Työpajatoiminta - monialaisen yhteistyön perusyksikkö

Transkriptio

1 Työpajatoiminta - monialaisen yhteistyön perusyksikkö

2 Valtakunnallinen työpajayhdistys ry Työpaja-ammattilaisten vuonna 1997 perustama järjestö OKM:n nimeämä nuorisotyön palvelu- ja kehittämiskeskus Perusrahoituksesta vastaa opetus- ja kulttuuriministeriön nuorisoyksikkö, lisäksi omaa rahoitusta, RAY & STM/ESR Toiminta valtakunnallista 203 jäsenorganisaatiota 9/ työntekijää, perustoiminnassa 6, kehittämishankkeissa 7 toiminnanjohtaja Mari Ahonen-Walker 10-henkinen hallitus, jonka jäsenet demokraattisesti valittuja työpaja-ammattilaisia. puheenjohtaja kansanedustaja Sari Palm

3 TPY:n toiminta Jäsenpalvelut: alueelliset ja teemaverkostot, jäsentapahtumat Kehittäminen: koulutus, julkaisut, hankkeet Hankkeet vuonna 2012: Startti parempaan elämään -hankkeet (RAY) MaMuPaja (RAY) Tekemällä oppii (RAY) Ammattiosaamista välityömarkkinoilta (ESR) Tiedotus Vaikuttamistyö Yhteistyössä jäsenorganisaatioiden kanssa jäsenorganisaatioiden hyväksi

4 VALMENTAUTUJAT

5 Työpajojen valmentautujat monenlaisia ryhmiä, kuten: työttömät nuoret ja aikuiset, joita puuttuu ammatillinen koulutus ja/tai työkokemus, ammatinvaihtajat, työ- ja toimintakyvyltään heikentyneet työnhakijat, päihde- ja mielenterveyskuntoutujat, pitkäaikaistyöttömät, osatyökykyiset ja työmarkkinoille integroitumisessa tukea tarvitsevat maahanmuuttajat. Valmentautujat ovat työpajalla esimerkiksi palkkatuella, työharjoittelussa, Kelan kuntoutuksessa, kuntouttavassa työtoiminnassa, työvoimakoulutuksessa, oppisopimuskoulutuksessa tai ammattioppilaitosten tai peruskoulujen opiskelijoina.

6 Työpajatoiminnan tilastoja Suomessa on kuntien, säätiöiden sekä erilaisten yhdistysten ja yhteisöjen ylläpitämää työpajaa Palvelut on saatavilla n. 80% Suomen kunnista. Saavutettavuus, vajaa kolmannes pajoista voi ottaa vastaan kaikki heille ohjautuvat valmentautujat. Vuonna 2011 n valmentautujaa, joista oli alle 29v. Nuorista 64 % miehiä ja 36 % naisia. Pajoilla puhuttiin äidinkielenä 78 eri kieltä. 80 %:lta pajanuorista puuttuu ammattiosaaminen ja/tai -tutkinto. Työpajatoiminnoista ohjautui positiivisesti eteenpäin yli 60 % kaikista valmentautujista ja 72% nuorista, alle 29-vuotiaista valmentautujista. Lähteet: mm. Häggman 2011 ja2012

7 Ohjautuminen Työhallinnon kautta pajalle ohjautui eniten nuoria eli 53 % valmentautujista. Koulutuksen järjestäjien kautta nuoria tuli noin 12 %. Muita lähettäviä tahoja olivat esimerkiksi KELA, sosiaali- ja terveystoimet, mielenterveyspalvelut, työeläkelaitos, vakuutusyhtiö tai Rikosseuraamusvirasto, em. yhteensä 15 %, Etsivä nuorisotyö ja puolustushallinto, yhteensä 7 % Lisäksi 6 % pajanuorista tulee muista palveluista, esim. harrastuksen kautta Lähes 7 % nuorista hakeutui pajalle oma-aloitteisesti, ilman edeltävää viranomaiskontaktia.

8 TYÖPAJATOIMINTA

9 Työpajatoiminnan asemointia Työllisyyspolitiikka Koulutuspolitiikka Työpajatoiminta Nuorisopolitiikka Sosiaalipolitiikka

10 Työpaja Työpajalla tarkoitetaan sekä fyysinen ympäristöä että moniammatillista metodia Työpaja on yhteisö, jossa työnteon ja siihen liittyvien valmennuspalveluiden avulla pyritään parantamaan yksilön arjen hallintaa valmiuksia hakeutua koulutukseen tai työhön Työpajassa elämäntilanteen kartoittaminen on kokonaisvaltaista ja toimenpiteet kunkin valmentautujan tarpeisiin räätälöityjä.

11 Työvalmennus Valmentautujan yksilöllisten tarpeiden ja valmiuksien mukaan tapahtuvaa yksilön työ- ja toimintakyvyn edistämistä, joka on suunniteltua tavoitteellista työn avulla tapahtuvaa Työvalmennus on lähes päivittäistä tukea vaikeusasteiltaan erilaisten töiden ja konkreettisten taitojen opettelussa tukea työelämässä tarpeellisten tietojen ja taitojen hankkimisessa Käytännössä työvalmennus tarkoittaa päivittäisen tuen antamista töiden ja työtaitojen opettelussa, yhteistoimintaa muiden valmentautujien kanssa sekä mm. säännöllisyyden, huolellisuuden ja siisteyden opettelua.

12 Yksilövalmennus Työvalmennusta tukevaa toimintaa, jossa perehdytään valmentautujan elämäntilanteeseen kokonaisvaltaisesti tarjotaan monialaista tukea arjenhallintataitojen ja toimintakyvyn parantamiseksi Käytännössä yksilövalmennus on kuuntelua, keskustelua, valmentautujan asioiden selvittelyä ja hoitamista yhdessä hänen kanssaan sekä tarvittaessa palveluihin ohjaamista. Yksilövalmennusta toteutetaan Yksilötapaamisina Ryhmävalmennuksena (vertaisryhmä, starttitoiminta) Yksilövalmennuksen määrä työpajajaksolla vaihtelee asiakkaan oman tarpeen mukaan päivittäisestä kausittain tarjottavaan tukeen

13 Valmentajan tehtäviä Oivalluttaa, kysyy kysymyksiä Asettaa yhdessä tavoitteita Auttaa unelmien ja tavoitteiden toteuttamisessa Tukee kehittymistä ja menestymistä Näkee yksilöiden vahvuuksia ja potentiaalia, keskittyy niihin Uskoo toiseen Arvostaa Arvioi yhdessä toisten kanssa On kiinnostunut ja välittää Innostaa ja kannustaa Kohtaa, on läsnä Vahvistaa vastuunottoa ja itsensä johtamista Ihmettelee ja pohtii Pysähtyy Asettaa itselleen omia kehittymistavoitteita Mukaellen Marjo-Riitta & Vesa Ristikangas 2010

14 Valmennuksen keskeiset elementit Arjenhallinta Pajayhteisö Työelämätaidot Työyhteisöosaaminen Työn tekninen osaaminen Lahjakkuus

15 Nuorten työpajat/valmennuksen tasot Työ- ja elinkeinoministeriö Opetus- ja kulttuuriministeriö Sosiaali- ja terveysministeriö 15

16 Valmennuspalvelut ja valmennuksen tasot TYÖLLISTÄMINEN TYÖSUHTEESEEN Työkokemuksen kartoittaminen, työllistymisedellytysten parantuminen palkkatukityö VALMENTAVA TYÖVALMENNUS Kehittää työtaitoja ja valmiuksia työharjoittelu/ työelämävalmennus KUNTOUTTAVA TYÖVALMENNUS Työ- ja toimintakyvyn kartoittaminen Työtaitojen ja työyhteisövalmiuksien kysymykset mt työhönvalmennus, kuntouttava työtoiminta, työkokeilu STARTTIVALMENNUS Toimintakyvyn kartoittaminen Arjenhallinnan kysymykset kuntouttava työtoiminta, pajakoulu TYÖHÖNVALMENNUS Nivelvaiheen tuki seinätön valmennus ETSIVÄ NUORISOTYÖ

17 Valmennusprosessista Valmennus on prosessi, ja se perustuu sopimuksellisuudelle Valmennukselle asetetaan realistiset, konkreettiset ja mitattavissa olevat lyhyen aikavälin tavoitteet - Laaditaan kirjallinen valmennussuunnitelma. Tavoitteiden mukaista työ- ja yksilövalmennusta ja työhönvalmennusta Valmennuksen dokumentaatio, välttämätöntä arvioinnin tueksi Valmennuksen arviointi, tekee näkyväksi asiakkaan kehittymisprosessin sekä valmennusprosessin vaiheet Valmennus tapahtuu erilaisissa yhteisöissä, huomioi tietoisen yhteisön ja yhteisöllisyyden hyödyntämisen valmennuksen tukena Valmennuksen raportointi kaikille sopimusosapuolille ja jatkoseuranta Tavoitteena positiivinen sijoittuminen

18 Kunnan työllisyyspalvelut Työpankit Päihdepalvelut Poliisi Työkeskukset Tuotteiden ostaja- asiakkaat Paikallinen monialainen yhteistyö Kunnan terveystoimi Valmentautujan oma sosiaalinen verkosto Yritykset / työnantajat TE- toimi Seurakunta Työpaja Nuorisokodit Työvoiman vuokrausfirmat Kunnan opetustoimi Kunnan vapaaaikatoimi Kansaneläkelaitos Teemayhdistykset Kunnan kulttuuritoimi Kunnan sosiaalitoimi Asumispalvelut Oppilaitokset Työllisyyshankkeet Mielenterveyspalvelut Koulutuspalvelujen tuottajat Kuntoutuslaitokset Työttömien yhdistykset Kunnan nuorisotoimi Velkaneuvonta

19 TYÖPAJATOIMINNAN KEHITTÄMINEN

20 TPY/ Strategiset kehittämisen kärjet 1. Työpajat osana yksilöllistä koulutuspolkua asema tunnistettuna ja tunnustettuna yksilöllisen koulutuspolun osana työpajoissa tehtyjen suoritusten nykyistä laajempaa hyväksi lukeminen peruskoulussa ja toisella asteella. sopimuksellinen yhteistyö 2. Laadukkaat ja vaikuttavat työpajapalvelut työpajakentän kokonaisvaltaista laadun kehittämistä ja toiminnan vaikuttavuuden kasvattamista. Laatutyössä keskeistä valmentajien ammatillisen osaamisen vahvistaminen. 3. Yritysyhteistyön kehittäminen pyrkii tunnistamaan työllistymisen rakenteellisia esteitä, lisäämään yrittäjäjärjestöjen tietoisuutta työpajoista. vahvistaa vertaisoppimista ja rohkaisee jakamaan yritysyhteistyöhön liittyviä hyviä käytäntöjä

21 Mitä laatu työpajalla on? Laadukkaat ja vaikuttavat työpajapalvelut Miten laatua työpajalla mitataan? TPY edistää: laadun kehittämistä perustehtävän määrittely: kirkas perustehtävä palvelujen kuvaaminen oman toiminnan arviointi osaava ja motivoitunut henkilöstö TPY edistää: toiminnan vaikuttavuuden kasvattamista valmentautujan tarpeiden tunnistaminen valmentautujan edistymisen arviointi ja mittaaminen - asiakkaan kehittyminen taloudellisten vaikutusten arvioiminen ja perusteleminen tilastointi ja raportointi vaikuttaminen oman alueen päättäjiin TPY edistää: valmentajien ammatillisen osaamisen vahvistamista valmennusosaamisen kasvattaminen työhyvinvoinnin tukeminen

22 Työpajat osana yksilöllistä koulutuspolkua TPY edistää: työpajojen asemaa tunnistettuna ja tunnustettuna yksilöllisen koulutuspolun osana työpajojen tunnistaminen oppimisympäristönä opinnollistaminen sopimuksellisuus oppilaitosyhteistyössä työpajoissa tehtyjen suoritusten hyväksilukemista perusasteella ja ammatillisessa koulutuksessa yhteistyö OPH:n kanssa tiedon jakaminen oppilaitoksiin

23 Tekemällä oppii-hankeessa kentältä esiin nousseet kehittämistarpeet VALMENNUSTYÖ valmennuksen aukikirjoittaminen erilaisten asiakkaiden/ oppijoiden/ valmennettavien kohtaaminen asiakkaiden tarpeita vastaavan palvelun tuottaminen valmennusammatillisuuden lisääminen valmennuspalvelujen tuotteistaminen asiakastietojen dokumentointi uusien työmenetelmien kehittäminen valmennukseen yksilövalmennuksen kehittäminen tarvittavien dokumenttien tuottaminen

24 Tekemällä oppii -hankkeessa kentältä esiin nousseita kehittämistarpeita TYÖPAJAN TYÖNTEKIJÄ henkilökunnan vaihtuvuuden aiheuttamien ongelmien hoitaminen kasvavan asiakasmäärän hallitseminen konkreettisia työkaluja eri osa-alueiden kehittämiseen olemassa olevien resurssien tehokas hyödyntäminen pajatoiminnan pyörittäminen määräaikaisten turvin työnkuvien kirjaaminen, selkiinnyttäminen työkaluja pajan arjen rytmittämiseen aloittavan ohjaajan perehdyttäminen tarvittavien dokumenttien tuottaminen

25 Tekemällä oppii -hankkeessa kentältä esiin nousseet kehittämistarpeet TYÖPAJAN TOIMINNOT toiminnan kuvaaminen, selkiinnyttäminen, kehittäminen toiminnan uudistaminen, käytänteiden muokkaaminen toiminta-alueiden ja kehittämistavoitteiden kirjaaminen toimintatapaohjeiden kirjaaminen tiedottaminen lomakkeisto, työnkuvat, työtilat palvelujen tuotteistaminen prosessien kuvaaminen tarvittavien dokumenttien tuottaminen

26 Tekemällä oppii -hankkeessa kentältä esiin nousseet kehittämistarpeet YHTEISTYÖN KEHITTÄMINEN paikalliset yritykset palveluverkostot organisaation sisäinen yhteistyö kunta, valtio, rahoittajat, muut sidosryhmät

27 Tekemällä oppii -hankkeessa kentältä esiin nousseet kehittämistarpeet TULEVAISUUDESSA organisaatiovaihtoehtojen selvittäminen rahoitusvaihtoehtojen pohdinta ja etsiminen tukea työpajatoiminnan vakiinnuttamiseen tulevaisuuden suunnittelu uuden hankkeen suunnitteluapua vakinaistamisen rahoitusmallit yhteiskuntatakuun vaatimuksiin vastaaminen MUITA KEHITTÄMISTARPEITA opinnollistaminen starttipajatoiminta seurannat tilastoinnit tarvittavien dokumenttien tuottaminen

28 Työpajatoiminnan mahdollisuuksia - yhteenveto Työpajatoiminta on tunnustettu tapa ehkäistä syrjäytymistä Työpajatoiminta on merkittävä osa nuorisotakuuta: Jokaiselle alle 25-vuotiaalle ja alle 30-vuotiaalle vastavalmistuneelle tarjotaan työ-, harjoittelu-, opiskelu-, työpaja- tai kuntoutuspaikka viimeistään 3 kk:n kuluessa työttömäksi joutumisesta. Työpajatoiminta on tärkeä osa kunnan työllisyydenhoitoa lisääntyykö sen rooli tulevaisuudessa kuntakokeilun myötä? Kasvaako jakson merkitys yksilöllisen koulutuspolun osana Toiminnan vahva ammatillistuminen

29 KIITOS! TPY Asemapäällikönkatu1, Helsinki p