Osa VII. Laplace muunnos. Laplace-muunnos. Laplace-muunnos

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Osa VII. Laplace muunnos. Laplace-muunnos. Laplace-muunnos"

Transkriptio

1 Oa VII Laplace muunno 1 Määritelmä ja peruominaiuudet 2 Differentiaalilakenta 3 Yleiiä Laplace-muunnokia A.Raila, J.v.Pfaler () Mat Matematiikan perukuri KP3-i 11. lokakuuta / 246 A.Raila, J.v.Pfaler () Mat Matematiikan perukuri KP3-i 11. lokakuuta / 246 Laplace-muunno 1 Määritelmä ja peruominaiuudet Laplace-muunno Laplace-käänteimuunno Laplace-muunnoken lineaariuu Alkeifunktioiden Laplace-muunnokia Hyperboliet ja trigonometriet funktiot Potenifunktiot ja Gammafunktio Siirto :n uhteen Muunnoten olemaaolo 2 Differentiaalilakenta 3 Yleiiä Laplace-muunnokia Olkoon f : R + C. Tarkatellaan komplekilukua, Re >. Uein on ykinkertaieti reaalinen. Funktion f Laplace-muunno L {f } L {f }() : on määritelty niillä joilla integraali uppenee. e t f (t) dt, (1.1) Ooittautuu, että jo integraali (1.1) uppenee jollekin, Re >, niin e uppenee kaikilla >. eli alueea H α : { C : Re > α R} jollakin vakiolla α >. A.Raila, J.v.Pfaler () Mat Matematiikan perukuri KP3-i 11. lokakuuta / 246 A.Raila, J.v.Pfaler () Mat Matematiikan perukuri KP3-i 11. lokakuuta / 246

2 Konventioita Laplace-käänteimuunno Merkitään jatkoa t:n funktioita pienillä kirjaimilla ja niiden muunnokia ioilla, ii eim. F on f :n muunno ja X on x:n muunno. Laplace muunnoken argumentti on funktio, e ei ii riipu t:tä. On ii oikein kirjoittaa L {f }. Kun tarkoitetaan muunnoken arvoa tietyä piteeä, kirjoitetaan L {f }(). Merkintä L {f (t)} on harhaanjohtava, tulohan ei riipu t:tä. Jo ii haluamme ottaa muunnoken funktiota t in 2t on oikein kirjoittaa L {t in 2t}. Uein tämä kuitenkin kaiketa huolimatta lyhennetään muotoon L {t in 2t} L {in 2t}, Oletetaan että F : H α C, ja F () L {f }() e t f (t) dt, niin funktiota f kututaan funktion F Laplace-käänteimuunnokeki ja merkitään f L 1 {F }. Erityieti ii L 1 {L {f }} f ja L {L 1 {F }} F. joa t kuvaa ii geneeritä arvoa ei jotakin tiettyä t arvoa. Mutta muotoa L {f (t)} ei ole yytä käyttää. A.Raila, J.v.Pfaler () Mat Matematiikan perukuri KP3-i 11. lokakuuta / 246 A.Raila, J.v.Pfaler () Mat Matematiikan perukuri KP3-i 11. lokakuuta / 246 Johdanto Eimerkki 1 Laplace muunno on integraalimuunno, kuten myö Fourier muunno. Se on muotoa f F, F () k(, t)f (t) dt, joa integraali on f määrittelyalueen ja k(, t) on muunnoken ydin. Fourier muunnoken tapaukea integoidaan reaaliakelin, k(, t) e ti Laplace muunnokea t [, ], C + ja k(, t) e t. Laplace ja myö Fourier muunnoken tärkeimpiä ovellukia differentiaali ja integraaliyhtälöiden teoria. Laketaan vakiofunktion f (t) 1, kun t Laplace-muunno F (). L {f }() L {1}() Huomaa, että e t e} tre {{} e} tiim {{} 1 > nimenomaan koka oletamme Re > e t dt 1 e t 1, t (Re > ). A.Raila, J.v.Pfaler () Mat Matematiikan perukuri KP3-i 11. lokakuuta / 246 A.Raila, J.v.Pfaler () Mat Matematiikan perukuri KP3-i 11. lokakuuta / 246

3 Eimerkki 2 Laplace-muunnoken lineaariuu Laketaan ekponenttifunktion f : t e αt, miä α on vakio ja t Laplace-muunno F. L {e αt }() e t e αt dt 1 α e ( α)t. Kun Re ( α) > eli Re > α, aadaan L {e αt } 1 α. t Laue 1 Laplace-muunno on lineaarinen kuvau: Jo f, g ovat funktioita, joille muunno L {f }() on olemaa kaikilla > α f, muunno L {g}() on olemaa kaikilla > α g, ja a, b C ovat vakioita, niin kaikilla > max{α f, α g } L {af + bg}() al {f }() + bl {g}(). A.Raila, J.v.Pfaler () Mat Matematiikan perukuri KP3-i 11. lokakuuta / 246 A.Raila, J.v.Pfaler () Mat Matematiikan perukuri KP3-i 11. lokakuuta / 246 Toditu Hyperboliet funktiot Väite euraa uoraan määritelmätä ja integraalioperaattorin lineaariuudeta: Oletetaan Re > max{α f, α g }.Silloin L {af + bg}() a e t [af (t) + bg(t)] dt f (t)e t dt + b al {f }() + bl {g}(). g(t)e t dt Laketaan hyperbolien koinin ja inin Laplace-muunnoket. Koka coh at (e at + e at )/2, aadaan Laueeta 1 ja Eimerkitä 2 L {coh at} 1 2 ( L {e at }+L {e at } ) 2( 1 1 a + 1 ) + a Vataavati inh at (e at e at )/2 ja L {inh at} 1 2 ( L {e at } L {e at } ) 1 1 2( a 1 ) + a 2 a 2. a 2 a 2. A.Raila, J.v.Pfaler () Mat Matematiikan perukuri KP3-i 11. lokakuuta / 246 A.Raila, J.v.Pfaler () Mat Matematiikan perukuri KP3-i 11. lokakuuta / 246

4 Koini ja ini (ratkaiu reaalianalyyin avulla) Sijoittamalla f (t) co ωt ja g (t) e t oittaiintegrointikaavaan b a f (t)g b (t) dt f (t)g(t) b a f (t)g(t) dt aadaan L {co ωt}() L {in ωt}() ta e t e t co ωt dt co ωt ω t 1 ω L {in ωt}(). e t in ωt dt ω L {co ωt}(). e t in ωt dt Koini ja ini (ratkaiu reaalianalyyin avulla, jatkoa) Olemme johtaneet L {co ωt}:lle eityken L {in ωt}:n avulla ja kääntäen. Sijoitetaan ne toiiina: L {co ωt}() 1 ω L {in ωt}() 1 ω ( ω ) L {co ωt}, ) (1 + ω2 2 L {co ωt}() 1 2, L {co ωt}() ω 2. L {in ωt}() ω L {co ωt}()... ω 2 + ω 2. A.Raila, J.v.Pfaler () Mat Matematiikan perukuri KP3-i 11. lokakuuta / 246 A.Raila, J.v.Pfaler () Mat Matematiikan perukuri KP3-i 11. lokakuuta / 246 Muunoken realiuu Huomatu Jo f : R + R, eli f (t) R kaikilla t >, L {f }() eli L {f }() R kaikilla > ; f (t)e t }{{} R, > dt R Trigometriten funktioiden Laplace muunno aadaan myö käyttäen komplekianalyyiä: Erityieti in t, co t R kaikilla t >. (1) Sijoitetaan a iω Eimerkiä 2, ja toiaalta (2) käytetään Eulerin kaavaa e iωt co ωt + i in ωt ja muunnoken lineaariuutta, L {e iωt }() L {e iωt }() (1) 1 + iω iω ( iω)( + iω) 2 + ω 2 + i ω 2 + ω 2 (2) L {coωt + i in ωt} + iω 2 + ω 2 A.Raila, J.v.Pfaler () Mat Matematiikan perukuri KP3-i 11. lokakuuta / 246 Potenifunktio (luonnolliet luvut) Tutkitaan potenifunktion f (t) t n Laplace-muunnota, kun n, 1, 2,.... Eimerkin 1 nojalla, L {t 1} ( 1 ). L {t n+1 } voidaan ilmaita L {t n } avulla oittaiintegroimalla L {t n+1 }() Induktiolla aadaan yleieti e t t n+1 dt 1 e t t n+1 t } {{ } + n + 1 L {t n }() n L {tn 1 }() (n)! n+1. e t t n dt. } {{ } L {t n }() A.Raila, J.v.Pfaler () Mat Matematiikan perukuri KP3-i 11. lokakuuta / 246

5 Gamma-funktio Halutaan määritellä Laplace-muunno funktiolle t a, kun a > on reaalinen vakio. Tulo on helppo kirjoittaa Gamma-funktion Γ() t 1 e t dt, C + avulla. Jo Re niin integraali yllä uppenee iteieti. Gamma-funktiolle pätee, Γ(1) 1 Γ(1/2) π Γ( + 1) Γ(), C, Re Γ(n + 1) n Γ(n)... n!, n, 1, 2,... Huomaa Gamma-funktion ja kertoman yhtey. Kolmannen väitteen voi nähdä ooittaiintegroimalla: Γ( + 1) t e t dt t e t + }{{} t 1 e t dt Γ() A.Raila, J.v.Pfaler () Mat Matematiikan perukuri KP3-i 11. lokakuuta / 246 Kuva: Gamma-funktio reaaliakelilla. Huomaa erityieti lokaali minimi piteiden 1 ja 2 väliä. A.Raila, J.v.Pfaler () Mat Matematiikan perukuri KP3-i 11. lokakuuta / 246 Potenifunktio t a, a > Lähdetään liikkeelle Laplace-muunnoken määritelmätä. Oletetaan > ja tehdään muuttujanvaihto x t L {t a } Saadaan e t t a dt ja erityieti, koka Γ(n + 1) n!, e x( x ) a dx L {t a } (a+1) Γ(a + 1), 1 a+1 e x x a dx, } {{ } Γ(a+1) Kuva: Funktio h(z) Γ(z) komplekitaoa. L {t n } n! n+1. A.Raila, J.v.Pfaler () Mat Matematiikan perukuri KP3-i 11. lokakuuta / 246 A.Raila, J.v.Pfaler () Mat Matematiikan perukuri KP3-i 11. lokakuuta 27 2 / 246

6 Siirto :n uhteen Toditu Jo L {f } on tunnettu, niin funktion e at f (t) Laplace-muunno aadaan helpoti: Laue 2 Oletetaan, että f on Laplace-muuntuva, ja en muunno on F () kun Re > α. Tällöin kaikilla a C eli L {e at f (t)}() F ( a) e at f (t) L 1 {F ( a)}(t), kun Re ( a) > α Re > α + Re a. Suoraan määritelmätä aadaan F ( a) e ( a)t f (t) dt e t [e at f (t)] dt L {e at f (t)}. Jo F () on olemaa, kun Re > α, niin integraali on olemaa, kun Re ( a) > α. A.Raila, J.v.Pfaler () Mat Matematiikan perukuri KP3-i 11. lokakuuta / 246 A.Raila, J.v.Pfaler () Mat Matematiikan perukuri KP3-i 11. lokakuuta / 246 Eimerkki Etitään käänteimuunno f lauekkeelle F () L {f }() Käyttämällä käänteimuunnoken lineaariuutta laueke voidaan kirjoittaa oamurtoina, in ja co muunnokina Välittömäti iirtolaueeta ja trigonometriten ja hyperboliten funktioiden muunnokaavoita aadaan L {e at a co ωt}, L {e at ω in ωt}, ( a) 2 +ω 2 ( a) 2 +ω 2 L {e at a coh ωt}, L {e at ω inh ωt}. ( a) 2 ω 2 ( a) 2 ω 2 Valitemalla a 1 ja ω 41 a 2 2 nimittäjä voidaan kirjoittaa ( a) 2 + ω 2 ( 2 2a + a 2 ) + ω joten F () 3( + 1) 14 ( + 1) ( + 1) ( + 1) , f (t) L 1 {F }(t) e t (3 co 2t 7 in 2t). A.Raila, J.v.Pfaler () Mat Matematiikan perukuri KP3-i 11. lokakuuta / 246 A.Raila, J.v.Pfaler () Mat Matematiikan perukuri KP3-i 11. lokakuuta / 246

7 Exponentiaalinen kavu Integraali täyttää kavuehdon Jo g täyttää kavuehdon vakioilla M ja α niin integraalifunktio Sanomme että funktio f täyttää exponentiaalien kavuehdon jo on olemaa vakiot M > ja α > iten että kaikilla t määrittelyalueellaan f (t) Me αt. (1.2) Kavuvauhti on tärkeä, koka e antaa riittävän ehdon Laplace muunnoken uppenemielle. f (t) g() + g(t) dt täyttää ehdot vakioilla M g() + M α ja α α: Huomattavaa on, että kavuvauhti α ei muutu. Toditu: f (t) g() + g(t) dt g() + M e αt dt g() + M α (eαt 1) ( g() + M α )eαt A.Raila, J.v.Pfaler () Mat Matematiikan perukuri KP3-i 11. lokakuuta / 246 A.Raila, J.v.Pfaler () Mat Matematiikan perukuri KP3-i 11. lokakuuta / 246 Kaikki alemmat derivaatat täyttävät kavuehdon Laplace-muunnoken olemaaolo Jo f (n) täyttää kavuehdon vakioilla M n, α niin f (k), k, 1,..., n 1 täyttää kavuehdon vakiolla M k, α. M k riippuu arvoita f (k+1) (), f (k+1) (),..., f (n) (). Tod: Kun n 1 ja k valite edellieä kalvoa g f. Yleieä tapaukea valite f f (n) ja g f (n 1) ja käytä induktioita. Laue 3 Jo niin f (t) on määritelty ja paloittain jatkuva t R + ja f täyttää exponentiaalien kavuehdon vakioilla M ja α, Laplace-muunno L {f }() on olemaa ja analyyttinen H α ja L {f }() < C k jollakin vakiolla C ja k. A.Raila, J.v.Pfaler () Mat Matematiikan perukuri KP3-i 11. lokakuuta / 246 A.Raila, J.v.Pfaler () Mat Matematiikan perukuri KP3-i 11. lokakuuta / 246

8 Olkoon nyt ɛ ( α + Re )/2 jolloin α < α + ɛ Re ɛ < Re ja Toditu Laplace muunno on olemaa kaikilla H α : L {f }() F () F () Analyyttiyy euraa jo lauekeea F () e t f (t) dt f (t) e t dt integraali todella uppenee kaikilla H α. Me αt e tre dt ( t)e t f (t) dt M Re () α. A.Raila, J.v.Pfaler () Mat Matematiikan perukuri KP3-i 11. lokakuuta / 246 F () te tɛ e t(ɛ Re ) f (t) dt }{{}}{{} 1/(ɛe) Me ɛt M eɛ 2 4M e (α Re ) 2 joten F on analyyttinen funktio puolitaoa H α. Edelleen F (k) () ( t) k e t f (t) dt 4M ke k ɛ 2 4M (α Re ) 2 ke k Väite, että F voidaan rajoittaa avulla aadaa euraavati: Kun R, edeltä näkyy että F () < 4M/ 2 kun > 2α. Yleinen tapau H α aadaan tarkatemalla analyyttitä funktiota F φ ykikköympyrää joa φ on Möbiukuvau joka vie piteet φ : (α + ɛ, α ± i) (, ±i). Nyt φ(1) ja φ() α + ɛ ja F φ(ω) kavua voidaan tarkatella MacLaurin -arjan avulla. Ykityikohdat ohitetaan. A.Raila, J.v.Pfaler () Mat Matematiikan perukuri KP3-i 11. lokakuuta / 246 Käänteimuunnoken olemaaolo Toditu Laue Oletetaan: F on analyyttinen funktio puolitaoa H α : { C : Re > α}. On olemaa vakiot M ja k >, iten että F () M k, H α. Tällöin on olemaa funktio f, jolle F () L {f }(), L 1 {F }(t) f (t) : 1 2π δ+i δ i miä δ voidaan valita vapaati, kunhan δ > α. e t F () d, Oletetaan, että δ > α ja C γ R Γ R, joa γ R [δ + ir, δ ir], kuten kuvaa (nk. Bromwichin polku). Oletetaan, että on ellainen pite C:n iällä, että Re > δ > α. Koka F on alueea analyyttinen, aadaan Cauchyn integraalikaavata 2πi F () C F () z dz γ R F () z dz + Γ R F () z dz A.Raila, J.v.Pfaler () Mat Matematiikan perukuri KP3-i 11. lokakuuta / 246 A.Raila, J.v.Pfaler () Mat Matematiikan perukuri KP3-i 11. lokakuuta / 246

9 Mutta ML-epäyhtälötä aadaan uurille R:n arvoille F () z dz MR R k (R ), R joten Γ R δ+i F () 2πi F () δ i z dz Koka liäki L {e zt }() 1 z aamme L {g}() F () L {g}() 1 δ+i F (z) 2πi z dz L {g}() 1 2πi { L g(t) 1 2πi δ i δ+i δ i δ+i δ i F (z) L {e zt } dz } F (z)e zt dz () kun g f. Laplace muunnoken ykikäitteiyydetä euraa ettei muita funktioita f ole. A.Raila, J.v.Pfaler () Mat Matematiikan perukuri KP3-i 11. lokakuuta / Määritelmä ja peruominaiuudet 2 Differentiaalilakenta Derivaatan Laplace-muunno Integraalin Laplace-muunno Differentiaaliyhtälö ja Laplace-muunno 3 Yleiiä Laplace-muunnokia A.Raila, J.v.Pfaler () Mat Matematiikan perukuri KP3-i 11. lokakuuta / 246 Johdanto Laplace-muunno on erityien hyödyllinen ratkaitaea differentiaaliyhtälöitä ja niihin liittyviä alkuarvo-ongelmia. Ajatukena on, että funktioiden derivointi ja integrointi vataa muunnoten algebralliia operaatioita. Karkeati voidaan ajatella, että f :n derivointi vataa L {f }:n kertomita :llä ja f :n integrointi L {f }:n jakamita :llä. Derivaatan Laplace-muunno Laue 1 Olkoon f : R + C ja f (m) paloittain jatkuva ja toteuttaa ekponentiaalien kavuehdot (1.2) jollakin vakioilla α, M: f (m) (t) Me αt, t > (2.1) Tällöin L {f (k) } on määritelty kaikille k 1, 2,..., m ja L {f }() L {f }() f (), L {f }() 2 L {f }() f () f (), L {f }() 3 L {f }() 2 f () f () f (), k 1 L {f (k) }() k L {f }() k j f (j) (). j A.Raila, J.v.Pfaler () Mat Matematiikan perukuri KP3-i 11. lokakuuta / 246 A.Raila, J.v.Pfaler () Mat Matematiikan perukuri KP3-i 11. lokakuuta / 246

10 Toditu Eimerkki 1 Oletetaan että funktio g on paloittain jatkuva. Suoraan määritelmätä aadaan oittaiintegroimalla L {g } e t g (t) dt e t g(t) + e t g(t) dt. t }{{}}{{} g() L {g} Jo f (m) toteutaa kavuehdon, myö kaikki alemmat derivaatat f (k), k, 1, 2,..., m toteuttavat en (kato aikaiemmin). Yleinen f (k) kokeva väite aadaan induktiolla; ijoitetaan edellieen g(t) f (k 1), jolloin aadaan väite f (k) :lle. Tutkitaan funktiota f (t) t in ωt. Tällöin f (), f (t) in ωt + ωt co ωt, f (), f 2ω co ωt ω 2 t in ωt. Laketaan L {f } käyttäen hyväki Lauetta 1. Saadaan ii L {f } 2ω 2 + ω 2 ω2 L {f } 2 L {f }, L {f } L {t in tω} 2ω ( 2 + ω 2 ) 2. A.Raila, J.v.Pfaler () Mat Matematiikan perukuri KP3-i 11. lokakuuta / 246 A.Raila, J.v.Pfaler () Mat Matematiikan perukuri KP3-i 11. lokakuuta / 246 Eimerkki 2, koinin ja inin muunnoket Tarkatellaan funktiota f (t) co ωt. Nyt f () 1, f (), f (t) ω 2 co ωt. Käyttämällä Lauetta 1 ja Laplace-muunnoken lineaariuutta aadaan Sii L {f } 2 L {f } ω 2 L {f }. L {f } L {co ωt} 2 + ω 2. Vataavati funktiolle g(t) in ωt aadaan g(), g () ω co ωt, joten aadaan Saadaan L {g } L {g} ωl {co ωt}. L {inωt} ω ω L {co ωt} 2 + ω 2. Integraalin Laplace-muunno Laue 3 Oletetaan, että f (t) on paloittain jatkuva funktio, kun t ja en Laplace-muunno F () toteuttaa ekponentiaalien kavuehdon (1.2) vakioilla M, α. Tällöin { t } L f (u) du 1 t { 1 F (), eli f (u) du L }, 1 F () kun >, > α ja t >. Tämä tulo on erityien hyödyllinen Laplace-käänteimuunnoten etimieä. A.Raila, J.v.Pfaler () Mat Matematiikan perukuri KP3-i 11. lokakuuta / 246 A.Raila, J.v.Pfaler () Mat Matematiikan perukuri KP3-i 11. lokakuuta / 246

11 Toditu Differentiaaliyhtälön ratkaieminen Laplace-muunnoken avulla Olemme jo aikaiemmin ooittaneet että g(t) t f (u) du toteuttaa ekponentiaalien kavuehdon (1.2). Koka g (t) f (t) paiti niiä piteiä, joia f (t) ei ole jatkuva, g(t) on paloittain jatkuva. Edelleen, g() ja Laueen 1 nojalla L {f (t)} L {g (t)} L {g(t)} g() L {g(t)}. Tarkatellaan alkuarvo-ongelmaa y + ay + by r(t), y() K, y () K 1. Tehdään muunno Y L {y}, R L {r}. Saadaan [ 2 Y () y() y ()] + a[y () y()] + by () R(). Tämä voidaan edelleen kirjoittaa muotoon ( 2 + a + b)y () ( + a)y() + y () + R(). A.Raila, J.v.Pfaler () Mat Matematiikan perukuri KP3-i 11. lokakuuta / 246 A.Raila, J.v.Pfaler () Mat Matematiikan perukuri KP3-i 11. lokakuuta / 246 Differentiaaliyhtälön ratkaieminen.., jatkoa Eimerkki Kirjoitetaan Saadaan Q() a + b 1 ( a)2 + b 1 4 a2 Ratkaitaan y y t, y() 1, y () 1. Tekemällä Laplace-muunno aadaan 2 Y y() y () Y 1/ 2, Y () [( + a)y() + y ()]Q() + R()Q(). Erityieti, jo y() y (), niin Y RQ. Tulokena aadaan y L 1 {Y }. Huomautu: Tää joudutaan uein lakemaan oamurtoja. eli Nyt Q() 1/( 2 1), ja ii ( 2 1)Y / 2. Y ( + 1)Q ( 2 1). A.Raila, J.v.Pfaler () Mat Matematiikan perukuri KP3-i 11. lokakuuta / 246 A.Raila, J.v.Pfaler () Mat Matematiikan perukuri KP3-i 11. lokakuuta / 246

12 Eimerkki, jatkoa Sieventämällä ja uorittamalla jako oamurtoihin aadaan Y y L 1 {Y } L 1 { 1 1 e t + inh t t. } + L 1 { } L 1 { 1 2 } Eimerkki Ratkaitaan alkuarvo-ongelma y + y + 9y alkuarvoilla y(), 16, y (). Käyttämällä derivaatan Laplace-muunnoken kaavaa aadaan Ratkaitaan Y. Saadaan eli, 16( + 1) Y Käänteimuunnokella aadaan 2 Y, 16 + Y, Y. ( )Y, 16( + 1), y(t) L 1 {Y } e t/2(, 16 co, 16( + 1/2) +, 8 ( + 1/2) /4. 35, 8 35 ) t + in 4 35/4 4 t e,5t (, 16 co 2, 96t +, 27 in 2, 96t). A.Raila, J.v.Pfaler () Mat Matematiikan perukuri KP3-i 11. lokakuuta / 246 A.Raila, J.v.Pfaler () Mat Matematiikan perukuri KP3-i 11. lokakuuta / 246 Siirretty alkuarvo-ongelma Eimerkki Ratkaitaan alkuarvo-ongelma y + y 2t, y(π/4) π/2, y (π/4) 2 2. Jo alkuarvo-ongelman alkuarvot on annettu piteeä t > muunnetaan ongelma ijoitettamalla t t + t. Koka t t t Laplace-muunnota voidaan oveltaa ongelman ratkaiemieki tarkatelalla ongelmaa t funktiona. Saadaan t π/4, t t + π/4. Ratkaitava ongelma on ỹ + ỹ 2( t + π/4), ỹ() π/2, ỹ() 2 2, miä ỹ( t) y(t). Laplace-muunnoken avulla aadaan 2 Ỹ π/2 (2 2) + Ỹ 2/ 2 + π/(2), joten ( 2 + 1)Ỹ 2/ 2 + π/(2) + π/ A.Raila, J.v.Pfaler () Mat Matematiikan perukuri KP3-i 11. lokakuuta / 246 A.Raila, J.v.Pfaler () Mat Matematiikan perukuri KP3-i 11. lokakuuta / 246

13 Eimerkki, jatkoa Ratkaiemalla Ỹ aadaan 2 Ỹ ( 2 + 1) 2 + π/2 ( 2 + 1) + π/ Kahden eimmäien termin käänteimuunnoket lakettiin Eimerkiä 3, kaki viimeitä ovat inin ja koinin muunnoket (kertaa vakio). Ratkaiu on ii ỹ L 1 {Ỹ } 2( t in t) π(1 co t) π co t + (2 2) in t. 1 Määritelmä ja peruominaiuudet 2 Differentiaalilakenta 3 Yleiiä Laplace-muunnokia Siirto t:n uhteen Diracin deltafunktio Konvoluution Koka t t π/4, in t (in t co t)/ 2 ja y(t) 2t in t + co t. A.Raila, J.v.Pfaler () Mat Matematiikan perukuri KP3-i 11. lokakuuta / 246 A.Raila, J.v.Pfaler () Mat Matematiikan perukuri KP3-i 11. lokakuuta / 246 Uein eiintyvien funktoiden Laplace-muunnokia f (t) L {f } / 2. t 1/ 2 3. t 2 2!/ 3 4. t n, n 1, 2,... n! n+1 Γ(a+1) a+1 5. t a, a > 6. e at 1 a 7. co ωt 2 +ω 2 8. in ωt ω 2 +ω 2 9. coh at 2 a 2 1. inh at a 2 a e at co ωt a ( a) 2 +ω e at in ωt ω ( a) 2 +ω 2 Heaviiden funktion Laplace-muunno Tarkatellaan ykikköakelfunktiota eli Heaviiden funktiota u(t): {, kun t < a, u(t a) 1, kun t a, kun a. Suoraan määritelmätä aadaan L {u(t a)} e t u(t a) dt Heaviiden funktion muunnokeki ii aadaan L {u(t a)} e at, ( > ). a e t 1 dt e t ta. A.Raila, J.v.Pfaler () Mat Matematiikan perukuri KP3-i 11. lokakuuta / 246 A.Raila, J.v.Pfaler () Mat Matematiikan perukuri KP3-i 11. lokakuuta / 246

14 Siirto t:n uhteen Toditu Kirjoitetaan Laue 1 Jo funktio f (t) on Laplace-muuntuva kun > α, niin iirretyllä funktiolla {, kun t < a, g(t) f (t a)u(t a) f (t a), kun t a. on muunno kun > α ja L {g}() L {f (t a)u(t a)}() e a F (). e a F () e a e τ f (τ) dτ Sijoitetaan τ + a t ja aadaan e a F () a e t f (t a) dt. Siirretään integrointiväliä funktiolla u(t a) e a F () e t f (t a)u(t a) dt e (τ+a) f (τ) dτ. e t f (t) dt. Integraali yhtälön oikealla puolella on haluttu Laplace-muunno. A.Raila, J.v.Pfaler () Mat Matematiikan perukuri KP3-i 11. lokakuuta / 246 A.Raila, J.v.Pfaler () Mat Matematiikan perukuri KP3-i 11. lokakuuta / 246 Eimerkki 1: ykikköakelfunktion käyttö Eimerkki 1: ykikköakelfunktion käyttö, jatkoa Ilmaitaan funktio 2, kun t < 1, 1 f (t) 2 t2, kun 1 a < π/2, co t, kun t π/2. ykikköakelfunktion avulla, ja laketaan en Laplace-muunno. Funktio f (t) voidaan kirjoittaa f (t) 2(1 u(t 1))+ 1 2 t2( u(t 1) u(t 1 2 π)) +(co t)u(t 1 2 π). Lauetta 1 voidaan oveltaa erikeen kaikkiin termeihin, joia eiintyy muotoa f (t a)u(t a) oleva funktio. Jäljelle jää termi 2(1 u(t 1)), jonka muuno on 2(1 e )/. Laketaan L { (t 2 /2)u(t a) } ( ) e 2 { 1 L 2 t2( t 1 )} ( 1 2 π 3 + π π2 ) e π/2 8 { L (co t) (t 1 )} 2 π e π/2. L {f } aadaan lakemalla nämä yhteen. A.Raila, J.v.Pfaler () Mat Matematiikan perukuri KP3-i 11. lokakuuta / 246 A.Raila, J.v.Pfaler () Mat Matematiikan perukuri KP3-i 11. lokakuuta / 246

15 Diracin deltafunktio, kertauta Deltafunktion Laplace-muunno Palautetaan mieleen määritelmä { 1/ε, kun t [, ε], f ε (t), muulloin. Raja-arvona aadaan Diracin deltafunktio Erityieti pätee kaikille jatkuville g(t). δ(t) lim ε + f ε(t). g(t)δ(t a) dt g(a) u(t) u(t ɛ) ɛ Laketaan Laplace-muunno L {f ε (t a)} a+ε a 1 ε e t dt 1 ε [e a e (a+ε) ] Raja-arvo aadaan l Hôpitalin äännön nojalla. Joten L {δ(t a)} e a. e a 1 e ε ε }{{} 1, kun ɛ A.Raila, J.v.Pfaler () Mat Matematiikan perukuri KP3-i 11. lokakuuta / 246 A.Raila, J.v.Pfaler () Mat Matematiikan perukuri KP3-i 11. lokakuuta / 246 Eimerkki: vaaraniku jouea Tutkitaan jouiyteemin mallia, my + cy + ky r(t), miä m on jouea olevan punnuken maa, c on vaimenemikerroin, k jouivakio ja r(t) joueen vaikuttava ulkoinen voima. Tutkitaan tätä tyyppiä olevaa tilannetta, joa yhtälö on y + 3y + 2y δ(t 1), eli joueen kohdituu ykikköimpuli ( vaaraniku ) hetkellä t 1. Alua yteemi on lepotilaa, eli y() ja y (). Muodotetaan Laplace-muunno. Saadaan Eimerkki: vaaraniku jouea, jatkoa Ratkaitaan yhtälö algrebrallieti: Y () e ( 1 ( + 1)( + 2) ) e. + 2 Laueen 1 avulla ratkaiuki aadaan { y(t) L 1, kun < t < 1, {Y } e (t 1) e 2(t 1), kun t 1. ( )Y () e. A.Raila, J.v.Pfaler () Mat Matematiikan perukuri KP3-i 11. lokakuuta / 246 A.Raila, J.v.Pfaler () Mat Matematiikan perukuri KP3-i 11. lokakuuta / 246

16 Konvoluutio, motivaatio Konvoluutio, eimerkki Motivaatio: Tunnetaan muunnoket L {f }, L {g}. Halutaan löytää funktio h, jonka muunno on L {f }L {g}. Erityieti yleenä L {fg} L {f }L {g}. Tarkatellaan funktioita f e t, g 1, jolloin fg e t. Laketaan Laplace-muunnoket: L {f } L {fg} 1/( 1), L {g} 1/. Sii L {f }L {g} 1/( 2 ) L {fg}. A.Raila, J.v.Pfaler () Mat Matematiikan perukuri KP3-i 11. lokakuuta / 246 A.Raila, J.v.Pfaler () Mat Matematiikan perukuri KP3-i 11. lokakuuta / 246 Konvoluutio Toditu Määritellään f, g : R + C:n konvoluutio funktiona f g : R + C, jo ko integraali uppenee. (f g)(t) : t f (τ)g(t τ) dτ, Laue Jo funktiot f, g ovat Laplace-muuntuvia, niin L {f g} L {f }L {g}. Merkitään F () e τ f (τ) dτ, G() e ρ g(ρ) dρ. Aetetaan t ρ + τ, jolloin ρ t τ ja t:n vaihteluväli on τ:ta :ään. Kirjoitetaan G() τ e (t τ) g(t τ) dt e τ e t g(t τ) dt. τ A.Raila, J.v.Pfaler () Mat Matematiikan perukuri KP3-i 11. lokakuuta / 246 A.Raila, J.v.Pfaler () Mat Matematiikan perukuri KP3-i 11. lokakuuta / 246

17 Toditu, jatkoa Laketaan F ()G() e τ f (τ)e τ e t g(t τ) dt dτ f (τ) Vaihtamalla integrointijärjetytä aadaan F ()G() τ τ e t g(t τ) dt dτ. t e t f (τ)g(t τ) dτ dt L {f g}() e t (f g)(t) dt Eimerkki Etitään h(t), kun tunnetaan H() 1 ( a). Funktion 1/( a) käänteimuunno on f (t) e at, ja funktion 1/ käänteimuunno on g(t) 1. Laketaan konvoluutio h(t) e at 1 t e aτ 1 dτ 1 a (eat 1). A.Raila, J.v.Pfaler () Mat Matematiikan perukuri KP3-i 11. lokakuuta / 246 A.Raila, J.v.Pfaler () Mat Matematiikan perukuri KP3-i 11. lokakuuta / 246

Laplace-muunnoksesta ja differentiaaliyhtälöiden ratkaisemisesta sen avulla

Laplace-muunnoksesta ja differentiaaliyhtälöiden ratkaisemisesta sen avulla TAMPEREEN YLIOPISTO Pro gradu -tutkielma Jui Talja Laplace-muunnoketa ja differentiaaliyhtälöiden ratkaiemieta en avulla Informaatiotieteiden ykikkö Matematiikka Huhtikuu 2 Tampereen yliopito Informaatiotieteiden

Lisätiedot

Laplacemuunnosten perusteet kurssilla S1; v.1.0

Laplacemuunnosten perusteet kurssilla S1; v.1.0 Laplacemuunnoten peruteet kurilla S; v.. Jarmo Malinen. joulukuuta 29 Siältö Alkuanat 2 2 Määritelmiä 2 3 Laplace-muunnoken ominaiuukia 6 4 Sovellutu vakiokertoimiiin lineaariiin differentiaaliyhtälöihin

Lisätiedot

X 2 = k 21X 1 + U 2 s + k 02 + k 12. (s + k 02 + k 12 )U 1 + k 12 U 2. s 2 + (k 01 + k 21 + k 02 + k 12 ) s + k

X 2 = k 21X 1 + U 2 s + k 02 + k 12. (s + k 02 + k 12 )U 1 + k 12 U 2. s 2 + (k 01 + k 21 + k 02 + k 12 ) s + k Aalto-yliopiton Perutieteiden korkeakoulu Matematiikan ja yteemianalyyin laito Mat-49 Syteemien Identifiointi 0 harjoituken ratkaiut äytetään enin iirtofunktiomalli Tehdään Laplace-muunno: ẋ k 0 k x +

Lisätiedot

Laplace-muunnos. 8. marraskuuta Laplace-muunnoksen määritelmä, olemassaolo ja perusominaisuudet Differentiaaliyhtälöt Integraaliyhtälöt

Laplace-muunnos. 8. marraskuuta Laplace-muunnoksen määritelmä, olemassaolo ja perusominaisuudet Differentiaaliyhtälöt Integraaliyhtälöt 8. marraskuuta 216 Laplace-muunnoksen määritelmä, olemassaolo ja perusom Integraalimuunnos Integraalimuunnos on yleisesti muotoa F(u) = K(t, u)f (t)dt missä K on integraalin ydin. Tässä K ja f ovat tunnettuja.

Lisätiedot

Osa IX. Z muunnos. Johdanto Diskreetit funktiot

Osa IX. Z muunnos. Johdanto Diskreetit funktiot Osa IX Z muunnos A.Rasila, J.v.Pfaler () Mat-.33 Matematiikan peruskurssi KP3-i 9. lokakuuta 2007 298 / 322 A.Rasila, J.v.Pfaler () Mat-.33 Matematiikan peruskurssi KP3-i 9. lokakuuta 2007 299 / 322 Johdanto

Lisätiedot

HY / Matematiikan ja tilastotieteen laitos Tilastollinen päättely II, kevät 2017 Harjoitus 4 Ratkaisuehdotuksia. Tehtäväsarja I

HY / Matematiikan ja tilastotieteen laitos Tilastollinen päättely II, kevät 2017 Harjoitus 4 Ratkaisuehdotuksia. Tehtäväsarja I HY / Matematiikan ja tilatotieteen laito Tilatollinen päättely II, kevät 207 Harjoitu 4 Ratkaiuehdotukia Tehtäväarja I. (Kvantiili-kvantiili kuvion [engl. q q plot] idea.) Olkoon atunnaimuuttujalla X ellainen

Lisätiedot

Osa VI. Fourier analyysi. A.Rasila, J.v.Pfaler () Mat Matematiikan peruskurssi KP3-i 12. lokakuuta / 246

Osa VI. Fourier analyysi. A.Rasila, J.v.Pfaler () Mat Matematiikan peruskurssi KP3-i 12. lokakuuta / 246 Osa VI Fourier analyysi A.Rasila, J.v.Pfaler () Mat-1.1331 Matematiikan peruskurssi KP3-i 12. lokakuuta 2007 127 / 246 1 Johdanto 2 Fourier-sarja 3 Diskreetti Fourier muunnos A.Rasila, J.v.Pfaler () Mat-1.1331

Lisätiedot

SATE1050 Piirianalyysi II syksy 2016 kevät / 6 Laskuharjoitus 3 / Laplace-muunnos

SATE1050 Piirianalyysi II syksy 2016 kevät / 6 Laskuharjoitus 3 / Laplace-muunnos SAE1050 Piirianalyyi II yky 016 kevät 017 1 / 6 ehtävä 1. Muodota alla olevaa kuvaa eitetyn muotoien jännitteen aplace-muunno. u(t) - t Kuva 1. Jännitteen kuvaaja tehtävään 1. Määritetään funktio paloittain:

Lisätiedot

Laplace-muunnos: määritelmä

Laplace-muunnos: määritelmä Laplace-muunnos: määritelmä Olkoon f : [, [ R funktio. Funktion f Laplacen muunnos määritellään yhtälöllä F(s) = L(f) := f(t)e st dt edellyttäen, että integraali f(t)e st dt suppenee. Riittävä ehto integraalin

Lisätiedot

Harjoitus Etsi seuraavien autonomisten yhtälöiden kriittiset pisteet ja tutki niiden stabiliteettia:

Harjoitus Etsi seuraavien autonomisten yhtälöiden kriittiset pisteet ja tutki niiden stabiliteettia: Differentiaaliyhtälöt, Kesä 216 Harjoitus 2 1. Etsi seuraavien autonomisten yhtälöiden kriittiset pisteet ja tutki niiden stabiliteettia: (a) y = (2 y) 3, (b) y = (y 1) 2, (c) y = 2y y 2. 2. Etsi seuraavien

Lisätiedot

Insinöörimatematiikka D

Insinöörimatematiikka D Insinöörimatematiikka D M. Hirvensalo mikhirve@utu.fi V. Junnila viljun@utu.fi Matematiikan ja tilastotieteen laitos Turun yliopisto 2015 M. Hirvensalo mikhirve@utu.fi V. Junnila viljun@utu.fi Luentokalvot

Lisätiedot

13. Ratkaisu. Kirjoitetaan tehtävän DY hieman eri muodossa: = 1 + y x + ( y ) 2 (y )

13. Ratkaisu. Kirjoitetaan tehtävän DY hieman eri muodossa: = 1 + y x + ( y ) 2 (y ) MATEMATIIKAN JA TILASTOTIETEEN LAITOS Differentiaaliyhtälöt, kesä 00 Tehtävät 3-8 / Ratkaisuehdotuksia (RT).6.00 3. Ratkaisu. Kirjoitetaan tehtävän DY hieman eri muodossa: y = + y + y = + y + ( y ) (y

Lisätiedot

Insinöörimatematiikka D

Insinöörimatematiikka D Insinöörimatematiikka D M. Hirvensalo mikhirve@utu.fi V. Junnila viljun@utu.fi Matematiikan ja tilastotieteen laitos Turun yliopisto 2015 M. Hirvensalo mikhirve@utu.fi V. Junnila viljun@utu.fi Luentokalvot

Lisätiedot

Tehtävänanto oli ratkaista seuraavat määrätyt integraalit: b) 0 e x + 1

Tehtävänanto oli ratkaista seuraavat määrätyt integraalit: b) 0 e x + 1 Tehtävä : Tehtävänanto oli ratkaista seuraavat määrätyt integraalit: a) a) x b) e x + Integraali voisi ratketa muuttujanvaihdolla. Integroitava on muotoa (a x ) n joten sopiva muuttujanvaihto voisi olla

Lisätiedot

MS-C1350 Osittaisdifferentiaaliyhtälöt Harjoitukset 5, syksy Mallivastaukset

MS-C1350 Osittaisdifferentiaaliyhtälöt Harjoitukset 5, syksy Mallivastaukset MS-C350 Osittaisdifferentiaaliyhtälöt Haroitukset 5, syksy 207. Oletetaan, että a > 0 a funktio u on yhtälön u a u = 0 ratkaisu. a Osoita, että funktio vx, t = u x, t toteuttaa yhtälön a v = 0. b Osoita,

Lisätiedot

gallup gallup potentiaali ja voima potentiaali ja voima potentiaali ja voima potentiaali ja voima

gallup gallup potentiaali ja voima potentiaali ja voima potentiaali ja voima potentiaali ja voima aup Kuinka pajon käytät kurikirjaa (tai jotain muuta oppikirjaa)? a) Tututun aiheeeen ennen uentoja b) Luen kirjaa uentojen jäkeen c) Luen oppikirjaa ähinnä akareita tehdeä d) n koke oppikirjaan aup Kappae

Lisätiedot

y x1 σ t 1 = c y x 1 σ t 1 = y x 2 σ t 2 y x 2 x 1 y = σ(t 2 t 1 ) x 2 x 1 y t 2 t 1

y x1 σ t 1 = c y x 1 σ t 1 = y x 2 σ t 2 y x 2 x 1 y = σ(t 2 t 1 ) x 2 x 1 y t 2 t 1 1. Tarkastellaan funktiota missä σ C ja y (y 1,..., y n ) R n. u : R n R C, u(x, t) e i(y x σt), (a) Miksi funktiota u(x, t) voidaan kutsua tasoaalloksi, jonka aaltorintama on kohtisuorassa vektorin y

Lisätiedot

y = 3x2 y 2 + sin(2x). x = ex y + e y2 y = ex y + 2xye y2

y = 3x2 y 2 + sin(2x). x = ex y + e y2 y = ex y + 2xye y2 Matematiikan ja tilastotieteen osasto/hy Differentiaaliyhtälöt I Laskuharjoitus 2 mallit Kevät 219 Tehtävä 1. Laske osittaisderivaatat f x = f/x ja f y = f/, kun f = f(x, y) on funktio a) x 2 y 3 + y sin(2x),

Lisätiedot

S Piirianalyysi 2 1. Välikoe

S Piirianalyysi 2 1. Välikoe S-55.0 Piirianalyyi. Välioe 9.3.007 ae tehtävät eri paperille uin tehtävät 3 5. Muita irjoittaa joaieen paperiin elväti nimi, opielijanumero, urin nimi ja oodi. Tehtävät laetaan oaton oepaperille. Muita

Lisätiedot

S-55.1220 Piirianalyysi 2 Tentti 4.1.2007

S-55.1220 Piirianalyysi 2 Tentti 4.1.2007 S-55.2 Piirianalyyi 2 Tentti 4..07. Piiriä yöttää kaki lähdettä, joilla on eri taajuudet. Kuinka uuri on lämmöki muuttuva teho P? Piiri on jatkuvuutilaa. J 2 00 Ω 5µH 0 pf 0/0 V J 2 00/0 ma f MHz f 2 2MHz.

Lisätiedot

3.3 Funktion raja-arvo

3.3 Funktion raja-arvo 3.3 Funktion raja-arvo Olkoot A ja B kompleksitason joukkoja ja f : A B kuvaus. Kuvauksella f on pisteessä z 0 A raja-arvo c, jos jokaista ε > 0 vastaa δ > 0 siten, että 0 < z z 0 < δ ja z A f(z) c < ε.

Lisätiedot

KUINKA PALJON VAROISTA OSAKKEISIIN? Mika Vaihekoski, professori. Lappeenrannan teknillinen yliopisto

KUINKA PALJON VAROISTA OSAKKEISIIN? Mika Vaihekoski, professori. Lappeenrannan teknillinen yliopisto KUINKA PALJON VAROISTA OSAKKEISIIN? Mika Vaihekoki, proeori Lappeenrannan teknillinen yliopito Näin uuden vuoden alkaea ueat meitä miettivät ijoitualkkuna kootumuta. Yki kekeiitä kyymykitä on päätö eri

Lisätiedot

POSITIIVISEN LINSSIN POLTTOVÄLI

POSITIIVISEN LINSSIN POLTTOVÄLI S-108110 OPTIIKKA 1/6 POSITIIVISEN LINSSIN POLTTOVÄLI Laboratoriotyö S-108110 OPTIIKKA /6 SISÄLLYSLUETTELO 1 Poitiivien linin polttoväli 3 11 Teoria 3 1 Mittauken uoritu 5 LIITE 1 6 Mittaupöytäkirja 6

Lisätiedot

IV. TASAINEN SUPPENEMINEN. f(x) = lim. jokaista ε > 0 ja x A kohti n ε,x N s.e. n n

IV. TASAINEN SUPPENEMINEN. f(x) = lim. jokaista ε > 0 ja x A kohti n ε,x N s.e. n n IV. TASAINEN SUPPENEMINEN IV.. Funktiojonon tasainen suppeneminen Olkoon A R joukko ja f n : A R funktio, n =, 2, 3,..., jolloin jokaisella x A muodostuu lukujono f x, f 2 x,.... Jos tämä jono suppenee

Lisätiedot

S Piirianalyysi 2 2. välikoe

S Piirianalyysi 2 2. välikoe S-55.22 Piirianalyyi 2 2. välikoe 6.5.23 Lake tehtävät 2 eri paperille kuin tehtävät 3 5. Muita kirjoittaa jokaieen paperiin elväti nimi, opikelijanumero, kurin nimi ja koodi. Epäelvät vataupaperit voidaan

Lisätiedot

e int) dt = 1 ( 2π 1 ) (0 ein0 ein2π

e int) dt = 1 ( 2π 1 ) (0 ein0 ein2π Matematiikan ja tilastotieteen laitos Funktionaalianalyysin peruskurssi Kevät 9) Harjoitus 7 Ratkaisuja Jussi Martin). E Hilbert avaruus L [, π]) ja gt) := t, t [, π]. Määrää funktion g Fourier kertoimet

Lisätiedot

Matematiikan ja tilastotieteen laitos Reaalianalyysi I Harjoitus Malliratkaisut (Sauli Lindberg)

Matematiikan ja tilastotieteen laitos Reaalianalyysi I Harjoitus Malliratkaisut (Sauli Lindberg) Matematiikan ja tilastotieteen laitos Reaalianalyysi I Harjoitus 4 9.4.-23.4.200 Malliratkaisut (Sauli Lindberg). Näytä, että Lusinin lauseessa voidaan luopua oletuksesta m(a)

Lisätiedot

Kompleksianalyysi, viikko 4

Kompleksianalyysi, viikko 4 Kompleksianalyysi, viikko 4 Jukka Kemppainen Mathematics Division Reaalimuuttujan kompleksiarvoisen funktion integraali Aloitetaan reaalimuuttujan kompleksiarvoisen funktion integraalin määrittelyllä,

Lisätiedot

Ei-inertiaaliset koordinaatistot

Ei-inertiaaliset koordinaatistot orstai 25.9.2014 1/17 Ei-inertiaaliset koordinaatistot Tarkastellaan seuraavaa koordinaatistomuunnosta: {x} = (x 1, x 2, x 3 ) {y} = (y 1, y 2, y 3 ) joille valitaan kantavektorit: {x} : (î, ĵ, ˆk) {y}

Lisätiedot

LUKU 10. Yhdensuuntaissiirto

LUKU 10. Yhdensuuntaissiirto LUKU hdensuuntaissiirto Olkoot (M, N) suunnistettu pinta, p M ja v p R 3 p annettu vektori pisteessä p (vektorin v p ei tarvitse olla pinnan M tangenttivektori). Tällöin vektori (v p N(p)) N(p) on vektorin

Lisätiedot

ELEC-C4120 Piirianalyysi II 2. välikoe

ELEC-C4120 Piirianalyysi II 2. välikoe LC-C4 Piirianalyyi II 2. välikoe 8.4.4 Vataa KOLMN tehtävään.. e (t) R C Oheiea piiriä vaikuttaa taajännitelähde = V ekä e (t) = ê in(ω 0 t)+ê 2 in(2ω 0 t). Lake vatukea kuluva pätöteho P. ê = 2 V ê 2

Lisätiedot

LUKU 7. Perusmuodot Ensimmäinen perusmuoto. Funktiot E, F ja G ovat tilkun ϕ ensimmäisen perusmuodon kertoimet ja neliömuoto

LUKU 7. Perusmuodot Ensimmäinen perusmuoto. Funktiot E, F ja G ovat tilkun ϕ ensimmäisen perusmuodon kertoimet ja neliömuoto LUKU 7 Perusmuodot 7 Ensimmäinen perusmuoto Määritelmä 7 Olkoon ϕ: U R 3 tilkku Määritellään funktiot E, F, G: U R asettamalla (7) E := ϕ ϕ, F := ϕ, G := ϕ u u u u Funktiot E, F G ovat tilkun ϕ ensimmäisen

Lisätiedot

KOMPLEKSIANALYYSI I KURSSI SYKSY 2012

KOMPLEKSIANALYYSI I KURSSI SYKSY 2012 KOMPLEKSIANALYYSI I KURSSI SYKSY 2012 RITVA HURRI-SYRJÄNEN 8. Integraalilauseiden sovelluksia 1. Analyyttisen funktion sarjaesitys. (eli jokainen analyyttinen funktio on lokaalisti suppenevan potenssisarjan

Lisätiedot

4.3 Liikemäärän säilyminen

4.3 Liikemäärän säilyminen Tämän kappaleen aihe liikemäärän äilyminen törmäykiä. Törmäy on uora ja kekeinen, jo törmäävät kappaleet liikkuvat maakekipiteitten kautta kulkevaa uoraa pitkin ja jo törmäykohta on tällä amalla uoralla.

Lisätiedot

x 4 e 2x dx Γ(r) = x r 1 e x dx (1)

x 4 e 2x dx Γ(r) = x r 1 e x dx (1) HY / Matematiikan ja tilastotieteen laitos Todennäköisyyslaskenta IIA, syksy 217 217 Harjoitus 6 Ratkaisuehdotuksia Tehtäväsarja I 1. Laske numeeriset arvot seuraaville integraaleille: x 4 e 2x dx ja 1

Lisätiedot

Lukujonot Z-muunnos Z-muunnoksen ominaisuuksia Z-käänteismuunnos Differenssiyhtälöt. Z-muunnos. 5. joulukuuta Z-muunnos

Lukujonot Z-muunnos Z-muunnoksen ominaisuuksia Z-käänteismuunnos Differenssiyhtälöt. Z-muunnos. 5. joulukuuta Z-muunnos Lukujonot Z-muunnoksen ominaisuuksia Z-käänteismuunnos Differenssiyhtälöt 5. joulukuuta 2016 Lukujonot Z-muunnoksen ominaisuuksia Z-käänteismuunnos Differenssiyhtälöt Lukujonot Lukujonot Z-muunnoksen ominaisuuksia

Lisätiedot

Funktiojonot ja funktiotermiset sarjat Funktiojono ja funktioterminen sarja Pisteittäinen ja tasainen suppeneminen

Funktiojonot ja funktiotermiset sarjat Funktiojono ja funktioterminen sarja Pisteittäinen ja tasainen suppeneminen 4. Funktiojonot ja funktiotermiset sarjat 4.1. Funktiojono ja funktioterminen sarja 60. Tutki, millä muuttujan R arvoilla funktiojono f k suppenee, kun Mikä on rajafunktio? a) f k () = 2k 2k + 1, b) f

Lisätiedot

MS-C1420 Fourier-analyysi Esimerkkejä, perusteluja, osa I

MS-C1420 Fourier-analyysi Esimerkkejä, perusteluja, osa I MS-C140 Fourier-analyysi Esimerkkejä, perusteluja, osa I G. Gripenberg Aalto-yliopisto 3. tammikuuta 014 G. Gripenberg (Aalto-yliopisto MS-C140 Fourier-analyysiEsimerkkejä, perusteluja, osa3. I tammikuuta

Lisätiedot

12. laskuharjoituskierros, vko 16, ratkaisut

12. laskuharjoituskierros, vko 16, ratkaisut 1. lakuharjoitukierro, vko 16, ratkaiut D1. Muuttujien x ja Y havaitut arvot ovat: x 1 3 4 6 8 9 11 14 Y 1 4 4 5 7 8 9 a) Määrää regreiomallin Y i = α +βx i +ǫ i regreiokertoimien PNS-etimaatit ja piirrä

Lisätiedot

Satunnaismuuttujien muunnokset ja niiden jakaumat

Satunnaismuuttujien muunnokset ja niiden jakaumat Ilkka Mellin Todennäköisyyslaskenta Osa 2: Satunnaismuuttujat ja todennäköisyysjakaumat Satunnaismuuttujien muunnokset ja niiden jakaumat TKK (c) Ilkka Mellin (2007) 1 Satunnaismuuttujien muunnokset ja

Lisätiedot

KOMPLEKSIANALYYSI I KURSSI SYKSY 2012

KOMPLEKSIANALYYSI I KURSSI SYKSY 2012 KOMPLEKSIANALYYSI I KURSSI SYKSY 212 RITVA HURRI-SYRJÄNEN 6.1. Poluista. 6. Kompleksinen integrointi Olkoon [α, β] suljettu reaaliakselin väli, α < β, ja olkoon A kompleksitason avoin joukko. Polku on

Lisätiedot

Matemaattisessa analyysissa on usein käyttökelpoista soveltaa integraalimuunnoksia. Yksi tärkeimmistä on Laplace-muunnos. e st f(t)dt, s > s 0

Matemaattisessa analyysissa on usein käyttökelpoista soveltaa integraalimuunnoksia. Yksi tärkeimmistä on Laplace-muunnos. e st f(t)dt, s > s 0 Laplace-muunnos (Kr. 6. Aalto Mat-.32/332, C3-II/KP3-II, 8/23, Kari Eloranta Matemaattisessa analyysissa on usein käyttökelpoista soveltaa integraalimuunnoksia. Yksi tärkeimmistä on Laplace-muunnos. Määritelmä

Lisätiedot

Kompleksianalyysi, viikko 6

Kompleksianalyysi, viikko 6 Kompleksianalyysi, viikko 6 Jukka Kemppainen Mathematics Division Funktion erikoispisteet Määr. 1 Jos f on analyyttinen pisteen z 0 aidossa ympäristössä 0 < z z 0 < r jollakin r > 0, niin sanotaan, että

Lisätiedot

Oletetaan sitten, että γ(i) = η(j). Koska γ ja η ovat Jordan-polku, ne ovat jatkuvia injektiivisiä kuvauksia kompaktilta joukolta, ja määrittävät

Oletetaan sitten, että γ(i) = η(j). Koska γ ja η ovat Jordan-polku, ne ovat jatkuvia injektiivisiä kuvauksia kompaktilta joukolta, ja määrittävät HY / Matematiikan ja tilastotieteen laitos Vektorianalyysi II, syksy 18 Harjoitus 6 Ratkaisuehdotukset Tehtävä 1. Osoita, että sileille Jordan-poluille on voimassa : I R n ja : J R n (I) = (J) jos ja vain

Lisätiedot

12. ARKISIA SOVELLUKSIA

12. ARKISIA SOVELLUKSIA MAA. Arkiia ovellukia. ARKISIA SOVELLUKSIA Oleeaan, eä kappale liikkuu ykiuloeia raaa, eimerkiki -akelia pikin. Kappaleen nopeuden vekoriluonne riiää oaa vauhdin eumerkin avulla huomioon, ja on ehkä arkoiukenmukaiina

Lisätiedot

Insinöörimatematiikka D

Insinöörimatematiikka D Insinöörimatematiikka D M. Hirvensalo mikhirve@utu.fi V. Junnila viljun@utu.fi A. Lepistö alepisto@utu.fi Matematiikan ja tilastotieteen laitos Turun yliopisto 2016 M. Hirvensalo V. Junnila A. Lepistö

Lisätiedot

r > y x z x = z y + y x z y + y x = r y x + y x = r

r > y x z x = z y + y x z y + y x = r y x + y x = r HY / Matematiikan ja tilastotieteen laitos Vektorianalyysi I, syksy 018 Harjoitus Ratkaisuehdotukset Tehtävä 1. Osoita, että avoin kuula on avoin joukko ja suljettu kuula on suljettu joukko. Ratkaisu.

Lisätiedot

MS-C1420 Fourier-analyysi Esimerkkejä, perusteluja, osa I

MS-C1420 Fourier-analyysi Esimerkkejä, perusteluja, osa I MS-C14 Fourier-analyysi Esimerkkejä, perusteluja, osa I G. Gripenberg Aalto-yliopisto 3. tammikuuta 14 G. Gripenberg (Aalto-yliopisto MS-C14 Fourier-analyysiEsimerkkejä, perusteluja, osa3. I tammikuuta

Lisätiedot

Johdatus todennäköisyyslaskentaan Satunnaismuuttujien muunnokset ja niiden jakaumat. TKK (c) Ilkka Mellin (2004) 1

Johdatus todennäköisyyslaskentaan Satunnaismuuttujien muunnokset ja niiden jakaumat. TKK (c) Ilkka Mellin (2004) 1 Johdatus todennäköisyyslaskentaan Satunnaismuuttujien muunnokset ja niiden jakaumat TKK (c) Ilkka Mellin (2004) 1 Satunnaismuuttujien muunnokset ja niiden jakaumat Satunnaismuuttujien muunnosten jakaumat

Lisätiedot

MS-C1340 Lineaarialgebra ja differentiaaliyhtälöt

MS-C1340 Lineaarialgebra ja differentiaaliyhtälöt MS-C1340 Lineaarialgebra ja differentiaaliyhtälöt Differentiaaliyhtälöt, osa 1 Riikka Kangaslampi Matematiikan ja systeemianalyysin laitos Aalto-yliopisto 2015 1 / 20 R. Kangaslampi Matriisihajotelmista

Lisätiedot

KOMPLEKSIANALYYSI I KURSSI SYKSY exp z., k = 1, 2,... Eksponenttifunktion z exp(z) Laurent-sarjan avulla

KOMPLEKSIANALYYSI I KURSSI SYKSY exp z., k = 1, 2,... Eksponenttifunktion z exp(z) Laurent-sarjan avulla KOMPLEKSIANALYYSI I KURSSI SYKSY 2012 RITVA HURRI-SYRJÄNEN 11. Integrointi erillisen erikoispisteen ympäri Olkoot f analyyttinen punkteeratussa kiekossa D(z 0.r\{z 0 }. Funktiolla f on erikoispiste z 0.

Lisätiedot

[xk r k ] T Q[x k r k ] + u T k Ru k. }.

[xk r k ] T Q[x k r k ] + u T k Ru k. }. Mat-2.48 Dynaaminen optimointi Mitri Kitti/Ilkka Leppänen Mallivastaukset, kierros 3. Johdetaan lineaarisen aikainvariantin seurantatehtävän yleinen ratkaisu neliöllisellä kustannuksella. Systeemi: x k+

Lisätiedot

MS-A0107 Differentiaali- ja integraalilaskenta 1 (CHEM)

MS-A0107 Differentiaali- ja integraalilaskenta 1 (CHEM) MS-A17 Differentiaali- ja integraalilaskenta 1 CHEM) Laskuharjoitus 4lv, kevät 16 1. Tehtävä: Laske cos x dx a) osittaisintegroinnilla, b) soveltamalla sopivaa trigonometrian kaavaa. Ratkaisu: a) Osittaisintegroinnin

Lisätiedot

Laplace-muunnoksesta ja sen sovelluksista

Laplace-muunnoksesta ja sen sovelluksista TAMPEREEN YLIOPISTO Pro gradu -tutkielma Anni Meisalmi Laplace-muunnoksesta ja sen sovelluksista Informaatiotieteiden yksikkö Matematiikka Maaliskuu 212 Tampereen yliopisto Informaatiotieteiden yksikkö

Lisätiedot

Lukujonot Z-muunnos Z-muunnoksen ominaisuuksia Z-käänteismuunnos Differenssiyhtälöt. Z-muunnos. 1. joulukuuta Z-muunnos

Lukujonot Z-muunnos Z-muunnoksen ominaisuuksia Z-käänteismuunnos Differenssiyhtälöt. Z-muunnos. 1. joulukuuta Z-muunnos Lukujonot Z-muunnoksen ominaisuuksia Z-käänteismuunnos Differenssiyhtälöt 1. joulukuuta 2015 Lukujonot Z-muunnoksen ominaisuuksia Z-käänteismuunnos Differenssiyhtälöt Lukujono Lukujono on diskreetti funktio

Lisätiedot

Harjoitus 1. Tehtävä 1. Malliratkaisut. f(t) = e (t α) cos(ω 0 t + β) L[f(t)] = f(t)e st dt = e st t+α cos(ω 0 t + β)dt.

Harjoitus 1. Tehtävä 1. Malliratkaisut. f(t) = e (t α) cos(ω 0 t + β) L[f(t)] = f(t)e st dt = e st t+α cos(ω 0 t + β)dt. Harjoitus Malliratkaisut Tehtävä L[f(t)] ˆ f(t) e (t α) cos(ω t + β) f(t)e st dt ˆ e st t+α cos(ω t + β)dt cos(ω t + β) 2 (ej(ωt+β) + e j(ωt+β) ) L[f(t)] 2 eα 2 ˆ ˆ e st t+α (e j(ω t+β) + e j(ω t+β) )

Lisätiedot

y (0) = 0 y h (x) = C 1 e 2x +C 2 e x e10x e 3 e8x dx + e x 1 3 e9x dx = e 2x 1 3 e8x 1 8 = 1 24 e10x 1 27 e10x = e 10x e10x

y (0) = 0 y h (x) = C 1 e 2x +C 2 e x e10x e 3 e8x dx + e x 1 3 e9x dx = e 2x 1 3 e8x 1 8 = 1 24 e10x 1 27 e10x = e 10x e10x BM0A5830 Differentiaaliyhtälöiden peruskurssi Harjoitus 4, Kevät 017 Päivityksiä: 1. Ratkaise differentiaaliyhtälöt 3y + 4y = 0 ja 3y + 4y = e x.. Ratkaise DY (a) 3y 9y + 6y = e 10x (b) Mikä on edellisen

Lisätiedot

Värähdysliikkeet. q + f (q, q, t) = 0. q + f (q, q) = F (t) missä nopeusriippuvuus kuvaa vaimenemista ja F (t) on ulkoinen pakkovoima.

Värähdysliikkeet. q + f (q, q, t) = 0. q + f (q, q) = F (t) missä nopeusriippuvuus kuvaa vaimenemista ja F (t) on ulkoinen pakkovoima. Torstai 18.9.2014 1/17 Värähdysliikkeet Värähdysliikkeet ovat tyypillisiä fysiikassa: Häiriö oskillaatio Jaksollinen liike oskillaatio Yleisesti värähdysliikettä voidaan kuvata yhtälöllä q + f (q, q, t)

Lisätiedot

k = 1,...,r. L(x 1 (t), x

k = 1,...,r. L(x 1 (t), x Mat-2.148 Dynaaminen optimointi Mitri Kitti/Ilkka Leppänen Mallivastaukset, kierros 6 1. Johdetaan välttämättömät ehdot funktionaalin J(y) = t g(y(t), ẏ(t),..., dr y(t), t) dt dt r ekstremaalille, kun

Lisätiedot

Derivoimalla ensimmäinen komponentti, sijoittamalla jälkimmäisen derivaatta siihen ja eliminoimalla x. saadaan

Derivoimalla ensimmäinen komponentti, sijoittamalla jälkimmäisen derivaatta siihen ja eliminoimalla x. saadaan 87 5. Eliminoinimeneely Tarkaellaan -kokoia vakiokeroimia yeemiä + x a a x a x + a x b() x = = = +. a a x a x a x b () (3) b() x + Derivoimalla enimmäinen komponeni, ijoiamalla jälkimmäien derivaaa iihen

Lisätiedot

S-55.1220 Piirianalyysi 2 Tentti 1.9.2011

S-55.1220 Piirianalyysi 2 Tentti 1.9.2011 S-55.2 Piirianalyyi 2 Tentti.9.. e(t) L j(t) Lake vatukea lämmöki muuttuva teho P. = Ω L = mh = 2mF ω = 0 3 rad/ e = ê in(ωt) j = ĵ in(2ωt) ĵ = 0 A ê = 2 2 V. 2. u(t) k Kuvan mukainen taajännitelähteen

Lisätiedot

RATKAISUT: 8. Momentti ja tasapaino

RATKAISUT: 8. Momentti ja tasapaino Phyica 9. paino (7) : 8. Voian vari r on voian vaikutuuoran etäiyy pyöriiakelita. Pyöriiakeli on todellinen tai kuviteltu akeli, jonka ypäri kappale pyörii. Voian oentti M kuvaa voian vääntövaikututa tietyn

Lisätiedot

LUKU 3. Ulkoinen derivaatta. dx i 1. dx i 2. ω i1,i 2,...,i k

LUKU 3. Ulkoinen derivaatta. dx i 1. dx i 2. ω i1,i 2,...,i k LUKU 3 Ulkoinen derivaatta Olkoot A R n alue k n ja ω jatkuvasti derivoituva k-muoto alueessa A Muoto ω voidaan esittää summana ω = ω i1 i 2 i k dx i 1 dx i 2 1 i 1

Lisätiedot

Kompleksinen Laplace-muunnos

Kompleksinen Laplace-muunnos TAMPEREEN YLIOPISTO Pro gradu -tutkielma Päivikki Mäki Kompleksinen Laplace-muunnos Informaatiotieteiden yksikkö Matematiikka Kesäkuu 212 Tampereen yliopisto Informaatiotieteiden yksikkö MÄKI, PÄIVIKKI:

Lisätiedot

MS-A0305 Differentiaali- ja integraalilaskenta 3 Luento 3: Vektorikentät

MS-A0305 Differentiaali- ja integraalilaskenta 3 Luento 3: Vektorikentät MS-A0305 Differentiaali- ja integraalilaskenta 3 Luento 3: Vektorikentät Antti Rasila Matematiikan ja systeemianalyysin laitos Aalto-yliopisto Syksy 2016 Antti Rasila (Aalto-yliopisto) MS-A0305 Syksy 2016

Lisätiedot

Numeeriset menetelmät TIEA381. Luento 12. Kirsi Valjus. Jyväskylän yliopisto. Luento 12 () Numeeriset menetelmät / 33

Numeeriset menetelmät TIEA381. Luento 12. Kirsi Valjus. Jyväskylän yliopisto. Luento 12 () Numeeriset menetelmät / 33 Numeeriset menetelmät TIEA381 Luento 12 Kirsi Valjus Jyväskylän yliopisto Luento 12 () Numeeriset menetelmät 25.4.2013 1 / 33 Luennon 2 sisältö Tavallisten differentiaaliyhtälöiden numeriikasta Rungen

Lisätiedot

Differentiaali- ja integraalilaskenta 1 Ratkaisut 5. viikolle /

Differentiaali- ja integraalilaskenta 1 Ratkaisut 5. viikolle / MS-A8 Differentiaali- ja integraalilaskenta, V/7 Differentiaali- ja integraalilaskenta Ratkaisut 5. viikolle / 9..5. Integroimismenetelmät Tehtävä : Laske osittaisintegroinnin avulla a) π x sin(x) dx,

Lisätiedot

Analyysi I (sivuaineopiskelijoille)

Analyysi I (sivuaineopiskelijoille) Analyysi I (sivuaineopiskelijoille) Mika Hirvensalo mikhirve@utu.fi Matematiikan ja tilastotieteen laitos Turun yliopisto 2017 Mika Hirvensalo mikhirve@utu.fi Luentoruudut 19 1 of 18 Kahden muuttujan funktioista

Lisätiedot

MS-A0305 Differentiaali- ja integraalilaskenta 3 Luento 8: Divergenssi ja roottori. Gaussin divergenssilause.

MS-A0305 Differentiaali- ja integraalilaskenta 3 Luento 8: Divergenssi ja roottori. Gaussin divergenssilause. MS-A0305 Differentiaali- ja integraalilaskenta 3 Luento 8: Divergenssi ja roottori. Gaussin divergenssilause. Antti Rasila Aalto-yliopisto Syksy 2015 Antti Rasila (Aalto-yliopisto) MS-A0305 Syksy 2015

Lisätiedot

Mat-2.148 Dynaaminen optimointi, mallivastaukset, kierros 5

Mat-2.148 Dynaaminen optimointi, mallivastaukset, kierros 5 Mat-2.148 Dynaaminen optimointi, mallivastaukset, kierros 5 1. Kotitehtävä. 2. Lasketaan aluksi korkoa korolle. Jos korkoprosentti on r, ja korko maksetaan n kertaa vuodessa t vuoden ajan, niin kokonaisvuosikorko

Lisätiedot

= r, s. Jokaisella diedriryhmällä on vastaavanlainen esitys ryhmän O(2) < GL 2 (R) aliryhmänä. r 2 (C) r 2 (B) r 2 (A) s s

= r, s. Jokaisella diedriryhmällä on vastaavanlainen esitys ryhmän O(2) < GL 2 (R) aliryhmänä. r 2 (C) r 2 (B) r 2 (A) s s 6. Symmetinen yhmä Ääellien n alkiota kootuvan joukon { 2...n} pemutaatioyhmää kututaan ymmetieki yhmäki S n.hajoitutehtävän5nojallaminkätahanan alkion joukon pemutaatioyhmä on iomofinen yhmän S n kana.

Lisätiedot

MS-A0204 Differentiaali- ja integraalilaskenta 2 (ELEC2) Luento 9: Muuttujanvaihto taso- ja avaruusintegraaleissa

MS-A0204 Differentiaali- ja integraalilaskenta 2 (ELEC2) Luento 9: Muuttujanvaihto taso- ja avaruusintegraaleissa MS-A24 Differentiaali- ja integraalilaskenta 2 (ELEC2) Luento 9: Muuttujanvaihto taso- ja avaruusintegraaleissa Antti Rasila Matematiikan ja systeemianalyysin laitos Aalto-yliopisto Kevät 216 Antti Rasila

Lisätiedot

4. Ensimmäisen ja toisen kertaluvun differentiaaliyhtälöistä

4. Ensimmäisen ja toisen kertaluvun differentiaaliyhtälöistä 1 Laaja matematiikka 5 Kevät 010 4. Ensimmäisen ja toisen kertaluvun differentiaaliyhtälöistä Yksi tavallisimmista luonnontieteissä ja tekniikassa esiintyvistä matemaattisista malleista on differentiaaliyhtälö.

Lisätiedot

S-55.1220 Piirianalyysi 2 Tentti 27.10.2011

S-55.1220 Piirianalyysi 2 Tentti 27.10.2011 S-55.220 Piirianalyyi 2 Tentti 27.0. j(t) u(t) -piiriin vaikuttaa lähdevirta j(t) = A ĵ in(ωt)]. Lake piirin jännite u(t) ajan funktiona ja vatukea kuluva teho. Piiri on jatkuvuutilaa. ĵ = 0,5A = 2µF ω

Lisätiedot

Fourier-analyysi, I/19-20, Mallivastaukset, Laskuharjoitus 7

Fourier-analyysi, I/19-20, Mallivastaukset, Laskuharjoitus 7 MS-C14, Fourier-analyysi, I/19- Fourier-analyysi, I/19-, Mallivastaukset, Laskuharjoitus 7 Harjoitustehtävä 7.1. Hetkellä t R olkoon s(t) 1 + cos(4πt) + sin(6πt). Laske tämän 1-periodisen signaalin s Fourier-kertoimet

Lisätiedot

763306A JOHDATUS SUHTEELLISUUSTEORIAAN 2 Ratkaisut 1 Kevät y' P. α φ

763306A JOHDATUS SUHTEELLISUUSTEORIAAN 2 Ratkaisut 1 Kevät y' P. α φ 76336A JOHDATUS SUHTEELLISUUSTEORIAAN 2 Ratkaisut 1 Kevät 217 1. Koordinaatiston muunnosmatriisi (a) y' P r α φ ' Tarkastellaan, mitä annettu muunnos = cos φ + y sin φ, y = sin φ + y cos φ, (1a) (1b) tekee

Lisätiedot

Matematiikan tukikurssi

Matematiikan tukikurssi Matematiikan tukikurssi Kertausluento 2. välikokeeseen Toisessa välikokeessa on syytä osata ainakin seuraavat asiat:. Potenssisarjojen suppenemissäde, suppenemisväli ja suppenemisjoukko. 2. Derivaatan

Lisätiedot

Kvanttifysiikan perusteet 2017

Kvanttifysiikan perusteet 2017 Kvanttifysiikan perusteet 7 Harjoitus 3: ratkaisut Tehtävä Tarkastellaan äärettömän syvässä laatikossa (väli [, L) olevaa hiukkasta. Kirjoita energiatiloja E n vastaavat aaltofunktiot muodossa ψ n (x,

Lisätiedot

MS-A0207 Differentiaali- ja integraalilaskenta 2 (Chem) Yhteenveto, osa I

MS-A0207 Differentiaali- ja integraalilaskenta 2 (Chem) Yhteenveto, osa I MS-A0207 Differentiaali- ja integraalilaskenta 2 (Chem) Yhteenveto, osa I G. Gripenberg Aalto-yliopisto 21. tammikuuta 2016 G. Gripenberg (Aalto-yliopisto) MS-A0207 Differentiaali- ja integraalilaskenta

Lisätiedot

F {f(t)} ˆf(ω) = 1. F { f (n)} = (iω) n F {f}. (11) BM20A5700 - INTEGRAALIMUUNNOKSET Harjoitus 10, viikko 46/2015. Fourier-integraali:

F {f(t)} ˆf(ω) = 1. F { f (n)} = (iω) n F {f}. (11) BM20A5700 - INTEGRAALIMUUNNOKSET Harjoitus 10, viikko 46/2015. Fourier-integraali: BMA57 - INTEGRAALIMUUNNOKSET Harjoitus, viikko 46/5 Fourier-integraali: f(x) A() π B() π [A() cos x + B() sin x]d, () Fourier-muunnos ja käänteismuunnos: f(t) cos tdt, () f(t) sin tdt. (3) F {f(t)} ˆf()

Lisätiedot

Luku 16 Markkinatasapaino

Luku 16 Markkinatasapaino 68 Luku 16 Markkinataaaino 16.1 Markkinataaainon määrity Tarkatelemme kilailulliia markkinoita kaikki talouenitäjät hinnanottajia kaikki määrittävät arhaat ratkaiuna uhteea makimihintoihin talouenitäjien

Lisätiedot

Mellin-muunnos ja sen sovelluksia

Mellin-muunnos ja sen sovelluksia Mellin-muunnos ja sen sovelluksia LuK-tutkielma Eetu Leinonen 25645 Matemaattisten tieteiden laitos Oulun yliopisto Kevät 28 Sisältö Johdanto 2 Esitiedot 2 2 Mellin-muunnos 3 2. Muunnoksen perusominaisuuksia................

Lisätiedot

HY, MTO / Matemaattisten tieteiden kandiohjelma Todennäköisyyslaskenta IIa, syksy 2018 Harjoitus 3 Ratkaisuehdotuksia.

HY, MTO / Matemaattisten tieteiden kandiohjelma Todennäköisyyslaskenta IIa, syksy 2018 Harjoitus 3 Ratkaisuehdotuksia. HY, MTO / Matemaattisten tieteiden kandiohjelma Todennäköisyyslaskenta IIa, syksy 8 Harjoitus Ratkaisuehdotuksia Tehtäväsarja I. Mitkä seuraavista funktioista F, F, F ja F 4 ovat kertymäfunktioita? Mitkä

Lisätiedot

Todista raja-arvon määritelmään perustuen seuraava lause: Jos lukujonolle a n pätee lima n = a ja lima n = b, niin a = b.

Todista raja-arvon määritelmään perustuen seuraava lause: Jos lukujonolle a n pätee lima n = a ja lima n = b, niin a = b. 2 Lukujonot 21 Lukujonon määritelmä 16 Fibonacci n luvut määritellään ehdoilla Osoita: 17 a 1 = a 2 = 1; a n+2 = a n+1 + a n, n N a n = 1 [( 1 + ) n ( 2 1 ) n ] 2 Olkoon a 1 = 3, a 2 = 6, a n+1 = 1 n (na

Lisätiedot

Luento 2. Jaksolliset signaalit

Luento 2. Jaksolliset signaalit Luento Jaksollisten signaalien Fourier-sarjat Viivaspektri S-.7. Signaalit ja järjestelmät 5 op KK ietoliikennelaboratorio Jaksollinen (periodinen) Jaksolliset signaalit Jaksonaika - / / Perusjakso Amplitudi

Lisätiedot

MATEMATIIKAN PERUSKURSSI I Harjoitustehtäviä syksy Millä reaaliluvun x arvoilla. 3 4 x 2,

MATEMATIIKAN PERUSKURSSI I Harjoitustehtäviä syksy Millä reaaliluvun x arvoilla. 3 4 x 2, MATEMATIIKAN PERUSKURSSI I Harjoitustehtäviä syksy 6. Millä reaaliluvun arvoilla a) 9 =, b) + + + 4, e) 5?. Kirjoita Σ-merkkiä käyttäen summat 4, a) + 4 + 6 + +, b) 8 + 4 6 + + n n, c) + + +

Lisätiedot

integraali Integraalifunktio Kaavoja Integroimiskeinoja Aiheet Linkkejä Integraalifunktio Kaavoja Integroimiskeinoja Määrätty integraali

integraali Integraalifunktio Kaavoja Integroimiskeinoja Aiheet Linkkejä Integraalifunktio Kaavoja Integroimiskeinoja Määrätty integraali integraali 1 Matta-projekti(Aalto yliopisto): Integraali (http://matta.hut.fi/matta2/isom/html/isomli8.html ) Johdatus korkeakoulumatematiikkaan (Tampereen teknillinen korkeakoulu): Integraali (http://matwww.ee.tut.fi/jkkm/integraa/integ01.htm

Lisätiedot

Fourier-sarjat ja -muunnos

Fourier-sarjat ja -muunnos 24. marraskuuta 2016 Jaksolliset funktiot, trigonometriset sarjat, parilliset ja p Jaksolliset funktiot Funktio f : R R on jaksollinen, jos on olemassa p > 0 siten, että f (x + p) = f (x) kaikilla x R

Lisätiedot

Luku 4. Derivoituvien funktioiden ominaisuuksia.

Luku 4. Derivoituvien funktioiden ominaisuuksia. 1 MAT-1343 Laaja matematiikka 3 TTY 1 Risto Silvennoinen Luku 4 Derivoituvien funktioiden ominaisuuksia Derivaatan olemassaolosta seuraa funktioille eräitä säännöllisyyksiä Näistä on jo edellisessä luvussa

Lisätiedot

l 1 2l + 1, c) 100 l=0

l 1 2l + 1, c) 100 l=0 MATEMATIIKAN PERUSKURSSI I Harjoitustehtäviä syksy 5. Millä reaaliluvun arvoilla a) 9 =, b) 5 + 5 +, e) 5?. Kirjoita Σ-merkkiä käyttäen summat 4, a) + + 5 + + 99, b) 5 + 4 65 + + n 5 n, c)

Lisätiedot

l 1 2l + 1, c) 100 l=0 AB 3AC ja AB AC sekä vektoreiden AB ja

l 1 2l + 1, c) 100 l=0 AB 3AC ja AB AC sekä vektoreiden AB ja MATEMATIIKAN PERUSKURSSI I Harjoitustehtäviä syksy 7. Millä reaaliluvun arvoilla a) 9 =, b) + 5 + +, e) 5?. Kirjoita Σ-merkkiä käyttäen summat 4, a) + + 5 + + 99, b) 5 + 4 65 + + n 5 n, c) +

Lisätiedot

Ensimmäisen ja toisen kertaluvun differentiaaliyhtälöistä

Ensimmäisen ja toisen kertaluvun differentiaaliyhtälöistä 1 MAT-1345 LAAJA MATEMATIIKKA 5 Tampereen teknillinen yliopisto Risto Silvennoinen Kevät 9 Ensimmäisen ja toisen kertaluvun differentiaaliyhtälöistä Yksi tavallisimmista luonnontieteissä ja tekniikassa

Lisätiedot

MS-A0202 Differentiaali- ja integraalilaskenta 2 (SCI) Luento 4: Ketjusäännöt ja lineaarinen approksimointi

MS-A0202 Differentiaali- ja integraalilaskenta 2 (SCI) Luento 4: Ketjusäännöt ja lineaarinen approksimointi MS-A0202 Differentiaali- ja integraalilaskenta 2 (SCI) Luento 4: Ketjusäännöt ja lineaarinen approksimointi Antti Rasila Aalto-yliopisto Syksy 2015 Antti Rasila (Aalto-yliopisto) MS-A0202 Syksy 2015 1

Lisätiedot

KOMPLEKSIANALYYSI I KURSSI SYKSY 2012

KOMPLEKSIANALYYSI I KURSSI SYKSY 2012 KOMPLEKSIANALYYSI I KURSSI SYKSY 2012 RITVA HURRI-SYRJÄNEN 7. Integaalilauseita 7.1. Gousatin lemma. (Edouad Jean-Baptiste Gousat, 1858-1936, anskalainen matemaatikko) Olkoon R tason suljettu suoakaide,

Lisätiedot

Viivakuormituksen potentiaalienergia saadaan summaamalla viivan pituuden yli

Viivakuormituksen potentiaalienergia saadaan summaamalla viivan pituuden yli hum.9. oiman potentiaalienergia Potentiaalienergiata puhutaan, kun kappaleeeen vaikuttaa jokin konervatiivinen voima. oima on konervatiivinen, jo en tekemä tö vaikutupieen iirteä tiettä paikata toieen

Lisätiedot

Tilastotieteen jatkokurssi 8. laskuharjoitusten ratkaisuehdotukset (viikot 13 ja 14)

Tilastotieteen jatkokurssi 8. laskuharjoitusten ratkaisuehdotukset (viikot 13 ja 14) Tilatotietee jatkokuri 8. lakuharjoitute ratkaiuehdotuket (viikot 13 ja 14) 1) Perujoukko o aluee A aukkaat ja tutkittavaa omiaiuutea ovat tulot, Tiedämme, että perujouko tulot oudattaa ormaalijakaumaa,

Lisätiedot

Esimerkki 1 Ratkaise differentiaaliyhtälö

Esimerkki 1 Ratkaise differentiaaliyhtälö Esimerkki 1 Ratkaise differentiaaliyhtälö x 2 y xy =1/x. 1 / K. Tuominen kimmo.i.tuominen@helsinki.fi MApu II 1/20 20 Esimerkki 2 Ratkaise differentiaaliyhtälö x(ln y)y y ln x =0. 2 / K. Tuominen kimmo.i.tuominen@helsinki.fi

Lisätiedot

sin(x2 + y 2 ) x 2 + y 2

sin(x2 + y 2 ) x 2 + y 2 HY / Matematiikan ja tilastotieteen laitos Vektorianalyysi I, syksy 2017 Harjoitus 2 Ratkaisuedotukset 2.1. Tutki funktion g : R 2 R, g(0, 0) = 0, jatkuvuutta. g(x, y) = sin(x2 + y 2 ) x 2 + y 2, kun (x,

Lisätiedot

Insinöörimatematiikka D, laskuharjoituksien esimerkkiratkaisut

Insinöörimatematiikka D, laskuharjoituksien esimerkkiratkaisut Insinöörimatematiikka D, 406 6 laskuharjoituksien esimerkkiratkaisut Ratkaistaan differentiaaliyhtälö y = y () Tässä = d dy eli kyseessä on lineaarinen kertaluvun differentiaaliyhtälö: Yhtälön () homogenisoidulle

Lisätiedot

Matematiikan tukikurssi, kurssikerta 5

Matematiikan tukikurssi, kurssikerta 5 Matematiikan tukikurssi, kurssikerta 5 1 Jonoista Matematiikassa jono (x n ) on yksinkertaisesti järjestetty, päättymätön sarja numeroita Esimerkiksi (1,, 3, 4, 5 ) on jono Jonon i:ttä jäsentä merkitään

Lisätiedot