Starttifosforikokeen tuloksia 2012-2016 Sokerijuurikkaan Tutkimuskeskus (SjT)
Juurisato t/ha Juurisato t/ha Juurisato t/ha Juurisato t/ha Juurisadon muutos eri viljavuusluokissa Tyydyttävä P-luku alle 15mg/l Hyvä P-luku 15-20 mg/l 90 90 80 80 70 70 60 60 50 50 40 30 20 10 0 0 20 40 60 80 100 P lannoitus kg/ha 40 30 20 10 0 0 20 40 60 80 100 P lannoitus kg/ha Korkea P-luku 20-40 mg/l Arveluttavan korkea yli 40 mg/l 90 90 80 80 70 70 60 60 50 50 40 40 30 30 20 20 10 10 0 0 20 40 60 80 100 P lannoitus kg/ha 0 0 20 40 60 80 100 P lannoitus kg/ha Monen vuoden koeaineistoa jaettu maan fosforitason mukaan eri luokkiin. Kuvissa esitetty miten juurisato reagoi fosforilannoitukseen eri P-luokissa.
Juurisato t/ha Milloin hyötyä startista? 80 75 70 65 60 55 50 45 40 35 Maan P-luku "arveluttavan korkea" 30 0 5 10 15 20 25 30 35 40 45 Lannoite P kg/ha 2002 2003 2008 2012 2015 Kuvasta nähdään, että maan fosforin ollessa viljavuusluokassa Arveluttavan korkea saadaan satovastetta alhaisella fosforilannoituksella. Vuosien välillä on eroja.
Koealueiden viljavuusluvut 2012-2016 2012 2013 2014 2015 2016 maa HtS, m HeS,rm HeS, m HtS, m HtS, m ph 6.5 6.3 6.7 7 6.9 Ca 3800 2470 4630 3780 3290 K 311 207 290 182 217 P 46.9 23.7 17.6 26.5 35 Mg 283 319 212 277 138 Na 17 38 27 25 Mn 7 17 1.1 HtS, m HtMr,rm HsS,m HeS,m HtS, m ph 6.8 6.2 7.1 6.5 6.4 Ca 2600 1120 2350 2140 2250 K 210 70 157 182 139 P 25 33.3 22.2 79.1 9 Mg 350 81 227 144 160 Na 27 25 28 19 32 Mn 29 10 30 B 0.8 0.8
Koejäsenet P0 P5 P10 PR5 P0m Taulukko 1. Vuosina 2012-2016 Starttifosforikokeessa testattuja valmisteita. 2012 2013 2014 2015 2016 NK-lannoitus NK-lannoitus NK-lannoitus NK-lannoitus NK-lannoitus Vesi Vesi Vesi Vesi Ferticare Ferticare Ferticare Ferticare Ferticare PowerStart PowerStart PowerStart PowerStart PowerStart Fosforihappo Fosforihappo Fosforihappo Fosforihappo NxtTerra HiPhos Polyfosfaatti Polyfosfaatti Solatrel R-neste Ferticare Ferticare Ferticare Ferticare Ferticare Polyfosfaatti Solatrel HiPhos Polyfosfaatti Polyfosfaatti NxtTerra Fosforiravinne Fosforiravinne Fosforiravinne Fosforiravinne Fosforiravinne Starttiravinne R-rakeinen Na-liuos Na-liuos Mantrac Mantrac Bortrac Bortrac P0 Kontrollikäsittely P5 Käsittely jossa siemenriviin on lisätty 5 KgP/ha nesteenä P10 Käsittely jossa siemenriviin on lisätty 10 KgP/ha nesteenä PR5 Käsittely jossa lannoiteriviin on lisätty 5 KgP/ha rakeisena lannoitteena P0m Käsittely jossa siemenriviin on lisätty nesteenä jotain muuta ravinnetta kuin fosforia
Sokerisato kg/ha Starttifosforin vaikutus sokerisatoon kg/ha 9600 9500 9400 9300 9200 9100 9000 8900 8800 8700 8600 8500 Sokerisato kg/ha P0 P0m P10 P5 PR5 Kuvassa eri fosforimäärien (0, 5 ja 10 kg P/ha) vaikutus sokerisatoon, sekä eri käyttötapojen vertailua (P10 ja P5 nesteenä, PR5 rakeena). Tulokset viiden vuoden keskiarvoja. P0m on käsittely, jossa siemenriviin on laitettu jotain muuta ravinnetta kuin nestemäistä fosforia (tämä tulos vain kahdelta vuodelta).
Eri starttifosforimäärien vaikutus sokerisatoon kg/ha 10000 9500 9000 8500 8000 7500 7000 6500 6000 5500 10000 9500 9000 8500 8000 7500 7000 6500 6000 5500 5000 P0 Ferticare 5 PowerStart 5 Polyfosfaatti 5 Solatrel 5* Hiphos 5* 5000 P0 Ferticare 10 Polyfosfaatti 10 Solatrel 10* Hiphos 10* Erivalmisteiden vertailua kahdella fosforimäärällä. (*merkityt vain yhden vuoden tulos)
Starttifosfori vaikutus juurisatoon kg/ha ja sokeripitoisuuteen % Juurisato kg/ha Sokeri % 60000 18 58000 56000 54000 52000 50000 48000 46000 17,9 17,8 17,7 17,6 44000 P0 Ferticare P5 Ferticare P10 P-ravinne 5 17,5 Ferticare yleisemmin käytössä oleva valmiste. Kuvassa viidenvuoden keskiarvot koetuloksista.
Satovaste kg/ha Starttifosforin satovaste (kg/ha ) eri fosforiluokissa 1800 1600 1400 1200 1000 800 600 400 200 0 0 10 20 30 40 50 60 70 80 90 Maan P-luku mg/l P10 P5 PR5 P0m Laskettaessa koetulosten perusteella maan P-luvun ja starttifosforin riippuvuutta toisistaan, voidaan havaita että 5 ja 10 kg P/ha starttilannoitus antaa trendinomaisesti selvimmän satovasteen maan korkeissa fosforiluokissa. Kahden vuoden koetulosten perusteella voidaan havaita, että muut ravinteet eivät olleet riippuvaisia maan P-luvusta.
Satovaste kg/ha Maan lämpötila ja Starttifosfori Lämpötilakertymän vaikutus starttifosforin tehoon 1800 1600 1400 1200 1000 800 600 400 200 0 0 20 40 60 80 100 120 140 160 180 200 Lämpötilasummakertymä kylvöhetkellä C P10 P5 PR5 Starttifosfori parantaa taimen kasvuun lähtöä erityisesti kylmissä olosuhteissa. Koealueilla maanlämpötilaa ei ole mitattu joka vuosi, joten oheisessa kuvassa maanlämpötilaa kuvataan kylvöajankohdan lämpötilasummalla. Tästä esityksestä voidaan havaita, että alhaisemmissa lämpötiloissa pienempikin starttifosforin lisäys antaa selkeää satovastetta.
Kasvuston ottama fosforimäärä kg/ha 33 32 31 30 29 28 27 26 25 24 P0 P5 P10 PR 5 Maasta Lannoitteesta Maasta + Vuonna 2012 kasvinäytteistä määritettiin fosforipitoisuus, joiden perusteella laskettiin paljonko fosforia kasvit ottivat yhteensä (juuri + naatti). Nestemäisen tai rakeisen fosforin lisäys on lisännyt kasvin biomassa tuottoa ja sitä kautta lisännyt kasvin fosforin ottoa.
Starttifosforin vaikutus taimettumiseen 5,5 5 4,5 4 3,5 3 Taimettuminen kpl/m 2,5 21.5.2012 22.5.2012 23.5.2012 24.5.2012 25.5.2012 26.5.2012 27.5.2012 28.5.2012 P0 P5 P10 PR5 Starttifosforin vaikutusta taimettumiseen seurattiin vuonna 2012. Sillä ei ollut selvää vaikutusta taimettumiseen.
Yhteenveto Starttifosfori parantaa taimen kehitystä maaperän ollessa viileä vielä kylvöhetkellä Maaperän P-luvun ollessa luokassa arveluttavan korkea, jolloin fosforilannoituksen käyttö on kiellettyä, voidaan pienellä starttifosforimäärällä parantaa taimen kasvuun lähtöä ja tehostaa maaperän fosforin hyödyntämistä Nestemäisistä starttifosforilannoitteista Ferticare on käytetyin Suomessa Muita vastaavia starttifosforilannoitteita voi käyttää myös