari-mittarilla


J.J. Jedulainen

Nuoret työpajoilta tavoitteellisesti elämään, koulutukseen ja työhön. Etelä-Pohjanmaan Pajoilta Urille pajaseminaari Seinäjoki 13.3.

Tornion Työvoimalasäätiön Starttivalmennus Stara hanke


Koskenniska, Vaajakoski

TURUN STARTTIVALMENNUS

NEET-nuorten palvelut, kustannukset ja kohdentuminen

TYÖLLISYYSPALVELUISTA TYÖELÄMÄVALMENNUKSEEN

Synergiaseminaari Hämeenlinna Ammatillisen koulutuksen reformi ja työpajatoiminta Ylitarkastaja Merja Hilpinen

ESR-rahoituksen näkymiä uudella rakennerahastokaudella

TYÖVALMENNUKSEN LAATU

Työssäoppiminen ja osaamistodistukset osaksi kuntouttavaa työtoimintaa ja työllisyyspalveluja

TYÖ- JA TOIMINTAKYKYÄ SEKÄ TYÖLLISTYMISEN EDELLYTYKSIÄ KARTOITTAVA PALVELU / INTENSIIVINEN KARTOITUSJAKSO

Sovari -työpajamittarin pilotoinnin alustavia tuloksia Työpajatoiminnan sosiaalisesti vahvistavat vaikutukset

Suomen nuorisokeskukset Tuemme nuorten kasvua ja kehitystä

Sovari-vaikuttavuusmittarin hyödyntäminen työpajatoiminnassa

Tukea opiskelijan työllistymiseen tietoa opettajalle

Välityömarkkinat osana työelämää. Pori Petri Puroaho, Vates-säätiö

Kykyviisari. Työ- ja toimintakyvyn muutosta tukemassa

Sosiaalihuoltolaki uudistuu Sosiaalista kuntoutusta työpajoilla

STARTTIVALMENNUS -mistä on kyse?

KYKYVIISARI-keskeiset käsitteet. Mitä on työkyky? Mitä on toimintakyky? Mitä on sosiaalinen osallisuus? Työterveyslaitos SOLMU

esimerkkejä toimivista käytännöistä työpajojen alueellisissa verkostoissa ja sidosryhmäyhteistyöstä monialaisissa verkostoissa

STRATEGIA Valtakunnallinen työpajayhdistys ry

ETSIVÄN NUORISOTYÖN KÄSIKIRJA. Anna Vilen

TYÖYHTEISÖTAIDOILLA JAKSAMISTA ELÄMÄÄN. Jyväskylä

TYÖHÖNVALMENNUS ASIAKASPROSESSINA

Ohjaamo osana ESR-toimintaa

amos-palvelut voimavaroja vahvistamassa

Työssä jatkamisen inhimilliset ja taloudelliset kannustimet - Näkökulma välityömarkkinoiden ohjaukseen

Toimintakyky. Toimiva kotihoito Lappiin , Heikki Alatalo

Kykyviisari. Työ- ja toimintakyvyn itsearviointimenetelmän hyödyntäminen asiakastyössä

Valmentavat koulutukset ammatillisen erityisoppilaitoksen toteuttamina. Työllistymisen seminaari Anne Saari, Kiipula ammattiopisto

Eija Rissanen, Tukeva-työvalmennussäätiö Pirjo Oksanen, Kuopion kaupunki

NASTOLA Alueellinen kehittämispäivä. Tuija Hämäläinen & Susanna Palo

Mallit työllistymiseen ja osallisuuteen. Työtoiminnasta töihin. Yhdessä hyvä OTE. Etelä-Karjala & Kymenlaakso THL

Kykyviisari. Työ- ja toimintakyvyn itsearviointimenetelmän hyödyntäminen asiakastyössä

Kykyviisari. Työ- ja toimintakyvyn itsearviointimenetelmän hyödyntäminen asiakastyössä

Psyykkinen toimintakyky

Verkostoja hyödyntäen järjestöje kautta aitoon työllistymiseen

SISÄLLY SISÄLL SL Y UETTEL

Oppimisympäristön arvioiminen ja tunnistaminen tutkinnon perusteiden avulla

Työvalmentajatoiminta Pielisen Karjalassa

Sosiaalinen kuntoutuminen Ilkka Peltomaa Etelä-Pirkanmaan työvoiman palvelukeskus

ALU-KOORDINOINTI KANTA- JA PÄIJÄT- HÄMEESSÄ SEKÄ UUDELLAMAALLA

NUORTEN TYÖPAJATOIMINTA. Nuorisotoimen ylitarkastaja Kirsi-Marja Stewart Pohjois-Suomen aluehallintovirasto

Etsivä nuorisotyö aitoa kohtaamista ja aikaa nuoren tueksi

MOT JATKO- TYÖLLISTYMISSUUNNITELMA (TELMA)

Tuotteistaminen käytännössä: TPY:n malli

Sosiaalinen kuntoutus, työkyvyn tukena

Oppimisympäristön arvioiminen ja tunnistaminen tutkinnon perusteiden avulla. Metsurintie JÄMSÄNKOSKI puh

Nuorten työpajatoimintaa ja Etsivää nuorisotyötä

Nuorisotakuu koulutus Nuorisotakuun toteuttaminen Pohjois-Suomen alueella nuorisotoimen näkökulmasta

Alueelliset verkostot

Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot. tunnistaa laajasti eriikäisten

VETO vaikuttavaa elintapaohjausta ja työvalmennusta. ESR hanke, hankijana Pohjanmaa Liikunta ja Urheilu ry

Käytännössä toimintakyvyllä tarkoitetaan henkilön suoriutumista jossakin toimintaympäristössä:

JYVÄSKYLÄ, MUURAME, JÄMSÄ

Riitta Kinnunen, asiantuntija Valtakunnallinen työpajayhdistys ry Itä-Suomen työpajojen ja etsivän nuorisotyön työkokous

Koulutuskumppanuus toisen asteen ammatillisen koulutuksen. kanssa. Sillan lyhyt esittely

lyhyt kysely yhteensä Heinola - Työpaja Torppa Koko maa

Tullen mennen Nuorten VertaisVerstas. - toimintamalli työpajoille - hankkeet työpajatoiminnan kehittämisen välineenä

UUSI OVI työmarkkinoille. maahanmuuttajien valmennuksen ja kotouttamisen kehittäminen sosiaalisen työllistämisen toimialalla

Vieteri-Nuoret toimintaraportti 2017

Tavoitteena tavallinen elämä

Ylitornion Väylä-hanke. Kuntalaisten hyvinvoinnin ja työllisyyden edistämiseksi

Monialaisen yhteispalvelun järjestäminen Kainuussa Anne Huotari Työllisyysasiantuntija, TYP-johtaja Kajaanin kaupunki, Kainuun TYP

Vamos Mindset. Palveluiden ulkopuolella olevien nuorten tavoittaminen kotiin vietävän- ja ryhmämuotoisen valmennuksen avulla.

ROVANIEMEN MONITOIMIKESKUS-SÄÄTIÖ L A A D U K K A I D E N K U N T O U T U S - J A O H J A U S P A L V E L U J E N E D E L L Ä K Ä V I J Ä

Uusi osaaja-verkostolle suunnattu täydennyskoulutus

Osatyökykyisen työ- ja toimintakyvyn selvitystä tukeva arviointijakso työpajoilla

Ajankohtaista TPY:ssä

Transkriptio:

Työ- ja yksilövalmennuksen perusteet Susanna Palo Valtakunnallinen työpajayhdistys #tpy #tpykouluttaa 1.6.2017

Verkkokoulutuksen sisältö Mitä on työpajatoiminta? Mitä on työpajan valmennustyö? Mitkä ovat työpajan tavoitteet? 1.6.2017 2

Työpajatoiminnan asemoituminen työllisyys-, sosiaali-, nuoriso- ja koulutuspolitiikkaan 3

Työpajatoiminnan asemoituminen Työpajatoiminta asemoituu sosiaalisen työllistämisen toimialalle, jossa tavoitteena on ammattimaisesti ja monialaisessa yhteistyössä vahvistaa heikossa työmarkkina-asemassa olevien henkilöiden työllistymismahdollisuuksia sekä työllistää heitä välityömarkkinoille, joka on vapaiden työmarkkinoiden ja työttömyyden välillä olevaa työssäoloa, josta pyritään sijoittumaan vapaille työmarkkinoille Työpajatoiminta täydentää jo olemassa olevia paikallisia palveluja 1.6.2017 4

Työpajatoiminta järjestäjät Hallintomuoto tpy:n jäsenorganisaatioissa Kunta 60% Yhdistys 26% Säätiö 11% Muu (esim. osakeyhtiö) 3% 1.6.2017 5

Työpajojen rahoitus Rahoitus koostuu useasta tahosta ylläpitäjän osuus (kunnassa hallintokunnittain budjetointi esim. nuorisotoimi, sosiaalitoimi) Valtionavustus nuorten työpajatoimintaan valtionavustus etsivään nuorisotyöhön hankerahoitus (ESR, STEA eli Sosiaali- ja terveysjärjestöjen avustuskeskus, säätiöt, rahastot) tuotot myytävistä tuotteista valmennuspalveluiden tuotto 1.6.2017 6

Valtionavulla tuettu työpajatoiminta Manner-Suomessa vuonna 2016 1.6.2017 7

Työpajan valmennuspalveluihin ohjautuminen OHJAAVAT TAHOT TE-hallinto (TEtoimistot ja TYP) Oppilaitokset Kunta (sosiaali- tai mielenterveystoimi) Muut viranomaiset Omaehtoisesti Muut palvelut TYÖPAJALLA valmennuksen tavoitteena on sekä valmentautujan elämäntilanteen kohentuminen että jatkopolulle siirtymisen tekeminen mahdolliseksi JATKOPOLKUT Koulutus Työelämä Tuettu työllistyminen Muu sijoittuminen Muu ohjaus Tulevaisuus tavoitteena!

Työpajalle valmennukseen Työttömiä nuoria ja aikuisia, joilta puuttuu ammatillinen koulutus ja/tai työkokemus Ammatinvaihtajia Työ- ja toimintakyvyiltään heikentyneitä työnhakijoita Päihde- ja mielenterveyskuntoutujia Pitkäaikaistyöttömiä Osatyökykyisiä tulevat voivat olla: Työmarkkinoille integroitumiseen tukea tarvitsevia maahanmuuttajia 1.6.2017 9

Työpaja Valmennus Yhteisö Työ Puutyöt Metallityöt Kädentaidot Tekstiilityöt Gatering Media Taide Teatteri Pesula Siivous Kierrätys Rakennus 1.6.2017 10

Työ + Yhteisö + Valmennus Työpajalla työtä tehdään yhteisössä Työpajan perustehtävänä on valmentaminen TYÖ on VÄLINE valmennukseen ei päätavoite 1.6.2017 11 Kaks Kättä, työpaja Maria Gnosspellius, 2016

Työpajan toiminnan tavoite Työpaja on yhteisö, jossa työnteon ja siihen liittyvän valmennuksen avulla pyritään tukemaan yksilön arjen asioiden hoitamista ja elämänhallintaa parantamaan yksilön valmiuksia hakeutua koulutukseen tai työhön Työpajalla voidaan valmennuksen avulla vahvistaa heikossa työmarkkina-asemassa olevan voimavaroja ja niitä toimintatapoja, jotka mahdollistavat etenemisen yksilöllisten tarpeiden mukaisesti jatkopolulle kohti omannäköistä tulevaisuutta 1.6.2017 12

Työpajatoiminnan valmennus Työpajatoiminta on työvaltaista ja yhteisöllistä valmennusta, jolla tuetaan valmentautujan - yksilöllistä kasvua - sosiaalista vahvistumista - aktiivista osallisuutta - yleisiä työelämä- ja työtaitoja Valmentamisen menetelmiä ovat työvalmennus, yksilövalmennus ja ryhmävalmennus Eri valmennusmenetelmiä yhdistellään valmentautujan tarpeita vastaavalla tavalla Toimintaa voidaan muotoilla - päivän pituuden & viikoittaisten toimintapäivien määrän sekä - toiminnan sisällön suhteen huomioiden valmentautujan jaksaminen 1.6.2017 13

Työpajan työvalmennus Arjenhallinta Työelämätaidot & Työyhteisöosaaminen Sosiaalinen vahvistumien Työn ammatillinen osaaminen Työvalmennus Yhteisö + EOAT 1.6.2017 14

Työvalmennus Työvalmentaja on oman ammattialansa osaaja ammatillinen koulutus, osaamista & kokemusta alalta Työvalmentaja valmentaa vaikeusasteiltaan erilaisten ammatillisten työtehtävien tekemisessä sekä työelämässä tarpeellisten tietojen ja taitojen hankkimisessa Työvalmennus on päivittäistä tukea valmentautujille yksilöllisten tarpeiden mukaisesti 1.6.2017 15

Työvalmennus Työvalmennus perustuu työpajapedagogiikkaan -> ennen kaikkea tekemällä oppimiseen Toiminnallisesti lahjakkaita palvelee työpajan tapa opettaa käytännön työtehtäviä ja ammatillisia työtaitoja tekemällä oppimisen kautta 1.6.2017 16 Omnian työpajat, Jani Laukkanen 2016

Työvalmennus Työvalmennus tarjoaa valmentautujalle vaihtoehtoisen tavan oppia ammatillisia taitoja mielekkäiden työtehtävien kautta Valmentautuja kehittää taitojaan ja näkee osaamisensa ja omat edistysaskeleensa itsearvioinnin ja työvalmentajan palautteen avulla 1.6.2017 17 Omnian työpajat, Jani Laukkanen, 2016

Työpajan yksilövalmennus Työelämätaidot & Työyhteisöosaaminen Arjenhallinta Yksilövalmennus Sosiaalinen vahvistumien Yhteisö Työn tekninen osaaminen Työvalmennus + EOAT 1.6.2017 18

Yksilövalmennus Työvalmennusta tukevaa toimintaa, jossa perehdytään valmentautujan elämäntilanteeseen kokonaisvaltaisesti tarjotaan monialaista tukea arjen taitojen ja elämänhallinnan sekä toimintakyvyn parantamiseksi tuetaan tulevaisuuden suunnittelua 1.6.2017 19 Nuorten työpajat, Sininen Verstas Pirjo Pihkala/Virpi Siira, 2011

Yksilövalmennus Yksilövalmennuksen määrä työpajajaksolla vaihtelee päivittäisestä kausittain tarjottavaan tukeen Yksilövalmennusta toteutetaan: Yksilötapaamisina (sovitusti, akuutisti) Ryhmävalmennuksena (vertaisryhmät eri aiheista, starttitoiminta) Monialainen tiimi ja verkostoyhteistyö - Palveluohjaus ja valmennussuunnitelmat 1.6.2017 20

Valmennuksen tavoite Tavoitteena tukea onnistumista sekä elämänhallinnan että työvalmiuksien kehittymisessä ja tulevaisuuden suunnitelmien kirkastumisessa Auttaa valmentautujaa tulemaan tietoiseksi omista ajatuksistaan, tunteistaan, voimavaroistaan, vahvuuksistaan ja unelmistaan 1.6.2017 21 Omnian työpajat, Maria Gnosspellius, 2016

Työpajan valmennuksen elementit Työelämätaidot & Työyhteisöosaaminen Arjenhallinta Yksilövalmennus Sosiaalinen vahvistuminen Yhteisö Työn ammatillinen osaaminen Työvalmennus + EOAT 1.6.2017 22

Työpajalla tärkeitä työelämä- ja työyhteisötaitoja Aikataulut & työajat, täsmällisyys, rytmi Siisteys (työtila, oma toiminta) Työvälineiden ja koneiden käyttö & huolto Työilmapiiri / yhteistyötaidot & käytöstavat Työpajan sääntöjen noudattaminen Itsenäinen työskentely / vastuu omista harjoitustöistä ja niiden dokumentoinnista Itsensä ilmaiseminen Ryhmätyöskentely / vastuu omasta osuudesta ryhmän työskentelyssä 1.6.2017 23

Työyhteisötaidot työpajalla Työyhteisötaitojen ja itsensä kehittämisen taitojen vahvistaminen on sekä työ- että yksilövalmentajan työtä -> Valmentautujan oman jaksamisen tukemiseen voidaan vaikuttaa yksilövalmennuksella eli keskusteluilla Jaksamiseen voidaan vaikuttaa myös työvalmennuksella; työn sopiva aikatauluttaminen kuten tauot luovat mielekästä työelämän mallia Työtehtävät kannattaa pitää maltillisina, koska työpajan keskeisin työ on aina valmennus, ei työpajan tuotteet 1.6.2017 24

Työpajan valmennusprosessi 1.6.2017 25

PALVELUIHIN OHJAAMINEN Valmennusprosessi työpajalla Työpajalle ohjautuminen, tilannekartoitus OHJAUTUMINEN muihin palveluihin, tilannekartoitus R A P O R T O I N T I KIRJALLINEN SOPIMUS työpajan valmennuspalveluihin osallistumisesta KIRJALLINEN VALMENNUSSUUNNITELMA Alkukartoitus, tavoitteet, keinot, aikataulut ARVIOINTI Suullisen ja kirjallisen palautteen anto Tavoitteiden mukainen VALMENNUS Havaintojen dokumentointi JATKOSUUNNITELMA - SIJOITTUMINEN SEURANTA Koulutus, Työmarkkinat, Tuettu työllistyminen, Itsensä työllistäminen, Muu sijoittuminen, Työttömyys

PALVELUIHIN OHJAAMINEN Valmennusprosessi työpajalla Työpajalle ohjautuminen, tilannekartoitus OHJAUTUMINEN muihin palveluihin, tilannekartoitus R A P O R T O I N T I KIRJALLINEN SOPIMUS työpajan valmennuspalveluihin osallistumisesta KIRJALLINEN VALMENNUSSUUNNITELMA Alkukartoitus, tavoitteet, keinot, aikataulut ARVIOINTI Suullisen ja kirjallisen palautteen anto Tavoitteiden mukainen VALMENNUS Havaintojen dokumentointi JATKOSUUNNITELMA - SIJOITTUMINEN SEURANTA Koulutus, Työmarkkinat, Tuettu työllistyminen, Itsensä työllistäminen, Muu sijoittuminen, Työttömyys

Valmennuksen havainnointia Havainnoinnin tarkoituksena on lisätä tietoa ja ymmärrystä valmentautujan toiminnasta Aistimusten havainnointia (näkö, kuulo, haju, tunto ) Ihmisten havainnointi kohdistuu toimintaan ja käyttäytymiseen Kuka teki, mitä, milloin yms. kysymyksiin vastaaminen eli konkreettisten tapahtumien havainnointia Ei tulkintaa eli oman mielen sisäistä puhetta Hyppäys havainnoista tulkintoihin tapahtuu usein huomaamatta. Omat ennakkoluulot vaikuttavat tiedostamatta. Voi olla vaikea saada kiinni havainnoista, kun mieli on jo tehnyt tilanteesta tulkinnan 1.6.2017 28

Valmentajan kyky havainnoida Havainnointi on jokaisen oma ajattelutapahtuma subjetiivisuus havainnoissa! Havaintoihin vaikuttaa oma elämänkokemus, mieliala, vireystila ja keskittyminen On hyvä, että useampi ihminen havainnoi valmentautujaa subjektiivisuus vähenee monien näkemysten kautta Ajattelua pitäisi saada hidastettua niin että havaintojen tekeminen erottuu omana vaiheenaan 1.6.2017 29

Havaintojen tekemisen vaikeus Sen huomaaminen mikä on ilmeistä Tulee havainnoida valmentautujan arkea ja arjessa näkyvät kehittymisen askeleet Havaintojen dokumentointi on prosessi: Muutosten huomioiminen ja dokumentoinnin pitäminen ajan tasalla -> pienetkin edistysaskeleet kannattaa kirjata, jotta valmentautujan edistyminen tai muutokset tulevat näkyviin Havaintojen kirjaamisessa säilytettävä ammatillisuus -> kohtelias kielenkäyttö Valmentautujalla on oikeus nähdä hänestä kirjoitetut dokumentoinnit 1.6.2017 30

Havaintojen dokumentointi arvioinnin edellytys Dokumentointi turvaa havainnon Havaintojen dokumentointi valmennuksen sanallistaminen tulee olla sovittuna työpajalla Onko dokumentointi suunnitelmallista vai satunnaista? Mielletään usein perustehtävästä irralliseksi ja aikaa vieväksi toiminnoksi Parasta, jos työpajalla on - Yhteinen dokumentoinnin väline ja toimintamalli - Työmaapäiväkirjat, portfoliot, muu tapa 1.6.2017 31

Huomioita henkilötietolakiin viitaten Arkaluonteisten (mm. terveydentila, sosiaalietuudet) tietojen käsittely (kerääminen, luovuttaminen sivulliselle) edellyttää rekisteröidyn yksiselitteisesti antamaa suostumusta, alaikäiseltä huoltajan suostumusta Henkilötietoja ei saa luovuttaa eikä näyttää ulkopuolisille - ei edes työtovereille, jotka eivät liity oleellisesti asian hoitamiseen! Sähköisiin asiakirjoihin pääsyn tulee olla salasanojen takana Henkilötietoja sisältävät paperiset asiakirjat tulee säilyttää lukitussa kaapissa. Asiakirjojen arkistointiin vaikuttaa eripituiset arkistointiajat. Nuorisolaki -> 4 v. määräaika Tarpeettomaksi tulevia paperisia asiakirjoja ei saa laittaa roskiin vaan ne on tuhottava välittömästi (silppuri/ palvelut asiakirjatuhoamiseen). Tietosuojalaki vaikuttaa henkilötietolain lisäksi: Vaitiolovelvollisuus jatkuu, vaikka valmennussuhde tai valmentajan oma työsuhde päättyisi 1.6.2017 32

PALVELUIHIN OHJAAMINEN Valmennusprosessi työpajalla Työpajalle ohjautuminen, tilannekartoitus OHJAUTUMINEN muihin palveluihin, tilannekartoitus R A P O R T O I N T I KIRJALLINEN SOPIMUS työpajan valmennuspalveluihin osallistumisesta KIRJALLINEN VALMENNUSSUUNNITELMA Alkukartoitus, tavoitteet, keinot, aikataulut ARVIOINTI Suullisen ja kirjallisen palautteen anto Tavoitteiden mukainen VALMENNUS Havaintojen dokumentointi JATKOSUUNNITELMA - SIJOITTUMINEN SEURANTA Koulutus, Työmarkkinat, Tuettu työllistyminen, Itsensä työllistäminen, Muu sijoittuminen, Työttömyys

Arviointi valmennuksen eri tasoilla Kuntouttavat palvelut Lähellä työelämää Yhteisö Yhteisö Valmennus Työ Valmennus Työ Toimintakyky suhteessa työelämän perusvaatimukseen Työkyky ja ammatinhallinta suhteessa työelämän perusvaatimukseen 1.6.2017 34

Toimintakyky ja sen arviointi Toimintakyvyn käsite liittyy laajasti ihmisen hyvinvointiin Toimintakykyisyys henkilö selviytyy itselle merkityksellisistä ja välttämättömistä jokapäiväisen elämän toiminnoista siinä ympäristössä, jossa hän elää Toimintakyky jaetaan fyysinen toimintakyky päivittäiset perustoiminnot, arkiset askareet, työtaidot kognitiivinen toimintakyky muisti, oppiminen, keskittyminen, ongelmanratkaisut, kielellinen toiminta psyykkinen toimintakyky elämänhallinta, tyytyväisyys, hyvinvointi, mielenterveys sosiaalinen toimintakyky vuorovaikutustaidot sosiaalisissa tilanteissa 1.6.2017 35

Työkyky ja sen arviointi Ammatilliset perustaidot - työprosessien hallinta - työmenetelmien, välineiden ja materiaalin hallinta Työn perustana olevan tiedon hallinta / elinikäisen oppimisen avaintaitojen hallinta - Ammatillisen ydinosaamisen hallinta ja osaamisen täydentäminen Persoonalliset kyvyt - henkilökohtaiset ominaisuudet, joita työssä tarvitaan mm. palvelualttius, joustavuus, vastuullisuus, työmoraali ja etiikka, motivaatio ja työssä jaksaminen - vahvuudet & lahjakkuus Työelämän pelisäännöt - työyhteisöosaaminen 1.6.2017 36

Valmentautujan itsearviointi Itsearvioinnissa valmentautuja tekee näkyväksi - oman osaamisensa, onnistumisensa, oppimisensa kehityskaaren, - tavoitteiden saavuttamisen työpajalla Itsearviointia voi olla oppimispäiväkirja tai kuvallinen portfolio, jossa tulee esille valmentautujan henkilökohtainen osaaminen ja asiantuntijuus Itsearviointia voidaan käyttää työpajajaksolla osana valmentautujan toimintakyvyn että työkyvyn arviointia - peilausmahdollisuus Portfoliota voidaan osaamisen tunnistamisen lisäksi käyttää työhakemuksessa liitteenä Nuorten työpajat, Sininen Verstas, Susanna Palo, 2007 1.6.2017 37

Minä valmentajana ohjaan, tuen & neuvon Kärsivällisyys ei kiirehditä liikaa annetaan valmentautujan löytää halu sitoutua toimintaan ja motivaatio edistymiselle omassa tahdissaan Annetaan aikaa / siedetään hiljaisuutta Tunneäly ja empatia Valmentajan kyky asettua valmentautujan asemaan ja ymmärtää asiat hänen kannaltaan sekä toimia valmentautujan hyväksi Luodaan positiivisia odotuksia -> virittelyä Tästä työpajajaksosta tulee teille loistava työkokemus tai Tulette saamaan paljon uusia taitoja Huomataan hyvä Kiitos! Osaatte toimia hienosti! Annetaan palautetta Hyvin tehty! Onnistunut työ 1.6.2017 38

Päätöksentekoon rohkaisu Unelmointiin ohjaaminen ja kannustaminen: Mahdollisuuksien esittely ja pohdinta (vierailut, keskustelut) Vahvuuksien ja voimavarojen tarkastelu eri menetelmillä Unelmien luominen Tavoiteltavan unelman pilkkominen pieniin tavoiteaskeliin Tavoitteena itseensä ja omiin valintoihinsa luottava ihminen 1.6.2017 39 Nuorten työpajat, Sininen Verstas, Susanna Palo, 2016

Työpajojen sijoittumistiedot 1.6.2017 40

Työpajalla olleiden valmentautujien sijoittuminen työpajajakson jälkeen v. 2016 kaikki valmentautujat n =11869 Lähde: OKM/AVI, Valtakunnallinen työpajakysely 1.6.2017 41

Työpajalla olleiden nuorten valmentautujien sijoittuminen työpajajakson jälkeen v. 2016 N= 7733 Lähde: OKM/AVI, Valtakunnallinen työpajakysely 1.6.2017 42

Onnistumisille saa ja kuuluu hurrata sekä omille että toisten, parhaimmillaan yhteisille! Omnian työpajat, Jani Leinonen, 2016 1.6.2017 43

1.6.2017 www.tpy.fi