Riskianalyysi ja riskien hallintasuunnitelma sekä projektisalkun hallinnan tavoitteiden kuvaus. tuotos 1

Samankaltaiset tiedostot
Riskianalyysi ja riskien hallintasuunnitelma sekä projektisalkun hallinnan tavoitteiden kuvaus. tuotos 1

Tutkimushankkeiden riskienhallinta

Hanketoiminnan STAK-kehän mukainen auditointimatriisi

Jyväskylän yliopiston laatutyö

1. Oppilaitoksella on kansainvälisyysstrategia tai se on osa oppilaitoksen strategiaa.

Raahen kaupunki Projektiohjeet luonnos

Hanketoiminnan STAK-kehän mukainen auditointimatriisi, suunnittelu

Nolla tapaturmaa Kulmakivet (luonnos) Tilannekatsaus Etera Ahti Niskanen

Sisäinen valvonta - mitä merkitsee luottamushenkilölle ja viranhaltijalle Rahoitusriskien hallinnan seminaari

Hyvän johtamisen kriteerit Arviointityökalu


Mediaseurannan monet kasvot - Mittarista koko talon strategiseksi työkaluksi Lauri Sainio Asiakkuuspäällikkö News Engine Oy

Rovaniemen kaupungin Tilaliikelaitoksen strategia 2017

Esimerkki sitoviin tavoitteisiin kohdistuvasta riskienarvioinnista ja niitä koskevista toimenpiteistä

Maaseuturahaston hankkeiden toteuttaminen ELY-keskuksesta rahoitettujen kehittämishankkeiden toteuttajille

Käytettävyys julkishallinnon tietojärjestelmähankinnoissa tilaajan näkökulmasta

Hanketoiminnan ja hankkeiden vaikuttavuuden edistäminen

Alueelliset työkokoukset, syksy 2011 Prosenttipäätökset ja rahoituserien käsittely (kysymyksiin ja havaintoihin perustuen)

YMPÄRISTÖKESKUKSEN TYÖHYVINVOINNIN TOIMINTASUUNNITELMA

Hankejohtaminen on keino organisoida, tukea organisaation perustehtävän toteutumista ja saada aikaan merkittäviä muutoksia. Visio Hanke.

! LAATUKÄSIKIRJA 2015

Asiakassetelin arvon määrittäminen

Keski-Pohjanmaan erikoissairaanhoito- ja peruspalvelukuntayhtymän sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteet

Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri

MAKSATUSPROSESSIKOULUTUS ESR-HANKETOIMIJOILLE

PoPSTer Viestintäsuunnitelma

FiDiPro -hankkeen projektinhallintahyvät. Hanna Rantala FiDiPro info

Kunnallisen toiminnan periaatteet, määritelty ja toimitaanko niiden mukaisesti? 3 strategialähtöiset

SALON SEUDUN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET

Tiedosta turvaa - työsuojeluviranomaisen näkökulma. Ylitarkastaja Keijo Päivärinta

Tekes innovaatiorahoittajana. Johtaja Reijo Kangas Tekes

Ekokompassilla kestävä suunta - ympäristövastuullisuus kilpailueduksi

Erilaisia Osaava verkostoja - Lapin hankkeiden Learning café

Esityksen sisältö. Ideasta hankkeeksi. Kulttuurihankkeen suunnittelu Novgorod 2013 Marianne Möller Hankeidea

Riskienhallintamalli. ja kuvaus riskienhallinnan kehittämisestä keväällä Inka Tikkanen-Pietikäinen

Data Sailors - COTOOL dokumentaatio Riskiloki

HANKINTASTRATEGIA. Kaupunginhallitus Kaupunginvaltuusto

MÄNTSÄLÄN KUNNAN HANKINTOJEN STRATEGISET TAVOITTEET

LAADUNHALLINNNAN KEHITTÄMINEN

Puitesopimuksen osapuolet ja soveltaminen

Keiturin Sote Oy. Strategia Asiakas, palvelut ja yhteistoiminta-alue 1

Ideasta hankkeeksi Kulttuurihankkeen suunnittelu Novgorod 2013 Marianne Möller

POP MAAKUNNAN ICT-VALMISTELU SOPIMUS PROJEKTIN TOTEUTTAMISESTA

Espoon projekti- ja ohjelmajohtamisen malli EsPro

SISÄISEN VALVONNAN PERUSTEET

Korkeakoulujen laskentatoimen tila -tutkimuksen välituloksia. Jukka Pellinen Jyväskylän yliopisto

Huippuyksiköiden taloudelliset vastuut ja velvollisuudet

FCG GRANT ADVISORS. Osaajia EU rahoituksen hakemiseen ja hyödyntämiseen

Lähilämpöverkoista ja uusista energiaratkaisuista liiketoimintaa matalaenergiarakentamisessa

Sisäisen valvonnan ja Riskienhallinnan perusteet

Kehittämisprosessin vaihemalli. Pirkko Mäkinen Asiantuntija, Työturvallisuuskeskus

Hanketoiminnan tutkimuseettiset kysymykset ja uudistuvan tietosuojalainsäädännön vaikutus tutkimustiedon hallintaan

Sopimus 1 (5)

STEA-AVUSTEISEN TOIMINNAN ARVIOINTI JA PALAUTTEEN KERUU

Kansainvälistyvä ammatillinen osaaminen

Arviointi ja mittaaminen

Hyvän johtamisen kriteerit julkiselle sektorille: Hyvällä johtamisella hyvään työelämään

Green Deal sopimuksen toimintamalli ja roolit Motiva 1

TAVOITTEENA NOLLA TAPATURMAA RAKENNUSTEOLLISUUDESSA 2020 Rakennusteollisuus RT ry:n kannanotto

HANKEHAKEMUS / FLATRATE 17%

Tekesin rahoittaman julkisen tutkimusprojektin ohjausryhmä

31 Helsingin seurakuntayhtymän käyttöönotettava ICT:n (tietoja viestintäteknologian) ja digitalisaation kehittämisen ohjausmalli

Työhyvinvointiarvio. 1. Työhyvinvointi johtamisessa. Työhyvinvoinnin tavoitteet, vastuut ja roolit

Hankestrategia Yhtymähallitus

Ekokompassilla kestävä suunta - ympäristövastuullisuus kilpailueduksi

LISÄYS SOPIMUKSEEN HELSINGIN KAUPUNGIN JA SUOMEN VALTION VÄLISESTÄ YHTEISTYÖSTÄ HELSINGIN OLYMPIASTADIONIN PERUSPARANNUSHANKKEEN RAHOITTAMISESSA

Sosiaali- ja terveydenhuollon ATK-päivät 2019

EURAN KUNTASTRATEGIA voimaan Uuden kuntalain mukaiset täydennykset Valtuusto /84

Korjausrakentaminen teeman tulosseminaari

TEKNILLINEN KORKEAKOULU Johtamisjärjestelmä

Projektien budjetointi Tatujärjestelmässä. Hanna Honkamäkilä Projektipalvelupäällikkö Oulun yliopisto

Läsnätyön juridiikka

TYÖPAIKALLA TAPAHTUVAN OPPIMISEN LAATUKRITEERIT

Yhteistoimintasopimus maaseutuhallinnon tehtävien järjestämisestä

YRITYSTEN TOIMINTAYMPÄRISTÖN KEHITTÄMIS- AVUSTUKSEN MAKSATUKSEN HAKEMISTA KOSKEVIA OHJEITA

Riskienhallinta. Minna Lehmuskero Johtaja, analyysitoiminnot Tela

TOIMIVAN LAADUNHALLINTAA JA LAADUN JATKUVAA PARANTAMISTA TUKEVAN JÄRJESTELMÄN KRITEERISTÖ

Talent Vectia Oy Tarjous

PIKKU KAKE HANKKEEN ALOITUSKOKOUS TALOUS /FLAT RATE 17%

Aloite Onko asioiden esittämistapa riittävän selkeä ja kieleltään ymmärrettävä?

Uudenkaupungin kaupungin sisäisen valvonnan ja riskien hallinnan perusteet

Rahoitusperiaate erityisasiantuntija Hanna Talka Etunimi Sukunimi

Kustannusmallien tavoitteet ja ominaisuudet

HENKILÖSTÖTUTKIMUS 2017 Parikkalan kunta. Jani Listenmaa, Hanna Aho

SISÄISESTI YHTENÄISEMMIN ULOS AVAUTUEN. Jyvälän Setlementti ry:n strategia

Oma Hämeen LAPE -HANKKEEN VIESTINTÄSUUNNITELMA Hanke liittyy Lapsi- ja perhepalvelujen muutosohjelmaan (LAPE)

OPINTOKESKUS SIVIKSEN KOULUTUKSEN LAATUMÄÄRITTELY - KOULUTUSTOIMINNAN JOHTAMINEN

HANKINTASTRATEGIA Kaupunginhallitus Kaupunginvaltuusto

Rakennusteollisuuden työturvallisuuskannanotto. RATUKE-seminaari , Kansallismuseo Tarmo Pipatti

CreaDemo. Kulttuurin ja luovien alojen tuotekehitysrahoitus. Diges ry 11/2011 1

EAKR-hankkeiden aloituspalaveri

Rahoitushaku prosessien automatisointiin Tuottavuutta edistetään robotiikan, tekoälyn tai muiden nousevien teknologioiden avulla.

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos

OULUTECH OY YRITYSHAUTOMO 1(14) KYSYMYKSIÄ LIIKETOIMINTASUUNNITELMAN TEKIJÄLLE. Yritys: Tekijä:

Lapin korkeakoulukonsernin KV seminaari

SYSTEMAATTINEN RISKIANALYYSI YRITYKSEN TOIMINTAVARMUUDEN KEHITTÄMISEKSI

Hankkeen toiminta. ESR-koordinaattori Sanna Laiho. Uudenmaan ELY-keskus

Potilasturvallisuuden johtaminen ja auditointi

Transkriptio:

Riskianalyysi ja riskien hallintasuunnitelma sekä projektisalkun hallinnan tavoitteiden kuvaus. tuotos 1 HANKETOIMINNAN LAADUN VARMISTUS Hanketoiminnan laadun varmistuksella tarkoitetaan tässä käytänteitä, joilla Jyväskylän Yliopiston hankkeet ja hankesalkku hallitaan niin että hanketoiminnan laatupolitiikan ja laatutavoitteiden mukaista. Jyväskylän Yliopiston laatutavoitteet hanketoiminnalle ovat seuraavat: Hanke on JY:n/tiedekuntien/laitosten/erillisyksiköiden asettamien tutkimukseen, koulutukseen, aluekehitykseen tai kansainvälistymiseen liittyvien tavoitteiden mukainen Hankkeen toteuttamiseen on sitoutunut riittävästi asiantuntemusta koko projektin keston ajaksi Hanke pysyy kustannusbudjetissaan Hankkeen rahoitusrakenne toteutuu Asiakkaat ja yhteistyökumppanit ovat tyytyväisiä projektin johtamiseen ja saavutettuihin tuloksiin Hankesuunnitelmaan kirjatut tavoitteet ja tulokset toteutuvat Projektihenkilöstö on tyytyväinen johtamiseen ja saavutettuihin tuloksiin Hanketoiminnan laadunvarmistuksen keinot ovat projektin ja projektisalkun hallinnan prosessien ja vastuiden määritteleminen, työkalujen hyödyntäminen, valvonta- ja tukipalveluiden kehittäminen sekä hanketoiminnan laatujärjestelmän jalkauttaminen. Riskejä ovat kaikki sellaiset tekijät/asiat, jotka uhkaavat laadukkaan projektin toteutumista. Seuraavassa taulukossa on kiteytetty riskianalyysi. Taulukko sisältää riskien tunnistamisen, vaikutusten ja todennäköisyyden arvioimisen sekä riskien hallintasuunnitelman/esityksen ehkäisevistä toimenpiteistä.

PROJEKTITOIMINNAN RISKIANALYYSI JA RISKIEN HALLINTASUUNNITELMA Tunnistetut riskit Esimerkiksi rahoitusta tai yhteistyöpyyntöjä on tarjolla. Laitokset ja yksiköt hakevat/käynnistävät projekteja, jotka eivät ole niiden tutkimus- ja/tai koulutusprofiilin ja/tai kehittämistavoitteiden mukaisia De facto yksittäiset asiantuntijat hakevat/käynnistävät projekteja - joissa JY on sopijaosapuolena joiden tavoitteet ovat ylimitoitettuja, resurssit/budjetti alimitoitettu ja/tai asiantuntijat eivät ole korvattavissa, jos he eivät olekaan käytettävissä projektissa JY/TDK:t/laitokset/yksiköt käynnistävät projekteja, joihin avainasiantuntijat eivät ole henkilökohtaisesti sitoutuneet. -> JY:n avainhenkilöt projektissa eivät ole projektin käytettävissä silloin kun projektissa tarvitaan asiantuntijapanosta ja/tai eivät pysty/halua antaa riittävää panosta projektille Riskien toteutumisen todennäköisyys ja vaikutukset JY:n tavoitteisiin liittyvät Projektista tulee taakka. Laitos tai yksikkö ei riittävästi seuraa/valvo projektin toteutumista/toteuttamista eikä huolehdi riittävästä resurssien kohdentamisesta. Koska vastuulliselta laitokselta/yksiköltä puuttuu intressi hoitaa hanke kunnolla, siitä tulee taakka. Laitos tai yksikkö ei riittävästi seuraa/valvo projektin toteutumista/toteuttamista eikä huolehdi riittävästä resurssien kohdentamisesta. Inhimillisiin resursseihin liittyvät Asiantuntijan panoksen puuttuminen silloin kun sitä tarvitaan vaikuttaa negatiivisesti aikataulun toteutumiseen, asiakkaiden, yhteistyökumppaneiden tai henkilöstön tyytyväisyyteen. Pahimmassa tapauksessa rahoitussuunnitelma ei toteudu ja rahoittajat/asiakkaat eivät maksa suunnitellusti. Huonoilla sisäisillä pelisäännöillä voi olla myös Riskinhallinta Riskien hallinta lähtee jo siitä vaiheesta kun jostakin ideasta tai yhteistyötarjouksesta lähdetään suunnittelemaan projektia. Suunnittelu merkitsee työnajankäyttöä ja sitä kautta kustannuksia. Viimeistään ei-strategian mukaiset projektit pitäisi saada estettyä ennen julkisen rahoituksen hakemista tai sopimuksen tekemistä, mielellään ja ideoimisvaiheessa. 1. JY:ssa on laatutavoitteet, johon liittyy kriteerit hyvälle projektille. Laitokset ja yksiköt vertaavat ideoita/yhteistyötarjouksia/suunnitelmia JY:n asettamiin kriteereihin. 2. Laitosten ja yksiköiden johto on tietoinen ideaja suunnitteluvaiheen projekteista (salkusta). Koulutuksella/tiedotuksella ja ohjeistuksella henkilöstö ohjataan tiedottamaan johtoa em. asioista. 3. Tietokantaan (mikä?) viedään viimeistään suunnitteluvaiheen projektit. 4. Määritellään hankkeiden ideointi- ja suunnitteluvaiheen prosesseja ja vastuita tarkemmin. Sama kuin edellinen. Pyritään vaikuttamaan rahoittajien prosesseihin siltä osin, kuka voi hakea rahoitusta Huom. riskien hallinta ei saa tappaa yksilöiden yrittelijäisyyttä, luovuutta eikä byrokratisoida neuvotteluita. 1. Sovitaan projektihenkilöstön kanssa heidän käytettävyydestään projektissa, resurssitarpeesta ja projektissa toimimisesta saatavasta korvauksesta sekä muista pelisäännöistä ennen projektin käynnistämistä tai työn aloittamisesta. 2. Luodaan toimivat asentanta ja työksiantokäytänteet.

Asiantuntijat lupautuvat projekteihin saadakseen kustannuspaikan tai ylimääräistä tuloa. Asiantuntijat eivät ymmärrä projektin velvoitteita eikä tarvittavaa työpanosta. -> Avainhenkilöt projektissa eivät ole projektin käytettävissä silloin kun projektissa tarvitaan asiantuntijapanosta ja/tai eivät pysty/halua antaa riittävää panosta projektille Linjaorganisaation tuki- ja valvontatehtävissä (taloushallinto, tiedotus, henkilöstöhallinto, kv. toimisto, innovaatiopalvelut jne.) toimivat henkilöt eivät pysty huolehtimaan tehtävistään joko siksi resurssit ovat alimitoitetut tai vastuut ovat epäselvät. Ao. taho ei tunne pelisääntöjä tai ei välitä pelisäännöistä vyöryttäen kustannuksia projektille. -> Joko JY tai yhteistyökumppanit kohdistavat projektille kustannuksia, joita ei hyväksytä Kustannusseurantaa ja toteutuksen aikaista kustannusten suunnittelua/sitomista ei ole vastuutettu tai siihen ei ole osaamista tai työkaluja. -> Projektin kustannusseuranta/-suunnittelu (toteutuksen aikana) pettää ja kustannusbudjetti ylitetään. Osallistuvat yritykset/muut tahot eivät raportoi suunniteltuja in-kind kustannuksia ajallaan. In-kind kustannuksia ei kerry suunnitellusti pitkäaikaisia vaikutuksia työilmapiriin ja työpaikalla viihtymiseen. Sama kuin edellinen Yksittäisten projektien taloushallinto, viestintä, henkilöstöhallinta ja riskienhallinta eri muodoissaan eivät toimi. Hankkeen hallinta laatutavoitteiden mukaisesti ei toimi. Kustannuksiin liittyvät Projektista ei laskuteta kaikkea mitä voitaisiin tehdä. Jää laskuttamalta kustannuksia mitkä jäävät lopulta laitokselle/yksikölle. Jää hyödyntämättä projektit investointien rahoittajana ja/tai kiinteiden kustannusten rahoituslähteinä. Projektissa voidaan laskuttaa suunniteltua vähemmän. Rahoitukseen liittyvät Sama kuin edellinen Linjaorganisaation (hallinnon) resursseja tuki- ja valvontapalveluiden tarjoamisessa vahvistetaan ja/tai prosesseja/vastuita määritellään uudella tavalla ja/tai organisoidutaan uudelleen. Projektitoiminnan laatujärjestelmä sisältää määrittelemisen kustannusten hallintaan. Vastuut siitä, kuka saa hyväksyä kustannuksia projektille, on selvästi määritelty. Sopimuksin ja projektihallintaprosessien (laskutus- ja laskunhyväksymiskäytänteet) avulla estetään yhteistyökumppaneihin liittyvä riski. Koulutetaan ja ohjeistetaan henkilöstö noudattamana järjestelmää. 1. Sama kuin edellinen 2. Talousjärjestelmä tukee kustannusseurantaa. 3. On selvästi motivoitunut vastuuhenkilö hankkeen seurannan osalta. Sopimuksiin laitetaan myös in-kind rahoitusta/kustannuksia koskeva kohta ja kohta, mitkä ovat seuraukset, jos suunnitelma ei toteudu. Projektipäälliköt ja/tai laitosten/yksiköiden tukihenkilöt huolehtivat seurannasta ja yhteistyökumppaneiden tiedottamisesta.

Julkinen rahoittaja muuttaa sopimusehtoja tai laitos/yksikkö ei tunne sääntöjä tai projekti ei toteudu sisällöllisesti niin kuin on suunniteltu. -> Julkinen rahoittaja maksaa vähemmän kuin on suunniteltu. JY saa vähemmän rahoitusta kuin oli suunniteltu. 1. Julkisen rahoittajan yksipuolisesti tekemiltä muutoksilta rahoitusehtoihin ei voida täysin suojautua. 2. Projektipäälliköt ja palvelukeskukset tuntevat julkisten rahoittajien pelisäännöt koulutuksen avulla. Projekti ei toteudu sisällöllisesti niin kuin on suunniteltu tai asiakas/pääsopijapuoli ei syystä tai toisesta ole halukas maksamaan niin kuin on sovittu. -> Asiakas tai pääsopija maksaa vähemmän kuin on suunniteltu. 1. Sopimuksilla suojaudutaan riskiltä, että asiakas/päämies ei maksa suunnitellusti. 2. Projektitoiminnan laatujärjestelmä sisältää määrittelemisen projektin sisällön toteutuksen osalta. Koulutetaan ja ohjeistetaan henkilöstö noudattamaan järjestelmää. 3. Hankkeiden sisällöllistä toteutumista osataan ja kyetään seuraavaan. Siihen on esim. raportointija dokumentointikäytänteitä, mittareita. 4. On olemassa vastuuhenkilö (projektipäällikkö? laitosjohtaja?) joka on motivoinut ja kykenevä seuraamaan sisällöistä toteutumista ja tekemään tarvittaessa toimenpiteitä riskin torjumiseksi. tyytyväisiä johtamisprosesseihin (sopiminen, muutokset aikatauluissa/budjetissa, ulkoisessa/sisäisessä viestinnässä) tyytyväisiä projektin tuloksiin tyytyväisiä projektin tuloksiin Asiakkaiden ja yhteistyökumppaneiden tyytyväisyyteen liittyvät muutoksia sopimusehtoinen projektin aikana. valmiita tekemään omaa osuuttaan projektin toteuttamisessa. muutoksia sopimusehtoinen projektin aikana. valmiita tekemään yhteistyötä projektin jälkeen eikä markkinoimaan JY:a yhteistyökumppanina. muutoksia heidän maksamaan/saamaan osuuteen projektibudjetista. Sisältöön liittyvät muutoksia heidän maksamaan/saamaan osuuteen 1. Projektitoiminnan laatujärjestelmä sisältää määrittelemisen projektin sisällön toteutuksen osalta. Koulutetaan ja ohjeistetaan henkilöstö noudattamaan järjestelmää. 2. Projekteihin on resurssoitu riittävästi osaamista ja henkilöstöä. Henkilöstö on käytettävissä ja sitoutunut. 3. Seurantajärjestelmät/indikaattorit, joilla saadaan tietoa tyytyväisyydestä projektin johtamiseen.

Vastuut ovat epäselvät, epäreilut tai epäkäytännölliset projektibudjetista. Henkilöstön tyytyväisyyteen liittyvät Työilmapiiri ja tiimin suorituskyky laskee Monet hankkeiden laatutavoitteet uhkaavat jäädä toteutumatta. 1. Projektitoiminnan laatujärjestelmä sisältää prosessien ja vastuiden määrittelemisen projektin ja projektisalkun hallinnan osalta. Koulutetaan ja ohjeistetaan henkilöstö noudattamaan järjestelmää. 2. Täsmennetään yksikön/laitoksen johtajan, projektipäällikön ja vastuullisen johtajan suhteita. Resurssit ovat riittämättömät suhteessa tehtäviin Tarkistetaan voidaan resursseja lisätä tai rationalisoida Taloudellinen korvaus projektissa toimimisesta on kohtuuton tai epäreilu suhteessa muihin Työilmapiiri ja tiimin suorituskyky laskee Tarkistetaan ovatko palkitsemiskäytänteet oikeudenmukaisia. Monet hankkeiden laatutavoitteet uhkaavat jäädä toteutumatta. Hankkeen tehtävissä toimiminen ei motivoi Toimivat asetanta- ja työksiantokäytänteet. sisällöllisesti Ajanhallintaan liittyvät Projektin tai sen raportointijakson aikana ei ehditä tehdä suunniteltuja/sovittuja toimintoja/tehtäviä. Aikamääriin mennessä ei saada aikaan tuotoksia/tuloksia Yhteistyökumppanit, asiakas tai projektihenkilöstö ei ole tietoinen missä mennään