VAKUUTTAVIA VAIKUTUKSIA. Projektitoimiston päällikkö Matti Mäkelä Turun kaupungin sivistystoimiala

Samankaltaiset tiedostot
Hankkeiden vaikuttavuuden osoittaminen. Projektipäällikkö Matti Mäkelä Huippu-hanke Turun kaupungin sivistystoimiala

MAAHANMUUTTAJANUOREN KOULUTUSPOLUN MONET MUTKAT SUORIKSI Projektikoordinaattori Anu Parantainen Maahanmuuttajanuorten VaSkooli -hanke

Projektipäällikkö Matti Mäkelä Turun kaupungin kasvatus- ja opetustoimi LAAJENNETUN KOULUTUSTAKUUN REUNAEHDOT. Koulutustakuu NYT -seminaari

VASKOOLI-PROJEKTI: KOULUTUSTAKUUMALLISTA HYVIKSI KÄYTÄNNÖIKSI

Ammatillisen koulutuksen läpäisyn tehostamisohjelman seurannan tuloksia

NUORISOTAKUU NYT JA TULEVAISUUDESSA

Ammatillisen perus- ja lisäkoulutuksen valtionavustukset 2014

Läpäisyn tehostamisohjelma osana koulutustakuuta Elise Virnes

Ammatillinen koulutus ja sen ajankohtaiset haasteet

Tiedonsiirron ja nivelvaihetiimin vuosikello. Aika Sisältö Kohderyhmä Vastuutaho Nivelvaihetiimin toimenpiteet ja vastuu/-t

Ammatillisen koulutuksen läpäisyn tehostamisohjelman seurannan tuloksia

TUTKINTOJEN AUDITOINNIT

Kilpailu- ja valmennustoiminnan hyödyt ja hyödyntäminen. EuroSkills2016-koulutuspäivä Eija Alhojärvi

Osaamisen ja sivistyksen parhaaksi

Mihin on nyt päästy ja miten jatketaan tästä eteenpäin?

Ammatillisen peruskoulutuksen kehittämishaasteet Sirkka-Liisa Kärki Ammatillinen peruskoulutus -yksikön päällikkö, opetusneuvos

OPPILAAN- JA OPINTO-OHJAUKSEN KANSALLINEN FOORUMI Tilaisuuden avaus

Nuorisotakuu määritelmä

KEVÄÄLLÄ 2016 HAUSSA!

Valmentava ja kuntouttava opetus ja ohjaus. Työelämään valmentautuminen ja työllistyminen - yhteistyön kehittäminen työelämän kanssa

Valmentavat koulutukset VALMA JA TELMA kenelle ja miten?

Sujuvuutta siirtymiin työpajojen ja koulutuksen järjestäjien välisellä yhteistyöllä

Katsaus Opetushallitukselle toimitettujen AmKesujen sisältöihin

Ammatillisen koulutuksen ohjauksen laadunvarmistus

Ammatillinen reformi ja opettaja

Nuorisotakuun toimeenpano ammatillisen koulutuksen keskeiset toimet

Ammatillisen erityisopetuksen asiantuntijapalvelut, YTY-hankeen helmiä. Erityisopetuksen kansalliset kehittämispäivät

Ammatillisen koulutuksen läpäisyn tehostamisohjelma

Vammaisen ja erityistä tukea tarvitsevan tie ammatilliseen koulutukseen ja työelämään

Kuntien, oppilaitosten ja työpajojen merkitys nuorisotakuun toteuttamisessa

Nuorisotakuu koskee kaikkia nuoria. Elise Virnes

Ammatillisen koulutuksen läpäisyn tehostamisohjelman seurannan tuloksia

Työelämäpedagogi. Mitä työelämäpedagogiikka on?

TUOTE-, PROSESSI- JA MENETELMÄKÄYTÄNNÖN KUVAUSLOMAKE

Miten kehittämishankkeiden hyvät käytännöt siirtyvät arjen toimintaan? Sirkka Hulkkonen

Valtionavustusten vaikuttavuus - Ammatillisen koulutuksen kehittämishankkeet Pasi Kankare

Ammatilliseen peruskoulutukseen ohjaavan ja valmistavan koulutuksen kokeilu - Väliraporttien kertomaa Ammattistartista

OPETUSHALLITUKSEN TILANNEKATSAUKSET JA ANALYYSIT AJANKOHTAISISTA KOULUTUSPOLIITTISISTA AIHEISTA

Ammatillisen perus- ja lisäkoulutuksen kehittämis- ja sopeuttamistarpeet. Ammatillisen koulutuksen seminaari Kuopio Mika Tammilehto

Nuorten yhteiskuntatakuu eli nuorisotakuu 2013

Ammatillisen perus- ja lisäkoulutuksen valtionavustukset TIEDOTUSTILAISUUS Ryhmä 2

Oppisopimuskoulutusta koskevien selvitysten tuloksia Opetusneuvos Mari Pastila-Eklund

Koulun rooli syrjäytymiskehityksessä

Vamos via Valma! - loppuselvitystä

Koulutustarjonta Opintopolku.fi -hakupalvelu

Välittämistä ja konkretiaa Nuorten ja ammattilaisten kohtaamisia koulutuksen ja työelämän rajapinnoilla. Laura Halonen & Elina Nurmikari

Ilman taitavia, innovatiivisia ja ammatillisesti sivistyneitä onnistujia maailma ei tule toimeen

Osa valtakunnallista Sujuvat siirtymät - toimenpidekokonaisuutta

HUIPUT KEHIIN WORKSHOP Näkökulmia lahjakkaiden koulutukseen

Ammatillisen koulutuksen läpäisyn tehostamisohjelma. Missä mennään helmikuussa 2014

Läpäisyn tehostaminen - seminaari Kokemuksia ja näkemyksiä keskeyttämisestä ja läpäisystä

Valmentavat koulutukset Vankilaopetuksenpäivät 2015 Tampere opetusneuvos Anne Mårtensson Ammatillisen koulutuksen osasto

OPPIMISTULOSTEN ARVIOINNIN TAVOITTEET JA PERIAATTEET SEKÄ KEHITTÄMISHAASTEET. Opetusneuvos Anu Räisänen

Valmistavien ja valmentavien koulutusten yhteistyöseminaari Koulutuspolitiikan osasto Ammatillisen koulutuksen vastuualue Elise Virnes

Osaamisen arviointi, arvosanan antaminen ja arvioinnin dokumentointi ammatillisessa peruskoulutuksessa M. Lahdenkauppi

Liikkuja polku verkostotapaaminen

Henkilökohtaistamisen prosessi

Kestävän kehityksen kriteerit, ammatilliset oppilaitokset

Aikuis-keke hanke - Aikuiskoulutuksen kestävän kehityksen sisällöt, menetelmät ja kriteerit

Ajankohtaista ministeriöstä - Nuorten oppisopimuskoulutuksen kehittäminen. Opso ry syysseminaari Opetusneuvos Mari Pastila-Eklund

VÄLIRAPORTTI VUODELTA 2014

Kansainvälisten hankkeiden strateginen ohjaus

Nuorten yhteiskuntatakuu Elise Virnes

Eroaminen vs. siirtyminen toisen asteen koulutuksessa. Ohjauksella vahvaksi elämän siirtymissä Sanna Laiho

OPERATIIVINEN SOPIMUS 2016

KOULUTUSKOKEILUJEN ARVIOINTI

Nuorten kuntoutuspalveluiden kehittäminen Kelassa Seija Sukula Kuntoutuksen etuuspäällikkö Kela

Läpäisyhankkeet ja ammatillisen koulutuksen kehittäminen

Osaamisen arviointi, arvosanan antaminen ja arvioinnin dokumentointi ammatillisessa peruskoulutuksessa

LAAKERI työelämäyhteistyö sujuvaksi Varsinais-Suomessa

Siirtymien vaikutus koulutuspolun eheyteen ohjauksen keinot keskeyttämisen ja eroamisen ehkäisyyn

KANSALLISEN OPPIMISTULOSTIEDON TUOTTAMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTÖISTÄ JA KANSALLINEN SEURANTA

Ammatillisen koulutuksen kehittämislinjaukset ja kansainvälistyminen. Opetusneuvos Tarja Riihimäki

Uusien kuntoutuspalveluiden pilotointi kehittämistoiminnassa

Onnistunut työssäoppiminen M.O.T. -hankkeen hyviä käytäntöjä

Mikä on tärkeää ammatillisen koulutuksen kehittämisessä? AmKesu-aluetilaisuuksien ryhmätöiden yhteenveto. (marraskuun 2015 tilaisuudet)

ORGANISAATION NIMI LISÄLISTA 9/ PAIKKA Tampereen palvelualan ammattiopisto (TPA), Koulukatu 18, Tampere

Nuorisotakuu Pasi Rentola

Mitä uutta Kelan kuntoutuksen kehittämisessä? Hanna Pakkala Pääsuunnittelija, Kuntoutusryhmä, Työ- ja toimintakykyetuuksien osaamiskeskus 21.1.

Prosessiteollisuuden työntekijän osaamistarpeet miten niihin vastataan perustutkinnon toimeenpanossa?

Miten autan nuoren opintoihin? Palvelujohtaja Mari Tuomikoski

++(1) +(2) -(4) (0) ++(1) +(1) -(5) --(0) ++(2) +(2) -(3) --(0) ++(1) +(2) -(2) --(0)

LÄPÄISY TEHOSTUU Osaamisen is en ja si ja v si is v ty is ksen ty parha r aksi a

Ammatillisten erityisoppilaitosten asiantuntijapalvelut ja kehittämiskumppanuus

Opiskelijat ja työelämä O p e t t a j a t Koulutuspäälliköt

Alle 30-vuotiaat nuoret Suomessa

MITEN AMMATIN OSAAMISTA VOIDAAN

Ammatilliseen peruskoulutukseen valmistavien ja valmentavien koulutusten selkiyttäminen

Kestävän kehityksen kriteerit näyttötutkinnon järjestäjille KRITEERIT. 1) Hakeutumisen vaihe

Ammatilliseen peruskoulutukseen valmistavien ja valmentavien koulutusten selkiyttäminen

Tehyn. avain- sanat. päättäjille

ZOOMI sujuvien siirtymien kansallinen koordinointi. Sujuvat siirtymät aloitusseminaari Sanna Laiho

Henkilökohtainen opiskelusuunnitelma

Kotoutumiskoulutuksen arviointi. Riina Humalajoki

OPERATIIVINEN SOPIMUS 2016

Itä-Suomen ESR ohjelma NUORTEN TUKI HANKE. Pohjois-Karjalan koulutuskuntayhtymä Joensuun Nuorisoverstas ry

Onnistunut työssäoppiminen M.O.T. -hankkeen hyviä käytäntöjä

1-vuosi. 2-vuosi. 3-vuosi. 1- jakso 2- jakso 3- jakso 4- jakso 5- jakso AMMATILLINEN TYÖSSÄOPPIMINEN AMMATILLINEN LÄHIJAKSO ATTO-OPINNOT LÄHIJAKSONA

Työaikakokeilu Lapin matkailuopisto, Levi-Instituutti - vastaus opettajan muuttuvaan työnkuvaan

Transkriptio:

VAKUUTTAVIA VAIKUTUKSIA Projektitoimiston päällikkö Matti Mäkelä Turun kaupungin sivistystoimiala 4.5.2017

Kehittämistoiminnan sykli Tarpeen tunnistaminen ja suunnittelu Tulosten arviointi ja käyttöönotto Projektin johtaminen ja hallinta Projektin suunnittelu Projektin toteutus

Mahdollisten ratkaisujen määrittely Tavoitteet/ Tulokset Check: Tulosten ja toimenpiteiden vastaavuus Toimenpiteet ja työkokonaisuudet Haasteet/ Ongelmat Check: Haasteiden ja toimenpiteiden vastaavuus

Projektin vaikutukset Projektin vaikutusten arviointia suunniteltaessa ja käytettäviä työkaluja valittaessa on keskeistä määrittää, mitkä ovat olleet tärkeimmät tavoitellut vaikutukset ja kehen/keihin/mihin ne ovat kohdistuneet (esim. osaamisen kasvu, toimintatapojen muutos, kohderyhmän tilanteessa tapahtunut muutos). Lyhyen ja pitkän aikavälin vaikutukset täytyy erotella toisistaan. Lisäksi organisaatiolla tulee olla sovitut toimintamallit, joiden avulla pystytään seuraamaan pitkän aikavälin muutosten toteutumista.

Projektin vaikutukset Vaikutuksia arvioitaessa on hyvä muistaa Amaran laki, jonka mukaan me ihmiset yliarvioimme teknologian vaikutuksia lyhyellä tähtäyksellä mutta aliarvioimme niitä pitkällä tähtäyksellä. Myös mustiin joutseniin eli yllättäviin vaikutuksiin (positiivisiin tai negatiivisiin), joita ei ole osattu ennakoida, tulee kiinnittää huomiota. Kaikkein tärkeintä on arvioida, tuottavatko nämä vaikutukset halutun muutoksen (projektin tavoite).

Case: Los Angeles, California Tehtävä: Analysoi haaste - toimenpiteet - tavoitteet -mallia hyödyntäen Los Angelesin piirikunnan alueella käyttöön otetun toimintaohjelman tarkoituksenmukaisuus ja toimivuus

Heisenbergin epätarkkuusperiaate pätee myös projektimaailmassa

Vaikuttavuuden määrittely Mitä eroa on tuloksilla ja vaikutuksilla?

Vaikuttavuuden määrittely Mitä eroa on tuloksilla ja vaikutuksilla? Tulos: Suomi voitti jääkiekon MM-kultaa 1995 Vaikutus: Kaikilla oli IHANAA ja lama päättyi

Vaikuttavuuden määrittely Projektin vaikutus voi näkyä esimerkiksi a) toiminnan tehostumisena b) laadun parantumisena c) kustannussäästöinä d) parempana maailmana Tärkeää on pystyä osoittamaan ja todistamaan vaikutukset

CASE: Nuorten syrjäytymisen ehkäisy kannattaa Näkökulma 1: yhteiskunnan taso Perustelu 1: Nuorisotakuun toteutuminen ehkäisee olennaisesti syrjäytymistä, jota sisäasiainministeriö pitää sisäisen turvallisuuden keskeisenä uhkana. Perustelu 2: Väestön ikärakenteen kehityksen myötä on entistä tärkeämpää, että kaikki nuoret saadaan mukaan koulutukseen ja sitä kautta työelämään. Perustelu 3: Valtiontalouden tarkastusviraston arvion mukaan jokainen pysyvästi työmarkkinoilta syrjäytyvä nuori aiheuttaa yhteiskunnalle noin miljoonan euron kustannukset ennen kuin täyttää 60 vuotta. Vuositasolla kustannuksia syntyy 28 000 euroa.

CASE: Nuorten syrjäytymisen ehkäisy kannattaa Läpäisyn tehostuminen: erilaisten uusien ohjaus- ja tukitoimen sekä joustavampien koulutusvaihtoehtojen ansiosta Turun ammatti-instituutin läpäisyprosentti nousi vuosien 2004-2010 välillä 12 prosenttiyksikköä (63.0 75.0). Säästöt vuositasolla yhteiskunnalle: 156 (koulutuksen kolmessa vuodessa läpäisseiden nuorten määrän lisäys) x 28 000 euroa (valtiontalouden tarkastusviraston arvio koulutuksesta ja työelämästä syrjäytymisen vuosikustannuksista) x 0,15 (prosenttiyksikkötason ero toisen asteen tutkinnon suorittaneiden ja tätä ilman olevien työmarkkinoille osallistumisessa) = 655 200 euroa

CASE: Nuorten syrjäytymisen ehkäisy kannattaa Näkökulma 2: organisaatiotaso (projektisalkkujen tai -kokonaisuuksien tuottamat pitkän aikavälin hyödyt) Turun ammatti-instituutissa aloitettiin 2000-luvun alkupuolella useiden eri projektien vauhdittamana voimakas panostaminen oppilaitoksen ohjaus- ja tukitoiminnan kehittämiseen sekä uusia toimintamalleja luomalla että lisäämällä ko. toimintaan osoitettuja resursseja. Tehdyt toimenpiteet tuottivat erinomaisia tuloksia viidessä vuodessa, kuten alla oleva taulukko osoittaa: 2003 2004 2008 2009 Keskeyttämisprosentti 4,7 4,6 2,8 3,7 Läpäisyaste 65,2 63,0 72,0 71,0 Kehittämistoimintaa on jatkettu myös vuoden 2009 jälkeen ja esimerkiksi läpäisyaste on edelleen parantunut.

CASE: Nuorten syrjäytymisen ehkäisy kannattaa Keskeyttämisten vähentämiseen liittyvien toimien kustannustehokkuuden esimerkiksi vuonna 2009 verrattuna vuoteen 2003 voi laskea seuraavalla kaavalla: (A B) x C D = E A = Keskeyttäneiden määrä tarkasteluvuonna (tässä esimerkissä 2009) vertailuvuoden (tässä esimerkissä 2003) keskeyttämisprosentilla laskettuna B = Keskeyttäneiden todellinen määrä vuonna 2009 C = Ammatillisen koulutuksen keskimääräinen yksikköhinta Turun ammattiinstituutissa vuonna 2009 D = Ohjaukseen ja tukitoimiin osoitetun rahallisen lisäresurssin määrä vuonna 2009 verrattuna vuoteen 2003 (laskettu vuoden 2009 palkkatasolla) E = Saavutettu säästö (177 139) X 8 880,98-150 651 = 186 826,24

CASE: Nuorten syrjäytymisen ehkäisy kannattaa Toiminnan tuloksellisuuden huippuvuoden luvuilla (tarkasteluvuosi 2008, vertailuvuosi edelleen 2003) laskettuna säästö on vielä huomattavampi: (172 102) X 8 880,98-150 651 = 471 017,60 Lisäksi Turun ammatti-instituutti on alhaisen keskeyttämisprosenttinsa ja korkean läpäisyasteen ansiosta menestynyt jatkuvasti erittäin hyvin Opetushallituksen tuloksellisuusmittauksissa. Tämä on tuonut koulutuksen järjestäjälle (Turun kaupunki) tuloksellisuusrahaa esimerkiksi taulukossa mainittuina vuosina seuraavasti: 2008: 1 488 750 2009: 1 091 858 Yhteenvetona voidaan todeta, että tehokkaaseen ja laadukkaaseen opetukseen sekä riittäviin ohjaus- ja tukitoimiin satsaaminen tuotti vuonna 2008 voittoa lähes kaksi miljoonaa euroa ja vuonna 2009 noin 1,25 miljoonaa euroa.

CASE: Nuorten syrjäytymisen ehkäisy kannattaa Näkökulma 3: Maahanmuuttajanuorten VaSkooli hankkeen vaikutukset Nuorten syrjäytyminen vähenee Yhteiskunnallinen tasa-arvo lisääntyy Verotulot kasvavat tulokset vaikutukset Koulutustakuun toteutuminen Koulutusten tarjonta vastaa kysyntään aiempaa paremmin Nuoret ohjautuvat entistä tehokkaammin heille sopiviin koulutuksiin ja muihin palveluihin Maahanmuuttajanuorten koulutusten keskeyttäminen vähenee Suurempi määrä maahanmuuttajanuoria sijoittuu toisen asteen koulutukseen Oppilaitosten ja muiden toimijoiden toiminta kehittyy koulutusten välisen yhteistyön lisääntyminen koulutusten profiloituminen kohderyhmän tavoitteiden mukaisesti uusien joustavien koulutuksien käyttöönotto valmistavien koulutusten yhteinen haku uudet tiedonsiirto käytännöt seurantajärjestelmien rakentaminen kielikoejärjestelyjen yhtenäistäminen ja kielikokeen kehit - täminen ohjauksen työkaluksi uudet ohjaus- ja tukimallit sekä -materiaalit tuki- ja konsultaatio - palvelut opettajille työelämä- ja ammatillisesti suuntautuneiden koulutuksien käyttöönotto uudet toimintamallit opiskelijoiden itseohjautuvuuden tukena ammattialoille suuntaavat valmistavat koulutukset työelämäyhteistyön lisääntyminen opiskelijalähtöisen ohjauksen kehittyminen uusien oppimateriaalien ja opetusmenetelmien käyttöönotto opettajien koulutukset uusien toimintamallien käyttöönotto koulutuksien suunnittelu- jatoteutustyössä vertaisarviointi ja vertaiskehittäminen organisaatioiden kehittämistyön tukena

CASE: Nuorten syrjäytymisen ehkäisy kannattaa Näkökulma 4: yksilötaso Nuorisotakuu on osa suomalaista yhteiskuntamallia, jonka keskeisiä arvoja ovat tasa-arvoisten mahdollisuuksien tarjoaminen kaikille ja heikommassa asemassa olevista huolehtiminen. Tämän vuoksi nuorten syrjäytymisessä ei ole kysymys pelkästään miljoonasta eurosta, vaan yksilöiden ainutkertaisesta elämästä ja heidän unelmiensa toteutumisesta tai toteutumattomuudesta.

CASE: Työelämävalmennus (M.O.T.-hanke) Näkökulma: yksittäinen toimintamalli Koko oppilaitos (Turun ammattiinstituutti) Opiskelijamäärä/ työelämävalmennuksessa olleet Keskeyttämis%: kaikki 3771/90 5,9 3,3 Kone- ja metalliala 157/24 19,1 0 Keskeyttämis%: työelämävalmennus Erityistä tukea tarvitsevat 420/34 13,1 2,9

www.koulutustakuu.fi