gallup gallup potentiaali ja voima potentiaali ja voima potentiaali ja voima potentiaali ja voima

Samankaltaiset tiedostot
4.3 Liikemäärän säilyminen


RATKAISUT: 8. Momentti ja tasapaino

ELEC-C4120 Piirianalyysi II 2. välikoe

Viivakuormituksen potentiaalienergia saadaan summaamalla viivan pituuden yli

Voima ja potentiaalienergia II Energian kvantittuminen

Luento 3: Käyräviivainen liike

Ei-inertiaaliset koordinaatistot

Luento 5: Käyräviivainen liike. Käyräviivainen liike Heittoliike Ympyräliike Kulmamuuttujat θ, ω ja α Yhdistetty liike

Viikon aiheet. Funktion lineaarinen approksimointi

Pakotettu vaimennettu harmoninen värähtelijä Resonanssi

Kahdeksansolmuinen levyelementti

RATKAISUT: 3. Voimakuvio ja liikeyhtälö


Vektoreiden A = (A1, A 2, A 3 ) ja B = (B1, B 2, B 3 ) pistetulo on. Edellisestä seuraa

A B = (1, q, q 2 ) (2, 0, 2) = 2 2q q 2 = 0 q 2 = 1 q = ±1 A(±1) = (1, ±1, 1) A(1) A( 1) = (1, 1, 1) (1, 1, 1) = A( 1) A(1) A( 1) = 1

S FYSIIKKA IV (ES), Koulutuskeskus Dipoli, Kevät 2003, LH2. f i C C. λ 2, m 1 cos60,0 1, m 1,2 pm. λi λi

Luento 6: Suhteellinen liike ja koordinaatistomuunnoksia

S Fysiikka III (Est) Tentti

BM30A0240, Fysiikka L osa 4

Luento 4: Suhteellinen liike ja koordinaatistomuunnoksia

RATKAISUT: 17. Tasavirtapiirit

MAOL-Pisteitysohjeet Fysiikka kevät 2004

Differentiaali- ja integraalilaskenta 1 Ratkaisut 5. viikolle /

W el = W = 1 2 kx2 1

Viikkotehtävät IV, ratkaisut

Osa VII. Laplace muunnos. Laplace-muunnos. Laplace-muunnos

1. (a) (2p.) Systeemin infinitesimaalista siirtoa matkan ɛ verran esittää operaattori

kertausta Esimerkki I

S SÄHKÖTEKNIIKKA Kimmo Silvonen

N:n kappaleen systeemi

Fy07 Koe Kuopion Lyseon lukio (KK) 1 / 5

S Piirianalyysi 2 2. välikoe

KJR-C1001 Statiikka ja dynamiikka. Luento Susanna Hurme

10 Suoran vektorimuotoinen yhtälö

HY / Matematiikan ja tilastotieteen laitos Tilastollinen päättely II, kevät 2017 Harjoitus 4 Ratkaisuehdotuksia. Tehtäväsarja I

Luento 13: Periodinen liike. Johdanto Harmoninen värähtely Esimerkkejä F t F r

MS-A0305 Differentiaali- ja integraalilaskenta 3 Luento 3: Vektorikentät

Luento 10: Työ, energia ja teho. Johdanto Työ ja kineettinen energia Teho

LUKU 3. Ulkoinen derivaatta. dx i 1. dx i 2. ω i1,i 2,...,i k

u 2 dx, u A f siten, että D(u) = inf D(U). Tarkemmin: Tarkoitus on osoittaa seuraavat minimointitehtävä ja Dirichlet n tehtävä u A f ja

Intensiteettitaso ja Doplerin ilmiö

7. Pyörivät sähkökoneet

12. laskuharjoituskierros, vko 16, ratkaisut

521384A RADIOTEKNIIKAN PERUSTEET Harjoitus 5

Mapu 1. Laskuharjoitus 3, Tehtävä 1

Harjoitus Etsi seuraavien autonomisten yhtälöiden kriittiset pisteet ja tutki niiden stabiliteettia:

Kvanttifysiikan perusteet 2017

Luku 8. Mekaanisen energian säilyminen. Konservatiiviset ja eikonservatiiviset. Potentiaalienergia Voima ja potentiaalienergia.

Tehtävä 1. Vaihtoehtotehtävät.

Luento 10: Työ, energia ja teho

Luento 9: Potentiaalienergia

ELEC-A3110 Mekaniikka (5 op)

Harjoitus 1, tehtävä 1

Esimerkki 1 Ratkaise differentiaaliyhtälö

S Piirianalyysi 2 Tentti

J 2 = J 2 x + J 2 y + J 2 z.

S Piirianalyysi 2 Tentti

RATKAISUT: 7. Gravitaatiovoima ja heittoliike

MS-C1340 Lineaarialgebra ja differentiaaliyhtälöt

Jakso 1: Pyörimisliikkeen kinematiikkaa, hitausmomentti

KUINKA PALJON VAROISTA OSAKKEISIIN? Mika Vaihekoski, professori. Lappeenrannan teknillinen yliopisto

Differentiaalimuodot

ρ = qψ ψ ja pallokoordinaatiston differentiaalielementti * 2 3 * l lm 1 ml

1. Tarkastellaan kaksiulotteisessa Hilbert avaruudessa Hamiltonin operaattoria

S Piirianalyysi 2 Tentti

MS-A0204 Differentiaali- ja integraalilaskenta 2 (ELEC2) Luento 9: Muuttujanvaihto taso- ja avaruusintegraaleissa

KJR-C1001 Statiikka ja dynamiikka. Luento Susanna Hurme

Luku 7 Työ ja energia. Muuttuvan voiman tekemä työ Liike-energia

Oletetaan sitten, että γ(i) = η(j). Koska γ ja η ovat Jordan-polku, ne ovat jatkuvia injektiivisiä kuvauksia kompaktilta joukolta, ja määrittävät

e ax, kun x > 0 f(x) = 0, kun x < 0, 0, kun x > 0 e ax, kun x < 0 e (a iω)x dx = a+iω = 1 a 2 +ω 2. e ax, x > 0 e ax, x < 0,

infoa tavoitteet E = p2 2m kr2 Klassisesti värähtelyn amplitudi määrää kokonaisenergian Klassisesti E = 1 2 mω2 A 2 E = 1 2 ka2 = 1 2 mω2 A 2

A B = 100, A = B = 0. D = 1.2. Ce (1.2 D. C (t D) 0, t < 0. t D. )} = Ae πjf D F{Π( t D )} = ADe πjf D sinc(df)

MS-A0207 Differentiaali- ja integraalilaskenta 2 (Chem) Tentti ja välikokeiden uusinta

X 2 = k 21X 1 + U 2 s + k 02 + k 12. (s + k 02 + k 12 )U 1 + k 12 U 2. s 2 + (k 01 + k 21 + k 02 + k 12 ) s + k

POSITIIVISEN LINSSIN POLTTOVÄLI

Derivoimalla kerran saadaan nopeus ja toisen kerran saadaan kiihtyvyys Ña r

MS-A0305 Differentiaali- ja integraalilaskenta 3 Luento 8: Divergenssi ja roottori. Gaussin divergenssilause.

Potentiaalikuopalla tarkoitetaan tilannetta, jossa potentiaalienergia U(x) on muotoa

läheisyydessä. Piirrä funktio f ja nämä approksimaatiot samaan kuvaan. Näyttääkö järkeenkäyvältä?

Osoitetaan esimerkin avulla, että valonnopeuden invarianssi johtaa myös välimatkojen suhteellisuuteen. Puhutaan pituuden kontraktiosta.

KJR-C1001 Statiikka ja dynamiikka. Luento Susanna Hurme

KJR-C1001 Statiikka ja dynamiikka. Luento Susanna Hurme

Kahdeksansolmuinen levyelementti

Luento 11: Periodinen liike

Differentiaali- ja integraalilaskenta 3 Mallit 2 (alkuviikko) / Syksy 2016

Aikariippuva Schrödingerin yhtälö

Differentiaali- ja integraalilaskenta 3 Harjoitus 4/ Syksy 2017

MS-A0107 Differentiaali- ja integraalilaskenta 1 (CHEM)

KJR-C1001 Statiikka ja dynamiikka. Luento Susanna Hurme

x + 1 πx + 2y = 6 2y = 6 x 1 2 πx y = x 1 4 πx Ikkunan pinta-ala on suorakulmion ja puoliympyrän pinta-alojen summa, eli

JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO. Integraalilaskenta 2 Harjoitus Olkoon A := {(x, y) R 2 0 x π, sin x y 2 sin x}. Laske käyräintegraali

267 Rengasprofiilin muoto, eli transmittanssin (11.4.2) muoto d :n funktiona, riippuu siten ensisijaisesti heijastuskertoimen r arvosta:

S SÄHKÖTEKNIIKKA Kimmo Silvonen

Aalto-yliopisto, Teknillisen fysiikan laitos PHYS-E0460 Reaktorifysiikan perusteet Harjoitus 3, mallivastaukset Syksy 2016

ELEC-A3110 Mekaniikka (5 op)

= vakio = λ. V (x) V (0) = V (l) = 0.

Varatun hiukkasen liike

Kompleksianalyysi, viikko 4

Integroimistekniikkaa Integraalifunktio

Transkriptio:

aup Kuinka pajon käytät kurikirjaa (tai jotain muuta oppikirjaa)? a) Tututun aiheeeen ennen uentoja b) Luen kirjaa uentojen jäkeen c) Luen oppikirjaa ähinnä akareita tehdeä d) n koke oppikirjaan aup Kappae iikkuu piteiden A ja B väiä oheiea reitiä. Potentiaaienerian arvo reitin kuakin piteeä on eitetty kuvaa oikeaa. räää ajanhetkeä kappae pyähtynyt paikkaan. Mihin uuntaan tämän jäkeen kappaeakaa iikkua? A B A a)kohti A:ta b)kohti B:tä c)ei ähdeiikkeee d)ei oaa anoa B potentiaai ja voima potentiaai ja voima h h() () h K 2 3 K A B C D potentiaai ja voima () potentiaai ja voima () A B -uotteiea tapaukea F = d d

yteemin taapainopiteet 3-uotteinen tapau d d = F = () () F y = y F z = z STABIILI PÄSTABIILI Suuretta f kututaan f:n oittaiderivaataki :n uhteen. 3-uotteinen tapau eimerkki (, y) F = F î +F y ĵ +F zˆk = ( ( = = )î + ( )ĵ + ( y z )ˆk ( )î + ( y )ĵ + ( z )ˆk ) y :a merkittyä oiota kututaan naba-operaattoriki tai tuttavaieti nabaki. = y = harmoninen voima ja potentiaai DYNAMIIKKA NRGIAPRIAAT m a = F( r) () = 2 k( ) 2 funktion approkimointi y() m d2 = k( ) = 2 mω2 ( ) 2 d 2 = ω 2 ( ) F

funktion approkimointi aup y() Funktioa f() on piteeä = minimikohta. Mitä voidaan pääteäfunktion enimmäienf ja toien f derivaatan arvoita kyeieä piteeä? a) f < ja f > b) f > ja f > c) f = ja f = d) f = ja f < e) muu vatau f() f) ei oaa anoa funktion approkimointi Taapainopiteen äheiyydeä kaki piidiokidimoekyyiä () ( ) + ( d d ) ( ) + }{{} 2 (d2 d 2 )( ) 2 = = ( ) + 2 (d2 d 2 )( ) 2 Vertaa harmoninen potentiaai: h () = ( ) + 2 k( ) 2 k = d2 d 2 kaki piidiokidimoekyyiä Kahden piiokidimoekyyin väinen potentiaai etäiyyden Potentiaai (ev) 5 2 25 3 () kaki piidiokidimoekyyiä Kahden piiokidimoekyyin väinen potentiaai etäiyyden Potentiaai (ev) 5 2 25 3 () harmoninen approkimaatio 35.3.4.5.6.7.8.9 2 2. 2.2 Väimatka (Å) 35.3.4.5.6.7.8.9 2 2. 2.2 Väimatka (Å)

kaki piidiokidimoekyyiä Kahden piiokidimoekyyin väinen potentiaai etäiyyden Potentiaai (ev) 32.78 32.8 32.82 32.84 32.86 32.88 32.9 32.92 32.94 () harmoninen approkimaatio.57.58.59.6.6.62.63.64.65 Väimatka (Å) k 4N/m, ω 74THz, hω 5meV Liikeyhtäö { mar = mco T ma t = min FG T û r û t Tanentiaainen kiihtyvyy voidaan auua :n avua: a t = d2 d2 dt2 = () = d2 Tanentiaainen komponentti: = in Kun heiahdukumat ovat pieniä, voidaan inifunktiota approkimoida in α α Liikeyhtäö tuee muotoon =.5 y=inα y=α = ω 2 Tämä on harmonien värähteijän iikeyhtäö! -.5 - -4-3 -2-2 3 4 Heiurin värähdyaika (t) = in(ω t), ω = T = 2π = 2π ω θ co Matemaattien heiurin potentiaaienerian paraabeiapprokimaatio.4.2 co.5 * 2.8.6.4 Potentiaaieneria: () = m mco = m( co ).2 π/2 π/2

Mekaaninen eneria kumaa co θ = K + = 2 mv2 +m( co ) = 2 m(ω)2 +m( co ) Koka yteemi on konervatiivinen () = (θ) 2 m2 ω 2 +m( co ) = m( co θ) Mekaaninen eneria ääripiteeä = = m( co θ) ω = d dt = 2 (co co θ) Aika voidaan ratkaita kuman d dt = 2 co co θ Heiahduaika aadaan interoimaa eim. T/4 yi T/4 θ d dt = 2 co co θ θ d T = 4 2 co co θ Jo heiahdukumat ovat pieniä, θ voidaan koinitermit approkimoida co(α) 2 α2 Heiahduajan aueke tuee muotoon θ 2d T = 4 2 θ2 2 dy = 4, y 2 muuttujanvaihdoa θ = y. Interaain akeminen on rutiinikamaa (muuttujanvaihto y = in(u)...) π T = 4 2 = 2π Kun heiahteun ampitudi θ ei enää oe pieni, aadan tarkemmaa tarkateua (HT) interoitua heiurin jakonajaki T 2π ( + 4 θ2 ) in2 +... Tuo on yhtäpitävä iikeyhtäön ratkaiun kana pienten heiahduten rajaa.