Seinätön valmennus - uhka vai mahdollisuus? Outi Rautio Valtakunnallinen työpajayhdistys ry

Koko: px

Aloita esitys sivulta:

Download "Seinätön valmennus - uhka vai mahdollisuus? Outi Rautio Valtakunnallinen työpajayhdistys ry"

Esko Haavisto
8 vuotta sitten
Katselukertoja:

1 Seinätön valmennus - uhka vai mahdollisuus? Outi Rautio Valtakunnallinen työpajayhdistys ry

2 Työpaja Työpaja on yhteisö, jossa työnteon ja siihen liittyvien valmennus- ja ohjauspalvelujen avulla pyritään parantamaan yksilön arjen hallintaa valmiuksia hakeutua koulutukseen tai työhön Kuntoutus/ valmennus palvelut Työ Yhteisö

parantamaan yksilön arjen hallintaa valmiuksia hakeutua

3 Seinätön valmennus/seinätön työpaja Työelämän muutos, kuten uudet työtehtävät ja alat, ovat luoneet tarpeen laajentaa perinteistä työpajatoimintaa. Seinättömässä valmennuksessa korostuu työelämäyhteys, mahdollisimman lähellä työelämää tapahtuva tuettu oppiminen. Seinättömän valmennuksen tavoitteena on, että valmentautuja saa kokemusta työelämästä ja madaltaa entisestään valmentautujien suuntautumista työelämään toisaalta tarjoaa työantajille mahdollisuuden saada osaavaa ja oppivaa työvoimaa helposti.

Seinättömässä valmennuksessa korostuu työelämäyhteys, mahdollisimman lähellä työelämää tapahtuva tuettu oppiminen.

YKSILÖ- VALMENNUS Sosiaalinen vahvistaminen Työn

4 Valmennuksen keskeiset elementit Työyhteisöosaaminen TYÖ-JA YKSILÖVALMENNUS Työelämä-taidot Arjenhallinta YKSILÖ- VALMENNUS Sosiaalinen vahvistaminen Työn tekninen osaaminen TYÖ- VALMENNUS Lahjakkuus Pajayhteisö

5 Usein seinättömässä valmennuksessa puhutaan yleisesti työhönvalmennuksesta Seinättömässä valmennusprosessissa on runsaasti työ- ja yksilövalmennuksen elementtejä, mutta usein puhekielessä valmennus muuttuu työhönvalmennukseksi, kun valmentautuja konkreettisesti siirtyy työpaikalle. Työhönvalmennus nähdään työpaikalla valmentautujaa sekä työnantajaa / työpaikkaohjaajaa tukevana prosessina, jota voi toteuttaa yksilö- tai työvalmentaja Työhönvalmennus on kuulunut ammatillisen kuntoutuksen lakisääteisiin palveluihin 1960-luvun lopulta alkaen. Työhönvalmennus on osa ammatillisen kuntoutuksen prosessia, jossa tavoitteena tukea osatyökykyisen / pitkään työttömänä olleen henkilön työelämään pääsyä tai paluuta tukea kuntoutujan yleisiä työssä selviytymistaitoja ja työelämään tai uuteen työpaikkaan sopeutumiskykyä sekä tukea työssä pysymistä

Työhönvalmennus nähdään työpaikalla valmentautujaa sekä työnantajaa / työpaikkaohjaajaa tukevana prosessina, jota voi toteuttaa yksilö- tai työvalmentaja Työhönvalmennus on kuulunut ammatillisen

6 Seinätön valmennus- prosessina Seinällinen/seinätön valmennus Seinätön valmennus 1. Monialainen verkostotyö tiedonsiirto Y H T E Y D E N O T T O 2. VALMENTAVA VAIHE PALVELUOHJAUS 3. Työnantajan valmennus OPINNOLLISTAMINEN TUETTU OPPISOPIMUS 4. SEINÄTÖN VALMENNUS JATKOSUUNNITELAT SIJOITTUMINEN

Monialainen verkostotyö tiedonsiirto Y H T E Y D E N O T T O 2.

7 1. Monialainen verkostotyö työpajoilla Aktiivisen sosiaalipolitiikan tavoitteena on ylläpitää henkilöiden toimintakykyä ja parantaa elämänhallintaa ja näin luoda edellytyksiä välityömarkkinoille tai avoimille työmarkkinoille siirtymiselle. Aktiivinen työvoimapolitiikka on nimitys hallituksen toimenpiteille ja ohjelmille, joilla pyritään parantamaan työttömien työllistymistä. Työpajat sijoittuvat koulutuksen, työelämän, sosiaalipalveluiden ja terveydenhuollon välimaastoon. Valmennus edellyttää aina monialaista verkostoyhteistyötä Pitkään työttömänä ja syrjäytymisuhan alla olevilla valmentautujilla on usein vaikeuksia hakeutua itselleen sopivien palveluiden piiriin. Seinättömässä valmennuksessa ei ole kyse ainoastaan valmentautujan sijoittamisesta työpaikkaan, vaan monialaista tuesta valmentautujalle työssä selviytymisessä ja kokonaisvaltaisesta tuesta työnantajalle / työpaikkaohjaajalle.

Työpajat sijoittuvat koulutuksen, työelämän, sosiaalipalveluiden ja terveydenhuollon välimaastoon.

8 Työnantajaverkosto Työhönvalmentajan vastuulla on usein yritysverkoston luominen ja ylläpito Työnantajan hyötynäkökulma on huomioitava yhteistyötä rakennettaessa, mitä työnantaja hyötyy yhteistyöstä. Osa työantajista kokee pajayhteistyön helpottavan esimerkiksi rekrytointia. Seinättömän valmennuksen kautta työnantaja pääsee näkemään valmentautujan ammatillisen osaamisen sekä työelämätaidot Nuorisotakuun myötä käynnistynyt, paljon näkyvyyttä mediassa saanut keskustelu nuorisotyöttömyydestä onkin aktivoinut työnantajia yhteiskuntavastuullisuuteen ja antaa seinättömälle valmennukselle hyvän pohjan työnantajayhteistyön kehittämiselle. Mistä työnantajat löytyvät?

Seinättömän valmennuksen kautta työnantaja pääsee näkemään valmentautujan ammatillisen osaamisen sekä työelämätaidot Nuorisotakuun myötä käynnistynyt, paljon

9 2. Valmentava vaihe Yhteyden otto Valmentavaan vaiheeseen voidaan ohjautua useita eri reittejä. Valmentava vaihe voidaan toteuttaa perinteisessä työpajassa Toisaalta seinättömään valmennukseen voidaan ohjautua ilman työpajalla toteutettua valmentavaa vaihetta, jolloin valmentautujan työ- ja toimintakyvyn arviointi on suoritettu lähettävän tahon toimesta. Valmentavan vaiheen tavoitteena on motivoitunut, työelämään orientoitunut ja innostunut valmentautuja, joka tuntee työelämän pelisäännöt, ottaa vastuun omasta toiminnastaan ja itse asetettuihin tavoitteisiin pyrkimisestä aktiivisen itsearvioinnin keinoin. Keskeiset elementit valmentavassa vaiheessa ovat Sosiaalinen vahvistaminen valmentautujan työ- ja toimintakyvyn arviointi ja vahvistaminen Palveluohjaus seinättömään valmennuksen valmennussuunnitelman laatiminen. Palveluohjauksen avulla pyritään helpottamaan valmentautujaa valmennusjaksolla tukevien esimerkiksi sosiaali- ja terveyspalvelujen tavoittamista.

toimintakyvyn arviointi on suoritettu lähettävän tahon toimesta.

10 Työ- ja toimintakyvyn arviointi Arviointi yhdistetään helposti arvosteluun, vaikka ne ovat täysin eri asioita Arvioinnin syyt ja menetelmät vaihtelevat - perimmäisenä tarkoituksena kuitenkin on pyrkimys jonkinlaiseen muutokseen Mitä arvioidaan? Pohjana valmennussuunnitelman mukaiset tavoitteet Keskeistä työpajojen asiakasarvioinnissa: Toimintakyky (työelämän pelisäännöt ja työyhteisöosaaminen) Työkyky ja ammatinhallinta

jonkinlaiseen muutokseen Mitä arvioidaan?

11 Valmennusprosessi Valmentava vaihe työpajaympäristössä Valmennusprosessi työpajalla Sopimus Valmennussuunnitelma Tavoitteiden mukainen valmennus Yhteisöllisyys Arviointi Palaute Havainnointi Dokumentointi Raportointi/ Seuranta Sijoittuminen

Tavoitteiden mukainen valmennus Yhteisöllisyys Arviointi

12 3. Työantajan valmennus Työnantajan/ työpaikkaohjaajan perehdyttäminen sosiaalisen työllistämisen ideologiaan ja seinättömään valmennusprosessiin Työnantajan valmennus toteutetaan pääsääntöisesti keskustellen, korostaen avoimuutta. Työantajalla on harvoin mahdollisuutta irrottautua työpaikan arjen rutiineista varsinaiseen koulutukseen. Toisaalta työnantajien ryhmävalmennuksella voitaisiin tavoittaa useampi työnantaja samanaikaisesti ja tarjota työnantajille vertaistukea.

Työantajalla on harvoin mahdollisuutta irrottautua työpaikan arjen rutiineista varsinaiseen koulutukseen.

13 4. Seinätön valmennus Kuvaa työpaikalla tapahtuvaa valmentautujan työssäoppimisjaksoa, jota työhönvalmentaja tukee yhteistyössä työnantajan / työpaikkaohjaajan kanssa. Itse valmennusprosessi ei poikkea paljoakaan perinteisen työpajan perusvalmennusprosessista Keskeistä työhönvalmennuksessa on säännöllinen yhteydenpito työnantajaan ja valmentautujaan työpaikalla. Työantajilta saadun palautteen perusteella voidaan sanoa keskeisen tuen liittyvän tietoisuuteen työhönvalmentajan roolista. Erityisesti työhönvalmentajan rooli muuttuu valmennusjaksolla lähes päivittäisestä tuesta valmentautujalle ja työpaikkaohjaajalle kausittaiseksi tueksi.

Itse valmennusprosessi ei poikkea paljoakaan perinteisen työpajan perusvalmennusprosessista Keskeistä työhönvalmennuksessa on säännöllinen yhteydenpito

15 Valmennussopimus Valmennus on suunnitelmallista ja ammatillista, perustuu sopimuksellisuuteen. Vaikuttaa yleisesti siltä, ettei seinätön valmennuspalvelun osatoteuttajan (työnantaja, työpaikkaohjaaja) ja työhönvalmennuksen toteuttajan kesken tehdä sopimusta seinättömän valmennuksen järjestämisestä. Työnantajan ja seinättömän valmennuksen ostaja/ tilaajan sekä asiakkaan kesken laaditaan aina sopimus. Pääsääntöisesti valmentautujan taustalla ovat työvoimapoliittiset toimenpiteet, Kansaneläkelaitoksen ammatillinen kuntoutus, kehitysvammalain mukainen työtoiminta, kuntouttava työtoiminta, sopimukset oppilaitosten kanssa Sopimus määrittää valmennuksen kestoa keskimääräinen seinätön valmennusprosessi on kestoltaan 5 6 kk tuettu oppisopimus, joka kestää keskimäärin 3 vuotta. työkokeilu on useimmiten lyhyt, esimerkiksi 1-3 kuukautta.

järjestämisestä. Työnantajan ja seinättömän valmennuksen ostaja/ tilaajan sekä asiakkaan kesken laaditaan aina sopimus.

16 Havaintojen dokumentointi on keskeinen osa arviointia Havainnointi on aineistonhankintamenetelmä, jossa tutkittavasta ilmiöstä kootaan tietoa sitä seuraamalla ja tekemällä havaintoja Seinätön valmennusprosessin arvioinnissa korostuvat ammattialakohtaisen osaamisen sekä työelämätaitojen arviointi Usein seinättömän valmennusprosessin dokumentointi ja raportointi ovat pitkälti työhönvalmentajan tehtävänä. Dokumentointi perustuu pääasiassa työhönvalmentajan ja valmentautujan tapaamisiin sekä arviointikeskusteluihin.

osaamisen sekä työelämätaitojen arviointi Usein seinättömän valmennusprosessin dokumentointi ja raportointi ovat pitkälti

17 Työpaikkaohjaaja / Valmentaja arvioijana erottaa tosiasiat ja omat/muiden mielipiteet, tulkinnat tunnistaa ja punnitsee omaa ajatteluaan, asenteitaan ja tunteitaan, omia toimintatapojaan kuuntelee aktiivisesti, kuulee antaa konkreettista palautetta antaa palautetta tässä - ja nyt periaatteella etsii sisukkaasti myönteistä ja kannustavaa palautetta uskaltaa ottaa puheeksi myös vaikeita asioita, epäonnistumisia ja virheitä

aktiivisesti, kuulee antaa konkreettista palautetta antaa palautetta tässä - ja nyt periaatteella etsii

18 Työyhteisön rooli seinättömässä valmennuksessa Myös työyhteisön huomioiminen työnantajan valmennuksessa on merkittävää. Työhönvalmentaja voi perehdyttää koko työyhteisöä sosiaalisen työllistämisen toimialaan ja seinättömään valmennukseen, joka voi tukea työyhteisö ottamaan valmentautuja tasavertaiseksi työyhteisön jäseneksi. Työyhteisöjä voidaan huomioida hyvästä yhteistyöstä esimerkiksi palkitsemalla kunniakirjalla hyvästä ohjaustyöstä tai erityisesti nuorten työllistämisestä.

joka voi tukea työyhteisö ottamaan valmentautuja tasavertaiseksi työyhteisön jäseneksi.

19 Raportointi ja seuranta, positiivinen sijoittuminen Seinätöntä valmennusta raportoidaan tarkoituksen mukaisesti sekä valmennuspalvelun ostajalle että työpajatoiminnan rahoittajalle. Niin seinättömän, kuin perinteisenkin valmennuksen tuloksellisuuden keskeinen mittari on positiivisen sijoittuminen Valmennuksen laadulliset mittarit Laadullista palautetta kerätään mm. asiakaspalautteiden avulla. Valmentautujilta Työnantajilta työpaikkaohjaajilta. Palaute on pääsääntöisesti ollut positiivista ja kannustavaa seinättömän valmennuksen kehittämiseen.

Niin seinättömän, kuin perinteisenkin valmennuksen tuloksellisuuden keskeinen mittari on positiivisen sijoittuminen Valmennuksen

20 Yhteistyötä, ei kilpailua Seinätön valmennus on kustannustehokasta, olematta sitä kuitenkaan perinteisen työpajatoiminnan kustannuksella. Kumpikin valmennusmalli puoltaa paikkaansa valmennusprosessissa.

perinteisen työpajatoiminnan kustannuksella.

21 Kiitos! Outi Rautio

Samankaltaiset tiedostot

Työ- ja yksilövalmennuksen perusteet. 10.3.2015 Valtakunnalliset työpajapäivät Turku. Outi Rautio Valtakunnallinen työpajayhdistys ry

Työ- ja yksilövalmennuksen perusteet 10.3.2015 Valtakunnalliset työpajapäivät Turku Outi Rautio Valtakunnallinen työpajayhdistys ry Sosiaalisen työllistämisen toimiala on yhteiskäsite heikossa työmarkkina-asemassa