Johdanto ja arvopohja Toiminta-alueittaisen opetuksen opetussuunnitelma täydentää Laihian yhtenäiskoulun opetussuunnitelmaa. Yhtenäiskoulun opetussuunnitelmassa on määritelty koulun arvot, joiden pohjana on lapsuuden itsearvoinen merkitys. Jokainen oppilas on ainutlaatuinen ja arvokas juuri sellaisena kuin hän on. Häntä kannustetaan ja tuetaan yksilöllisesti kasvamaan täyteen mittaansa ihmisenä ja yhteiskunnan jäsenenä. Koulu- ja luokkayhteisössä oppilasta kuunnellaan ja arvostetaan sekä hänen oppimisestaan ja hyvinvoinnistaan välitetään. Jokaisella oppilaalla on oikeus hyvään opetukseen ja onnistumiseen koulutyössä. Opetuksella edistetään hyvinvointia ja tasa-arvoa. Toiminta-alueittaisessa opetuksessa on yhteistyö huoltajien kanssa vahvaa. Huoltajia kuullaan ja heidän kanssaan yhdessä laaditaan tavoitteet oppilaan oppimiselle ja koulunkäynnille. Mahdollisuuksien mukaan myös oppilasta kuullaan. TAO-oppilaan kuvaus Toiminta-alueittain tapahtuvassa opetuksessa oppilaat ovat eriasteisesti kehitysvammaisia tai muusta syystä kehityksessään viivästyneitä lapsia. Näille oppilaille ominaista on heikompi älyllinen toimintakyky. Oppilailla on rajoitteita mm. seuraavilla alueilla: oppimiskyky, kommunikaatio, sosiaaliset taidot, itsestä huolehtiminen, itsehallinta, yhteisössä toimiminen. Oppilaan kykyprofiili saattaa vaihdella suurestikin eri osa-alueiden välillä, ja oppilaiden väliset erot ovat suuria. Oppilailla voi olla myös erilaisia vammoja, kuten aistivamma, tunne-elämän häiriö, epilepsia, autismin kirjoa tai elimellisiä toimintahäiriöitä. Pääasiallisesti TAO-oppilaat ovat pidennetyssä oppivelvollisuudessa. TAO-oppilaan opetuksen järjestäminen Vaikeammin kehitysvammaisten oppilaiden opetus voidaan järjestää oppiainejaon sijasta toiminta-alueittain. Myös muulla tavoin vammaisen tai vakavasti sairaan oppilaan opetus voi olla oppilaan terveydentilaan liittyvistä syistä perusteltua järjestää toiminta-alueittain. Opetuksen järjestämisessä oppiainejaon sijasta toiminta-alueittain päätetään erityisen tuen päätöksessä, jonka tekee sivistysjohtaja. Toiminta-alueittain opetus järjestetään Laihialla omassa pienryhmässä, jonka enimmäismäärä on kuusi oppilasta. Opetusryhmässä oppilaat voivat olla 6-16-vuotiaita vuosiluokilla 1-9. Opettajan lisäksi luokassa työskentelee luokka-ja/tai henkilökohtaisia avustajia.
Lähtökohtana on, että oppilas saa opetusta luokka-asteensa mukaisen tuntimäärän viikossa. Oppilaan kehitysvammaisuus tai sairaudet voivat kuitenkin terveydellisinä syinä vaikuttaa viikottaisen tuntimäärän suunnitteluun. Henkilökohtainen tuntimäärä kirjataan HOJKSiin. Opetuksen järjestäminen perustuu kokonaisvaltaiseen tavoitteiden määrittelyyn, oppilasryhmässä tapahtuvan vuorovaikutuksen edistämiseen sekä toimivan ja motivoivan oppimisympäristön kehittämiseen. Opetuksen suunnittelun lähtökohtana ovat oppilaan vahvuudet ja tavoitteena oppilaan koko potentiaalin käyttöön saaminen. Toiminta-alueittain opiskelevan oppilaan kunkin toiminta-alueen tavoitteet ja keskeiset sisällöt sekä edistymisen seuranta ja arviointi kuvataan henkilökohtaisessa opetuksen järjestämistä koskevassa suunnitelmassa (HOJKS). Tavoitteet asetetaan yksilöllisesti siten, että ne ovat saavutettavia ja oppilaalle mielekkäitä. Näin opetuksesta tulee yksilöllistä, oppilaan tarpeista ja kehitystasosta lähtevää kokonaisvaltaista ohjaamista. Toiminta-alueet voivat sisältää yksittäisen oppiaineen tavoitteita ja sisältöjä, jos oppilaalla on vahvuuksia jossakin yksittäisessä oppiaineessa. Opetuksen toteuttamisessa eri toiminta-alueiden sisältöjä voidaan yhdistää. Toiminta-alueittain järjestettyyn opetukseen liittyy aina myös kuntouttavia ja hoitavia elementtejä. Opetuksen suunnittelu ja toteuttaminen edellyttää oppilaan opettajien, muun henkilöstön ja eri asiantuntijoiden välistä yhteistyötä. TAO-oppilasta voidaan integroida mahdollisuuksien mukaan taito- tai taideaineiden tunneille yleisopetuksen ryhmään riittävän tuen turvin. Oppilaalle tehty HOJKS päivitetään ja arvioidaan vähintään kerran lukuvuodessa yhdessä huoltajien ja oppilaan kanssa sekä ja tarpeen mukaan kuullaan muita oppilasta hoitavia tahoja ja/tai muita oppilashuollon asiantuntijoita. Arviointi Jokaiselle oppilaalle laaditussa henkilökohtaisen opetuksen järjestämistä koskevassa suunnitelmassa (HOJKS) laadittuja oppimisen tavoitteita arvioidaan jatkuvasti. Jokainen lasta opettava, kasvattava ja kuntouttava henkilö osallistuu arviointiin. Sen tulee olla kannustavaa ja ohjaavaa sekä tukea oppilaan aktiivisuutta ja omatoimisuutta. Toiminta-alueittain järjestetyssä opetuksessa arviointi tapahtuu toiminta-alueittain. Arviointi kohdistuu silloin toiminnallisiin taitoihin, tavallisen elämän toimintoihin. Oppilaan oppimista verrataan hänen aikaisempiin suorituksiinsa ja edistymistä seurataan yksilöllisesti asetettujen tavoitteiden mukaisesti. Väliarviointi toteutetaan arviointikeskusteluna suullisesti yhdessä huoltajan ja oppilaan kanssa. Lukuvuosiarviointi annetaan aina sanallisena, myös päättövaiheessa.
Mikäli jokin toiminta-alue sisältää yksittäisen oppiaineen tavoitteita ja sisältöjä, tämä voidaan kuvata osana sanallista arviointia tai todistuksen liitteessä. Arvioinnin lähtökohtana ovat oppilaalle asetetut henkilökohtaiset tavoitteet ja soveltuvin osin mahdolliset oppiaineen tavoitteet. Opetusta ja ohjausta antavien henkilöiden tulee arvioida myös omaa toimintaansa. Tarkastelun kohteena ovat mm. vuorovaikutustaidot ja oppilaiden elämän, oppimisen ja koulunkäynnin haasteet sekä niihin vastaaminen. Opetukseen osallistuvien tulee arvioida myös oppimisympäristöä ja kehittää sen mahdollisia puutteita niin fyysisesti, psyykkisesti kuin sosiaalisestikin. Toiminta-alueet Toiminta-alueittain tapahtuvan opetuksen keskiössä ovat toiminta-alueet ja niiden tavoitteet. Jokaisen toiminta-alueen kehittyminen ja taitojen karttuminen on sidoksissa muiden osa-alueiden kehittymiseen. Yhtä toiminta-aluetta ei ole siis syytä tarkastella/harjaannuttaa irrallisena muista. Motoriset taidot Motoristen taitojen oppimisen tavoitteena on vahvistaa oppilaan kehon hahmotusta, edistää kokonais- ja hienomotoristen taitojen kehittymistä sekä antaa mahdollisuuksia monipuolisesti harjoitella taitoja arjen eri tilanteissa. Motoristen taitojen opetuksen tulee sisältää motoristen toimintojen suunnittelun ja ohjauksen, tasapainon, koordinaation, rytmin, kestävyyden ja lihasvoiman kehittämiseen liittyviä osa-alueita. Motorisia taitoja harjoitellaan kaikissa päivittäisissä tilanteissa, mutta myös erillisinä harjoituksina. Liikuntaharjoitusten sisältö on yksilöllinen, kunkin oppilaan ja tarpeita vastaava. Kommunikaatiotaidot Kommunikaatiotaitojen oppimisen lähtökohtana on kontaktin muodostuminen oppilaan kanssa ja sen pohjalle rakentuva kommunikoinnin ymmärtämisen ja tuottamisen harjoittelu. Tavoitteena on, että oppilas on vuorovaikutuksessa ympäristönsä kanssa, tulee ymmärretyksi ja ymmärtää itsekin muita ryhmän oppilaita ja aikuisia. Oppilaalle turvataan mahdollisuus käyttää itselleen luonteenomaisia tapoja kommunikoida. Oppilaalla tulee olla käytettävissään vaihtoehtoisia kommunikaatiokeinoja. Kielen ja kommunikaation opetus sisältää kielellistä tietoisuutta, ilmaisua, käsite- ja sanavarastoa, viittomien, merkkien, symbolien, kirjainten ja sanojen tunnistamista ja käyttöä
sekä ajattelua kehittäviä osa-alueita. Kommunikaatiotaitoja harjoitellaan eri tilanteissa koulupäivän aikana. Sosiaaliset taidot Sosiaalisten taitojen oppimisen tavoitteena on oppilaan vuorovaikutustaitojen kehittyminen. Opetuksen tulee sisältää sosiaalisissa ympäristöissä toimimista sekä vuorovaikutus- ja tunnetaitojen harjoittelua tukevia osa-alueita, esim. fyysinen kontakti, katsekontakti, hymyileminen ja aktiivinen vuorovaikutus aikuisen ja oppilastoverien kanssa. Oppilaan itsetuntemusta ja oppimismotivaatiota tuetaan luomalla edellytykset onnistumisen kokemuksiin ja vahvistamalla myönteistä sosiaalisen oppimisen ilmapiiriä. Tärkeää on, että oppilas voi kokea olevansa arvostettu ja häntä kunnioitetaan omana itsenään. Hyvän suhteen vahvistaminen aikuisiin ja oppilastovereihin on olennaista. Ryhmään liittymisellä ja yhteisillä toiminnoilla on keskeinen merkitys kaikkien vuorovaikutustaitojen oppimiselle. Kognitiiviset taidot Kognitiivisten taitojen oppimisen tavoitteena on, että oppilas aktivoituu ja oppii käyttämään aistejaan ympäröivän todellisuuden hahmottamiseen. Opetuksen tulee tukea oppimiseen, muistamiseen ja ajattelemiseen liittyvien prosessien kehittymistä. Kognitiivisten taitojen tulee sisältää aistien stimulointia ja harjoittamista, valinnan, luokittelun, ongelmanratkaisun ja päätöksenteon sekä syy-seuraussuhteen oppimista edistäviä osa-alueita. Oppiaineiden sisällöistä voidaan saada aineistoa kognitiivisten taitojen oppimiseen. Päivittäiset taidot Päivittäisten taitojen oppimisen tavoitteena on lisätä oppilaan aktiivista osallistumista elinympäristön toimintaan sekä edistää omatoimisuutta ja itsenäistymistä. Opetuksen tulee sisältää terveyttä ja turvallisuutta, arkipäivän elämäntaitoja, asumista ja ympäristössä liikkumista sekä vapaa-ajan viettoa käsitteleviä osa-alueita. Päivittäisten taitojen harjoittelu luo mahdollisuuksia motoristen taitojen, kielen ja kommunikaation, sosiaalisten sekä kognitiivisten taitojen kehittymiselle ja harjoittelulle. Ne puolestaan vahvistavat päivittäisten taitojen hallintaa ja omatoimisuuden kehittymistä. Koulupäivän eri toimintoja hyödynnetään oppimisessa, esim. ruokailutilanteet, WC-asiointi, pukeminen/riisuminen ovat oppimistilanteita.
Laaja-alainen osaaminen Laaja-alaisella osaamisella tarkoitetaan tietojen, taitojen, arvojen, asenteiden ja tahdon muodostamaa kokonaisuutta. Osaaminen tarkoittaa myös kykyä käyttää tietoja ja taitoja tilanteen edellyttämällä tavalla. Yhtenäiskoulun opetussuunnitelmassa (luku 12) on tarkemmin kuvattu seitsemän laaja-alaisen osaamisen kokonaisuutta: Ajattelu ja oppimaan oppiminen (L1), kulttuurinen osaaminen, vuorovaikutus ja ilmaisu (L2), itsestä huolehtiminen ja arjen taidot (L3), monilukutaito (L4), tieto- ja viestintäteknologinen osaaminen (L5), työelämätaidot ja yrittäjyys (L6) ja osallistuminen ja vaikuttaminen ja kestävän tulevaisuuden rakentaminen (L7). Niiden yhteisenä tavoitteena on perusopetuksen tehtävän mukaisesti ja oppilaiden ikäkauden huomioon ottaen tukea ihmisenä kasvamista sekä edistää demokraattisen yhteiskunnan jäsenyyden ja kestävän elämäntavan edellyttämää osaamista. Erityisen tärkeätä on rohkaista oppilaita tunnistamaan oma erityislaatunsa, omat vahvuutensa ja kehittymismahdollisuutensa sekä arvostamaan itseään. Seuraavassa taulukossa on kuvattu, miten toiminta-alueittaisessa opetuksessa huomioidaan laaja-alaiset osaamisalueet: TOIMINTA-ALUE TAVOITE SISÄLTÖ JA MENETELMÄ Motoriset taidot L3 itsestä huolehtiminen ja arjen taidot vahvistaa kehonhahmotusta liikkuvuutta edistää kokonais- ja hienomotoristen taitojen kehittymistä ja Sisältö: -kehonhahmotus- ja motoriset harjoitukset - tasapaino-, koordinaatio- ja kestävyysharjoitukset - lihasvoiman kehittäminen Menetelmiä: Knill/KKK = kehontuntemus-, kontakti- ja kommunikaatioharjoitukset, venyttely, asentovaihdokset, käsien aktivointi, Sherborne-menetelmä Kommunikaatiotaidot L1 ajattelu ja oppimaan oppiminen vuorovaikutus ympäristön kanssa erilaisia kommunikaatiokeinoja käyttäen Sisältö: - kielellisen tietoisuuden harjoitukset - ilmaisun kehittäminen
L2 vuorovaikutus ja ilmaisu L5 TVT Sosiaaliset taidot L2 kulttuurinen osaaminen, vuorovaikutus ja ilmaisu L7 osallistuminen ja vaikuttaminen tarkoituksenmukaisen kommunikaatiokeinon löytäminen oppilas tulee ymmärretyksi ja ymmärtää itse muita ryhmän jäseniä vuorovaikutustaitojen ja osallisuuden kehittyminen ryhmässä itsetuntemuksen lisääntyminen myönteinen ja motivoiva sosiaalisen oppimisen ilmapiiri - käsite- ja sanavaraston harjoitukset -puhetta tukevien- ja korvaavien - kommunikaatiokeinojen harjoittelu - ajattelun kehittäminen Menetelmiä: auditiivinen kommunikaatio, esinekommunikaatio, kuvakommunikaatio, voimauttava vuorovaikutus, kommunikointisovellus, tukiviittomat Sisältö: -vuorovaikutuksen ja tunnetaitojen harjoitukset -toimiminen erilaisissa ympäristöissä: oma luokka ja julkiset tilanteet esim. koulun juhlat, kaupassa, kirjastossa, kahvilassa käyminen, jne. Menetelmiä: - yhteistoiminnallinen oppiminen ryhmässä (kielen, sosiaalisten taitojen ja leikkitaitojen kehittäminen arjen tilanteissa), sosiaalinen tarina Päivittäiset taidot L3 itsestä huolehtiminen L5 TVR L6 työelämätaidot lisätä oppilaan aktiivista osallistumista ympäristön toimintaan edistää omatoimisuutta ja itsenäistä suoriutumista kaikissa toiminnoissa Sisältö: -terveyteen ja turvallisuuteen liittyvät harjoitukset -arkipäivän taitojen (syöminen, pukeminen, riisuminen,wc:ssä käyminen, peseytyminen) harjoittelu
-liikkuminen koulun ympäristössä ja julkisilla paikoilla ohjattuna Menetelmiä: -strukturoidut yksilölliset oppimistuokiot, yhteistoiminnallinen oppiminen ryhmätilanteissa (esim. ruokailu, asiointi yms.), autenttiset oppimisympäristöt (esim. rahankäyttöä harjoitellaan kaupassa) -Kaikkien eri toiminta-alueiden sekä TVTtaitojen harjoittelu mahdollistuu päivittäisissä toimissa koulun arjessa. Kognitiiviset taidot L1 ajattelu ja oppimaan oppiminen L5 TVT L4 monilukutaito oppilas aktivoituu ja oppii käyttämään aistejaan ympäröivän todellisuuden hahmottamiseen oppimiseen, muistamiseen ja ajatteluun kuuluvien prosessien kehittyminen kehittää lukemisen, kirjoittamisen ja matematiikan taitojen perusvalmiuksia Sisältö: -aistien stimulointi ja harjoittaminen -valinnan, luokittelun, ongelmanratkaisun,päätöks enteon ja syy-seuraussuhteen harjoitteleminen Menetelmiä: Koritehtävät, aistiharjoitukset, tablettitietokoneiden käyttö, strukturoitu opetus Jokaisessa toiminta-alueessa on jatkuvasti esillä keskittyminen, kuuntelu, oman toiminnan ohjaus, ohjeiden vastaanottaminen ja ymmärtäminen.
Oppilashuolto ja muu hyvinvointia edistävä koulutyö Yhtenäiskoulun oppilashuolto koskee myös TAO-oppilaita. Oppilashuollon suunnitelmassa on tarkemmin kuvattu prosessit ja eri toimijat. Ruokailu tapahtuu koulun ruokalassa kiireettömästi samalla päivittäisiä arjen taitoja harjoitellen. Välitunnilla pääsääntöisesti ulkoillaan koulun välituntialueella yhdessä muiden oppilaiden kanssa. Ulkoiluhetkissä mahdollistuu omaehtoinen liikkuminen ja vapaa leikki. Päivä alkaa aina luokan yhteisellä päivänavauksella keskustellen vuorovaikutus- ja kommunikaatiotaitoja harjoitellen. Oppilaat osallistuvat koulun juhliin ja muuhun yhteistoimintaan mahdollisuuksiensa mukaan. Erityisen tuen oppilaat ovat oikeutettuja koulukuljetukseen. Koulukyydin myöntää sivistysjohtaja. Kuljetuksen järjestäjältä vaaditaan ammattitaitoa ja asianmukaista kuljetuskalustoa. Erityisen tuen oppilaat ovat oikeutettuja maksuttomaan aamu- ja iltapäivätoimintaan koko perusopetuksen ajan. APIP-toiminta tapahtuu yleensä muiden apip-lasten kanssa samassa ryhmässä. Tulkitsemis- ja avustajapalvelut Oppilaalla on oikeus saada maksutta opetukseen osallistumisen edellyttämät tulkitsemis- ja avustajapalvelut, muut opetuspalvelut sekä erityiset apuvälineet. Tarkoituksena on turvata oppilaalle oppimisen ja koulunkäynnin perusedellytykset, esteettömyys ja mahdollisuus vuorovaikutukseen kaikkina koulupäivinä. Oppilaalle järjestetään tarvittaessa tulkitsemista esimerkiksi kuulovamman tai kielellisen erityisvaikeuden takia. Hän voi tarvita myös puhetta tukevia ja korvaavia kommunikaatiokeinoja, kuten erilaisia symbolijärjestelmiä. Viittomakieltä käyttävien oppilaiden kommunikaation tukena voidaan tarvittaessa käyttää viittomakielen tulkkia tai viittomakielentaitoista avustajaa.
Eriasteisesti kuulovammaisten oppilaiden kohdalla tulkkauksen menetelmä saattaa olla myös jokin muu kuin viittomakielen tulkkaus. Oppilaan kielellisen erityisvaikeuden takia käytetään puhevammaisten tulkkia tai puhetta tukevia ja korvaavia menetelmiä hallitsevaa avustajaa. Myös opettaja voi tukea oppilaita kommunikoinnissa viittomien tai muiden symbolien avulla. Opettajan tehtävänä on suunnitella, opettaa, antaa tukea sekä arvioida oppilaan ja koko ryhmän oppimista ja työskentelyä. Avustaja ohjaa ja tukee oppilasta päivittäisissä tilanteissa oppimiseen ja koulunkäyntiin liittyvien tehtävien suorittamisessa opettajan tai muiden tuen ammattihenkilöiden ohjeiden mukaisesti. Opettajat ja avustajat suunnittelevat ja arvioivat työtään yhdessä sekä tarvittaessa muun henkilöstön kanssa. On tärkeää, että työn- ja vastuunjako on selkeä. Avustajan antama tuki edistää oppilaan itsenäistä selviytymistä ja omatoimisuutta sekä myönteisen itsetunnon kehittymistä. Avustajapalvelun tavoitteena on tukea yksittäistä oppilasta siten, että hän kykenee ottamaan yhä enemmän itse vastuuta oppimisestaan ja koulunkäynnistään. Avustajan antama tuki voidaan suunnata yksittäiselle oppilaalle tai koko opetusryhmälle. Erityisten apuvälineiden tarve voi liittyä näkemiseen, kuulemiseen, liikkumiseen tai muuhun fyysiseen tarpeeseen. Se voi liittyä myös oppimisen erityistarpeisiin. Tällöin käytetään esimerkiksi erilaisia tietoteknisiä sovelluksia, äänikirjoja, matematiikan havainnollistamisen välineitä tai keskittymistä tukevia apuvälineitä. Apuvälineitä oppilaiden on mahdollista saada esim. VKS:n apuvälinelainaamosta yksilöllisten tarpeidensa mukaan. Tarpeellisia apuvälineitä ovat esim. seisomateline, pyörätuoli, työtuoli, WC-tuki jne. Oppilaan kanssa työskentelevät perehtyvät riittävästi opetukseen osallistumisen edellyttämien apuvälineiden käyttöön sekä ohjaavat oppilasta ja huoltajaa näiden käytössä yhteistyössä muiden ammattihenkilöiden kanssa. Apuvälineitä käytetään suunnitelmallisesti ja niiden käyttöä ja tarvetta arvioidaan säännöllisesti. Oppilaan kanssa työskentelevät suunnittelevat yhdessä opetukseen osallistumisen edellyttämien palvelujen ja apuvälineiden käytön eri oppimistilanteissa hyödyntäen tarvittaessa muita asiantuntijoita. Oppilaan tukeminen voi edellyttää erityisosaamista, jota oman koulun henkilöstöllä ei ole riittävästi. Tällöin hyödynnetään esimerkiksi oppimis- ja ohjauskeskusten oppilaille tarjoamia palveluja ja henkilöstölle suunnattua koulutusta ja konsultaatiota. Palveluiden ja apuvälineiden tarve ja määrä arvioidaan moniammatillisena yhteistyönä hyödyntäen oppilaan ja huoltajan antamia tietoja ja mahdollisten koulun ulkopuolisten asiantuntijoiden lausuntoja. Erityistä tukea saavan oppilaan palveluiden ja erityisten
apuvälineiden tarve arvioidaan pedagogisessa selvityksessä ja niistä päätetään erityisen tuen päätöksessä. Opetuksen järjestämiseen ja avustajapalveluihin liittyvät mahdolliset ostopalvelut määritellään sivistysjohtajan toimesta ja tarvittaessa sivistys- ja varhaiskasvatuslautakunnassa johtosääntöjen mukaisesti. Avustajapalvelut määritellään tarpeen mukaan yhteistyössä eri tahojen kanssa (oppilashuolto, koulun henkilökunta, huoltajat, hoitohenkilöstö yms).