Hankestrategia Yhtymähallitus

Transkriptio

1 Hankestrategia Yhtymähallitus

2 Sisällysluettelo 1. Hanketoiminnan tavoitteet Hankerahoitus Valtionavustukset EAKR-ohjelmat ESR-ohjelma Oma rahoitus Hankekumppanuudet Hankeprosessit Hyvät käytännöt... 3

3 1. Hanketoiminnan tavoitteet 2. Hankerahoitus 2.1 Valtionavustukset 2.2 EAKR-ohjelmat Kaikilla kuntayhtymän kehittämishankkeilla tulee olla yhteys ammatillisen koulutuksen perustehtävään. Hankkeiden tulee liittyä perusopetuksen, lisä- ja täydennys-koulutuksen, oppisopimuskoulutuksen taikka työelämän palvelu- ja kehittämistehtävän kehittämiseen. Hyvä hanke on sellainen, jonka vaikutukset voidaan nähdä vielä hankkeen päättymisen jälkeenkin. Hyvä hanke on huolellisesti suunniteltu ja sillä tulee olla realistiset mahdollisuudet toteutua. Hankesuunnittelun lähtökohtana tulee olla todettu tarve ja sen tulee pohjautua kuntayhtymän strategisiin tavoitteisiin. Hankkeiden tulisi tukea toisiaan, hyödyntää synergiaetuja. Tavoitteiltaan ja keinoiltaan päällekkäisiä hankkeita tulee välttää. Tavallisimmat rahoittajatahot ovat Opetus- ja kulttuuriministeriö/ Opetushallitus, Varsinais-Suomen Ely-Keskus ja Varsinais-Suomen liitto. Yleensä kaikki rahoittajat, joitakin poikkeuksia lukuun ottamatta edellyttävät hakijalta omarahoitusta. Rahoittajan myöntämä rahoitus on yleisimmin % kustannusarviosta. Jo suunnittelu- ja hakemusvaiheessa tulosalueiden tulee varautua omarahoitusosuuden kattamiseen. Monet hankkeet tukevat oppilaitoksen lisäksi esimerkiksi kuntien tai yritysten toimintaa. Tällöin näitä tahoja on syytä saada mukaan hanketta rahoittamaan. Opetushallitus julistaa vuosittain haettavaksi harkinnanvaraisia valtionavustuksia valitsemilleen teemoille, jotka tukevat ammatillisen koulutuksen valtakunnallisia tavoitteita. Muun muassa kansainvälisyyshankkeet kuuluvat tähän ryhmään ja niitä koskevat linjaukset on kirjattu kuntayhtymän kansainvälisyysstrategiaan. Euroopan unioni osallistuu suomalaisten alueiden kehittämiseen Euroopan aluekehitysrahaston varoin viiden ohjelman avulla. Rahastosta tuetaan hankkeita, jotka kehittävät yrityksiä, innovaatioiden syntymistä, verkottumista, osaamista ja alueiden saavutettavuutta. EAKR-ohjelmien rahoitusta käytetään yhdessä ESR-ohjelman rahoituksen kanssa kilpailukyvyn ja työllisyyden edistämiseksi. 1

4 Aluekehitysrahasto tukee yrityksiä ja alueiden rakenteellista kehitystä investoinneilla, joilla turvataan asukkaiden tasa-arvoisuus ja tulevaisuus eri maakunnissa. Aluekehitysrahasto keskittyy työllisyyden parantamiseen, alueiden kilpailukyvyn kehittämiseen ja elinvoimaisuuden lisäämiseen. Tavoitteet kannustavat yrittäjyyteen, innovaatioiden ja verkostojen synnyttämiseen, oppimis- ja innovaatioympäristöjen kehittämiseen sekä alueiden saavutettavuuden parantamiseen. 2.3 ESR-ohjelma Euroopan sosiaalirahaston (ESR) ohjelmasta tuetaan työllisyyttä ja osaamista edistäviä hankkeita. Rahoituksella tuetaan heikoimmassa asemassa olevia ryhmiä ja edistetään tasa-arvoisuutta. ESR-ohjelman rahoitusta käytetään EAKR-ohjelmien rahoituksen kanssa työllisyyden ja kilpailukyvyn edistämiseksi. ESR tukee työelämän ja yritystoiminnan kehittämistä lisäämällä työntekijöiden ja yrittäjien osaamista ja ammattitaitoa. Sosiaalirahaston ohjelmassa rahoitetaan hankkeita, joilla koulutetaan esimerkiksi pitkäaikaistyöttömiä tai vajaakuntoisia työelämään. Tavoitteina on työllistymisen edistäminen, työssä pysyminen ja syrjäytymisen ehkäisy. Ohjelmassa rahoitetaan myös rakenteellisen kehittämisen hankkeita, esimerkiksi koulutusjärjestelmien ja työpaikalla tapahtuvan oppimisen uudistamista, jotka koskettavat laajaa joukkoa ihmisiä pitkällä aikavälillä. Hankkeilla parannetaan koulutuksen vastaavuutta työelämän tarpeisiin, koulutuksesta työelämään siirtymistä sekä aikuisväestön edellytyksiä osallistua koulutukseen. ESR-ohjelmassa on valtakunnallinen osio ja neljä alueellista osiota. Manner-Suomessa toteutettava Euroopan sosiaalirahaston ohjelma jakautuu valtakunnalliseen ja alueelliseen osaan. Valtakunnallisiin teemojen mukaisiin hankkeisiin ohjataan noin puolet ESR-rahoituksesta. Ne, kuten alueellisista osioistakin rahoitettavat hankkeet, toteutetaan alueilla. Etelä- Suomella, Länsi-Suomella, Itä-Suomella ja Pohjois-Suomella on oma alueellinen osionsa, joka perustuu alueiden työllisyys-, elinkeino- ja osaamisstrategioihin. 2.4 Oma rahoitus Oppilaitoksilla voi olla myös hankkeita, jotka rahoitetaan omalla tulorahoituksella. Jatkuva kehittämistyö vaatii joskus edetäkseen struktuuria ja vastuuttamista. Hankkeistamisella voidaan tehostaa kehitystyön etenemistä. Myös yksittäinen työntekijä voi toteuttaa kehittämishankkeen esimerkiksi liittyen opettajien työssä-oppimisjaksoihin. 2

5 2.5 Hankekumppanuudet 3. Hankeprosessit 4. Hyvät käytännöt Kuntayhtymän oppilaitokset voivat toteuttaa tulosaluekohtaisia hankkeita tai olla mukana kuntayhtymän yhteisissä hankkeissa. Lisäksi oppilaitokset voivat olla joko yhdessä tai erikseen kumppanina maakunnallisissa hankkeissa. Tulosaluekohtaiset hankkeet ovat luonteeltaan ja tavoitteiltaan paikallisia ja hyödyttävät oman alueensa toimintaa. Kumppanuushankkeiden etuna on hyvien käytäntöjen leviäminen ja verkostoista hyötyminen. Hankeprosessi käynnistyy kehittämistarpeen havaitsemisella. Haasteet muunnetaan tavoitteiksi ja mietitään keinot tavoitteisiin pääsemiseksi. Nimetään välittömät ja välilliset kohderyhmät sekä valitaan mahdolliset kumppanit, joiden osallistuminen on tarpeen hankkeen tavoitteiden saavuttamiseksi. Laaditaan aikataulu ja suunnitellaan budjetti sekä henkilöstöresurssien tarve. Kun suunnitelma on valmis, se esitellään tulosalueen rehtorille. Kuntayhtymäjohtaja hyväksyy tulosalueen rehtorin puoltaman hankehakemuksen edelleen rahoittajalle esitettäväksi. Hankkeelle nimetään vastuuhenkilö sekä ohjausryhmä, jossa tulosalueen johtoryhmä on mukana. Tarvittaessa hankkeelle nimetään myös työryhmä hanketyöntekijän työn tueksi. Kuntayhtymätason hankkeiden ohjausryhmään nimetään kuntayhtymän johtoryhmä. Koko hankeprosessi on kuvattu kuntayhtymän IMS-toimintajärjestelmässä. Kuntayhtymän hanketoimintaa hallinnoidaan sähköisesti yhtenäisen hanketietokannan avulla. Tietokantaan liitetään kaikki hankkeeseen liittyvä dokumentaatio, kuten hanke-suunnitelmat, viranomaiskäsittelyn vaiheet, seuranta- ja arviointitiedot, raportit ja talouden seurantatiedot. Kuntayhtymän oppilaitoksilla on pitkä kokemus hankkeiden hakemisesta ja toteutuksesta. Rahoittajan edellyttämä byrokratiakin alkaa olla hallinnassa. On kuitenkin hyvä muistaa kokemuksen kautta opittuja hyviä käytäntöjä ja pyrkiä noudattamaan yhteisesti sovittuja pelisääntöjä hankkeen kaikissa vaiheissa. Lounais-Suomen koulutuskuntayhtymän hankkeissa noudatetaan muun muassa seuraavia hyviä käytäntöjä: 3

6 projektin henkilöresurssiin ja toimenkuviin on kiinnitettävä riittävästi huomiota jo suunnitteluvaiheessa kokoaikaisen projektipäällikön rekrytointi talon ulkopuolelta on joissakin hankkeissa järkevää projektihenkilöstön tulee saada projektille tarvittavat henkilöresurssit projektisuunnitelma tulee päivittää ongelmien ilmaantuessa organisaatiolla tulee olla selkeä hankestrategia: organisaation perustehtävästä selkeästi poikkeavia projekteja ei pidä lähteä hakemaan etukäteissuunnittelu ja projektisuunnitelmaan panostaminen on tärkeää: mitä oikeasti halutaan kehittää, miten hyvät käytännöt siirretään pysyviksi toimintamalleiksi johto mukaan jo projektin suunnitteluvaiheeseen pienilläkin projekteilla tulee olla yhteinen tavoite: olla osa suurempaa kokonaisuutta projektin vastuuhenkilön roolia tulee korostaa johdolla tulee olla selkeä omistajuus organisaation projektisalkkuun projektihenkilöstön tulee säännöllisesti tiedottaa johdolle projektin vaiheista mahdollisimman konkreettisella tasolla: sisäisen tiedotuksen merkitys korostuu projektin toimijoiden tulee tarkoin tutustua rahoittajan ohjeisiin projektisuunnitelma tulee laatia ymmärrettävällä kielellä välttäen projektislangia selkeä ja huolellinen dokumentointi koko projektin ajalta on tärkeää. 4