Viljelykierron ja talviaikaisen kasvipeitteisyyden lisääminen 13.10.2011 Ympäristö- ja luonnonvarat vastuualue, Kari Koppelmäki, Luonto ja maaseutu yksikkö 1
RaHa-hanke Tavoitteena edistää vesiensuojelun ja ympäristön kannalta kestäviä viljelymenetelmiä Havaintokokeet Vedenlaadun seuranta Tiedon välitys Toteutus vuosina 2009-2014 Toteutuksessa mukana MTT ja Vantaanjoen ja Helsinginseudun vesiensuojeluyhdistys Rahoitus (680 000 ) Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma ja Maa- ja vesitekniikan tuki ry Mukana n.150 viljelijää
Viljelykierron ja talviaikaisen kasvipeitteisyyden lisääminen Viljely yksipuolistunut viime vuosikymmeninä Karjatalous keskittynyt alueellisesti/tilakohtaisesti nurmiviljely vähentynyt Kevätkylvöisten yksivuotisten kasvien viljely yleistynyt Maan kasvukunto heikentynyt, talviaikainen kasvipeitteisyys vähentynyt
Talviaikaisen kasvipeitteisyyden lisääminen Pientareet, suojakaistat, suojavyöhykkeet Suorakylvö Muokkaus keväällä Syysviljat, syysöljykasvit Alus- ja kerääjäkasvit Monivuotiset nurmet
Talviaikaisen kasvipeitteisyyden lisääminen Kuinka iso osa pelloista kasvipeitteisiä talvella? Kevytmuokattu, sänki, syysvilja, nurmi Talviaikaisen kasvipeitteisyyden parempi kohdentaminen Miten kasvipeitteisyys on sijoittunut Vesistönvarret vs. metsänreunat Miten kohdentaa?
Lisää viraston nimi, tekijän nimi ja osasto 30.03.10
Maaseudun tulevaisuus 17.8.2011
Miksi viljelykiertoa? Maan rakenteen parantaminen Multavuuden lisääminen Biologisen typensidonnan hyödyntäminen Rikkaruohojen ja kasvitautien hallinta Riskien hallinta Lisää viraston nimi, tekijän nimi ja osasto 30.03.10
Viljelykierron lisääminen / Nykytila Käytössä oleva maankäyttö Uudellamaalla 2011 Viljakasvit n. 58 % (syysviljojen osuus alle 10 %) Öljykasvit n. 6 % Härkäpapu ja herne yht. alle 2 % Rehunurmet n.15 % LHP n. 10 % Viherlannoitusnurmet n. 6 % Lisää viraston nimi, tekijän nimi ja osasto 30.03.10
Viljelykierron lisääminen / Mahdollisuuksia Mahdollisuuksia: Haasteita: Syysviljat ja öljykasvit Typensitojakasvien hyödyntäminen (rehuomavaraisuus) Hevosheinän viljely Viherlannoitusnurmet Alus- ja kerääjäkasvit Pienillä tiloilla tarpeeksi suuri markkinoitava sato Sivutoimisuus Koneketju Lisää viraston nimi, tekijän nimi ja osasto 30.03.10
Viherlannoitusnurmet kasvinviljelytilalla Maan kasvukunnon parantaminen Mururakenteen parantaminen Multavuuden lisääminen Tiivistymien rei ittäminen (syväjuuriset kasvit!) Biologisen aktiivisuuden lisääminen Viljelyn monipuolistaminen Biologisen typensidonnan hyödyntäminen Kasvitautipaineen pienentäminen Rikkakasvien hallinta Talviaikainen kasvipeitteisyyden lisääminen
Viherlannoitusnurmien haasteet Viherlannoitusnurmien vesiensuojeluriskit liittyvät lopetukseen Lannoitusvaikutuksen arvioiminen Huomio nurmen lopetusaikaan ja seuraavaan kasviin: Syysrypsi tai syysruis viherlannoitusnurmen jälkeen Syysvehnä ei kerää yhtä hyvin typpeä kuin ruis Lopetus mahdollisimman myöhän syksyllä Lopetus keväällä, jos mahdollista
Alus- ja kerääjäkasvit viljanviljelytilalla Peitekasvi: Viljeltävät kasvit, jotka kasvavat satokasvin kasvuajan ulkopuolella peittäen ja suojaten pellon pintaa Kerääjäkasvi: Kylvetään estämään typen huuhtoutumista pellolta Aluskasvit: Kylvetään satokasvin sekaan, mutta jätetään kasvamaan satokasvin sadonkorjuun jälkeen
Alus- ja kerääjäkasvien tavoitteita ja hyötyjä Viljelyn monipuolistaminen Kasvukunnon ylläpito Liukoisen typen kerääminen huuhtoutumiselta Biologisen typensidonnan hyödyntäminen Eloperäisen aineksen lisääminen maahan Rikkakasvien torjunta Talviaikaisen kasvipeitteisyyden lisääminen
Aluskasvin suunnitelmallinen käyttö Känkänen, H. 2011. MTT
30.03.10
Kiitos!