Hallitus Yhtymäkokous

Hallitus 10.11.2016 7 Yhtymäkokous 13.12.2016 5

ESPOON SEUDUN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄ OMNIA 1 (27) SISÄLLYS 1. UUDISTUVA OMNIA... 2 1.1. Muutokset toimintaympäristössä... 2 1.2. Talouden tasapainottaminen... 3 1.3. Toiminnan järjestämistä koskevat muutokset... 4 2. OMNIAN STRATEGIA... 4 2.1. Toiminta-ajatus, visio ja arvot... 5 2.2. Koulutus- ja palveluverkosto... 6 2.3. Toiminnan johtaminen... 6 2.4. Henkilöstövoimavarojen johtaminen... 8 2.5. Sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteet... 9 3. Vuoden 2017 talousarvion sekä taloussuunnitelman yleisperustelut... 10 3.1. Talouden kehitysnäkymät... 10 3.2. Talouden lähtökohdat... 10 4. Talousarvio 2017 ja -suunnitelma vuosille 2018 2020... 12 4.1. Taloussuunnitelman rakenne ja sen muutokset... 12 4.2. Talousarvion sitovuus... 12 4.3. Kuntayhtymäkonserni... 13 5. Tuloslaskelmaosa... 13 6. Investointiosa... 15 7. Rahoitusosa... 16 8. Käyttötalousosa... 17 8.1. Espoon seudun koulutuskuntayhtymä Omnian tavoitteet... 17 8.1.1. Omnian toiminnalliset tavoitteet... 17 8.1.2. Omnian taloudelliset tavoitteet... 21 8.2. Omnia Koulutus -oppilaitos... 23 8.2.1. Oppilaitoksen määrälliset tavoitteet... 24 8.2.2. Oppilaitoksen taloudelliset tavoitteet... 25 8.3. Omnian sisäiset palvelut -yksikkö... 25 8.3.1. Sisäisten palveluiden taloudelliset tavoitteet... 26 8.4. Käyttötalousosan yhteenveto... 27 9. TALOUSARVION MÄÄRÄRAHOJEN JA TULOARVIOIDEN YHTEENVETO... 27

ESPOON SEUDUN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄ OMNIA 2 (27) 1. UUDISTUVA OMNIA 1.1. Muutokset toimintaympäristössä Koulutussektorilla tapahtuvat muutokset edellyttävät Omnialta merkittäviä koulutus- ja palvelutarjonnan sekä organisaation uudistuksia. Omniassa siirrytään vuoden 2017 alusta yhden oppilaitoksen malliin, kun Omnia Koulutus -oppilaitos aloittaa toimintansa. Yhden oppilaitoksen malliin siirtyminen varmistaa nykyistä paremmin sen, että tavoiteasetanta on yhdenmukainen ja tukee strategisten tavoitteiden saavuttamista eikä perustu toimintaa rajoittavien sisäisten organisaatiorajojen ylläpitämiseen. Muutoksen lähtökohtana on, että Omnia pystyy edelleenkin tarjoamaan kattavat ammatillisen koulutuksen, aikuislukiotoiminnan, vapaan sivistystyön ja nuorten työpajojen alueelliset palvelut. Maan hallituksen kärkihankkeena on ammatillisen koulutuksen reformin toteuttaminen, jonka myötä ammatillisen koulutuksen lainsäädäntö ja rahoitus tulevat merkittävästi muuttumaan. Reformin lähtökohtana on, että ammatillisen koulutuksen toimintoja ja rahoitusta yhdenmukaistetaan siten, että häivytetään raja-aitoja nuorten ja aikuisten ammatillisen koulutuksen sekä oppisopimuksen osalta. Muutosten myötä koulutusta tulee järjestää aiempaakin opiskelija- ja työelämälähtöisemmin, mutta merkittävästi pienenevin resurssein. Leikkauksia rahoitukseen tulee tai on jo tullut kaikkiin Omnian tarjoamiin koulutus- ja palvelutehtäviin. Tämä edellyttää koulutus- ja palvelutarjonnan kehittämistä, rakenteiden ja toimintamallien uudistamista sekä koulutuksen ja eri sidosryhmien välisen vuorovaikutuksen lisäämistä ja tiivistämistä kaikissa Omnian koulutus- ja palvelutehtävissä. Muutoksen perusteena nähdään myös työmarkkinoiden nopeat muutokset, kun ammatit ja osaamistarpeet muuttuvat. Yhä useampi työllistää itsensä ja on todennäköistä, ettei ammattiin valmistuva ole töissä samassa työpaikassa tai ainakaan samassa työtehtävässä koko työikäänsä. Samanaikaisesti nuorisotyöttömyys ja aikuisten pitkäaikaistyöttömyys ovat olleet valtakunnallisesti kasvussa. Työelämän muutokset tarkoittavat, että täydennys- ja uudelleenkouluttautuminen on tärkeää ja osaamisen kehittämisen läpi koko työelämän korostuu. Muutos vaatii Omnialta työelämä- ja yrittäjyyspalveluiden kehittämistä ja tämä on otettu huomioon organisaatiota uudistettaessa. Nopeasti muuttuva maahanmuuttajatilanne edellyttää joustavaa ja monipuolista koulutus- ja palvelutarjontaa, jolla kyetään huolehtimaan vieraskielisen väestön kotouttamisesta nopeasti ja nykyistä taloudellisemmin. Erityisesti Espoon seudulla vieraskielisten asukkaiden osuus on nopeasti kasvava. Yleissivistävän koulutuksen merkitystä tulee vahvistaa huomioiden myös aikuisväestön osaamisvajeet opiskelun ja työelämän avaintaidoissa. Kansainvälisyys ja digitaalisuus lisääntyvät. Omnian koulutus- ja palvelutarjonnan tulee vastata elinikäisen oppimisen haasteisiin ja tukea asiakkaita mahdollisimman yksilöllisesti kaikissa työelämän muutoksissa ja osaamisen kehittämisen tarpeissa. Yhteiskunta edellyttää jokaiselta uusia taitoja ja voimavaroja kohdata muuttuvia tilanteita ja sopeutua niihin. Kuitenkin ihmisten kyky ottaa vastaan informaatiota ja hyödyntää palveluita on hyvin erilainen. Vapaan sivistystyön merkitys ihmisten monipuolisen kehittymisen, hyvinvoinnin sekä yhdenvertaisuuden ja paikalliseen yhteisöön liittymisen tukemisessa korostuu. Koulutustakuun myötä peruskoulun päättävien jatkaminen toisen asteen opintoihin on Omnian toiminta-alueella hyvä ja tämä tilanne pitää varmistaa myös jatkossa. Nuorisotakuun huoleksi ovat nousseet nuoret, joilla ei ole valmiuksia siirtyä toisen asteen koulutukseen tai saada suoritettua tutkintoa loppuun. Koulutuksellisen tasa-arvon toteutumiseksi tulee varmistaa ilman toisen asteen tutkintoa olevien pääsy koulutukseen tai matalan kynnyksen palvelujen piiriin sekä toisaalta varmistaa yksilöjen erilaisia tarpeita palveleva moniammatillinen koulutus- ja palvelukokonaisuus tutkintojen loppuun saattamiseksi.

ESPOON SEUDUN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄ OMNIA 3 (27) Sosiaali- ja terveysalan rakennemuutos on Suomen historian suurin julkisen sektorin muutosprojekti moniin vuosikymmeniin. Se, miten muutos tehdään Suomessa tai pääkaupunkiseudulla on monelta osin vielä ratkaisematta, mutta on tärkeää, että Omnia osallistuu muutokseen kaikilla koulutus- ja palvelutoiminnoillaan. Omnialla on merkittävässä määrin sosiaali- ja terveysalan koulutusta ja Omnia pystyy koulutuksellisin keinoin tukemaan alan muutosta. Omnian hallitus on vahvistanut strategian vuosille 2013 2016. Uuden strategian valmistelu käynnistetään keväällä 2017 ja Omnian uusi hallitus vahvistaa strategian kevään 2017 kuntavaalien jälkeen. Kunnallisvaalikausi on nyt tavanomaista pitempi, kun kuntalain muutos siirsi kuntavaalit vuoden 2016 lokakuusta vuoden 2017 huhtikuuhun. Tästä syystä Omnian strategiatyön valmistelu on jonkin verran siirtynyt myöhemmäksi. Pitää kuitenkin ottaa huomioon, että kuntayhtymän hallitus on helmikuussa 2016 vahvistanut Omnialle toiminnan ja talouden tasapainotus- ja uudistamisohjelman vuosille 2016 2020. Tämä toimii myös Omnian strategisena ohjelmana. 1.2. Talouden tasapainottaminen Maan hallitus on esittänyt merkittäviä muutoksia etenkin ammatillisen koulutuksen rahoitukseen tulevina vuosina. Suurin yksittäinen 190 miljoonan euron suuruinen leikkaus kohdistuu vuoden 2017 ammatillisen peruskoulutuksen valtionosuuteen. Rahoituslakiin tehtävän muutoksen perusteella, koulutuksen järjestäjät voivat itsenäisesti päättää, toteutetaanko leikkaukset joko opiskelijamääriä tai rahoitusta leikkaamalla tai näiden yhdistelmällä. Tarkoituksenmukaisinta on hakea yhdistelmäratkaisu, jolla kuitenkin voidaan varmistaa se, että alueellisen koulutustakuun vaatimukset voidaan täyttää. Omnian hallitus on kokouksessaan 8.2.2016 vahvistanut Omnian toiminnan ja talouden tasapainotus- ja uudistamisohjelman vuosille 2016 2020. Ohjelma toimii samalla kuntayhtymän strategisena linjauksena nyt toteutettavissa muutoksissa. Omniassa on ennakollisesti tehty uudistavia toimenpiteitä ja taloutta on tasapainotettu, koska etenkin ammatilliseen koulutukseen on kohdistunut rahoituksen leikkauksia jo vuodesta 2013 lukien. Myös Omnian muihin toimintoihin, vapaaseen sivistystyöhön, lukiokoulutukseen, työpajatoimintaan sekä etsivään nuorisotyöhön kohdistetaan tai on jo kohdistettu rahoituksen leikkauksia. Näin ollen talouden tasapainotusvaatimukset koskettavat kaikkia Omnian koulutus- ja palvelutehtäviä. Meneillään olevien muutos- ja kehittämisprojektien yhteydessä tehdään toiminnallisia muutoksia, jotka koskevat organisaatiorakenteita, henkilöstöä ja henkilöstön tehtävämuutoksia, työskentelytapojen uudistamisia, toimintojen karsimisia sekä palvelujen tehostamista. Päätavoitteena tulee rahoitukseen kohdistuvista leikkauksista huolimatta olla mahdollisimman laadukkaan oppimisen varmistaminen ja toiminnan tuloksellisuus. Kuntayhtymän hallitus on linjannut, että Omniassa ei käynnistetä koko henkilöstöä koskevia ja irtisanomisiin johtavia yhteistoimintaneuvotteluja. Omnian jäsenkunnat ovat sitoutuneet siihen, että taloutta tasapainotetaan useamman vuoden aikana siten, että talous on tasapainossa toimintavuoden 2020 lopussa. Siksi taloussuunnitteluperiodi on normaalia pidempi kattaen vuodet 2017 2020. Ammatillisen koulutuksen reformi edellyttää, että koulutuksen järjestäjien tulee tiivistää tilojen käyttöä opetusjärjestelyillä sekä lisäämällä työssäoppimista. Merkittävää tilakapasiteetin vähentämistä ei voida Omniassa toteuttaa, kun opiskelijamäärien kasvuodotukset alueella ovat nähtävissä. Selvää kuitenkin on, että Omniassakin on tehostettava tilojen käyttöä ja tehtävä tarkoituksenmukaisia oppimisympäristöratkaisuja. Opiskelijamäärien kasvuodotukset ovat keskeisin peruste lähteä toteuttamaan uudisrakennushanketta tulevan vuosikymmenen taitteessa. Huomionarvoista on, että hanke pystytään toteuttamaan ilman velkarahoitusta aiemmilta vuosilta kertyneillä kassavaroilla. Uudisrakentaminen ei ole ristiriidassa talouden tasapainottamistoimenpiteiden kanssa, sillä samassa yhteydessä pystytään luopumaan pääosasta nykyisiä vuokratiloja. Siirtymäkauden aikana olemassa olevissa tiloissa tehdään tarpeellisia käyttötarkoitusmuutoksia sekä haetaan tilapäisiä vuokratilaratkaisuja.

ESPOON SEUDUN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄ OMNIA 4 (27) Opetushenkilöstön työaikakokeiluja valmistellaan valtakunnallisella tasolla. Tämä koskee etenkin ammatillisen koulutuksen opetusvelvollisuustyöajan piirissä olevaa henkilöstöä. Omnia seuraa aktiivisesti työaikakokeilujen etenemistä ja on soveltuvin osin mukana muutoksen neuvotteluissa. Omnian koko toiminnan toteuttaminen yhtiömuotoisesti vuoden 2018 alusta tulee edellyttämään nykyisistä virka- ja työehtosopimuksista luopumista ja siirtymistä uuteen työsopimusjärjestelmään. Tämä edellyttää mittavaa valmistelutyötä vuoden 2017 aikana. Tämä muutos tulee koskemaan koko henkilöstöä, ei vain opetuksen parissa työskenteleviä. 1.3. Toiminnan järjestämistä koskevat muutokset Merkittävin toiminnan järjestämistä koskeva muutos on, kun kuntayhtymän kokonaan omistama tytäryhtiö, Omnia koulutus Oy aloittaa varsinaisen toimintansa vuoden 2017 alusta. Taustalla on lainsäädännöllinen muutos, jolla varmistetaan kilpailuneutraliteetin toteutuminen EU:n alueella. Kilpailuneutraliteetin lähtökohtana on, että kun julkinen sektori toimii samoilla kilpailluilla markkinoilla kuin voittoa tavoittelevat yritykset, on julkisen sektorin toimittava samoilla ehdoilla kuin muutkin toimijat. Lainsäädösten perusteella julkisen sektorin tulee yhtiöittää sellainen toiminta, jota toteutetaan kilpailuilla markkinoilla, markkinaehtoisesti. Ensivaiheessa yhtiöön siirretään työvoimakoulutus, jonka osalta laissa on ollut siirtymäaika vuoden 2016 loppuun saakka. Työvoimakoulutus sisältää myös kotoutuskoulutukset. Yhtiön koulutustoimintaa koordinoidaan ja toteutetaan Omnian työelämä- ja yrityspalveluiden kautta. Yhtiöön ei siirry henkilöstöä. Vuosi 2017 on kuitenkin siirtymävaihe siihen, että koko Omnian toiminta siirretään toteutettavaksi yhtiömuotoisesti vuoden 2018 alusta. Tästä on olemassa jäsenkuntien saman sisältöiset päätökset. Lähtökohtana on, että nykyiset omistajat eli jäsenkunnat Espoo, Kauniainen ja Kirkkonummi jatkavat Omnia koulutus Oy:n osakkaina nykyisillä omistusosuuksillaan. Omnia koulutus Oy on yleishyödyllinen yhtiö, joka ei tavoittele voittoa. Kun koko toiminta siirtyy yhtiömuotoiseksi, tarkoittaa se, että kuntayhtymä puretaan vuoden 2018 keväällä. Kuntayhtymän koko henkilöstö siirtyy liikkeenluovutuksen periaattein Omnia koulutus Oy:n palvelukseen ja kaikki palvelussuhteet muuttuvat työsopimussuhteiksi. Omnia on ollut aktiivinen toimija koulutusvientiin liittyvissä asioissa. Koulutusvienti tarjoaa uusia mahdollisuuksia eri kohdemaissa. Kun koulutusvienti katsotaan liiketoiminnaksi, on tarkoituksenmukaista, että myös koulutusvientitoimintaa toteutetaan yhtiömuotoisesti. Omnia on ollut valmistelemassa koulutusvientitoimintansa siirtämistä erilliseen yhtiöön yhteistyössä kahden ammatillisen koulutuksen järjestäjän ja yhden järjestötoimijan kanssa. Omnia on koulutusvientiyhtiössä vähemmistöosakkaana edellä mainittujen toimijoiden kanssa ja koulutusvientiyhtiön toiminta käynnistyy vuoden 2017 alusta. 2. OMNIAN STRATEGIA Omnian hallitus on vahvistanut strategian vuosille 2013 2016. Uuden strategian valmistelu käynnistetään keväällä 2017. Strategian vahvistaa Omnian hallitus vuoden 2017 kunnallisvaalien jälkeen. Kuntavaalit järjestetään poikkeuksellisesti siten, että kunnallisvaalikausi on aiempaa pitempi. Normaalisti kuntavaalit olisi järjestetty syksyllä 2016, mutta kuntalain muutoksesta johtuen vaalit järjestetään keväällä 2017. Tästä johtuen Omnian uuden strategian valmistelu käynnistyy tavanomaista myöhemmin.

ESPOON SEUDUN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄ OMNIA 5 (27) 2.1. Toiminta-ajatus, visio ja arvot Toiminta-ajatus Omnia on olemassa nykyisiä ja tulevaisuuden oppijoita ja uudistuvaa työelämää varten. Vahvuuksiamme ovat monialaisuus, kansainvälisyys ja laajat sidosryhmäverkostot. Palvelemme oppijoita elämän eri vaiheissa. Rikomme ammattialojen ja koulutusasteiden välisiä rajoja ja haemme oppimisen uusia avauksia. Rakennamme aluetta yhdessä työ- ja elinkeinoelämän kanssa. Vahvistamme ammatillista osaamista, kestävää hyvinvointia ja kilpailukykyä. Oppijan Omnia on osaamista ja innostunutta asennetta. Kuvio 1. Omnian strategia Omnian strategiset tavoitteet ovat 1) toimimme yhteiskuntavastuullisesti, 2) kehitämme oppimisratkaisuja ja innovaatioita, 3) teemme vaikuttavaa alueellista yhteistyötä ja 4) varmistamme tuloksellisen toiminnan. Arvot Ammattitaidon arvostaminen: Arvostamme toisiamme ammattiosaajina. Uteliaisuus ja intohimo oppia uutta ovat ammattitaitomme kehittämisen perusta. Asiakaslähtöisyys: Toimintamme perustuu rakentavaan ja kehittävään vuorovaikutukseen oppijoiden, työnantajien ja muiden sidosryhmien kanssa. Vastuullisuus: Toimimme vastuullisesti suhteessa oppijoihin, työelämään ja yhteiskuntaan. Työskentelemme opiskelijoiden kasvun ja oppimisen sekä toimintaympäristön turvallisuuden kestävän kehityksen hyväksi. Yhteisöllisyys: Vahvistamme positiivista asennetta ja välitämme toisistamme.

ESPOON SEUDUN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄ OMNIA 6 (27) 2.2. Koulutus- ja palveluverkosto Espoon seudun koulutuskuntayhtymä Omnian koulutus- ja palvelutoiminnat ovat: vieraskielisten opiskelijoiden koulutus, aikuisten perusopetus, nuorten työpajatoiminta, ammatilliseen koulutukseen valmentava koulutus, ammatillinen koulutus, aikuislukiokoulutus, vapaan sivistystyön koulutus sekä lisä- ja täydennyskoulutus (kuvio 2). Nämä muodostavat yhden oppilaitoksen, Omnia Koulutus. Lisäksi oppilaitokseen kuuluvat oppimista tukevat yhteiset palvelut, joita ovat hakija- ja opiskelijapalvelut InfoOmnia ja kehittämispalvelut InnoOmnia sekä työelämä- ja yrittäjyyspalvelut. Koulutus- ja palvelutoiminnan lisäksi kuntayhtymään kuuluu ensisijaisesti sisäisiä asiakkaita palvelevat sisäiset palvelut. Kuvio 2. Omnian koulutus- ja palveluverkosto. Koulutus- ja palveluverkosto on kokonaisuus, johon sisältyy koko Omnian koulutus- ja palvelutoiminta sekä sisäinen ja ulkoinen verkostotoiminta. Uutena toimintatapana organisaation sisäisessä toiminnassa verkostoilla parannetaan uudistuvan organisaation mahdollisuuksia toimia joustavasti asiakaslähtöisyyden lisäämiseksi, palveluiden laadun kehittämiseksi ja kustannustehokkuuden edistämiseksi. Erityisesti verkostoilla estetään hallinnollisten raja-aitojen muodostumista ja lisätään toiminnan avoimuutta. 2.3. Toiminnan johtaminen Yhteiskunnallisiin muutoksiin vastaamiseksi Omnia kokoaa yksilö- ja yritysasiakkaille suunnattujen koulutus- ja palvelutoiminnot yhteen oppilaitokseen. Omnian johtamisjärjestelmä muodostuu viidestä tasosta: kuntayhtymä, oppilaitos, yksikkö, toimiala/palvelut ja vastuualue (kuvio 3).

ESPOON SEUDUN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄ OMNIA 7 (27) Kuvio 3. Kuntayhtymä, oppilaitos, yksiköt sekä toimialat ja palvelut Oppilaitoksessa on hallinnollisesti kaksi tulosyksikköä, joihin kumpaankin kuuluu koulutus- ja palvelutoimintojen lisäksi oppilaitokselle yhteisiä palveluja. Lisäksi omana yksikkönään oppilaitoksen ja kuntayhtymän toimintaa tukee Omnian sisäiset palvelut. Oppilaitoksessa on viisi toimialaa ja kolme palvelukokonaisuutta. Ne ottavat huomioon reformin ja aikuisten osaamiskeskittymän edellyttämät vaatimukset, matalan kynnyksen sekä muut toiminnalliset muutokset kuten voimakkaasti kasvaneiden maahanmuuttajien määrän ja siihen liittyvien palveluiden tehostamisen. Tällä toimintamallilla varmistetaan se, että Omnian palvelutarjonta perustuu jatkossakin ammatilliseen koulutukseen, vapaaseen sivistystyöhön, aikuislukiokoulutukseen sekä työpajatoimintaan. Toimintaa johdetaan toiminta- ja taloussuunnitelman, oppilaitoksen, sen toimialojen ja sisäisten palveluiden tuloskorttien sekä strategisten ohjelmien kautta (kuvio 4). Omnian strategiset ohjelmat ovat yhteiskuntavastuun ohjelma, pedagoginen ohjelma, asiakkuus- ja kumppanuusohjelma sekä henkilöstöohjelma. Lisäksi Omniassa on toiminnallisia ohjelmia ja suunnitelmia sekä yhteisiä pelisääntöjä tarkentavia ohjeita.

ESPOON SEUDUN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄ OMNIA 8 (27) Kuvio 4. Toiminnan ohjaus Omniassa. 2.4. Henkilöstövoimavarojen johtaminen Omnian henkilöstöpolitiikan tavoitteena on tukea sujuvaa työtä. Tavoitteiden toteutumista tuetaan henkilöstövoimavarojen johtamisen eri osa-alueilla, jotka Omniassa ovat henkilöstösuunnittelu ja rekrytointi, palkkaus- ja palvelussuhdeasiat, työkyvyn edistäminen, osaamisen varmistaminen sekä yhteistoiminta (kuvio 5). Kuvio 5. Omnian henkilöstöpolitiikan tavoitteet.

ESPOON SEUDUN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄ OMNIA 9 (27) Toiminnan kehittäminen ja taloudellinen tilanne vaikuttavat erityisesti henkilöstösuunnitteluun ja henkilöstön osaamisen kehittämiseen. Vuoden 2017 aikana jatketaan osaamisen johtamisen kokonaisuuden kehittämistä sekä tunnistetaan osaamisprofiilit. Ennakoiva henkilöstösuunnittelu konkretisoidaan toimialoilla tapahtuvaksi systemaattiseksi toiminnaksi. Tavoitteena on toimintaa palveleva tarkoituksenmukainen sekä määrällinen että laadullinen henkilöstösuunnittelu. Toimintatapoja koskevat muutokset Omniassa liittyvät erityisesti oppimisen osaamisperustaisuuteen, teknologian kehittymiseen ja hyödyntämiseen opetuksessa sekä työprosessien selkeyttämiseen. Vuoden 2017 aikana käynnistetään yhteistoiminnassa keskustelu opettajien työaikaan liittyvästä uudesta vuosityöaikajärjestelmästä. Tavoitteena on pilotoida vuonna 2018 ammatillisen koulutuksen opettajien uutta vuosityöaikajärjestelmää tai muuta oppilaitoksen toimintaa tukevaa mallia. Omnian uudistetun palvelutarjonnan ja sisäisen organisoitumisen onnistumiseksi työntekijöitä ja esimiehiä tuetaan muutoksessa. Muutos haastaa niin henkilöstöä kuin työyhteisöäkin työn kehittämiseen sekä uudenlaisiin työnteon muotoihin. Jäsenkuntien tahtotilan mukaisesti Omnia valmistautuu kuntayhtymän toimintojen siirtämiseen toteutettavaksi yhtiömuotoisesti vuoden 2018 alusta lukien. Henkilöstöpalvelut varautuu osaltaan tähän muutokseen. Omnian koko toiminta kootaan koulutus- ja palveluverkostoksi. Verkostomaisen toiminnan tavoitteena on poistaa yhteistyön esteitä ja ennaltaehkäistä hallinnollisten raja-aitojen syntymistä. Toimintakulttuuri rakentuu vahvojen verkostojen kautta, jotka tukevat uuden suunnan löytämistä muutostilanteissa ja uusien toimintojen käynnistämistä. Olennaista on, että verkostomaisella toiminnalla löydetään myös keinoja luopua niistä toiminnoista, jotka eivät tue strategian toteuttamista. Uuden organisaatiorakenteen kantavana ajatuksena on keskinäinen luottamuksellisuus ja henkilöstön sitoutuminen muutokseen. Nämä luovat myös vahvan perustan onnistuneelle verkostotoiminnalle. Vuoden 2017 aikana verkostotoimintaan luodaan toimintamalli. 2.5. Sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteet Sisäinen valvonta ja riskienhallinta ovat osa operatiivista johtamista, jossa tunnistetaan toiminnan kriittiset menestystekijät ja riskit. Kuntayhtymän hallituksen vahvistama sisäisen valvonnan ohje tukee Omnian johtamista, hyvää hallintotapaa, toiminnan oikeusvarmuutta ja riskienhallintaa. Sisäistä valvontaa on toteutettu asettamalla tavoitteita sekä määrittelemällä vastuita ja valtuuksia. Kuntayhtymän hallitus vastaa hyvän hallintotavan, sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan asianmukaisesta järjestämisestä ja ohjeistamisesta, sekä toimeenpanon ja tuloksellisuuden valvonnasta. Hallitus antaa vuosittain toimintakertomuksessa selonteon sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan järjestämisestä sekä keskeisistä johtopäätöksistä. Tilintarkastaja tarkastaa sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan asianmukaisuuden. Tilivelvolliset viranhaltijat vastaavat sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan toimeenpanosta ja riittävyydestä vastuualueillaan. Henkilöstö tulee sitouttaa toimimaan hyväksyttyjen tavoitteiden, sääntöjen ja tehtyjen päätösten mukaisesti, kehittämään toimintatapoja sekä ylläpitämään ja kehittämään osaamistaan. Sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan toimintatapoja kehittämällä ja niistä viestimällä tulee varmistaa henkilöstön riittävä osaaminen. Yhtymäkokous asettaa talousarviossa kuntayhtymän toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet, joiden toteutumista se valvoo. Kunkin asetetun tavoitteen kohdalla tunnistetaan tavoitteen saavuttamista mahdollisesti uhkaavat riskit. Tunnistetut riskit analysoidaan sekä arvioidaan niiden merkitys ja päätetään tarvittavista toimenpiteistä.

ESPOON SEUDUN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄ OMNIA 10 (27) Yhtymähallituksen hyväksymä sisäisen valvonnan ohje tullaan päivittämään Omnian rakennemuutosprosessin yhteydessä ja siihen sisällytetään ohjeet riskienhallinnan menettelyistä. Sisäistä valvontaa ja riskienhallintaa kehitetään kiinteänä osana kuntayhtymän toiminnan ohjausta. Koulutuksen rahoitusleikkaukset sekä Omnian sisäiset rakennemuutokset edellyttävät toimintatapojen muuttamista niin pedagogisten ratkaisujen kuin sisäisten palveluiden toteutuksen osalta. Näihin haasteisiin vastaaminen on niin sisäisen valvonnan kuin riskienhallinnankin kehittämisen painopisteenä vuosina 2017 2018. 3. VUODEN 2017 TALOUSARVION SEKÄ TALOUSSUUNNITELMAN YLEISPERUSTELUT 3.1. Talouden kehitysnäkymät Maailmantalouden kasvu hidastui viime vuonna kolmeen prosenttiin. Alkuvuodesta 2016 hidastuminen jatkui etenkin Kiinan ja rahoitusmarkkinoiden horjuttaessa näkymiä. Ennusteiden mukaan kasvu ei palaa keskimääräiseen kolmen ja puolen prosentin tasoon lähivuosina. Kehittyvien maiden kasvu on pysyväisluonteisesti hidastumassa, eikä uusia kasvutekijöitä ole näköpiirissä. Teollisuusmaissa kasvu on hitaasti kiihtyvällä uralla. Euroalue on pysynyt hitaalla kasvu-uralla, osaltaan öljyn ja monien muiden tuontituotteiden alentuneen hinnan ja euron kurssin heikentymisen vuoksi. Euroalueen kasvua jarruttaa korkeana pysyttelevä työttömyys. Suomen talous on viime vuodet ollut vaikeassa tilanteessa. Bruttokansantuote on supistunut useana vuonna, työttömyys on kasvanut ja työttömyysjaksot ovat pidentyneet. Matalasuhdanne on osoittautunut ennakoitua pidemmäksi ja syvemmäksi. Samaan aikaan teollisuuden rakennemuutos, alhaiset investoinnit, pitkittyessään rakenteelliseksi muodostunut työttömyys ja väestön ikärakenteen muutos ovat heikentäneet talouden kasvun edellytyksiä. Valtionvarainministeriön keväällä julkaiseman ennusteen mukaan Suomen talous kasvaa kuluvana vuonna 0,9 prosenttia edelliseen vuoteen verrattuna ja vuosien 2017 ja 2018 kasvuksi ennustetaan vain 1,2 prosenttia vuodessa. Kasvun käynnistymisestä huolimatta talouskasvun odotetaan olevan hidasta myös vuosina 2019 ja 2020. Viennin kehitys jää edelleen maailmankauppaa vaisummaksi ja markkinaosuuksien menettäminen kansainvälisessä kaupassa jatkuu. Lähivuosien talouden kehitystä kannattelee etupäässä yksityinen kulutus ja investoinnit. Nimellisansiot nousevat ennusteperiodin aikana noin prosentin verran vuosittain. Lähivuosina kuntatalouden näkymät arvioidaan vaikeiksi ja kuntien velkaantuminen uhkaa jatkua nopeana. Toimintamenojen kasvupaine pysyy tulevina vuosina suurena, sillä palvelutarvetta kasvattaa väestön ikärakenteen muutos, lisääntynyt maahanmuutto ja heikko työmarkkinatilanne. Tulojen ja menojen välisen epäsuhdan korjaaminen edellyttää rakenteellisten uudistusten toteuttamista sekä sitä, että kuntasektori jatkaa taloutta vahvistavia toimiaan. Pääkaupunkiseudulla työttömien määrä kasvoi voimakkaammin kuin kunnissa keskimäärin. 3.2. Talouden lähtökohdat Valtion talousarvioon perustuen osaamisen ja koulutuksen kärkihankkeilla kehitetään uusia oppimisympäristöjä ja lisätään digitaalisia materiaaleja, toteutetaan toisen asteen ammatillisen koulutuksen reformi, uudistetaan nuorisotakuuta yhteisötakuun suuntaan, vahvistetaan korkeakoulujen ja elinkeinoelämän yhteistyötä, nopeutetaan työelämään siirtymistä sekä parannetaan taiteen ja kulttuurin saavutettavuutta. Lukiokoulutusta kehitetään ja valmistellaan lukiokoulutuksen rahoitusjärjestelmän uudistamista.

ESPOON SEUDUN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄ OMNIA 11 (27) Valtioneuvosto antoi 6.10.2016 esityksen eduskunnalle laeiksi opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain sekä vapaasta sivistystyöstä annetun lain muuttamisesta. Esityksen mukaan ammatilliseen koulutukseen kohdennetaan 190 milj. euron määrärahan säästö vuodesta 2017 lukien. Säästö toteutetaan määräämällä ammatillisen peruskoulutuksen rahoituksen perusteena oleva opiskelijamäärä 12,44 prosenttia järjestämislupien mukaista enimmäisopiskelijamäärää alhaisemmalle tasolle. Vapaan sivistystyön rahoitusta leikataan kansalaisopistojen osalta lähes 5 milj. euroa (n. 5,5 %) vuonna 2017. Tämä tarkoittaa työväenopiston saaman valtionosuuden leikkausta samassa suhteessa. Lakimuutoksen perusteella myös kilpailukykysopimuksen mukaista lomarahojen väliaikaista alentamista vastaava vaikutus otetaan huomioon rahoitusta leikkaavana tekijänä, kun arvioidaan vuosien 2017 2019 lukiokoulutuksen, ammatillisen peruskoulutuksen, oppilaitosmuotoisen ammatillisen lisäkoulutuksen, taiteen perusopetuksen sekä vapaan sivistystyön oppilaitosten kokonaisrahoitusta. Työnantajamaksujen alentamisen laskennallinen vaikutus rahoitukseen otetaan huomioon osana rahoituslain mukaista arvioitua kustannustason muutosta. Maahanmuuttajille suunnattua ammatillista koulutusta voitaisiin vuonna 2017 rahoittaa valtionavustuksin. Nuorten aikuisten osaamisohjelmaa koskevan nykyisen säännöksen voimassaoloa jatkettaisiin. Lisäksi perusopetukseen valmistavan opetuksen ja muiden kuin oppivelvollisten perusopetuksen rahoitus kytkettäisiin nykyistä tarkemmin toteutuneen opetuksen määrään. Ammatillisen koulutuksen rahoitusjärjestelmä on tarkoitus uudistaa osana ammatillisen koulutuksen reformia vuodesta 2018 alkaen. Samalla uudistetaan ammatillisen koulutuksen sääntely- ja ohjausjärjestelmät sekä rakenteet. Tavoitteena on lisätä ammatillisen koulutusjärjestelmän tehokkuutta ja kannustavuutta sekä vahvistaa osaamisperusteisuutta ja asiakaslähtöisyyttä. Rahoituksen kustannusperusteisuudesta luovutaan ja jatkossa rahoituksen tasosta päätetään vuosittain valtion talousarviossa. Uuteen järjestelmään siirtymisen lähtökohta on vuoden 2017 rahoitustaso. Vuosien 2017 2020 käyttötalouden meno- ja tuloarvioiden valmistelun pohjatietona on vuoden 2015 tilinpäätös ja alkuvuoden kehityksen pohjalta laadittu ennuste vuoden 2016 talousarvion toteutumisesta. Kuntayhtymän strategisena päämääränä on saavuttaa talouden tasapaino vuoden 2020 loppuun mennessä, kuntayhtymän hallituksen vahvistaman toiminnan ja talouden tasapainotus- ja uudistamisohjelman mukaisesti. Koska ohjelma koskee vuosien 2016 2020 toimenpiteitä, on kuntayhtymän taloussuunnitelmassa esitetty talouden ja rahoituksen kehitys vastaavilta vuosilta. Käyttötalouden toteutumisen edellytyksenä on opiskelijamäärä- ja toimintakatetavoitteen saavuttaminen suunnitelmavuosien osalta. Viime vuosien talouden sopeuttamistoimista huolimatta, ovat vuoden 2017 rahoitusleikkaukset niin merkittävät, että tilikauden tulos jää alijäämäiseksi myös vuosina 2018 2019. Aiempina tilikausina taseeseen kertyneellä ylijäämällä pystytään kuitenkin kattamaan suunnitelmavuosien alijäämä kokonaisuudessaan. Talousarviota laadittaessa arvioidaan, että kuntayhtymän vuoden 2017 koulutuksen kokonaisrahoitus olisi lähes 6,0 milj. euroa pienempi kuin vuoden 2016 ennakoitu rahoitus. Ammatilliseen peruskoulutukseen kohdistuva leikkaus voidaan toteuttaa opiskelijamäärää ja/tai opiskelijakohtaista yksikköhintaa leikkaamalla. Kuntayhtymän ennakoidaan saavan tulosrahoitusta vuodelle 2017 perus- ja lisäkoulutusten osalta edellisvuotta vähemmän. Valtionosuuksiin ei tehdä indeksikorotusta vuosina 2017 2019. Talousarviovuoden ansiotason kasvuksi on arvioitu 0,7 prosenttia ja kunakin suunnitelmavuonna 1,0 prosenttia. Kilpailukykysopimuksen perusteella tehtävä lomarahojen 30 prosentin leikkaus alentaa henkilöstökuluja n. 0,7 milj. euroa. Henkilösivukulujen osuuden arvioidaan puolestaan pienentyvän 0,5 prosenttiyksikköä vuonna 2017 ja 1,0 prosenttiyksikköä vuonna 2019. Kuluttajahintojen arvioidaan kehittyvän ansiotasoa vastaavasti. Kiinteistöverolakimuutoksen mukaan kuntien tulee nostaa veroprosenttinsa vähintään uusille alarajoille viimeistään vuoden 2017 kiinteistöverotuksessa. Alarajojen korotusten johdosta on arvioitu, että kuntayhtymän maksamat kiinteistöverot nousevat vuonna 2017 n. 5 prosenttia.

ESPOON SEUDUN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄ OMNIA 12 (27) Nuorten työpajat on keskittänyt toimintaansa alkuvuodesta 2016 Espoon Viherlaaksossa sijaitsevaan kiinteistöön. Vuoden 2017 aikana koko kiinteistö tullaan vuokraamaan Omnian käyttöön. Alustavien selvitysten perusteella on todettu, että kiinteistön ostaminen olisi tarkoituksenmukaisempi ja kokonaistaloudellisesti edullisempi vaihtoehto vuokraamiselle ja tukisi sekä työpajatoiminnan että työväenopiston tilajärjestelyjä. Talousarviovuoden 2017 merkittävimmät investointimäärärahat liittyvät edellä mainittuun kiinteistön hankintaan sekä Omnian Kirkkonummen toimipisteen rakennusten perusparannushankkeeseen. Suunnitelmavuosien investointimäärärahat kohdistuvat Lehtimäen toimipisteiden rakennusten perusparantamishankkeisiin sekä uudisrakennushankkeen käynnistämiseen tulevan metroliikenteen varteen. 4. TALOUSARVIO 2017 JA -SUUNNITELMA VUOSILLE 2018 2020 4.1. Taloussuunnitelman rakenne ja sen muutokset Talousarvio ja -suunnitelma koostuvat kuntayhtymän strategiaosasta sekä tuloslaskelma-, rahoitus-, investointi- ja käyttötalousosasta. Omnian konsernirakenne perustuu Omnia Koulutus -oppilaitoksen, sisäiset palvelut -yksikön sekä Omnia koulutus Oy:n muodostamaan toimintakokonaisuuteen. Kuntayhtymän markkinaehtoinen koulutus siirretään tytäryhtiölle, Omnia koulutus Oy:lle 1.1.2017 lukien (ensivaiheessa työvoimakoulutus). Kuntayhtymä on huomioinut taloussuunnitelmassaan alihankintapalveluiden tuottamisesta saatavat tuotot tytäryhtiöltä. Taloussuunnitelmassa esitetään omina erinään ulkoisten tulojen ja menojen lisäksi kuntayhtymän sisäiset tulot ja menot. Kiinteistöpalvelun kustannukset sekä poistot veloitetaan sisäisinä vuokrina. Kuntayhtymän rakennemuutoksesta johtuen talousarviovuoden ja -suunnitelmavuosien luvut eivät ole sellaisenaan vertailukelpoisia toteumavuosien lukuihin. 4.2. Talousarvion sitovuus Talousarvion sitovuus Yhtymäkokous hyväksyy talousarvion yhteydessä kuntalain edellyttämät toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet. Nämä sitovat hallitusta ja niistä voidaan poiketa vain yhtymäkokouksen päätöksin. Hallitus antaa tarvittaessa tarkemmat talousarvion täytäntöönpano-ohjeet ja määräykset. Kuntayhtymän tilivelvollisia viranhaltijoita ovat kuntayhtymän johtaja, tulosyksiköiden johtajat (rehtorit), hallintojohtaja ja talousjohtaja. Tilivelvollinen viranhaltija vastaa oman vastuualueensa talousarvion käyttösuunnitelman laadinnasta annettujen ohjeiden mukaisesti. Mikäli talousarviossa suunniteltu toiminta jää kokonaan tai osittain toteutumatta, vastaavan säästön on synnyttävä myös menoissa. Tilivelvollisen on huolehdittava, että tulostavoitteet toteutetaan määrärahojen puitteissa. Tämän toteuttamiseksi toimintasuunnitelmia on tarvittaessa tarkistettava. Sitovuustasot Talousarviossa kuntalain mukaisia yhtymäkokouksen hyväksymiä määrärahoja ovat käyttötalousosassa osoitetut nettomäärärahat, tuloslaskelmaosassa rahoitustulojen ja -menojen erotus, investointiosassa pysyvien vastaavien hankintaan osoitettu määräraha yhteensä sekä rahoitusosassa pitkäaikaisten saamisten ja velkojen nettomuutos. Nämä määrärahat sitovat hallitusta.

ESPOON SEUDUN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄ OMNIA 13 (27) Hallituksella on oikeus tehdä sellaisia siirtoja käyttötalous- ja investointiosan välillä, jotka liittyvät mm. kiinteän omaisuuden myyntitulojen, vuosi- ja perusparannusmäärärahojen välisen jakosuhteen, koneiden ja kaluston, ohjelmistojen, suunnittelukustannusten tms. poistonalaisten hankintojen kirjanpitolain edellyttämään oikeellisuuteen. Kuntayhtymän johtajalla on oikeus tehdä oppilaitoksen ja sisäisten palveluiden välisiä määrärahojen siirtoja silloin, kun siirrot eivät vaaranna sitovien tulostavoitteiden toteutumista, eivätkä aiheuta lisämäärärahan tarvetta. Yhtymäkokouksen vahvistamat sitovuustasot talousarviovuodelle 2017 ovat: Käyttötalousosan sitovuustasot: 1. Omnia Koulutus -oppilaitos toimintakate 2. Omnian sisäiset palvelut -yksikkö toimintakate Tuloslaskelmaosan sitovuustasot: 3. Rahoitustuotot ja -kulut nettorahoituskulut (-)/-tuotot (+) Investointiosan sitovuustasot: 4. Maa-alueet, talonrakennus ja irtaimistohankinnat sekä aineettomat oikeudet ja muut pitkävaikutteiset menot investointimenot yhteensä Rahoitusosan sitovuustasot: 5. Pitkäaikaiset saamiset ja velat nettomuutos Hallitus arvioi strategisten tavoitteiden toteutumista myös oppilaitoksen ja sisäisten palveluiden tuloskorttien sekä määrällisten ja taloudellisten tavoitteiden avulla. Kuntayhtymän johtaja arvioi tavoitteiden toteutumista myös tulosyksiköiden käyttösuunnitelmien avulla. 4.3. Kuntayhtymäkonserni Kuntalain 1.9.2013 voimaan tulleessa muutoksessa kunnille ja kuntayhtymille asetettiin velvollisuus yhtiöittää toimintansa silloin, kun toimintaa harjoitetaan kilpailutilanteessa markkinoilla. Espoon seudun koulutuskuntayhtymä perusti 26.9.2014 tytäryhtiön, Omnia koulutus Oy:n kilpailuneutraliteetin varmistamiseksi. Siirtymäsäännösten puitteissa markkinaehtoinen koulutus tullaan siirtämään tytäryhtiöön 1.1.2017 lukien, jolloin yhtiön varsinainen toiminta käynnistetään. 5. TULOSLASKELMAOSA Vuosikate, rahoituserät ja tilikauden tulos Tuloslaskelmaosasta ilmenee kuntayhtymän toimintatuotot ja -menot, joihin sisältyvät myös sisäiset erät. Tulorahoituksen riittävyyttä arvioidaan toimintakatteen, vuosikatteen ja tilikauden tuloksen avulla (Taulukko 1).

ESPOON SEUDUN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄ OMNIA 14 (27) TULOSLASKELMA (1 000 euroa) Toteuma Ennuste Budjetti Suunnitelma Varsinainen toiminta 2015 2016 2017 2018 2019 2020 Toimintatuotot 85 021 82 730 76 026 74 850 74 750 75 850 Toimintakulut -79 092-77 550-76 038-73 670-72 516-72 083 TOIMINTAKATE 5 929 5 180-12 1 180 2 234 3 768 Kate -% 7 % 6 % 0 % 2 % 3 % 5 % Rahoitustuotot ja -kulut 824 502 0 0 0 0 VUOSIKATE 6 753 5 682-12 1 180 2 234 3 768 Suunnitelmapoistot -4 599-4 539-4 199-3 970-3 428-3 276 TILIKAUDEN TULOS 2 154 1 143-4 210-2 790-1 194 492 Tuloslaskelman tunnusluvut: Toteuma Ennuste Budjetti Suunnitelma 2015 2016 2017 2018 2019 2020 Toimintatuotot / Toimintakulut, % 107 % 107 % 100 % 102 % 103 % 105 % Vuosikate/Poistot, % 147 % 125 % 0 % 30 % 65 % 115 % Vuosikate/toimintatuotot, % 8 % 7 % 0 % 2 % 3 % 5 % Taulukko 1. Tilikauden tuloksen kehitys Sijoitusten tuottokehityksen ennakoidaan jatkuvan maltillisena koko suunnitelmaperiodin; kuntayhtymän sijoitusomaisuuden markkina-arvo ylittää hankinta-arvon noin 1,5 milj. eurolla tarkasteluhetkellä. Rahoitustuotot realisoituvat sijoitusvarallisuuden käytön yhteydessä. Tuloslaskelmaosan talousarviovuoden sitovana tavoitteena on, että rahoitustuotot kattavat rahoituskulut. Suunnitelmapoistot Suunnitelmapoistojen perusteena on yhtymäkokouksen 4.12.2013 hyväksymä poistosuunnitelma. Tämän suunnitelman mukaiset poistot on merkitty kuluiksi tarkastelussa oleville vuosille (Taulukko 2). PYSYVÄT VASTAAVAT (1 000 euroa) TOT 2015 ENN 2016 BUD 2017 TS 2018 TS 2019 TS 2020 ARVO 1.1. 51 019 47 873 44 798 49 530 46 963 45 338 Poistot Rakennukset 3 581 3 651 3 466 3 289 2 790 2 652 Koneet ja kalusto 845 736 616 584 561 528 Aineettomat hyödykkeet 98 51 9 0 0 0 Muut pitkävaikutteiset menot 74 101 108 94 74 94 Poistot Yhteensä 4 599 4 539 4 199 3 967 3 426 3 273 Investoinnit Maa-alue 0 0 1 500 0 0 0 Rakennukset ja rakennelmat 886 461 6 981 1 000 1 400 8 200 Irtain käyttöomaisuus 282 586 450 400 400 800 Muut pitkävaikutteiset menot 285 417 0 0 0 0 Lisäykset yhteensä 1 453 1 464 8 931 1 400 1 800 9 000 ARVO 31.12. 47 873 44 798 49 530 46 963 45 338 51 065 Taulukko 2. Pysyvien vastaavien arvon kehitys

ESPOON SEUDUN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄ OMNIA 15 (27) Sisäiset vuokrat Tilivuoden 2016 ennusteen mukainen sisäinen vuokra on 11,0 /m2/kk. Talousarviovuoden 2017 vertailukelpoinen sisäinen vuokra on 10,8 /m2/kk, kun huomioidaan sekä omat että vuokratut tilat. Suunnitelmavuosien 2018, 2019 ja 2020 ennakoidut vuokratasot ovat vastaavasti 10,6 /m2/kk, 10,0 /m2/kk ja 9,8 /m2/kk. 6. INVESTOINTIOSA Talousarvioon sisältyy sitovana määrärahana investointimenot yhteensä. Määräraha on taloussuunnitelmassa jaettu informatiivisesti rakennus- ja perusparannushankkeisiin, irtaimistohankintoihin sekä muiden pysyvien vastaavien investointimenoihin. Investointiosaan on merkitty sellaiset hankinnat, jotka on katsottava taseen pysyviin vastaaviin kirjattavaksi pitkäaikaiseksi poistonalaiseksi omaisuudeksi. TALOUSARVIO (1.000 euroa) 2017 Talonrakennus Purotien rakennusten perusparannustyöt 1 975 Lehtimäen rakennusten perusparannustyöt 226 Kuusiniemen muutostyöt 150 Muut rakennusten perusparannus- ja muutostyöt 130 Talonrakennus yhteensä 2 481 Irtain käyttöomaisuus Eri toimipisteiden kone-, laite- ja kalustehankinnat 450 Irtain käyttöomaisuus yhteensä 450 Kiinteistöhankinnat Vuokrakiinteistön lunastus 6 000 Kiinteistöhankinnat yhteensä 6 000 TALOUSARVIO 2017 YHTEENSÄ 8 931 TALOUSSUUNNITELMA (1.000 euroa) 2018 2019 2020 Talonrakennus Lehtimäen rakennusten muutostyöt 800 400 200 Uudisrakennushanke 1 000 8 000 Muut rakennusten perusparannusja muutostyöt 200 200 Yhteensä 1 000 1 400 8 200 Irtain käyttöomaisuus Kone-, laite- ja kalustohankinnat 400 400 800 Yhteensä 400 400 800 TALOUSSUUNNITELMA VUODET YHTEENSÄ 1 400 1 800 9 000

ESPOON SEUDUN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄ OMNIA 16 (27) Talonrakennus Investointiosaan merkityt perusparannus- ja muutostyöt perustuvat niistä laadittuun pitkän tähtäimen suunnitelmaan vuosille 2017 2020 sekä toiminnassa tapahtuville muutoksille. Pääosa töistä joudutaan tekemään kesäaikaan ja ne kohdistuvat rakennusteknisiin perusparannustöihin. Uudisrakennushankkeen suunnittelu käynnistetään ja rakentaminen ajoittunee vuosille 2019 2022. Perusparannus/Purotie Purotien kiinteistöjen perusparantaminen jatkuu vuonna 2017 koko kiinteistön vesikattojen, IVkonehuoneiden ja ilmanvaihdon perusparannustöillä. Tavoitteena on saada työt tehtyä vuoden 2017 aikana siten, ettei väistötiloja tarvita ja opetustoiminnalle aiheutetaan mahdollisimman vähän häiriötä. Samassa yhteydessä kunnostetaan kiinteistön aula- ja hallintotiloja päärakennuksessa. Perusparannus/Lehtimäentie Lehtimäentien A- ja B-rakennuksissa toteutetaan vuoden 2017 aikana lämmönvaihdinten uusiminen. Taloussuunnitelmassa on varauduttu A-rakennuksen sisätilojen perusparantamiseen vuosina 2018 2019. Muut rakennusten perusparannus- ja muutostyöt Taloussuunnitelmaan sisältyy määrärahat pienempien perusparannustöiden sekä tulevien vuosien eri kiinteistöissä toteutettavien perusparannus- ja muutostöiden suunnitteluun, rakennuttamiseen ja valvontaan. Irtain käyttöomaisuus Irtaimen käyttöomaisuuden määrärahaan sisältyvät koneiden, laitteiden ja kaluston uus- ja korvaushankinnat sekä vuotuiset ICT-palveluiden laite-, ohjelmisto- ja tietoverkkohankinnat. Investointiosa sisältää kuntayhtymän investoinnit omaisuuslajeittain (Taulukko 3). INVESTOINTIMENOT (1 000 euroa) TOT 2015 ENN 2016 BUD 2017 TS 2018 TS 2019 TS 2020 Osakkeet ja osuudet 0 0 0 0 0 0 Maa-alueet 0 0 1 500 0 0 0 Aineettomat 34 0 0 0 0 0 Talonrakennus 890 461 6 981 1 000 1 400 8 200 Irtain käyttöomaisuus 247 586 450 400 400 800 Muut pitkävaik. menot 285 418 0 0 0 0 INVESTOINTIMENOT YHTEENSÄ 1 457 1 465 8 931 1 400 1 800 9 000 Taulukko 3. Investointimenojen kehitys 7. RAHOITUSOSA Rahoituslaskelman avulla osoitetaan, miten tilikauden aikana varsinainen toiminta ja investoinnit sekä rahoitustoiminta ovat vaikuttaneet kuntayhtymän kassavaroihin eli maksuvalmiuteen (Taulukko 4).

ESPOON SEUDUN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄ OMNIA 17 (27) RAHOITUSLASKELMA (1 000 euroa) Toteuma Ennuste Budjetti Suunnitelma 2015 2016 2017 2018 2019 2020 Varsinainen toiminta ja investoinnit Tulorahoitus Tulorahoitus yhteensä 6 752 5 682-12 1 180 2 234 3 768 Investoinnit Investoinnit yhteensä -1 452-1 465-8 931-1 400-1 800-9 000 Vars. toiminta ja investoinnit netto 5 301 4 217-8 943-220 434-5 233 Rahoitustoiminta Antolainojen muutokset 0 0 0 0 0 0 Lainakannan muutokset 0 0 0 0 0 0 Muut maksuvalmiuden muutokset -1 652-1 850 0 0 0 0 Rahoitustoiminta netto -1 652-1 850 0 0 0 0 Vaikutus maksuvalmiuteen 3 649 2 367-8 943-220 434-5 233 Kassavarat 31.12. 38 110 40 478 31 535 31 315 31 748 26 516 Rahoituslaskelman tunnusluvut: Toteuma Ennuste Budjetti Suunnitelma 2015 2016 2017 2018 2019 2020 Nettoinvestointien tulorahoitus, % 465 % 388 % 0 % 84 % 124 % 42 % Kassan riittävyys, pv 173 187 135 152 156 119 Taulukko 4. Rahavarojen ja maksuvalmiuden kehitys Toiminnan ja investointien rahavirta ja kassavarat vähenevät taloussuunnitelmakaudella n. 14,0 milj. euroa kiinteistöinvestointien vaikutuksesta. Rahoitusosan talousarviovuoden sitovana tavoitteena on, ettei yhtymälle muodostu pitkäaikaista nettovelkaa. Taloussuunnitelman mukaan ulkopuolista rahoitusta ei tarvita toiminnan eikä suunniteltujen hankkeiden rahoittamiseksi. Kuntayhtymän strategian mukainen tavoite, kassan riittävyys 50 pv, saavutetaan talousarvio- ja suunnitelmavuosina. 8. KÄYTTÖTALOUSOSA 8.1. Espoon seudun koulutuskuntayhtymä Omnian tavoitteet 8.1.1. Omnian toiminnalliset tavoitteet Vuoden 2017 talousarviossa ja -suunnitelmassa toiminnan suunnitteluun, arviointiin ja tavoitejohtamiseen sovelletaan toiminnanohjauksen suorituskykymittaristoa (Balanced Scorecard). BSC-mallissa korostetaan mittariston tasapainoa ja erityistä huomiota kiinnitetään ei-taloudellisten mittareiden käyttöön. BSC:n avulla seurataan strategisten tavoitteiden toteutumista sekä niitä toimenpiteitä, jotka varmistavat toiminnan ja talouden tasapainon. Onnistunut tavoiteasetanta sekä tarkoituksenmukainen mittaristo helpottavat ymmärtämään tavoiteasetannan (strategia), toimenpiteiden ja tulosten välistä yhteyttä. Omnian nykyistä strategiaa toteutettavia kriittisiä menestystekijöitä on määritelty kolme: 1. Toiminta uudistuu organisaatiomuutoksen myötä ja talous tasapainottuu. 2. Oppimisympäristöt tukevat oppimista tulevaisuuden osaamistarpeet huomioiden. 3. Koulutus- ja palvelutarjonta mahdollistaa ja tukee yksilöllisiä ja elinikäisiä oppimispolkuja.

ESPOON SEUDUN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄ OMNIA 18 (27) Vuoden 2017 kriittiset menestystekijät sekä niistä johdetut tavoitteet on asetettu tukemaan muutoksen johtamista uudistuvassa Omniassa. Kullekin kriittiselle menestystekijälle on asetettu tavoitteet ja niille arviointikriteerit BSC:n neljän näkökulman mukaisesti. Nämä kriittisille menestystekijöille laaditut BSC:n mukaiset tuloskortit toimivat toimialojen ja palvelutoimintojen tavoiteasetannan viitekehyksenä käyttösuunnitelmatyöskentelyssä. Kehityskeskusteluissa sovitut henkilökohtaiset tavoitteet johdetaan vastaavasti vastuualueiden BSC:n mukaisista tavoitteista. Aikaisemmin toiminnalliset tavoitteet on asetettu tulos- ja palveluyksikkökohtaisesti, mutta uusi verkostomainen toimintatapa ja organisaatiorakenne edellyttävät, että tarkastelunäkökulma on kuntayhtymätaso. Tämä osaltaan varmistaa sen, että tavoiteasetanta on yhdenmukainen ja tukee strategisten tavoitteiden saavuttamista eikä perustu toimintaa rajoittavien sisäisten organisaatiorajojen ylläpitämiseen. 1. KRIITTINEN MENESTYSTEKIJÄ: TOIMINTA UUDISTUU ORGANISAATOMUUTOKSEN MYÖTÄ JA TALOUS TASAPAINOTTUU NÄKÖKULMAT TAVOITTEET 2017 ARVIOINTIKRITEERIT TALOUS 1) Koulutusten ja palveluiden toiminnallisten päällekkäisyyksien purkaminen 2) Henkilöstön osaamisen kohdentaminen ja ammattirakenteen kehittäminen toiminnan tehostamiseksi 3) Koko toiminnan siirtäminen toteutettavaksi yhtiömuodossa vuoden 2018 alusta lukien 4) Valmistellaan strategia, joka huomioi osaamisen, yhteiskunnan ja rahoituksen muutokset 1) Päällekkäisiä toimintoja on vähennetty ja järjestelmäprojektit etenevät suunnitellusti 2) Henkilöstön osaamisprofiilit on tehty ja henkilöstömäärä on vähenevä suhteessa toiminnan volyymiin 3) Yhtiön toiminta käynnistyy 1.1.2018 4) Hallitus vahvistaa uuden strategian vuoden 2017 loppuun mennessä ASIAKKAAN HYÖTY 1) Omnia palvelee asiakaslähtöisesti hallinnolliset raja-aidat rikkoen 2) Omnian koulutus- ja palvelutarjonta tavoitetaan, huomioiden yksilö- ja työelämäasiakkaat 3) Koulutus- ja nuorisotakuun toteutuminen sekä aikuisten osaamistason kohottaminen asetettu kaikkien toimintojen tavoitteeksi 4) Omnian henkilöstö (sisäinen asiakas) saa tukea omaan työhönsä 1) InfoOmnian sekä työelämä- ja yrityspalvelujen uudistettu toiminta käynnistynyt; asiakaspalautetta kerätään toiminnan kehittämiseksi 2) Omnia Koulutus on vetovoimainen ja opiskelijamäärätavoitteet saavutetaan 3) Koulutus- ja nuorisotakuun toteutuminen varmistetaan ja suunnitellut toimenpiteet aikuisten osaamistason kohottamiseksi on toteutettu 4) Henkilöstöpalaute

ESPOON SEUDUN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄ OMNIA 19 (27) YDINPROSESSI 1) Koulutustarjontaa kehitetään vastaamaan tulevaisuuden tarpeita 2) Omnia Koulutusta ohjaavat yhtenäiset prosessit, säännöt ja ohjeet 3) Toimintaa kehitetään suunnitelmallisesti sisäisissä ja ulkoisissa verkostoissa 4) Viestintä- ja markkinointipalvelut uudistetaan ja uusia viestintä- ja markkinointikanavia on otettu käyttöön 5) Henkilöstösuunnittelun määrällisen ja laadullisen prosessin vakiinnuttaminen 6) Johtamisjärjestelmä ja siihen liittyvät prosessit tukevat johtamista ja esimiestyötä 1) Koulutuspalveluille on laadittu tulevaisuussuuntautuneet profiloinnit ja kehittämispalveluiden toiminta tukee muutosta 2) Prosessit, säännöt ja ohjeet on päivitetty 3) Verkostomainen toiminta on käynnistynyt ja osallistuminen aktiivista valtakunnallisessa ja alueellisessa vaikuttamis-, kehittämis- ja ennakointityössä 4) Sidosryhmäkyselyn perusteella Omnian brändi on vahvistunut ja uusien asiakkuuksien määrä on kasvanut 5) Henkilöstösuunnittelun vastuut määritelty ja toimintamalli laadittu 6) Uuden johtamisjärjestelmän toimivuutta on arvioitu ja tarvittavilta osin tarkennettu HENKILÖSTÖN OSAAMINEN JA HYVINVOINTI 1) Tehtävänkuvat täsmennetään tarvittaessa ja lähityöyhteisö on määritelty 2) Johtaminen ja esimiestyö tukee henkilöstön sujuvaa työtä 3) Hallinnolliset organisaatiorajat rikkova yhteistyö toteutuu 4) Työyhteisöviestintä on oikea-aikaista ja vuorovaikutteista 1) Tehtävänkuvat on täsmennetty, TVAprosessi valmis ja kehityskeskustelut käyty 2) Henkilöstöpalaute johtamisesta ja esimiestyöstä 3) Henkilöstöpalaute yhteistyön toteutumisesta 4) Henkilöstökyselyn perusteella viestintä tukee henkilöstöä työssä suoriutumisessa 2. KRIITTINEN MENESTYSTEKIJÄ: OPPIMISYMPÄRISTÖT TUKEVAT OPPIMISTA TULEVAISUUDEN OSAAMISTARPEET HUOMIOIDEN NÄKÖKULMAT TAVOITTEET 2017 ARVIOINTIKRITEERIT TALOUS 1) Tilojen monipuolinen ja tehokas käyttö 2) Muualla kuin Omnian omissa ja vuokratiloissa tapahtuvan oppimisen lisääntyminen 3) Oppimisympäristöt tukevat oppimiselle asetettujen tavoitteiden saavuttamista 1) Kaikkien tilojen hallinta on samassa järjestelmässä ja tilojen käyttöasteille on asetettu tavoitteet 2) Tilojen käytön tehostamiseksi on laadittu suunnitelma 3) Oppimisen tuloksellisuutta arvioidaan koulutusmuodoittain

ESPOON SEUDUN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄ OMNIA 20 (27) ASIAKKAAN HYÖTY YDINPROSESSI HENKILÖSTÖN OSAAMINEN JA HYVINVOINTI 1) Oppiminen on mahdollista ajasta ja paikasta riippumatta 2) Oppimisympäristöt on suunniteltu asiakas- ja työelämälähtöisesti 3) Oppijan osaaminen vastaa työelämän ja yhteiskunnan osaamistarpeita 4) Oppimisympäristöt edistävät oppijan hyvinvointia (yhteisöllisyys, osallisuus, turvallisuus, terveellisyys ja esteettömyys) 1) Tiloja suunnitellaan ennakoivasti, tulevaisuuden oppimis- ja osaamistarpeet huomioiden 2) Ajasta ja paikasta riippumattomien oppimismahdollisuuksien lisääminen ja kehittäminen 3) Työpaikalla tapahtuva oppiminen nähdään kokonaisuutena ja sillä on yhtenäinen prosessi 1) Oppimisympäristöjen kehittäminen tukee henkilöstön suoriutumista työssä 2) Pedagogisen sekä työelämä- ja digiosaamisen vahvistaminen 1) Verkossa toteutettavan opetuksen ja ohjauksen lisäämiselle on asetettu tavoitteet 2) Omnian tilojen pedagoginen kehittämissuunnitelma ja uudisrakentamisen suunnitelma on tehty 3) Oppijalta ja työelämältä saatu palaute 4) Oppijoiden hyvinvoinnin edistämiseen liittyvät suunnitelmat ja mittarit on tarkennettu 1) Kiinteistö- ja kehittämispalveluiden sekä koulutustoimialojen yhteistyö pedagogisessa tilasuunnittelussa on käynnistetty 2) Vapaan sivistystyön ja yleissivistävän oppimisen toimiala on profiloitu avoimeen oppimiseen ja e-oppimiseen 3) Työelämä- ja yrityspalvelut toiminnan käynnistyminen tukee tavoitteen saavuttamista ja kehittämissuunnitelma työpaikalla tapahtuvan oppimisen lisäämiseksi on laadittu 1) Henkilöstöpalaute 2) Henkilöstökoulutuksen ja kehittämistoiminnan suuntaaminen osaamisen vahvistamiseen tavoitteen mukaisesti 3. KRIITTINEN MENESTYSTEKIJÄ: KOULUTUS- JA PALVELUTARJONTA MAHDOLLISTAA JA TUKEE YKSILÖLLISIÄ JA ELINIKÄISIÄ OPPIMISPOLKUJA NÄKÖKULMAT TAVOITTEET 2017 ARVIOINTIKRITEERIT TALOUS 1) Koulutus- ja palvelutarjonnan optimoinnilla saavutetaan tehokkuutta ja tuloksellisuutta 2) Omnian asema koulutuksenjärjestäjänä vahvistuu 3) Koulutuksen vaikuttavuus paranee 1) Päällekkäisiä koulutuksia, palveluja ja toimintoja on purettu sekä prosesseja yhtenäistetty 2) Saavutetaan oppijatavoitteet ja menestytään uusia koulutuksia koskevissa kilpailutuksissa 3) Tulosrahoitus suhteessa muihin koulutuksen järjestäjiin kohenee