Korkeakoulujen laskentatoimen tila -tutkimuksen välituloksia. Jukka Pellinen Jyväskylän yliopisto

Transkriptio

1 Korkeakoulujen laskentatoimen tila -tutkimuksen välituloksia Jukka Pellinen Jyväskylän yliopisto

2 Tavoite Kuvailla korkeakoulujen johdon laskentatoimen käytäntöjä kattavasti

3 Tutkimusaineisto

4 Analyysi Jakaumat ja käytäntöjen suhteellinen yleisyys Käytäntöjen yhdenmukaisuus vs. diversiteetti Ammattikorkeakoulut ja yliopistot omina ryhminään AMK ja YO sektoreiden välinen vertailu

5

6 Mahdollistaako raportointi johdon valvontatehtävän toteutumisen? Niukin raportointi Rehtorille Oulussa, Jyväskylässä ja Diakoniassa vain budjetti ja tuloksellisuus Hallitukselle vain budjetti Haaga-Heliassa ja Lapissa Yksikön johdolle raportointi yleisesti ottaen niukempaa Laajimmat raportoinnit: Häme, Savonia, Metropolia, Vaasa, Lahti Niukimmillaan vain budjettiseuranta: Haaga-Helia, Humak, Jyväskylä

7 Kustannuslaskennan käytännöissä paljon eroja Tarkoituksesta samanmielisyys Paitsi palautteen antaminen yksikköjohdon suoriutumisesta 3/18 ei nähnyt kl tehtäväksi Laskennan rakenteissa paljon eroja Laskentahierarkia ja tulosalueet Puolet vain tutkinto-ohjelman kannattavuutta, Puolet myös opintojaksojen kannattavuutta Palkkakustannusten kohdentaminen: työsuunnitelma ja tuntiseuranta Työajankohdennus: koko henkilöstö tai opetus- ja tutkimushenkilöstö tai vain hankkeissa toimivat Tilakustannukset: Vaasassa ja Laureassa ei kohdisteta yksiköille, muissa vaihtelevin perustein, Ainoastaan Lapissa erotetaan käyttämättömän kapasiteetin kustannukset Tukipalvelujen kustannusten kohdistusperusteet käyttöä mallintavia, paitsi Diakonia ja Savonia, joissa palkka/kulut Frekvenssi: kuukausittain tai tarpeen mukaan, Oulu kvartaalettain

8 Mihin kustannuslaskennan kehittämistarpeet perustuvat? Kaikkien muiden paitsi Lahden ja Vaasan amk kustannuslaskennassa on kehitettävää Kolme useimpien mielestä tärkeintä kustannuslaskennan kehittämisen syytä Ammattikorkeakoulun taloudellisen tilanteen muuttuminen on luonut tarpeita säästöjen kohdentamiseen tuloksellisuutta vaarantamatta 10/15 Ammattikorkeakoulun taloushallinnon asiantuntijoiden arvio johtamistilanteen uusista vaatimuksista 8/15 Ammattikorkeakoulun operatiivisen johdon vaatimuksista 6/15 Kustannuslaskennan hyödyntäminen johdon raportoinnissa 6/15

9 Täydentävän rahoituksen projektien taloushallinto Amk tietojärjestelmät hajanaisempia kuin yliopistoissa Erilaisia integrointiratkaisuja Oulussa, Lahdessa, Lapissa, Diakoniassa, Savoniassa, XAMK ja Kajaani Muilla erillisjärjestelmät kirjanpito, työajanseuranta, Excel Käsitykset kustannusten kohdentumisesta projekteille vaihtelevat Projektiin sisältyvän yk-korvauksen käsittelyt vaihtelevat

10 Budjetoinnin kirjavat käytännöt Itsenäisyys: Strategisia ja budjettiyksikköjä Yleensä vuorovaikutteinen, paitsi Autoritäärinen Centria, Tampere, Jyväskylä, XAMK Demokraattinen Vaasa, Humak, Diakonia Sisäinen rahoituksen allokointi: OKM malli ja sen soveltamisaste tai jokin muu malli Jos yksikössä jää määrärahaa käyttämättä, ylijäämä siirtyy korkeakoulun yhteisiin, paitsi Metropoliassa kehittämisrahoitukseen liittyvä järjestely Jos yksikön budjetti ylittyy, sisäisiä taselaskentakäytäntöjä Centriassa, Oulussa, Humakissa, Metropoliassa Tulosohjaus ja budjetointi: erillisiä Oulu, Jyväskylä ja Centria Talouden ennakointi yleensä 3-5 vuotta eteenpäin, paitsi 1 v Centria, Vaasa, Seinäjoki

11 Investointisuunnittelu Yleensä investointiesitys, jota perusteltu kustannusten ja hyötyjen pohjalta, paitsi Lahti ja Jyväskylä, joissa tulosneuvotteluun liittyvä listaus tärkeistä asioista Yleensä johto arvioi esitykset korkeakoulun strategian pohjalta, Paitsi Diakonia ja Jyväskylä, joissa valmistelu on delegoitu suunnittelijoille ja käsitellään osana yksiköiden tulossopimusta Yleensä investointien toteutumista seurataan, Paitsi Centriassa, Tampereella, Vaasassa ja Jyväskylässä

12 Riskienhallinta Yleensä koko toiminnan kattava Vain koko korkeakoulun tasolla 8/18 Korkeakoulun ja yksikköjen tasolla 10/18 Yleensä menetelminä käytössä riskien tunnistaminen ja olennaisuuden arviointi, mutta myös taloudellisten vaikutusten arviointi 11/18 Riskikartta 8/18 Ohjelmisto (Reportronic) 1/18

13 Aineettomat voimavarat Yleensä yllättävän laaja-alaista ja säännöllistä tunnuslukujen raportointia, mutta suppeimmillaan voimavarat on tunnistettu mutta niiden kehitystä ei raportoida/seurata säännöllisesti: Centria, Oulu, Humak, Jyväskylä, XAMK

14 Taloushallinnon organisointi ja voimavarat Yleensä keskitetty korkeakoulun hallintoon Paitsi Lappi ja Seinäjoki yksikköihin Kajaani, Tampere, Satakunta osin ulkoistettu Yleensä voimavarat pysyneet samana, vaikka tehtävät lisääntyneet Paitsi Centria, Satakunta, Laurea, Kajaani saaneet 1-2 lisää Hämeestä ja Savoniasta vähennetty

15 Tulevaisuuden suunnitelmat Sisäisen laskennan eli budjetoinnin, sisäisten rahoitusmallien, ennakoinnin, raportoinnin ja kustannuslaskennan kehittäminen painottuu Ohjelmistohankinnat, automaatio, prosessien digitalisointi ja järjestelmäintegraatio Projektinhallinnan kehittäminen Rakenteellisen kehittämisen vaikutuksien ennakointia Myös tyytyväisyyttä nykykäytäntöihin Lahti, Vaasa, Laurea, XAMK

16 Johtopäätös Vaikka AMK toimintaympäristössä on monia yhdenmukaisuutta ajavia voimia, miksi johdon laskentatoimen käytännöt ovat silti varsin erilaisia?