Itämeren alueen meriteollisuuden erityispiirteet ja yhteistyömahdollisuudet

Transkriptio

1 Itämeren alueen meriteollisuuden erityispiirteet ja yhteistyömahdollisuudet Tapio Karvonen Itämeri-foorumi 0

2 Sisältö Laivanrakennuksen tila maailmalla Trendit Itämeren alueen maiden meriteollisuuden erityispiirteet Yhteistyömahdollisuudet ja sen edellytykset 1

3 Laivanrakennuksen markkinatilanne Uudisrakentaminen täysin Kaukoidän telakoiden hallitsemaa (luvut vuodelta 2010, osuus CGT:stä) Tankkerit: Etelä-Korea 45 %, Kiina 28 %, Japani 14 %, Eurooppa 2,6 % Bulkkerit: Kiina 50 %, Etelä-Korea 21 %, Japani 21 %; Kaukoitä yhteensä 99 % Konttialukset: Etelä-Korea 61 %, Kiina 23 %; Kaukoitä yht. 98 %, Eurooppa 1,4 % Kuivalastilaivat: Kiina 41 %, Japani 23 %, Etelä-Korea 14 % Edellisen buumin aikana töitä riitti jonkin verran myös Eurooppaan (konttialuksia ja tankkereita), ei enää eikä todennäköisesti jatkossakaan 2

4 Laivanrakennus Euroopassa Eurooppalaisilla telakoilla rakennetaan Risteilijöitä Matkustaja-autolauttoja ja ro-pax-aluksia Erikoisaluksia Eurooppalaiset telakat ovat kilpailukykyisiä vain sellaisten alusten rakentamisessa, joihin liittyy paljon erikoisosaamista, uusia innovaatioita yms. Edellyttää erittäin kustannustehokasta koko uudisrakennusprojektin hallintaa ja verkostojen optimaalista käyttämistä 3

5 Positiivisia trendejä eurooppalaisen laivanrakennuksen näkökulmasta Vuodesta 1990 risteilymarkkinat ovat kasvaneet keskimäärin 7,7 % vuosittain ja kasvu jatkuu Uusien laivojen ydinasioita ovat esim. energia- ja kustannustehokkuus aluskoon ohella Myös laitepuolella energiatehokkuus, ympäristöystävällisyys ja turvallisuus ovat teemoja, jotka korostuvat entisestään Kiristyvät ympäristömääräykset toimivat kannustimina uusien aluksien tilaamiseen ja vanhojen uudistuksiin sekä kaikkein vanhimpien romutukseen Suuri kiinnostus ja tarve uusiin teknologioihin, mikä on mm. suomalaisille moottori- ja laitevalmistajille hyvä asia LNG:stä tärkeä laivapolttoaine 4

6 Itämeren alueen meriteollisuuden erityispiirteet Suomi - Sekä suuria että pieniä aluksia rakentavia telakoita - Risteilijät, matkustaja-autolautat ja erikoisalukset - Laaja ja runsaasti erikoisosaamista sisältävä toimittajaverkosto - Kansainvälisesti johtavia laitetoimittajia - Arktinen meriosaaminen Ruotsi Merkittäviä laivalaitevalmistajia ja suunnittelutoimistoja Vahva huviveneteollisuus verkostoineen Korjaustelakoita Tanska Telakkateollisuus ajettu käytännössä alas viime vuosina Laitetoimittajia Uusiutuvat energiat 5

7 Itämeren alueen meriteollisuuden erityispiirteet Saksa Useita uudisrakennustelakoita, risteilijöissä Suomen tärkeimpiä kilpailijoita Huviveneiden ja isojen jahtien valmistajia Vahva panostus offshore-tuulivoimatuotantoon Puola Telakkateollisuus vaikeuksissa, korjaustelakkatoiminta vahvaa Panostusta uusiutuviin energiamuotoihin Liettua Pääpaino laivojen korjaus- ja konversiotöissä, myös lohkoja Panostusta uusiutuviin energiamuotoihin Huviveneteollisuutta 6

8 Itämeren alueen meriteollisuuden erityispiirteet Latvia Viro Korjaustelakkatoimintaa sekä kalustusalusten ja muiden pienten alusten tuotantoa Merkittävää korjaustelakkatoimintaa, virolainen yhtiö omistaa korjaustelakoita myös muissa Itämeren alueen maissa Venäjä Pietarin alueella suuria telakoita, jotka eivät kuitenkaan kansainvälisesti kilpailukykyisiä Sota-alukset, offshore-alukset, arktiset tankkerit Laivanrakennusalan kehittäminen strateginen painopistealue Telakoiden modernisointi ja uuden suurtelakan rakentaminen Kauppalaivaston uusiminen 7

9 Itämeren alueen meriteollisuuden yhteistyö Maiden meriteollisuudet kilpailevat monilta osin keskenään, mutta toisaalta myös täydentävät hyvin toisiaan Suurin uhka tulee Kaukoidästä, joten Itämeren alueella on nyt tähdättävä tuottavaan yhteistyöhön Eri maiden meriteollisuusyritysten erikoisosaamista on hyödynnettävä ja kehitettävä entistä kilpailukykyisempiä tuotteita ja tuotantomenetelmiä Tarvitaan tutkimusta ja tuotekehitystä sekä niistä syntyviä uusia innovaatioita, joiden avulla alueen meriklusterien kilpailukykyä voidaan pitää yllä ja vahvistaa Yhteistyö voi konkretisoitua esim. Arctechin kaltaisina yhteisyrityksinä 8

10 Kansainvälistymisen ja yhteistyön tila Meriteollisuus perinteisesti kansainvälinen ala - Kehitys vahvistunut globalisaation myötä - Vaatii yrityksiltä yhä suurempaa valmiutta toimia osana kvyritysverkostoa Suurilla yrityksillä kansainvälistymisestä enemmän kokemusta - Pienillä riskit suurempia ja verkostot pienempiä Harvat Suomessa toimivat meriteollisuusyritykset osa kvkonsernia, hieman useammalla toimipaikkoja tai tytäryhtiöitä ulkomailla, mutta asiakkaita selvästi useammalla - Merkittävimmät yritykset ovat kansainvälisiä jo - Kansainvälistyminen lisääntyy koko ajan 9

11 Verkostot osana kansainvälistymistä Yritysten välinen yhteistyön ja laajojen kansainvälisten verkostojen merkitys kasvaa Lisäävät kilpailukykyä Vähentävät riippuvuutta yksittäisistä toimijoista ja siten tasaavat suhdannevaihteluita Myös tähän asti vain kotimaassa toimineiden ja pienten yritysten pitää olla valppaina toimimaan osana laajenevia verkostoja 10

12 Kansainvälistymisen edellytykset ja haasteet Kansainvälistyminen vaatii yritykseltä selkää tahtotilaa ja näkemystä oman yrityksen tarjoamasta lisäarvosta kansainvälisillä markkinoilla Oman osaamisen tunnistaminen Asiakkaiden tarpeiden syvällinen ymmärtäminen Kilpailutilanteen hahmottaminen Tuotteen ja toimitusvarmuuden on oltava kunnossa ja hinnan kohdallaan Vahvoihin paikallisiin klustereihin on vaikea päästä sisälle, mahdollisuuksia voivat parantaa: Henkilökohtaisten suhteiden luominen Pitkäjänteinen markkinointi ja myyntityö Paikallisen työvoiman sisällyttäminen tarjoukseen 11

13 Kohti syvenevää yhteistyötä Itämeren alueella Yritysten kansainvälistyminen ja lisääntyvä yhteistyö ovat menestymisen edellytyksiä tulevaisuudessa Kiitos! STX Finland 12