Arviointi valmennuksessa

Transkriptio

1 Arviointi valmennuksessa Verkkokoulutus 5.4. Kuva: Omnia, Maria Gnosspelius, 2017 Susanna Palo #tpy #tpykouluttaa #työpajaoske

2 Arviointi valmennuksessa verkkokoulutus Mitä arvioinnilla tarkoitetaan? Arvioinnin tehtävät Arviointi valmennusprosessissa Arviointi työpajan oppimisympäristössä Valmennustyössä havainnointi ja dokumentointi arvioinnin edellytyksenä Mitä valmennuksessa arvioidaan Työ- ja toimintakyky Arviointi on vuorovaikutusta Valmentajan työskentely

3 Mitä arviointi on?

4 Arviointia Jokainen meistä on "joutunut" arvioinnin kohteeksi, sillä arviointi on muodossa tai toisessa aina mukana vuorovaikutustilanteissa muodollisessa koulutuksessa: koulutodistus pääsykokeet koulutuksen aikana ammatilliset pätevyydet erikoisammattitutkinnot - työnhaku täydennyskoulutukset tulityökortit, erilaiset passit jne. harrastukset merkit, lupakirjat

5 Mitä arvioinnilla tarkoitetaan? Arviointi yhdistetään helposti arvosteluun, vaikka ne ovat täysin eri asioita. Arviointi keskittyy henkilön osaamiseen, tekemiseen, toimintaan Arvioinnin tarkoituksena on antaa palautetta ja kertoa arvioitavalle valmiuksista ja taidoista, joita hänellä on tai joita hän voi vielä kehittää päästäkseen tavoitteisiinsa Arvioinnin perimmäisenä tavoitteena valmennustyössä on pyrkimys muutokseen - ajattelussa, - osaamisessa ja taidoissa - sekä toiminnassa

6 Arvioinnin tehtävät Toteava arviointi Voidaan todeta yksittäisen henkilön ominaisuuksia sekä tietojen ja taitojen tasoa. Toteava arviointi luo pohjan kaikelle toiminnan suuntaamiselle ja kehittämiselle. Se liittyy useimmiten lähtötason arviointiin. Motivoiva arviointi Arvioidaan yhdessä asetettuja tavoitteita. Motivoivan arvioinnin tulee olla kannustavaa. Henkilön on voitava luottaa arvioinnin oikeellisuuteen ja objektiivisuuteen. On tavoiteltava luottamuksen ilmapiiriä, jotta palautteen antaminen arvioinnissa on motivoivaa. HUOM! Arviointi voi myös heikentää motivaatiota, jos arviointi kohdistuu sellaiseen asiaan - jota ei ole ilmaistu tavoitteissa tai - se tuntuu tai on epäoikeudenmukaista, kohtuutonta tai - arviointi asettaa arvioitavan henkilön epäedulliseen valoon -> motivaatio sammuu

7 Arvioinnin tehtävät Osallistuva arviointi Arviointia, jossa yksilö otetaan mukaan arviointiin ja sitoutetaan siihen. Arvioinnin perusmuotona osallistuva arviointi tarkoittaa yhteistyöhön kuuluvaa luonnollista arviointia yhteisen toiminnan edistämiseksi. Yhtäläistä kommunikatiivisen arvioinnin kanssa. Kommunikatiivinen arviointi Arviointia, jossa edetään henkilön ehdoilla, aktivoidaan ja lisätään kykyä itsearviointiin. Voi tapahtua keskustelun, lomakkeen tai portfoliotyöskentelyn kautta. Valikoiva arviointi Valikoivan arvioinnin tarkoitus on valikoida jatkomahdollisuuden avaavia suorituksia sekä suoritusten mukana myös jatkoon pääseviä yksilöitä. Valikoivassa arvioinnissa korostuu objektiivisuuden vaatimus. Arvioinnin valikoivaan tehtävään liittyy vahvoja arvokytkentöjä. Valikoivassa arvioinnissa arvioija voi käyttää valtaansa. Hän valitsee, mitä arvioidaan ja miten arvioinnin tuloksia käytetään

8 Sisäinen ja ulkoinen arviointi SISÄINEN ARVIOINTI Itsearviointi eli oman toiminnan arviointi Tehdään toiminnan kehittämiseksi joko organisaatiotai yksilötasolla Organisaatiotasolla esim. Sosiaalisen työllistämisen laadunarviointi malli (STL) Yksilötasolla esim. OsaajaPlus -lomakkeet tai portfolio ULKOINEN ARVIOINTI Ulkopuolisten tahojen tekemää arviointia Lähtee heidän lähtökohdistaan Auditointi, jossa organisaation itsearvioinnin lisäksi ulkoinen auditoija arvioi organisaation toiminnan

9 Työpajan valmennuksen arvioinnissa Työpajan arviointi on tehtävä tietoiseksi, systemaattiseksi ja näkyväksi -> On sovittava Mitä työpajalla arvioidaan Mitä tietoa arviointiin tarvitaan Miten tieto kerätään Miten tieto dokumentoidaan Mitä arvioinnin työkaluja käytetään jotta valmennuksen tavoitteet saavutetaan

10 Arviointi & arvostus Arvostamme sitä mitä arvioimme Se, mitä seuraamme, vahvistuu, koska alamme kiinnittää huomiota siihen entistä enemmän Jokainen arviointi on ns. interventio eli väliintulo itse tapahtumaan ja se keskittää huomiotamme arvioitavaan asiaan - > Positiivisen psykologian mukaan kannattaa mitata onnistumisia, yhteishenkeä, ilmapiiriä, osaamista, suorituksia, sijoittumista jne

11 Arviointi valmennusprosessissa

12 PALVELUIHIN OHJAAMINEN Valmennusprosessi työpajalla Työpajalle ohjautuminen, tilannekartoitus OHJAUTUMINEN muihin palveluihin, tilannekartoitus R A KIRJALLINEN SOPIMUS työpajan valmennuspalveluihin osallistumisesta P O R T O I N T I KIRJALLINEN VALMENNUSSUUNNITELMA Alkukartoitus, tavoitteet, keinot, aikataulut ARVIOINTI Suullisen ja kirjallisen palautteen anto Tavoitteiden mukainen VALMENNUS Havaintojen dokumentointi KIRJALLINEN JATKOSUUNNITELMA - SIJOITTUMINEN SEURANTA Koulutus, Työmarkkinat, Tuettu työllistyminen, Itsensä työllistäminen, Muu sijoittuminen, Työttömyys

13 PALVELUIHIN OHJAAMINEN Valmennusprosessi työpajalla Työpajalle ohjautuminen, tilannekartoitus OHJAUTUMINEN muihin palveluihin, tilannekartoitus R A KIRJALLINEN SOPIMUS työpajan valmennuspalveluihin osallistumisesta P O R T O I N T I KIRJALLINEN VALMENNUSSUUNNITELMA Alkukartoitus, tavoitteet, keinot, aikataulut ARVIOINTI Suullisen ja kirjallisen palautteen anto Tavoitteiden mukainen VALMENNUS Havaintojen dokumentointi KIRJALLINEN JATKOSUUNNITELMA - SIJOITTUMINEN SEURANTA Koulutus, Työmarkkinat, Tuettu työllistyminen, Itsensä työllistäminen, Muu sijoittuminen, Työttömyys

14 KIRJALLINEN SOPIMUS työpajan valmennuspalveluihin osallistumisesta Valmennus on suunnitelmallista ja ammatillista ja sopimuksellista; siihen kuuluu sekä sopimus valmennuspalvelun tuottamisesta että sopimus valmennukseen osallistumisesta Sopimusten taustalla suunnitelma, jota arvioidaan Työllistymissuunnitelma / TE-hallinto Aktivointisuunnitelma / Kunta + TE-hallinto + valmentautuja Kuntoutussuunnitelma / KELA, lääkärin lausunto Yhteistyö oppilaitoksen kanssa Sopimus määrittää mm. Valmennuksen kestoa esim. 3kk / 6 kk / 2 vuotta Valmennuksen sisältöä esim. missä työpajassa, ryhmässä jne. valmentautujan toimeentuloa esim. työmarkkinatuki

15 PALVELUIHIN OHJAAMINEN Työpajalle ohjautuminen, tilannekartoitus OHJAUTUMINEN muihin palveluihin, tilannekartoitus R A KIRJALLINEN SOPIMUS työpajan valmennuspalveluihin osallistumisesta P O KIRJALLINEN VALMENNUSSUUNNITELMA Alkukartoitus, tavoitteet, keinot, aikataulut R T O I N T I ARVIOINTI Suullisen ja kirjallisen palautteen anto Tavoitteiden mukainen VALMENNUS Havaintojen dokumentointi KIRJALLINEN JATKOSUUNNITELMA - SIJOITTUMINEN SEURANTA Koulutus, Työmarkkinat, Tuettu työllistyminen, Itsensä työllistäminen, Muu sijoittuminen, Työttömyys

16 Kysymys? Tehdäänkö työpajallanne kirjallinen valmennussuunnitelma?

17 Kirjallinen valmennussuunnitelma työpajajaksolle Sopimus sisältää usein valmennuksen päätavoitteen -- > Henkilökohtaisessa valmennussuunnitelmassa tavoite pilkotaan osatavoitteisiin ja samalla sovitaan käytännön asiat työpajalla (aika, paikka, rooli, vastuut ) Valmennukselle asetetaan sekä määrällisiä että laadullisia tavoitteita Tavoitteen asettelu valmentautujalle - konkreettinen ja realistinen / saavutettavissa ja arvioitavissa - mitattavissa / selkeä mittari auttaa arvioinnissa Valmentautujan osallistuminen tavoitteiden asetteluun keskeistä kehityskohteiden valintojen ja haasteiden tulee olla sopivassa suhteessa valmentautujan kykyihin -> Tavoitteet omia, ei ulkopuolelta asetettuja > sitoutuminen tavoitteisiin mahdollista. Samalla sitoudutaan arvioimaan etenemistä kohti tavoitteita.

18 Valmentautujien Lähtökohdat Tavoitteiden asettaminen Ongelmat, vaikeudet, haasteet Ratkaisut, vaihtoehdot, mahdollisuudet Puutteet, viat, vajavaisuudet Osaamiset, taidot, kyvyt, potentiaali Diagnoosit, sairaudet, rajoitteet Terveys, työkyky, toimintakyky Vastarinta, ei motivaatiota Hyvä tahto, yhteistyöhalu Pitkät palvelupolut Etapit, tulokset Menneisyyden läsnäolo, Nykyhetki, uusi aika, tulevaisuus historian taakka Sanktiot, pakot, rajoitukset Joustovara, palkkiot Yksilön ominaisuudet, pysyvyys Tekemisen ominaisuudet, muutos

19 Miten tavoite saavutetaan? Lähde: /05/32.jpg

20 Valmennussuunnitelma on kuin muutoksen rappuset Osatavoitteet ovat portaita kohti työpajajaksolle sovittua yksilöllistä tavoitetta. Osatavoitteet tehdään aina yhdessä valmentautujan kanssa. Osatavoitteet ovat välietappeja, joiden saavuttamisesta annetaan palautetta, kiitosta ja kehuja Näin autetaan valmentautujaa tunnistamaan onnistumiset ja etenemisen kohti tavoitetta askel kerrallaan t%2fosr7&id=4d0d67b53debb84eca6f34ac3305f4d03703c4 15&thid=OIP.Pft_osr7bHQSHXBo5tXh- AEsDC&q=portaita&simid= &selectedIn dex=162&ajaxhist=0

21 Arviointi työpajan valmennusjaksosta Itsenäisen työskentelyn vaihe Työtehtävät sujuvat työsuunnitelmien, välineiden yms. avulla melko itsenäisesti Osaamisen tunnistamista Ammattitaidon kehittäminen Työtehtävät vahvistavat ammattitaitoja Osaamisen varmistamista Osaamisen kehittäminen Työtehtävät vahvistavat helppoja perustaitoja, Onnistumisen varmistamista Harjoittelujakso Motivointitehtäviä, ryhmäyttämisen tehtäviä Sitoutumisen varmistamista Arvioinnit 5 kk loppuarviointi 4 kk väliarviointi 3 kkväliarviointi 2 kk väliarviointi 1-3 vko alkuarviointi

22 Arviointi kuntouttavassa valmennuksessa PEREHDYTYS- JAKSO Tavoitteiden asettaminen työpaja- Jaksolle Alkuarviointi TOIMITAKYVYN KEHITTÄMINEN Tavoitteiden tarkastelu 2 viikon välein työpajalla + 3 kk välein lähettävien tahojen kanssa väliarviointi TYÖ- JA TOIMINTAKYVYN KEHITTÄMINEN Tavoitteiden tarkastelu 2 viikon välein työpajalla + 3 kk välein lähettävien tahojen kanssa väliarviointi LOPETUS Jatkopolku tavoitteet -> siirtyminen eteenpäin Loppuarviointi lähettävien tahojen kanssa Arvioinnit 1-2 vko 1-3 kk 3kk 3kk 3kk - esim. 2 vuotta

23 PALVELUIHIN OHJAAMINEN Työpajalle ohjautuminen, tilannekartoitus OHJAUTUMINEN muihin palveluihin, tilannekartoitus R A KIRJALLINEN SOPIMUS työpajan valmennuspalveluihin osallistumisesta P O KIRJALLINEN VALMENNUSSUUNNITELMA Alkukartoitus, tavoitteet, keinot, aikataulut R T O I N T I ARVIOINTI Suullisen ja kirjallisen palautteen anto Tavoitteiden mukainen VALMENNUS Havaintojen dokumentointi KIRJALLINEN JATKOSUUNNITELMA - SIJOITTUMINEN SEURANTA Koulutus, Työmarkkinat, Tuettu työllistyminen, Itsensä työllistäminen, Muu sijoittuminen, Työttömyys

24 PALVELUIHIN OHJAAMINEN Työpajalle ohjautuminen, tilannekartoitus OHJAUTUMINEN muihin palveluihin, tilannekartoitus R A KIRJALLINEN SOPIMUS työpajan valmennuspalveluihin osallistumisesta P O KIRJALLINEN VALMENNUSSUUNNITELMA Alkukartoitus, tavoitteet, keinot, aikataulut R T O I N T I ARVIOINTI Suullisen ja kirjallisen palautteen anto Tavoitteiden mukainen VALMENNUS Havaintojen dokumentointi KIRJALLINEN JATKOSUUNNITELMA - SIJOITTUMINEN SEURANTA Koulutus, Työmarkkinat, Tuettu työllistyminen, Itsensä työllistäminen, Muu sijoittuminen, Työttömyys

25 Tekemällä oppiminen työpajalla Learning by doing John Dewey ( ) Toiminnallisesti lahjakkaita palvelee työpajan tapa opettaa käytännön työtehtäviä ja ammatillisia työtaitoja tekemällä oppimisen kautta Korostetaan oman kokemuksen kautta taitojen muodostumista ja aistien kehittämistä materiaalin käsittelyssä Konkreettisten taitojen kehittyessä herää usein myös halu teoreettiseen tietoon. Tekemällä oppimisessa teoriaa ei opetella ilman suoraa yhteyttä käytännön toimintaan! HUOM! Tekemällä oppimiseen kuuluu myös tavoitteita ja arviointia! Omnian Nuorten työpajat, Jani Laukkanen,2016

26 Tekemällä oppimisen toimintaympäristö Tekeminen on konkreettista taitojen oppimista ja osaamisen kerryttämistä erilaisten ammatillisten harjoitus- ja tilaustöiden avulla, jotta edetään sovittuihin tavoitteisiin Valmennustyylin valinta valmentautujan mukaisesti -> oppimisen esteet (esim. lukihäiriö) tunnistetaan ja luodaan vaihtoehtoisia tapoja oppimiselle ja osaamisen kertymiselle Omnian Nuorten työpajat, Maria Gnosspellius, 2016

27 Työpajan toimintaympäristössä Yhteisöllisten tilojen lisäksi tarvitaan valmennustyössä tilat henkilökohtaisiin keskusteluihin Palaute- ja arviointitilanne vaatii rauhaa sekä mahdollisuutta keskittyä Huomioitava yksityisyydensuoja eli tilassa tulee voida käydä luottamuksellisia keskusteluja 27 Tukeva työvalmennussäätiö, Susanna Palo, 2017

28 Työpajan toimintaympäristössä Työskentelyssä huomioidaan valmentautujan tarpeet kokonaisvaltaisesti ja tuetaan yksilöllistä kasvua osaamisen kehittymistä ja osallisuutta Kuhmon työpaja, Susanna Palo, 2017

29 Osallisuus työpajayhteisössä Hyvässä yhteisössä koetaan, että voidaan vaikuttaa tasavertaisena muiden kanssa itseä koskeviin asioihin ja ei tarvitse pelätä äkillisiä muutoksia yhteisön toiminnassa Turvallisuuden tunne: Hyvässä yhteisössä kaikki tuntevat olonsa turvalliseksi, koska tietävät etteivät jää yksin Osallisuuden tunne on voimauttava ja itseluottamusta vahvistava tunne, joka antaa energiaa oppia uutta

30 Työpajalla yhteisöllisyyden vahvistaminen Omnian Nuorten työpajat, Maria Gnosspellius, Osallisuus voi tarkoittaa osallistumista työpajatoiminnan suunnitteluun ja päätöksentekoon Työpajan yhteisössä pärjääminen auttaa valmentautujaa kokemaan itsensä yhteisön hyväksyttynä jäsenenä Arvioinnissa myönteinen palaute ja arvostuksen saaminen valmentautujan omasta toiminnasta yhteisössä motivoi ja kannustaa valmentautujaa osallistumaan ryhmän toimintaan Osallisuuden ansiosta valmennusjaksosta muodostuu valmentautujille mielekäs ja hyvinvointia lisäävä kokemus

31 PALVELUIHIN OHJAAMINEN Työpajalle ohjautuminen, tilannekartoitus OHJAUTUMINEN muihin palveluihin, tilannekartoitus R KIRJALLINEN SOPIMUS työpajan valmennuspalveluihin osallistumisesta A P O R T O I N T I KIRJALLINEN VALMENNUSSUUNNITELMA Alkukartoitus, tavoitteet, keinot, aikataulut ARVIOINTI Suullisen ja kirjallisen palautteen anto Yhteisö Tavoitteiden mukainen VALMENNUS Havaintojen dokumentointi KIRJALLINEN JATKOSUUNNITELMA - SIJOITTUMINEN SEURANTA Koulutus, Työmarkkinat, Tuettu työllistyminen, Itsensä työllistäminen, Muu sijoittuminen, Työttömyys

32 PALVELUIHIN OHJAAMINEN Työpajalle ohjautuminen, tilannekartoitus OHJAUTUMINEN muihin palveluihin, tilannekartoitus R A KIRJALLINEN SOPIMUS työpajan valmennuspalveluihin osallistumisesta P O R T O I N T I KIRJALLINEN VALMENNUSSUUNNITELMA Alkukartoitus, tavoitteet, keinot, aikataulut ARVIOINTI Suullisen ja kirjallisen palautteen anto Tavoitteiden mukainen VALMENNUS Havaintojen dokumentointi KIRJALLINEN JATKOSUUNNITELMA - SIJOITTUMINEN SEURANTA Koulutus, Työmarkkinat, Tuettu työllistyminen, Itsensä työllistäminen, Muu sijoittuminen, Työttömyys

33 Valmennuksessa havainnointia

34 Mitä havainnointi on? Havainnointi on aineistonhankintamenetelmä Vapaa havainnointi passiivista, tarkkailua, usein hidasta Osallistuva havainnointi erityisesti työvalmennuksessa, hiljaista tietoa Keskusteleva havainnointi työskentelyä kuvailevaa havainnointia valmentautujan kanssa tavoitteena, että valmentautuja itsekin lähtee sanottamaan toimintaansa, jolloin valmentaja kykenee havainnoimaan omaksuttua tietoa Systemaattinen havainnointi havainnoidaan tarkkaan etukäteen määritellyt ja sovitut asiat

35 Valmennuksessa korostuu osallistuva havainnointi Osallistuvassa havainnoinnissa valmentaja voi tarkkailla tilannetta kokonaisvaltaisesti Aktiivisessa osallistuvassa havainnoinnissa valmentaja vaikuttaa aktiivisesti läsnäolollaan tutkittavaan ilmiöön - Havainnointi tietoista molemmin puolin - Valmentajan pystyttävä erittelemään oma rooli ja mahdollinen vaikutus tilanteeseen Tulee havainnoida valmentautujan arkea ja arjessa näkyvät kehittymisen askeleet Havaintojen dokumentointi on prosessi: Muutosten huomioiminen ja dokumentoinnin pitäminen ajan tasalla - > pienetkin edistysaskeleet kannattaa kirjata, jotta valmentautujan edistyminen tai muutokset tulevat näkyviin

36 Valmennuksen havainnointi Havainnoinnin tarkoituksena on lisätä tietoa ja ymmärrystä valmentautujan toiminnasta työpajajakson aikana -> jatkosuunnitelmia varten Aistimusten havainnointia (näkö, kuulo, haju, tunto ) Havainnointi kohdistuu valmentautujan tai valmentautujien toimintaan ja käyttäytymiseen Havainnoinnissa huomioitava erityisesti valmennussuunnitelmassa sovitut asiat Ei tulkintaa eli oman mielen sisäistä puhetta vaan konkreettisten tapahtumien havainnointia

37 Valmentajan kyky havainnoida Hyppäys havainnoista tulkintoihin tapahtuu usein huomaamatta. Omat ennakkoluulot vaikuttavat tiedostamatta. Joskus voi olla vaikea saada kiinni havainnoista, kun mieli on jo tehnyt tilanteesta tulkinnan Stereotypiat? Yleistys, joka perustuu jonkinlaiseen totuuteen vaikka eivät aina pidä paikkaansa yksilön kohdalla Ennakkoluulot ja ennakko-oletukset -> Totta vai yleistys? kysymys auttaa huomaamaan ajatteleeko kuten on tottunut ajattelemaan oman kokemustaustan mukaisesti Tätä voi miettiä kysymyksen kautta: Onko jotain ryhmää helpompi auttaa kuin toista?

38 Tietoisuus tulkinnasta Havainnoinnin dokumentoinnissa kannattaa olla tietoinen tulkinnan mahdollisuudesta ja tarkastella kummasta asiasta kirjoittaa havainnosta vai omasta tulkinnasta? Havaintojen dokumentoinnille tulee varata rauhallista aikaa, jotta tulkinta ei pääse väliin Olennaista muistaa ammatillisuus eli tulee muistaa mikä on työpajan tavoite valmentautujan kohdalla - dokumentoidaan valmentautujan etenemistä kohti tavoitetta

39 Mitä valmennuksessa arvioidaan?

40 Mitä havainnoidaan ja arvioidaan? Osaamisen tunnistaminen ja sanoittaminen valmennuksessa Kuntouttavat palvelut Lähellä työelämää Työyhteisö Työyhteisö Työvalmennus Yksilövalmennus/ Ryhmävalmennus Toimintakyky - suhteessa työelämän perusvaatimukseen Työkyky ja ammatinhallinta suhteessa työelämän perusvaatimukseen Yksilövalmennus Työvalmennus

41 Mitä havainnoidaan ja arvioidaan? Osaamisen tunnistaminen ja sanoittaminen valmennuksessa Kuntouttavat palvelut Lähellä työelämää Työyhteisö Työyhteisö Työvalmennus Yksilövalmennus/ Ryhmävalmennus Toimintakyky - suhteessa työelämän perusvaatimukseen Työkyky ja ammatinhallinta suhteessa työelämän perusvaatimukseen Yksilövalmennus Työvalmennus

42 Toimintakyky laaja käsite Toimintakyky tarkoittaa ihmisen fyysisiä, psyykkisiä ja sosiaalisia edellytyksiä selviytyä hänelle itselle merkityksellisistä ja välttämättömistä jokapäiväisen elämän toiminnoista - työstä, opiskelusta, vapaa-ajasta ja harrastuksista, itsestä ja toisista huolehtimista omassa ympäristössään Ihmisen toimintakyky riippuu ympäristön myönteisistä tai kielteisistä vaikutuksista: - Asuin- ja elinympäristö - Muiden ihmisten tuki tai erilaiset palvelut Toimintakykyä voidaan kuvata myös tasapainotilana kykyjen, elin- ja toimintaympäristön sekä omien tavoitteiden välillä

43 Toimintakyky on keskeinen osa ihmisten hyvinvointia Hyvä toimintakyky ja sitä tukeva ympäristö auttaa ihmistä voimaan hyvin ja löytämään paikkansa yhteiskunnassa sekä jaksamaan työelämässä Toimintakyvyn ulottuvuudet: Fyysinen toimintakyky Psyykkinen toimintakyky Sosiaalinen toimintakyky Kognitiivinen toimintakyky

44 Fyysinen toimintakyky Fyysisellä toimintakyvyllä tarkoitetaan ihmisen fyysisiä edellytyksiä selviytyä niistä tehtävistä, jotka hänen arjessaan ovat tärkeitä. päivittäiset perustoiminnot syöminen, juominen, nukkuminen, pukeutuminen, peseytyminen, liikkuminen arjen askareiden hoitamisesta kotiaskareet, kodin laitteiden käyttäminen ja asiointi kodin ulkopuolella (kaupat, virastot yms.) Myös aistitoiminnot, näkö ja kuulo, usein luetaan kuuluvaksi fyysisen toimintakyvyn alueelle. Fyysiseen toimintakykyyn liittyvät läheisesti myös käsitteet fyysinen kunto, fyysinen suorituskyky ja terveyskunto. Fyysinen toimintakyky vaikuttaa keskeisesti työntekijän työkykyyn

45 Psyykkinen toimintakyky Psyykkinen toimintakyky käsite liittyy elämänhallintaan ja tyytyväisyyteen mielenterveyteen ja psyykkiseen hyvinvointiin ja se kattaa tuntemiseen ja ajatteluun liittyviä toimintoja Psyykkinen toimintakyky käsittää itsearvostuksen mielialan omien voimavarojen tunnistamisen erilaisista haasteista selviytymisen taidot suhtautumisen realistisen luottavaisesti tulevaisuuteen ja ympäröivään maailmaan Psyykkinen toimintakyky tulee esille uskomuksessa omiin mahdollisuuksiin kehittyä ja kasvaa tehtävien myötä

46 Sosiaalinen toimintakyky Sosiaalinen toimintakyky sisältää kaksi ulottuvuutta: ihminen vuorovaikutussuhteissaan ihminen aktiivisena toimijana, osallistujana yhteisöissä ja yhteiskunnassa Vuorovaikutustaitoja määrittävät kyky ottaa kontaktia eleillä, myös silmiin katsominen taito ajatusten selkeään ilmaisemiseen ja kuuntelutaito minä viestinnän käyttö Kykyä toimia aktiivisena sosiaalisissa tilanteissa määrittävät suhteet omaisiin, ystäviin sekä muihin ihmisiin sosiaalisten suhteiden sujuvuus ja osallistumisen aktiivisuus (vapaa-aika, harrastukset) Sosiaalinen toimintakyky ilmenee vuorovaikutustilanteissa: rooleista suoriutumisena, sosiaalisena aktiivisuutena ja osallistumisena sekä yhteisyyden ja osallisuuden kokemuksina.

47 Kognitiivinen toimintakyky Kognitiivinen toimintakyky on tiedonkäsittelyn eri osa-alueiden yhteistoimintaa. Kognitiiviset toiminnot ovat tiedon vastaanottoon, käsittelyyn, säilyttämiseen ja käyttöön liittyviä psyykkisiä toimintoja. Kognitiivinen toimintakyky käsittää muun muassa: muistin ja oppimisen keskittymisen ja tarkkaavuuden hahmottamisen ja orientaation tiedon käsittelyn ja ongelmien ratkaisun toiminnanohjauksen kielellisen toiminnan Kognitiivinen toimintakyvyn kautta selkiytyy realistiset työelämätavoitteet

48 ERILAISET OPPIJAT hanke Valmennustarpeen seuranta

49 ERILAISET OPPIJAT hanke Valmennustarpeen seuranta

50 ERILAISET OPPIJAT hanke Itsearviointilomake valmentautujalle

51 ERILAISET OPPIJAT hanke Itsearviointilomake valmentautujalle

52 Kysymys? Toimintakyky Arvioitteko fyysisiä, psyykkisiä, sosiaalisia ja kognitiivisia osa-alueita?

53 Toimintakyvyn tunnistaminen ja sanottaminen työpajalla Sosiaalinen vahvistumisen mittari (Sovari) - tuottaa valtakunnallisesti vertailukelpoista vaikuttavuustietoa eri palveluiden sosiaalisesti vahvistavasta vaikutuksesta - valmentautujan oman kokemusten ja näkökulmien pohjalta, keskeistä subjektiivisuus - Arviot työpajatoiminnasta/etsivästä nuorisotyöstä ja siinä tapahtuvasta sosiaalisesta vahvistumisesta Arki osaamisen sanottaminen työpajalla - arjen arvioinnin sanottamiseen kannattaa käyttää Sovarin teemoja jo valmennuksen aikana

54 Sovarin sisältö: Sosiaalisen vahvistumisen teemat 1. Itsetunto ja itseluottamus - Kyky nähdä itsessä hyviä ominaisuuksia ja mahdollisuuksia uuden oppimiseen - Epäonnistumisen hyväksyminen 2. Sosiaaliset taidot - Kyky tehdä yhteistyötä, taito solmia kaverisuhteita, taito sovitella erimielisyyksiä - Rohkeus tuoda esille omia mielipiteitä, rohkeus pyytää apua, toisten auttaminen 3. Arjen asioiden hallinta - Vuorokausirytmi, omatoimisuus arjen asioissa - Talouden hallinta, kodin askareiden ja virastoasioiden hoitaminen 4. Opiskelu- ja työelämävalmiudet - Työtehtäviin ja työnhakuun liittyvä osaaminen, halu opetella uusia tehtäviä - Sovittujen työaikojen noudattaminen, oman alan löytäminen 5. Elämänhallinta ja tavoitteellisuus - Kokee voivansa vaikuttaa elämäänsä, taito löytää ratkaisuja ongelmatilanteissa - Motivaatio luoda suunnitelmia ja asettaa tavoitteita, tyytyväisyys elämään

55 Sovari tuottaa tunnuslukuja valmentautujien arviot työpajatyöstä/etsivästä nuorisotyöstä 1. Työpajatoiminnan/etsivän nuorisotyön toteutuksen arviointimittarit Arvosanat työpajatoiminnan toteutukselle osa-alueittain (tehtävät, yhteisöllisyys, osallisuus, työ- ja yksilövalmennus) tai etsivän nuorisotyön toteutukselle osa-alueittain (tavoitettavuus, luottamus, kuulluksi tuleminen, avun ja tuen saanti) Vastausjakaumat, kuinka suuri osa vastaajista on tyytyväisiä tai tyytymättömiä eri asioihin palvelun toteutuksessa 2. Sosiaalisen vahvistumisen arviointimittarit Kuinka suuri osa asiakkaista on kokenut sosiaalista vahvistumista työpajajakson tai etsivän nuorisotyön aikana Millä osa-alueilla ja millaisissa asioissa sosiaalista vahvistumista on koettu (itsetuntemus, sosiaaliset taidot, arjen hallinta, opiskelu- ja työelämävalmiudet, elämänhallinta ja tavoitteellisuus) Valmentautujien/nuorten omin sanoin kuvausta palvelun vaikutuksista ja kehittämistarpeista Tarkastelutasot / Valtakunnalliset tulokset yksikkökohtaiset tulokset

56 Työpajojen valmentautujien kokemuksia sosiaalisesta vahvistumisesta palvelujakson aikana Valtakunnallisia Sovari-tuloksia Myönteisiä edistysaskelia on koettu erityisesti arjen asioiden hallinnassa (75 % valmentautujista) ja opiskelu- ja työelämävalmiuksissa (72 %) sekä elämänhallinnannassa ja tavoitteellisuudessa (72%) Myönteistä muutosta on tapahtunut myös sosiaalisissa taidoissa (70%) ja itsetuntemuksessa (67%)

57 Mitä havainnoidaan ja arvioidaan? Osaamisen tunnistaminen ja sanoittaminen valmennuksessa Kuntouttavat palvelut Lähellä työelämää Työyhteisö Työyhteisö Työvalmennus Yksilövalmennus/ Ryhmävalmennus Toimintakyky - suhteessa työelämän perusvaatimukseen Työkyky ja ammatinhallinta suhteessa työelämän perusvaatimukseen Yksilövalmennus Työvalmennus

58 Mitä havainnoidaan ja arvioidaan? Osaamisen tunnistaminen ja sanoittaminen valmennuksessa Kuntouttavat palvelut Lähellä työelämää Työyhteisö Työyhteisö Työvalmennus Yksilövalmennus/ Ryhmävalmennus Toimintakyky - suhteessa työelämän perusvaatimukseen Työkyky ja ammatinhallinta suhteessa työelämän perusvaatimukseen Yksilövalmennus Työvalmennus

59 Työelämätaitojen merkitys työelämävalmiudessa TYÖELÄMÄTAIDOT + AMMATILLINEN OSAAMINEN = TYÖELÄMÄVALMIUS

60 Työkyvyn ja ammatinhallinnan tunnistaminen sekä sanoittaminen työpajalla Työkyvyssä on kyse ihmisen voimavarojen ja työn välisestä tasapainosta Omat asenteet työhön vaikuttavat merkittävästi työkykyyn Työkyky määritelmään kuuluu: Ammatilliset perustaidot - työprosessien hallinta (työn sujuvuus ja työn laatu) - työmenetelmien, työvälineiden ja materiaalin hallinta

61 Työkyvyn ja ammatinhallinnan tunnistaminen ja sanoittaminen työpajalla Työkyky määritelmään kuuluu: ammatilliset perustaidot - työprosessien hallinta - työmenetelmien, työvälineiden ja materiaalin hallinta työelämän pelisäännöt

62 Työelämän pelisäännöt Työelämän pelisäännöt ovat osa valmennustyötä alusta lähtien: osallistujien tulee saada selkeä kokonaiskuva työpaikasta, työpaikan prosesseista ja työtehtävistä Perehdyttäminen työtehtäviin ja työyhteisöön -> perehdyttämisen tarkistuslista sekä konekohtaiset perehdyttämislistat työturvallisuus työturvallisuuslain, työpaikan ohjeiden, työehtosopimusten sekä muiden alakohtaisten säädösten mukaisesti

63 Kysymys? Ammatilliset taidot Miten arvioitte ammatillisten taitojen ja työelämätaitojen kehittymistä työpajalla?

64 Työkyvyn tunnistaminen työpajalla Työkyky määritelmään kuuluu: ammatilliset perustaidot - työprosessien hallinta - työmenetelmien, työvälineiden ja materiaalin hallinta Työelämän pelisäännöt - Työturvallisuus, perehdytys elinikäisen oppimisen avaintaitojen hallinta - uusia vaatimuksia osaamisen kaikilla alueilla syntyy jatkuvasti -> ammatillista osaamista ja peruskoulutusta täydennetään elinikäisen oppimisen avulla - ammatillisen ydinosaamisen hallinta työssä pitää yllä motivaatiota ja työssä jaksamista

65 Elinikäisen oppimisen avaintaitojen hallinta Oppiminen ja ongelmanratkaisu / itsearviointi, tiedonhankintataidot Vuorovaikutus ja yhteistyö / itseilmaisu, yhteistyökyky, käyttäytymissääntöjen ja toimintamallien noudattaminen Ammattietiikka / ammatin arvoperusta (e- perusteet) Terveys, turvallisuus ja toimintakyky / elintavat, terveysliikunta, ergonomia, työturvallisuus Aloitekyky ja yrittäjyys / taloudellisuus ja tuloksellisuus, asiakaslähtöisyys Kestävä kehitys / ammatin kestävän kehityksen säädökset, määräykset ja sopimukset Estetiikka / työympäristön viihtyvyys Viestintä ja mediaosaaminen / medianlukutaito, median käyttö Matematiikka ja luonnontieteet / arkipäivän laskutehtävät sekä fysiikan ja kemian lainalaisuuksien hyödyntäminen Teknologia ja tietotekniikka / tietotekniikan monipuolinen hyödyntäminen Aktiivinen kansalaisuus ja eri kulttuurit / oikeudet ja velvollisuudet, tasaarvo ja yhdenvertaisuus

66 Työkyvyn ja ammatinhallinnan tunnistaminen ja sanoittaminen työpajalla Työkyky määritelmään kuuluu: ammatilliset perustaidot - työprosessien hallinta - työmenetelmien, työvälineiden ja materiaalin hallinta työelämän pelisäännöt - työturvallisuus, perehdytys elinikäisen oppimisen avaintaitojen hallinta - ammatillista osaamista ja peruskoulutusta täydennetään elinikäisen oppimisen avulla - uusia vaatimuksia osaamisen kaikilla alueilla syntyy jatkuvasti persoonalliset kyvyt

67 Persoonalliset kyvyt Persoonalliset kyvyt ja henkilökohtaiset ominaisuudet - palvelualttius, joustavuus, vastuullisuus, työmoraali - lahjakkuus Seinäjoen Kaks Kättä Maria Gnosspellius,

68 Toiminta- ja työkyvyn arvioiminen työpajalla opetussuunnitelmien perusteiden mukaan Arki osaamisen sanottaminen - Työyhteisöosaaminen Sosiaalinen vahvistuminen, sovari- mittari - tuottaa valtakunnallisesti vertailukelpoista vaikuttavuustietoa eri palveluiden sosiaalisesti vahvistavasta vaikutuksesta o Valmentautujan oman kokemusten ja näkökulmien pohjalta Ammatillisen peruskoulutuksen valmentava koulutus (VALMA) - Valmistava, valmentava, ohjaava koulutus - Tarkentaa toimintakyvyn käsitettä työelämälähtöiseksi

69 Ammatillisen peruskoulutuksen valmentavan koulutuksen osat Ammatilliseen koulutukseen orientoituminen ja työelämän perusvalmiuksien hankkiminen, 0-10 osaamispistettä Opiskeluvalmiuksien vahvistaminen, 0-30 osaamispistettä Työpaikalla järjestettävään koulutukseen valmentautuminen, 0-20 osaamispistettä Osallisuuden ja käytännön taitojen vahvistaminen, 0-20 osaamispistettä Lisäksi opiskelija voi valita ammatillisen tutkinnon osat tai osa-alueet 0-15 osaamispistettä sekä muut valinnaiset koulutuksen osat 0-5 osaamispistettä

70

71 Työkyvyn arviointi ammatillisen koulutuksen opetussuunnitelmien avulla Osaamisen tunnistaminen auttaa osaamisen arvioinnissa Kartoitetaan ne ammattialat, joita työpajalla valmennetaan ja verrataan opetussuunnitelmia työpajan toimintaan Saadaan osaamiselle tavoitteita, joita voidaan käyttää myös valmennustyössä, jos halutaan valmentautujille osaamistodistus Esim. työpajan puutyöryhmän valmennuksen sisältöjen vertailu Puutyön perustutkinnon tavoitteisiin (OPS) Oppimisympäristöraporttiin tulle ammattialojen rinnalle työpajan valmennuksen kuvaus: - tilat - työvälineet - työmenetelmät eli työ- ja yksilövalmennus Sallan työpaja, Anne Välimaa, 2016

72 Puutyön perustutkinnon tavoitteisiin (OPS)

73 Kysymys? Osaamisen tunnistaminen Oletteko tehneet työpajan valmennuksen vertailua opetussuunnitelmiin? Työpajatoiminnan opinnollistamisen hanke alkoi >

74 PALVELUIHIN OHJAAMINEN Työpajalle ohjautuminen, tilannekartoitus OHJAUTUMINEN muihin palveluihin, tilannekartoitus R KIRJALLINEN SOPIMUS työpajan valmennuspalveluihin osallistumisesta A P O R T O I N T I KIRJALLINEN VALMENNUSSUUNNITELMA Alkukartoitus, tavoitteet, keinot, aikataulut ARVIOINTI Suullisen ja kirjallisen palautteen anto Osaamistodistus Tavoitteiden mukainen VALMENNUS Havaintojen dokumentointi KIRJALLINEN JATKOSUUNNITELMA - SIJOITTUMINEN Oppimisympäristön tunnistaminen, Ammattitaitovaatimukset, Valmennusosaaminen Osaamisen tunnistaminen ja sanottaminen SEURANTA Koulutus, Työmarkkinat, Tuettu työllistyminen, Itsensä työllistäminen, Muu sijoittuminen, Työttömyys

75 Havaintojen dokumentointi arvioinnin edellytys Dokumentointia monella tasolla Asiakastiedon kerääminen ja tallentaminen Tilasto- ja taloustiedon dokumentointi: systemaattinen dokumentointi esim. valmentautujien määrät, läsnäoloseuranta, sijoittumistiedot. Tehtävänä saattaa pajatyö näkyväksi mm. rahoittajille, valmennuspalveluiden tilaajille / lähettäville tahoille Havaintojen dokumentointi Sähköiset dokumentointivälineet, työmaapäiväkirjat tai kalenterit valmennusprosessin tueksi ja arvioinnin avuksi Tiedonhallinnan juridiset raamit: Henkilötietolaki -> Suomen ja Euroopan unionin tietosuojalait ovat uudistumassa. EU:n yleistä tietosuoja-asetusta sovelletaan alkaen kaikissa EU:n jäsenmaissa -> Mitä pitää tietää EU:n tietosuojaasetuksesta? Verkkokoulutus

76 Huomioita henkilötietolakiin viitaten Henkilötietoja ovat kaikki sellaiset henkilön ominaisuuksia tai elinolosuhteita kuvaavat merkinnät, jotka voidaan liittää tiettyyn henkilöön (tunnistettavuus) Henkilöä koskevat merkinnät muodostavat henkilörekisterin, joka edellyttää rekisteriselostetta. Rekisteriseloste laaditaan kaikista henkilörekistereistä. Siitä ilmenee, kuka on henkilötietojen käsittelystä vastaava rekisterinpitäjä. Selosteesta ilmenee myös, mitä henkilötietoja rekisterissä on, mihin niitä käytetään ja minne tietoja säännönmukaisesti luovutetaan sekä tietojen suojauksen periaatteet. Kts. rekisteriselostelomake. Rekisteriselosteen laatimisvelvollisuudesta ja sisällöstä säädetään henkilötietolain (523/1999) 10 :ssä. Tietosuojavaltuutetun toimistolla on mallilomake, jota voi hyödyntää rekisteriselostetta tehtäessä

77 Poimintoja nuorisolaista 14 Nuoren tietojen käsittely nuorten työpajatoiminnassa Nuorten työpajatoiminnan rekisterinpitäjä on työpajatoiminnan järjestäjä, joka vastaa henkilötietojen käsittelystä. Käsiteltäessä yksittäistä nuorta koskevaa asiaa nuorten työpajatoiminnassa kirjataan henkilörekisteriin Nuorisolain 13 :ssä tarkoitettu nuorta koskeva sopimus, nuoren valmennussuunnitelma, valmennuksen seurannasta saatavat tiedot ja niihin liittyvät jatkotoimenpiteet ja se, mitä tietoja nuoresta on annettu ja kenelle niitä on annettu. Rekisteriin kirjataan myös, ketkä vastaavat nuoren valmennuksesta Nuoresta kerätään tietoja hänen valmennuksensa suunnittelemiseksi, hänen valmiuksiensa ja taitojensa kehittymisen osoittamiseksi ja hänen saamansa valmennuksen tulosten ja nuoren muun palvelutarpeen osoittamiseksi Tietoja saadaan nuorelta itseltään, havainnoimalla nuoren valmennuksessa edistymistä ja nuoren työpajalle ohjanneelta viranomaiselta tai julkista tehtävää hoitavalta

78 Poimintoja nuorisolaista 14 Nuoren tietojen käsittely nuorten työpajatoiminnassa Nuorten työpajatoiminnan tehtävien hoitamisessa saatuja nuorta koskevia tietoja saadaan luovuttaa edelleen toiselle viranomaiselle tai julkista tehtävää hoitavalle vain nuoren ja, jos nuori on alaikäinen, myös hänen huoltajansa suostumuksella Alaikäinen nuori voi kuitenkin kehitystään vastaavasti päättää itseään koskevien tietojen luovuttamisesta Tiedot on hävitettävä heti, kun ne eivät ole välttämättömiä työpajan tehtävän hoitamiseksi, kuitenkin viimeistään neljän vuoden kuluttua tietojen merkitsemisestä rekisteriin Nuorten työpajatoiminnan järjestäjä ja sen palveluksessa oleva eivät saa ilman nuoren ja, jos nuori on alaikäinen, myöskään hänen huoltajansa suostumusta ilmaista sivullisille, mitä he tämän lain mukaisia tehtäviä hoitaessaan saavat tietää nuoren henkilökohtaisista oloista, terveydentilasta, nuoren saamista etuuksista tai tukitoimista ja hänen taloudellisesta asemastaan

79 Huomioita henkilötietolakiin viitaten Arkaluonteisten (mm. terveydentila, sosiaalihuollon tarve ja sosiaalietuuksien saaminen) tietojen käsittely (mm. kerääminen, luovuttaminen sivulliselle) edellyttää rekisteröidyn yksiselitteisesti antamaa suostumusta Henkilötietoja ei saa luovuttaa eikä näyttää ulkopuolisille - ei edes työtovereille, jotka eivät liity oleellisesti asian hoitamiseen! Sähköisiin asiakirjoihin pääsyn tulee olla salasanojen takana Henkilötietoja sisältävät paperiset asiakirjat tulee säilyttää lukitussa kaapissa Tarpeettomaksi tulevia paperisia asiakirjoja ei saa laittaa roskiin vaan ne on tuhottava välittömästi (silppuri/ palvelut asiakirjatuhoamiseen) Tietosuojalaki vaikuttaa henkilötietolain lisäksi: Vaitiolovelvollisuus jatkuu, vaikka valmennussuhde tai valmentajan työsuhde päättyisi

80 Havaintojen dokumentointi arvioinnin edellytys Havaintojen dokumentointi turvaa havainnon Havaintojen dokumentointi valmennuksen sanallistaminen - tulee olla sovittuna työpajalla Havaintojen dokumentoinnin tulee olla suunnitelmallista - ei ainoastaan satunnaista esim. akuuteissa tilanteissa Havaintojen dokumentointi on osa perustehtävää - vaikka se mielletään usein perustehtävästä irralliseksi ja aikaa vieväksi toiminnoksi Havaintojen dokumentointi on arvioinnin tuki - arviointi auttaa valmentautujaa etenemään

81 Havaintojen dokumentoinnin tulee olla läpinäkyvää Valmentautujalle kerrotaan, että valmennuksen aikana hänen henkilökohtaista etenemistään dokumentoidaan Havaintojen kirjaamisessa säilytettävä ammatillisuus -> kohtelias kielenkäyttö Valmentautujalla on oikeus nähdä hänestä kirjoitetut dokumentoinnit Kielenkäyttö valmentautujan tulee ymmärtää mitä hänestä on kirjoitettu Mitä enemmän sanotamme toimintaa, sitä selkeämmin se on nähtävissä

82 Dokumentoinnin välineitä Tiedonhallinnan kehittämisen tarve on noussut kasvaneiden asiakasmäärien myötä -> kasvanut tietomäärä ja sen käyttö suhteessa valmennuksen tavoitteisiin tarvitsee dokumentointia Työpajalla voi olla samanaikaisesti käytössä useita eri asiakastietojärjestelmiä - voivat olla sekä ilmaisia että kaupallisia Muutamia esimerkkejä: PARty työpajoille, etsivillä PARent + OsaajaPlus lomakkeet VAT (perustuu ICF-luokitukseen) IMBA MELBA Arvi WALMU Multiprimus Pro Consona NT- Typpi Itsekehitetyt tai ulkopuolisen tahon avustuksella kehitetyt omat asiakastietojärjestelmät

83 PALVELUIHIN OHJAAMINEN Työpajalle ohjautuminen, tilannekartoitus OHJAUTUMINEN muihin palveluihin, tilannekartoitus R A KIRJALLINEN SOPIMUS työpajan valmennuspalveluihin osallistumisesta P O R T O I N T I KIRJALLINEN VALMENNUSSUUNNITELMA Alkukartoitus, tavoitteet, keinot, aikataulut ARVIOINTI Suullisen ja kirjallisen palautteen anto Osaamistodistus Tavoitteiden mukainen VALMENNUS Havaintojen dokumentointi KIRJALLINEN JATKOSUUNNITELMA - SIJOITTUMINEN Oppimisympäristön tunnistaminen, Ammattitaitovaatimukset, Valmennusosaaminen Osaamisen tunnistaminen ja sanottaminen SEURANTA Koulutus, Työmarkkinat, Tuettu työllistyminen, Itsensä työllistäminen, Muu sijoittuminen, Työttömyys

84 PALVELUIHIN OHJAAMINEN Työpajalle ohjautuminen, tilannekartoitus OHJAUTUMINEN muihin palveluihin, tilannekartoitus R A KIRJALLINEN SOPIMUS työpajan valmennuspalveluihin osallistumisesta P O R T O I N T I KIRJALLINEN VALMENNUSSUUNNITELMA Alkukartoitus, tavoitteet, keinot, aikataulut ARVIOINTI Suullisen ja kirjallisen palautteen anto Osaamistodistus Tavoitteiden mukainen VALMENNUS Havaintojen dokumentointi KIRJALLINEN JATKOSUUNNITELMA - SIJOITTUMINEN Oppimisympäristön tunnistaminen, Ammattitaitovaatimukset, Valmennusosaaminen Osaamisen tunnistaminen ja sanottaminen SEURANTA Koulutus, Työmarkkinat, Tuettu työllistyminen, Itsensä työllistäminen, Muu sijoittuminen, Työttömyys

85 Arvioinnissa suullinen ja kirjallinen palaute Alkuarviointi -> valmennussuunnitelma Väliarvioinnit, joissa valmennussuunnitelmaa tarkistetaan Loppuarviointi -> valmentautujan valmennuksen aikainen kehityskaari Osaaminen, jatkosuunnitelma -> Todistukset

86 Kysymys? Arvioinnti Kuinka usein arvioitte valmennussuunnitelmaa, tavoitteisiin etenemistä?

87 Arviointi on vuorovaikutusta Kuva: Iipaja, facebook

88 Arviointi on vuorovaikutusprosessi; samalla se on myös oppimisprosessi Sosiologi Jack Mezirow ( ) on kirjoittanut uudistuvasta oppimista ja hän jakaa aikuisen oppimisen kolmeen luokkaan välineellinen oppiminen; tiedot ja taidot emansipatorinen oppiminen; haittaavista ajattelu- ja toimintatavoista vapautuminen kommunikatiivinen oppiminen; vuorovaikutuksessa tapahtuvaa oppimista

89 Vuorovaikutuksessa tapahtuva oppiminen Kaikkein tärkeimmäksi oppimistuloksia määrittäväksi asiaksi on viimeaikaisissa kasvatuspsykologisissa tutkimuksissa noussut opettajan ja oppilaan välisen vuorovaikutuksen laatu Valmentautujien saaman tunnetuen laatu vaikuttaa oppimisen ilmapiiriin ja sosiaalisten taitojen kehitykseen samalla kun se vaikuttaa opeteltavan asian oppimiseen Tunnetuki, lämmin suhde, tarkoittaa läheisyyttä ja avointa kommunikaatiota ja valmentajan sensitiivisyyttä Vuorovaikutuksen sensitiivisyyttä on se, miten herkästi valmentaja on tietoinen valmentautujien yksilöllisistä tarpeista ja kykenee reagoimaan niihin > kyvystä tukea ja lohduttaa, auttaa eteenpäin sekä huomata tilanteet, joissa voi antaa mahdollisuuden oppimiseen, keskusteluun ja osallisuuteen ryhmässä Valmennuksessa merkittävin asia on toimiva ja kannustava vuorovaikutus, jonka avulla valmentautujan uskallus kokeilla ja kehittää taitojaan lähtee liikkeelle

90 Kommunikatiivinen oppiminen Valmentaja voi pyytää valmentautujaa kertomaan oppimisestaan oma kertomus vahvistaa oppimista! Valmentajan rooli on etsiä uusia menetelmiä miten valmentautujat oppivat - kannustus uusiin oppimisen tapoihin Vaihtoehtoina mm. opettaa demonstraation kautta, antaa kirjalliset ohjeet, teettää ryhmätyönä, joihin itsekin osallistuu Oppiminen ja onnistuminen voivat pelottaa. Uskaltautuuko valmentautuja oppimisen prosessiin, kun mielessä on epäonnistumisen pelko? Onko oppinut siihen, että ei osaa! Miten kestää onnistumista? Tästä voi puhua, myös ryhmässä - vertaistuki Miten oppimisesta puhutaan arvioinnin yhteydessä, jotta negatiivisten kokemusten tilalle saadaan positiivisia kokemuksia? Ihmisen pitää kokea 3 kertaa enemmän positiivisia asioita (pieniäkin kannustuksen ja rohkaisun sanoja) kuin kielteisiä voidakseen kukoistaa!

91 Vuorovaikutukselliseen oppimiseen kuuluu palautteen antaminen/saaminen Hyvä palautteen antaminen ja vastaanottaminen ei ole ihmisten arvostelua, vaan ihmisten kehittymistä ja oppimista tukevaa ja ohjaavaa toimintaa Arvioinnin ja palautteen tulee auttaa tavoitteiden ja odotusten selkiytymistä sekä lisätä itsetuntemusta omista vahvuuksista ja kehittymistarpeista Palaute -> muutos => oppiminen

92 Palautteen antaminen/saaminen on osa vuorovaikutuksellista oppimista Palautteen tulisi olla kuvailevaa eikä tulkitsevaa Palautteen tulisi kohdistua asiaan, joka on muutettavissa Anna palaute minä -muodossa - otat vastuun käsityksistäsi Anna palaute suoraan vastaanottajalle ei muiden kautta Esitä palaute heti, kun siihen tarjoutuu sopiva tilaisuus

93 Palautteen antaminen/saaminen on osa vuorovaikutuksellista oppimista Esitä rakentava palaute aina kahden kesken Ihminen kestää huonosti kritiikkiä omasta toiminnastaan toisten kuullen Kun perusteet ovat oikeat ja pelisäännöt selvät, negatiivista palautetta on helpompi antaa ja valmentautujan vastaanottaa. Hampurilaismalli Ensin myönteinen kommentti tai asia, jolla aloitetaan Sitten minä-viestein parannusehdotus Minusta näyttää, että Lopuksi vielä myönteinen viesti

94 Itsearviointi arvioinnin apuna Tietoinen oppiminen edellyttää omaan toimintaan ja kokemuksiin kohdistuvaa tarkastelua ja itsearviointia Itsearviointi edellyttää valmentautujalta tietoista ja kriittistä itsensä tutkimista, joka saattaa aluksi olla vaikeaa Valmentautuja oman elämänsä paras asiantuntija Valmentajan tehtävänä on tukea valmentautujan itsearvioinnin taitojen kehittymistä -> harjoittelua työpajan aikana, koska tekemällä oppii

95 Itsearvioinnin merkitys työkyvyn arvioinnissa Itsearviointi voi olla sekä suullista että kirjallista. Konkreettisesti tehtynä oman oppimisen ja osaamisen kuvaaminen lisää itsetuntemusta ja vahvistaa uskoa omiin ammatillisiin kykyihin Työpajajakson aikainen toiminta voidaan koota oppimispäiväkirjaan kuvien kanssa tai ilman Työpajajakson työt voidaan koota portfolioon ja se voi olla joko paperinen tai sähköinen Itsearvioinnin tekemisen tulee olla suunniteltuna toimintaan - > tarvitaan motivointia, välineitä, valmennusta ja aikaa itsearvioinnin tekemiseen työpajajakson aikana Luova oppimisympäristö Sinisellä Verstaalla, Susanna Palo 2008

96 Itsearvioinnin merkitys toimintakyvyn arvioinnissa Valmentautujan oman ajattelun vahvistaminen itsearvioinnissa Toimintakyvyn arviointiin esim. mielenterveyden käsi -maalaus Nuorten työpajat, Sininen Verstas, Susanna Palo 2016

97 Valmentautujan itsearviointi Valmentautujan itsearviointi antaa tietoa osaamisesta, voimavaroista ja mahdollisuuksista Itsearvioinnissa tulee esille valmentautujan näkemys itsestä sekä työntekijänä että persoonana Auttaa valmentajaa näkemään valmentautujan käsityksen tilanteestaan Antaa valmentautujalle peilausmahdollisuuden työpajan henkilöstön (valmentajan tai valmentajien) antamiin arvioihin - > pohdittavaksi näkemysten erot/yhtäläisyydet yhdessä valmentautujan kanssa

98 Vastustus on luonnollista palauttetilanteessa Vastustuksen tunnistaminen vuorovaikutustilanteessa Välttely - Väheksyminen, tarkoituksellinen keskeyttäminen Kieltäminen - Syyttely, puolustelu, selittely, vastahakoisuus Huomiotta jättäminen - Vastaamatta jättäminen, tarkkaamattomuus Vastustus on aina valmentajan haaste, ei valmentautujan Älä vastaa vastustuksella Vaihda tapaasi lähestyä asiaa Kokeile uutta ajattelutapaa / seuraa tilannetta Uutta kysymystä? Mitä minun pitäisi tehdä, että

99 Ilmapiirin luominen Valmentajan tehtävänä työpajalla on luoda myönteinen tunnelma, jossa valmentautuja kokee itsensä tervetulleeksi ja hyväksytyksi sekä pystyväksi ja arvokkaaksi ihmiseksi, joka on osallinen toimintaan Valmentajan tehtävänä on tukea ja kannustaa valmentautujia osalliseksi omaan valmennusprosessiin ja vuorovaikutukseen työpajan yhteisössä

100 Yhteisöllisyys työpajalla Työpajan kannustava ilmapiiri vahvistaa vuorovaikutusta kaikkien työpajalla työskentelevien kesken Asiallinen ja kohtelias keskustelu, arvostava palaute ja kiitoksen lausuminen motivoivat ja luovat hyvää ilmapiiriä Hyvä pitää tietoisesti nostaa esiin ja vaalia - hyvää pitää helliä Myönteisten tunnetilojen ruokkiminen kannattaa, koska ennakko-odotuksien luomisella Teistä tulee hyvä ryhmä luodaan positiivista tunnelmaa ja autetaan sitoutumista valmennukseen

101 Työnilo! Yksi ihminen ei voi muuttaa koko maailmaa, mutta yksi ihminen voi muuttaa yhden ihmisen koko maailman. Kuhmon starttipaja, Susanna Palo,

102 UUTTA! Alu-toiminnan nettisivut + Pane hyvä kiertämään: Hyvät käytännöt

103 Kiitos! Susanna Palo

104 KYSYMYKSIÄ? Voi lähettää myös jälkikäteen

105 Lähdeluettelo KIRJALLISUUS: TYÖ- JA YKSILÖVALMENNUKSEN PERUSTEET, toimi. Soile Huumonen 2104, Valtakunnallinen työpajayhdistys TYÖPAJAPEDAGOGIIKKA, Tuija Hämäläinen ja Susanna Palo, 2014, Valtakunnallinen työpajayhdistys TYÖPAJOJEN STARTTIVALMENNUS SOSIAALISEN KUNTOUTUKSEN PALVELUNA, Mea Hannila-Niemelä, Pirjo Oulasvirta, Reetta Pietikäinen, 2015, Valtakunnallinen työpajayhdistys STARTTIVALMENNUKSEN MENETELMIÄ JA TYÖSKENTELYTAPOJA, Mea Hannila-Niemelä, Pirjo Oulasvirta, Reetta Pietikäinen (toim.) 2016, Valtakunnallinen työpajayhdistys TYÖPAJATOIMINNAN JA ETSIVÄN NUORISOTYÖN VAIKUTTAVUUS, Riitta Kinnunen 2016, Valtakunnallinen työpajayhdistys Mielen salat, Mikko Ylikangas (toim.), Suomen Akatemia, Gaudeamus, 2016 Huomaa hyvä, Lotta Uusitalo-Malmivaara & Kaisa Vuorinen, PS-kustannus, 2016 Finnish nightmares, Karoliina Korhonen, 2016 Sosiaalisuus ja sosiaaliset taidot, Liisa Keltinkangas-Järvinen, WSOY, 2010 Temperamentti, Liisa Keltinkangas-Järvinen, WSOY, 2004 Kasvatuspsykologia, Erno Lehtinen, Marja vauras, Marja-Kristiina Lerkkanen, PS-kustannus, 3. uudistettu painos, 2016 Haastavan asiakkaan kohtaaminen luento, Piia Nurhonen, 2014 LUENTO: Melody Karvonen, Maahanmuuttajat ja kulttuurinen moninaisuus -koulutus, Helsinki NETTILÄHTEET: VALOKUVAT Nuorten työpajat, Sininen Verstas, Susanna Palo, Virpi Siira, Pirjo Pihkala 2012, 2016 Nuorten työpajat, Metalli-verstas, Susanna Mähönen, 2016 Omnian Nuorten työpajat & Kaks Kättä, Maria Gnosspellius, 2016 Omnian Nuorten työpajat, Jani Leinonen