Talouden murrokset strategioiden muutosdraivereina Johdatusta kurssille Suomalaisten yritysten kehityspolut ja strategiat (21C00600) Aalto-yliopisto Kauppakorkeakoulu Johtamisen laitos 5.1. 11.2.2016 Samuli Skurnik Dosentti (Strateginen johtaminen) KTT/VTL Aalto Biz Skurnik Consulting 1.1.2016
Motto: Talouden murrokset ovat strategisen johtamisen kannalta haas-tavia. Paitsi, että ne tarjoavat mahdollisuuksia uusille avauksille, niihin sisältyy myös mahdollisuuksia tavanomaista suurempiin virheisiin. 2
Toimintaympäristön muutosten haaste suomalaiselle strategiselle johtamiselle Aluksi yksi käytännönläheinen strategiamääritelmä Strategia on yrityksen toiminnan juoni, sen tapahtumisen punainen lanka. (Näsi & Neilimo 2006) Juonen eli halutun strategian valitseminen ja sen toteutumisen varmistaminen muuttuvassa toimintaympäristössä edellyttää yritysten liikkeenjohdolta ja sen ohjauksessa koko organisaatiolta tahtoa, tietoa ja näkemystä näkemystä erityisesti siitä, millaisessa toimintaympäristössä toimitaan ja millaisilla peli-säännöillä toiminta tapahtuu tämä ei ole helppoa Tämän esityksen tarkoituksena on antaa luentosarjassa myöhemmin esillä olevien yrityskeisien taustaksi tietoa ja näkemystä toimintaympäristön yleisestä muutosdynamiikasta sekä suuntaviivoja niistä strategisista johtopäätök-sistä (= strategiset kehityspolut), joita sillä on viime vuosikymmeninä ollut suomalaisessa strategisessa johtamisessa. 3
Toimintaa murrosten keskellä Suomalainen elinkeinoelämä on toiminut viime vuosikymmenet ja edelleen toimii toinen toistaan seuranneiden murrosten keskellä Tämänhetkisten toimintamallien ja rakenteiden historia on lyhyt; viimeistä, 1900-luvun lopulla syntynyttä uutta talousmallia ei osattu heti kunnolla si-säistää ja vanhat ajattelumallit, rakenteet ja niihin sisältyvä historian paino-lasti ovat vaikuttaneet pitkään sen jälkeenkin nykyisin vallitsevan taloudellisen ajattelun taustalla Vaikka talouden murrosvaiheet ovat strategisesti sekä uhkia että haasteita, historiallisesti monet merkittävät innovaatiot ovat syntyneet juuri talouden murrosvaiheissa siksi murrosvaiheiden hallitsemiseen kannattaa satsata 4
1900-luvun lopun talouden murros 2000-luvun suomalaisessa strategiamaisemassa 5
Taloushistoriallinen yleiskuva Viime vuosisadan viisi murrosvaihetta BKT:n muutos Taloushistoriassa 1900- lo-pun kriisi oli siihenasti-sista (kvantitatiivisesti tutkituista) viidestä kriisistä toiseksi syvin; kaikista sy-vin oli aivan 1900- luvun alussa; 2000-luvun alun taloudelliset kriisit, ovat olleet jatkoa tälle kriisihis-torialle Lähde: Heikkinen & Kuusterä, VATT 2001 6
Suomalaisen talousmallin muutos ja sen merkitys 1900-luvun lopun murroksessa 7
Talousmallin muutos Sotien jälkeisenä aikana suomalaisen talousmallin historiassa on ollut kaksi pidem-pää kaarta suljetun sääntelytalouden malli alkoi 1940-luvun sotataloudesta ja jatkui pitkälle 1980-luvulle; 1990-alun talouskriisi loi momentumin, jonka seurauksena talousmalli muuttui lähelle liberaalia markkinataloutta (itse muutosprosessi oli kuitenkin alkanut jo aiemmin, 1980-luvulla) 2000-luvun alussa suomalaisten yritysten strategiseen johtamiseen kohdistui itse asiassa kaksoishaaste ) Universaali: globalisaatio, avautunut näköala Suomen EU-jäsenyydestä ja siten liiketoi-mintaympäristön kansainvälistymisen nopeutuminen ) Suomispesifi: suomalaisen talousmallin muutos Suomalaisen talousmallin muutos merkitsi paradigman ja siten taloudellisen toi-minnan pelisääntöjen muutosta; se lisäsi oleellisesti strategisen johtamisen vai-keusasteita mutta avasi samalla aivan uusia mahdollisuuksia perinteisten arvoketjujen hajoaminen ja niiden toimintalogiikan muuttuminen strategisen johtamisen tehtävänä on ollut kerätä ICT-murroksen ilmoille räjäyttämät arvoketjut uusiin, muuttuneen talousmallin ja kunkin toimialan logiikan mukaisiin kilpailukykyisiin kokoonpanoihin 8
Kansalliset talousmallit 1 * Erilaisuutta synnyttävät osatekijät 1) resurssien ja toimintojen organisointi liiketoimintojen eri tasoilla 2) omistajuuden ja kontrollin organisointi 3) yhteistoiminta tavarantoimittajien ja asiakkaiden kanssa sekä kilpailijoiden kesken 4) työntekijöiden organisoituminen sekä työnantajien ja työntekijöiden keskinäinen riippuvuus pitkällä tähtäyksellä Tarkemmat tiedot tässä luennossa esitettävien tietojen yksityiskohdista ja lähteistä löytyvät väitöskirjastani Suomalaisen talousmallin murros Suljetusta sääntelytaloudesta kaksinapaiseen globaalitalou-teen (Tammi HSE 2005, A-251), ks. http://epub.lib.aalto.fi/fi/diss/? cmd=show&dissid=281 9
Kansalliset talousmallit 2 Markkinatalouksien erojen taustoja Miten kilpailutilanteet ratkaistaan? Millaisia toimijoita markkinoilla on, miten ne kilpailevat, ja missä asioissa ovat yhteistyössä? Millaisilla menetelmillä (ja missä laajuudessa) toiminnan tuloksellisuutta ja toivottuja strategisia tavoitteita arvioidaan? Millä tavoin organisaatioiden välinen yhteistoiminta tapahtuu ja miten se organisoidaan? Miten työntekijäsuhteet hoidetaan ja missä määrin työntekijät osallistuvat voimavarojen kehittämisprosesseihin? Miten julkinen valta sääntelee yritystoimintaa ja sen toimintaedellytyksiä? 10
Tärkeää talousmalleissa 1 Talousmallit systeemisiä kokonaisuuksia valinnat joillakin talouden osa-alueilla edellyttävät keskenään yhteensopivia (= sa-maa taloudellista logiikkaa noudattavia) valintoja myös toisilla osaalueilla. esim. rahoitusjärjestelmä/omistajuus Pitkällä aikavälillä eri markkinatalousmallien tehokkuudessa ei (!) eroja - tehokkuuden perusedellytys kaikissa malleissa taloudellisten toimintojen ja toimin-tamallien sisäinen johdonmukaisuus (konsistenttisuus) talouden kaikilla osa-alueilla Talousmalleilla vahvat kansalliset ja kulttuurilliset sidokset (myös suurem-missa siirtymissä, vrt. Suomen esimerkki) Suomi merkittävä poikkeus (pl. itäisen Euroopan kommunistimaat): muutos vuosituhannen vaihteessa tyypillisestä CME-taloudesta lähelle LMEmallia (mutta kuitenkin monia kansallisia erityispiirteitä säilyttäen) 11
Tärkeää talousmalleissa 2 Vaihtoehtoja ja valinnan mahdollisuuksia on Erilaiset talousmallit poikkeavat oleellisesti toisistaan ja ne ovat ominaisuuk-siltaan hyvin erilaisia markkinatalousmallien ääripäissä(cme vs. LME). Ks. seuraavalla kalvolla USA vs. Länsi-Saksa. LME-taloudet (kuten USA) vahvoja muutostilanteissa sekä uusien tuotteiden ja palvelujen sekä toimintamallien kehittämisessä CME-taloudet (kuten Saksa) vahvimmillaan vakaissa olosuhteissa tuotannon organisoinnissa ja tuotantomenetelmien kehittämisessä Viime vuosien globaalin finanssikriisin myötä kysymys talousmallin (markkinatalouden) kehittämisestä noussut (taas) aivan uudella tavalla ajankohtaiseksi (erityisesti pääomamarkkinoiden sääntely) 12
Erilaisilla talousmalleilla selvät käytännön vaikutukset USA:n ja Länsi-Saksan teknologiaryhmittäiset patenttiprofiilit NÄISSÄ TEKNOLOGIA- RYHMISSÄ USA VAHVA NÄISSÄ TEKNOLOGIA- RYHMISSÄ SAKSA VAHVA 13
Suomen sotienjälkeisen talousmallin kollektiiviset vakuutusmekanismit Väistyneen CME-mallin yhteistoimintarakenteet: pohjoismainen korporatiivinen työmarkkinamalli, pitkäjänteinen talouspolitiikka vaihtotaserajoitteineen, mataline reaalikorkoineen ja devalvaatiosykleineen, keskinäinen tel-järjestelmä, päävientialan yhteiset markkinointiorganisaatiot (Finnpap/Finncell), valtionyhtiöt pankkikeskeiset (KOP-Pohjola/SYP) finanssiryhmät monitoimialaisuutta ja yhteistyötä suosivat yritysstrategiat osuustoiminta: yhteistoimintarakenteet ja tärkeä kansantaloudellinen rooli 14
Uusi suomalainen talousmalli on ohjannut syvällisesti yritysten strategisia valintoja Huomattavia eroja entiseen, mutta jäljellä myös vanhaa talouden ohjauslogiikka markkinavetoinen, kilpailulainsäädännön ja omistaja-ohjauksen merkitys korostuivat rahoitusjärjestelmästä tuli pääomamarkkinapohjainen, finanssitavaratalot kv sijoittajaomistajien ja ulkomaisten pankkien rooli korostui valtiovallan rooli väheni ja tuli erilaiseksi yritykset keskittyivät ydinosaamiseensa ja kansainvälistyivät yhteistyön rooli väheni ja tuli erilaiseksi, monet vanhat yhteistyörakenteet hävisivät ay-liikkeen ja valtioyhtiöiden rooli pysyi edelleen keskeisenä, mutta sekin tuli haastetuksi osuustoiminnan rooli säilyi merkittävänä, mutta siltäkin edellytettiin syvällisiä muutoksia 15
Talousmallin muutoksen vaikutus 1900-luvun lopun kehityksessä 16
Institutionaaliset muutokset 1 Kotimaisten pääomamarkkinoiden liberalisointi Lähde: Vesa Vihriälä 1997 17
Institutionaaliset muutokset 2 Kilpailulainsäädäntö 18
Muutossuuntia yritystasolla 1 Omistus 19
Muutossuuntia yritystasolla 2 Yritysjärjestelyt 20
Muutossuuntia yritystasolla 3 M&A s 21
Muutossuuntia yritystasolla 4 Markkina-arvon merkitys korostuu 22
Muutossuuntia yritystasolla 5 Erikoistuminen 23
Muutossuuntia yritystasolla 6 Sijoitukset yli kansallisten rajojen 24
Muutossuuntia yritystasolla 7 Työpaikkojen siirtyminen ulkomaille 25
Muutossuuntia yritystasolla 8 Kannustimet 26
Muutossuuntia yritystasolla 9 Corporate governance 27
Muutossuuntia yritystasolla 10 Osuustoiminta; esimerkkinä S-ryhmän progressiiviset bonukset 28
Muutossuuntia yritystasolla 11 Valtapelit Pentti Kourin Fortress Finland-suunnitelma 29
Strateginen suunnittelu vs. strateginen ajattelu 30
Kukaan ei tiennyt, eikä osannut Lamavuosien pääministerin karu aikalaisarvio Onneton taloudellinen tapahtumaketju [= 1990-luvun alun lama] on saanut monia selityksiä. Hyvin yleinen tulkinta on, että ongelmat juonsivat juurensa liian nopeasta raha- ja valuuttamarkkinoiden vapauttamisesta sekä vahvan markan politiikasta. Mielestäni olennaisin virhe ja ongelma oli kuitenkin siinä, että yhdelläkään talouden päättä-jällä ei ollut selkeää käsitystä siitä, miten avautuvassa taloudessa piti toimia. Niinpä useimmat toimivat niin kuin ennenkin ja syntyi suurten virheratkaisujen suma. Esko Aho 1996 Kukaan ei varsinaisesti suunnitellut ja/tai johtanut suomalaisen talousmallin muutosta, vaan yhteiskunnallisena muutosprosessina se tapahtui lähinnä toi-nen toisiaan vahvistaneiden sisäisten ja ulkoisten muutosten vuorovaiku-tuksesta ja tapahtumien vyörynä; tätä kehitystä vauhdittivat 1900-luvun loppuvuosikymmenien epäonnistunut talouspolitiikka, 1990- luvun alun pankkikriisi ja sitä seurannut lama 31
In preparing for battle I have always found that plans are useless, but planning is indispensable. Kenraali Dwight D. Eisenhower USAn presidentti 1953-61 ja liittoutuneiden Euroopan joukkojen komentaja WW2 32