Omahoitoseuranta ja päätöstuki - tuloksia Sipoon terveyskeskuksen pilottitutkimuksesta



Samankaltaiset tiedostot
Tuloksia Sipoon terveyskeskuksen ja HUS:n Kardiologian klinikan omahoitokokeiluista

Terveyttä mobiilisti! Matkapuhelin terveydenhallinnan välineenä

Teknologia omahoidon tukena Sipoon terveyskeskuksessa

Terveyttä mobiilisti -seminaari VTT. Ville Salaspuro Mediconsult OY

Medinet- hoitopalvelu siellä missä potilas on. Teknologiasta Terveyshyötyä-seminaari

Kohonnut verenpaine (verenpainetauti)

Mistä tyypin 2 diabeteksessa on kyse?

/ Potku hanke Riihimäen terveyskeskuksen vastaanoton omahoitolomake

/ Potku hanke Riihimäen terveyskeskuksen vastaanoton omahoitolomake

Sosioekonomisen aseman ja suvun diabetestaustan vaikutus elintapaohjauksen tehoon D2Dhankkeessa. Diabeteksen ehkäisy kannattaa- seminaari 27.9.

mhealth, kehitystrendit lähitulevaisuudessa Niilo Saranummi

Virtuaaliklinikkaa 1.0. Madis Tiik

Diabeteksen hoidon kehittäminen

Mikko Syvänne. Dosentti, ylilääkäri Suomen Sydänliitto ry. Valtimotautien riskitekijät ja riskiyksilöiden tunnistaminen MS

Suomiko terveyden edistämisen. Tiedätkö, montako diabeetikkoa maassamme on tällä hetkellä?

Diabetes ja verenpaine - uudet suositukset

Karjalan XII lääketiedepäivät

Verenpaineen tunnistaminen ja oikea-aikainen puuttuminen perusterveydenhuollossa

KOTONA TÄYTETTÄVÄ OMAHOITOLOMAKE AJOKORTTITARKASTUKSEEN TULEVALLE

OMAHOITOLOMAKE Liite 3

Renewing Health Projekti, Eksote. Tuula Karhula

Opas seurannan tueksi Tyypin 2 diabeetikolle

Duodecimin ratkaisut terveyden ylläpitoon. Osmo Saarelma Päätoimittaja, yleislääketieteen erikoislääkäri

Tyypin 2 diabeteksen ennaltaehkäisy väestötasollatasolla

Kuka maksaa viulut, jos terveydenhuollon monikanavarahoitus puretaan? Elise Kivimäki

Taulukko 1. Terveydenhuoltomenot toiminnoittain , milj. euroa käyvin hinnoin

Paraneeko diabeteksen hoito Pisaralla? Pisara-hankekokonaisuuden seminaari Lääkintöneuvos, dosentti Ilkka Winblad

Taulukko 1. Terveydenhuoltomenot toiminnoittain , milj. euroa käyvin hinnoin

terveysvalmennus Erja Oksman Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveysyhtymä Finnwell -loppuseminaari

Sydän- ja verisuonitautien riskitekijät Suomessa

Omahoito Kaakkurin teknologiaterveyskeskus

ASIAKASLÄHTÖINEN HOITOYHTEISTYÖ LUO PERUSTAN TYYPIN 2 DIABETEKSEN HOITOON. Diabeteksen hoidon kehittämisen tarpeista ja keinoista

Taltioni kansallinen ehealth palvelujen ekosysteemi

Miten tästä eteenpäin?

Perusterveydenhuolto hyvinvointia kaikille turkulaisille Katariina Korkeila perusterveydenhuollon tulosaluejohtaja terveyskeskuksen vastaava lääkäri

Kunta- ja palvelurakenne Kanta-Hämeessä. Jouko Isolauri

MUUTTUVAT HOITOPROSESSIT YKSITYISSEKTORIN NÄKÖKULMASTA

Sydän- ja verisuoni sairaudet. Tehnyt:Juhana, Sampsa, Unna, Sanni,

Lihavuuden hoidon on oltava pitkäjänteistä ja johdettava pysyvään muutokseen elintavoissa

Kainuun omahoitolomake

Diabetes. Diabetespäiväkirja

Omahoitointerventioiden vaikuttavuuden arviointi

Kohonnut verenpaine merkitys ja hoito. Suomen Sydänliitto 2016

Toimintakyvyn edistäminen

Erikoissairaanhoidon tehtävät hoitosuunnitelman tekemisessä Hanna Kuusisto hallintoylilääkäri neurologian el, dos, LT, FT Kanta-Hämeen keskussairaala

T2D hyvä hoito - case Lännen Sokeri

Sosiaali- ja terveydenhuollon rahoitus ja rakenteet

Diabeteksen ennaltaehkäisyä verkossa

Sairauksien ehkäisyn strategiat

Terveyshyötymalli (CCM) Minerva Krohn Perusterveydenhuollon kehittäjäylilääkäri

Tyypin 1 diabeetikoiden hoitomalli Tampereella

Kaija Seppä Riskikäytön repaleiset rajat

Iäkkään diabetes. TPA Tampere: Iäkkään diabetes

VOIMAA ARKEEN Diabeteshoitaja Helena Vähävuori

Terveysliikunnan yhteiskunnallinen merkitys voiko terveysliikunnalla tasapainottaa kuntataloutta?

Hoitotyön päätöksenteon tuki, edellytykset ja tulevaisuuden näkymät

Vaikuttavuutta ja tuottavuutta kustannustehokkaasti. Timo Haikonen Terveydenhuollon Atk-päivät

Monitoimijayhteistyöllä uusiin haasteisiin

Uudet toimintamallit käyttöön yhteistyössä asiakkaiden ja henkilöstön kanssa Ylä-Savon SOTE kuntayhtymässä

HYVIÄ NEUVOJA, JOIDEN AVULLA. voit saada diabeteksesi hallintaan

Kohti huomisen sosiaali ja terveydenhuoltoa. LähiTapiolan Veroilla ja varoilla seminaari Mikko Kosonen, yliasiamies

Diabetes (sokeritauti)

Lääkäri ja potilaan ruokailutottumukset mitä tehdä ja miten DIABETEKSEN EHKÄISYTUTKIMUS. Uudet pohjoismaiset ravintosuositukset, luonnos 2012

Tyypin 2 diabetes - mitä se on?

eterveyskeskus ja eklinikka Esko Kumpusalo, emeritusprofessori, Itä-Suomen yliopisto toimitusjohtaja, Vivia Oy

ETÄPALVELUT TUKEVAT ENNALTAEHKÄISYÄ JA MILLÄ TAVALLA DIABETEKSEN HOITOA? Päivi Metsäniemi, Kehittämisylilääkäri, Terveystalo Diabetespäivä

LT Petteri Ahtiainen Endokrinologi, KSKS. Alueellinen diabeteskoulutus, JKL,

Laatuverkostotyö. Pertti Soveri LKT Laatuverkostokoordinaattori Conmedic Oy. Rovaniemi

Laajempi, erityisesti diabeetikkoa huomioiva terveys- ja hoitosuunnitelma fraasi ja ohje

emedic - kokemuksia etäkonsultaation ja itsehoidon tutkimuksesta ja kehittämisestä

Prosessien laihduttaminen. Laadukkaat terveyspalvelut; yhteistyötä, työnjakoa ja segmentointia IX Terveydenhuollon laatupäivä 17.4.

Omasote kenen oma? Sähköinen hyvinvointi- ja asiointipalvelu asiakkaan tukena Pohjois-Suomen hoitotiedepäivät Kajaanissa

Liite III Valmisteyhteenvetoon ja pakkausselosteeseen tehtävät muutokset

Terveyden edistämisen tulevaisuus Itä-Suomessa. Professori Tiina Laatikainen

Valio Oy TYÖIKÄISEN RAVITSEMUS JA TERVEYS

Hoitotyö terveysasemalla

Nimi ja syntymäaika: Terveydenhoitajan tai sairaanhoitajan vastaanotolle :

Ika a ntyneen diabeetikon insuliinihoidon haasteet perusterveydenhuollossa. Mikko Honkasalo, LT, diabetesla a ka ri, Nurmija rven terveyskeskus

Kainuun terveysasemien omahoitopisteet Opastus AMK-yhteistyön pohjaksi

Terveyspalvelut. Yhteiskunnalliset l uennot Momentti /sk

Tyypin 2 diabetes: omaseurannalla saavutettavat liikkumiskustannussäästöt

Terveydenhuollon tulevaisuus Kuinka tietotekniikka tukee kansalaisen terveydenhoitoa Apotti-hanke

Lihavuus ja liitännäissairaudet

Terveyden edistämisen professori Tiina Laatikainen Karjalan lääketiedepäivät Lihavuus kansanterveyden haasteena

HYVINVOINTILOMAKE. pvm

LiPaKe liikuntaneuvonta osana liikunnan palveluketjua Lounais-Suomessa

Kaaoksen hallinta (perus)terveydenhuollossa Klas Winell

VERENPAINEEN OMAHOIDON KARTOITUS

Olen saanut tyypin 2 diabeteksen

TYÖPAJA 3: Miten rakennetaan sydänpotilaan liikuntaohjelma?

Sähköinen terveystarkastus ja valmennus

Käytännön kokemuksia PEF-etäseurannasta Case Hämeenlinna & minunterveyteni.fi -palvelut

DIABETES. Mikä on HbA 1C. -testi? MSD:n valmistama koulutusmateriaali

Diabetes. Diabetespäiväkirja

Terveyskeskusten johdon neuvottelupäivät sähköinen asiointi. Merja Tepponen, kehittämisjohtaja Eksote

Tyypin 2 diabetes Hoito-ohje ikääntyneille Ruokavalio ja liikunta. Sairaanhoitajaopiskelijat Lauri Tams ja Olli Vaarula

Hyvis sähköisen asioinnin kanava - virtuaalinen asiointikeskus

SOSIODEMOGRAFISET TEKIJÄT JA ELÄMÄNTAVAT SOSIOEKONOMISTEN TERVEYSEROJEN TAUSTALLA SUOMESSA

Seurantaindikaattorit

Transkriptio:

Omahoitoseuranta ja päätöstuki - tuloksia Sipoon terveyskeskuksen pilottitutkimuksesta Terveydenhuollon ATK-päivät 28.-29.5.2013 Jaakko Lähteenmäki, VTT jaakko.lahteenmaki@vtt.fi

2 Tutkimukseen ja teknologian kehittämiseen osallistuneet (Care4Me-projekti / Sipoon terveyskeskuksen pilottitutkimus ) VTT: Miikka Ermes, Hannu Kaijanranta, Minna Kulju, Juha Leppänen, Jaakko Lähteenmäki, Anna-Leena Orsama, Vesa Pakarinen, Antti Pesonen, Teppo Veijonen Ulkopuoliset asiantuntijat: William Fisher, prof., University of Western Ontario Kari Harno, dosentti, Itä-Suomen Yliopisto Sipoon terveyskeskus: Kati Liukko, Minna Seppälä - henkilökunta Yritykset: Mediconsult Oy: Ville Salaspuro, Jukka Pirinen, Marko Sormunen Duodecim: Osmo Saarelma, Jari Hakkola, Eija Kutinlahti, Ilkka Kunnamo

3 Sisältö Motivaatio tutkimukselle Teknologia Interventio Pilottitutkimus Tulokset

4 Terveydenhuollon ja yhteiskunnan suuret haasteet (1): Väestön ikääntyminen lisääntynyt sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen tarve Suomi Lähde: Population Ageing 1950-2050 (UN)

5 Terveydenhuollon ja yhteiskunnan suuret haasteet (2): Kustannusten kasvu julkisen talouden kestävyysvaje 18 000 16 000 14 000 12 000 10 000 Terveydenhuollon bruttoinvestoinnit Matkat Terveydenhuollon hallintomenot Hoitolaitteet ja muut lääkinnälliset kestokulutustavarat Lääkkeet ja muut lääkinnälliset kulutustavarat Muu terveydenhuolto 8 000 Sairausvakuutuksen korvaama yksityinen terveydenhuolto Vanhusten laitoshoito 6 000 4 000 Työterveys- ja opiskeluterveydenhuolto Suun terveydenhuolto 2 000 0 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 Perusterveydenhuolto (pl. työterveys-, opiskelu- ja hammashuolto) Erikoissairaanhoito Lähde: THL

6 Sydän- ja verisuonitaudit Sydän- ja verisuonitaudit Suomessa Aiheuttavat kaikista kuolemista: n. 22 % 1) Hoitokustannukset vuonna 2009: n. 2 Mrd 2) Riskitekijät: Ylipaino Liikunnan puute Epäterveellinen ruokavalio Tupakointi, alkoholi Korkea verenpaine Tyypin 2 diabetes Kohonnut kolesterolitaso Kohonnut triglyseriditaso Sydän- ja verisuonitaudit Näihin voidaan vaikuttaa elintavoilla! 1) Tilastokeskus (v. 2011 tilasto) 2) European Heart Network and European Society of Cardiology

7 Terveet (ei diagnoosia) Tyypin 2 diabetes ehkäisy ja hoito Tyypin 2 diabetes 1) n. 250 000 henkilöä (sairastavat tietämättään) Preventio Terveyden edistämiskampanjat Terveyskioskit Riskitestit, sähköinen terveystarkastus Informaatio (web-sivustot) Neuvontapalvelut Työhyvinvointi Media ( Elämä pelissä ) Hyvinvointisovellukset Sairaat (diagnosoitu sairaus) Tyypin 2 diabetes 1) n. 250 000 henkilöä 1) Diabetes barometri 2010 Hoito Kontrollikäynnit, verenpaineen ja verensokerin seuranta Lääkitys Ravitsemusohjaus Jalkaterapia Liikunnan ohjaus Silmänpohjatutkimukset Kuntoutus

8 Pitkäaikaissairauden vaiheet ja kustannukset Itsenäinen terveyden ylläpito Kroonisen sairauden hallinta (esim. tyypin 2 diabetes) Vakavien sairastapahtumien hoito 100 /hlö 30 M 1) 500 /hlö 60 M 2) 3400 /hlö 870 M 3) KUSTANNUKSET 1) Interventio joka 5. vuosi alle 2,5 h viikossa liikkuville suomalaisille [6] 2) Vuosittaiset kulut omahoidon tuesta tyypin 2 diabetes (T2D) potilaille (oletus: kohderyhmä 120 000 henkeä) 3) T2D:n vuosittaiset hoitokustannukset, kun liitännäissairaudet huomioidaan [7]

9 Care4Me-projekti ITEA 2 -tutkimusohjelma rahoitus Suomessa Tekes + osallistujat Kesto: 1.6.2009 28.2.2013 Suomen konsortio: Duodecim, Mediconsult, Nokia 1), Pohjola, Prowellness, VTT Osallistuvat maat: Alankomaat (koordinaattori: Philips Healthcare) Ranska Espanja Projektin koko ~300 htv (VTT ~10 htv) Suomen konsortion osuus: Itsenäisen terveyden ylläpidon tukeminen Kroonisen sairauden hallinta Nokian pilottitutkimukset VTT:n johtamat pilottitutkimukset 1) Mobile Wellness Solutions -yritys vastaa hyvinvointisovellusten jatkokehityksestä: http://www.mwsoy.com/ www.vtt.fi/care4me

10 Omahoidon haaste Omahoito edellyttää tukiprosessia ja investointeja resurssit seurantaan laite- ja tietojärjestelmähankinnat Miten voidaan järjestää kustannustehokkaasti?

11 Terveydentilan monitorointi ja automaattiset palautteet Tietojen lähetys kännykällä: Verenpaine: 138/87 mmhg Verensokeri ennen ateriaa: 5,5 mmol/l Paino: 95,6 kg Askeleet: 8520 Päätöstukiohjelmisto Palauteviesti: Olet liikkunut useimpina päivinä viimeisen kahden viikon aikana. Myös verensokerisi on pysynyt suositusrajoissa. Hienoa! Jatka säännöllistä liikuntaa, sillä se pitää veren sokeritasapainon kunnossa! tilanne OK

12 Omahoitoprosessi Asiakas saapuu vastaanotolle Tarve ja halukkuus omahoitoon Sähköinen terveystarkastus Omahoidon tavoitteet Hoitosuunnitelma Terveyden itsenäinen ylläpito hoitosuhteen päätyttyä Laitteet ja sovellukset käyttöön: mittarit, terveyskansio, (puhelin) Opastus Mittaukset kotona Automaattiset palautteet Yhteydenotot ja käynnit tarvittaessa

13 VTT:n Monica-sovellus potilaalle päivittäiseen / viikoittaiseen käyttöön (* tiedon valinta tiedon lähetys palauteviesti trendin seuranta (* Tietojen siirtomahdollisuus Taltioni-palveluun (www.taltioni.fi) tullut käyttöön tutkimuksen jälkeen

14 Palauteviestien logiikka Potilas syöttää mittausarvon Mittausvirheen eliminointi / tarv. ohjataan toistamaan mittaus Care4Me projektissa kohteena Tyypin 2 Diabetes ja verenpainepotilaat (menetelmä sovellettavissa myös muihin kroonisiin sairauksiin) Tavoitearvot Mitattava suure Yläraja Alaraja Paino - - Yläpaine 140 mmhg 100 mmhg Alapaine 90 mmhg 60 mmhg Toimenpiteitä vaaditaan Luotettava mittausarvo saatu Tilanne ja/tai trendi ei OK Tilanne ja/tai trendi OK Verensokeri ennen ateriaa Verensokeri jälkeen aterian 6 mmol/l 4 mmol/l 8 mmol/l 4 mmol/l Mittausarvo kriittisellä tasolla Mittausarvon voimakas muutos huonompaan suuntaan Mittausarvo tavoitevälin ulkopuolella Mittausarvon muutos huonompaan suuntaan Mittausarvo tavoitevälin sisällä Mittausarvon muutos parempaan suuntaan Varoitus + yhteydenottopyyntö (kohde: potilas + henkilökunta) Huomautus/kannustus/ohje (kohde: potilas) Positiivinen palaute/kannustus (kohde: potilas)

15 Palautemekanismi Potilaan mittausarvo vastaanotettu Haetaan aikaisemmat mittausarvot PHR Ajetaan palauteviestin valinta-algoritmi: - etsitään loogiset ehdot täyttävät viestit (esim. yläpaine<140mmhg ) - kriittiset viestit priorisoidaan - positiiviset viestit priorisoidaan - vältetään saman viestin toistamista - useaa parametria käsittelevät viestit priorisoidaan (esim. paino, verenpaine) Lähetetään valittu viesti potilaalle ja tarvittaessa ammattilaiselle säännöt + palautetekstit (tietämyskanta) työlista 250 vaihtoehtoista viestiä

16 Viestisisältöjen toteutus Jokaiseen lähetettyyn tietoon annetaan palauteviesti Information, Motivation, Behaviour (IMB) periaatteen soveltaminen (1 : Viestien tulee sisältää omahoitoa tukevaa informaatiota Viestien tulee olla potilasta motivoivia ja kannustavia Viestien tulee sisältää selkeitä toimintaohjeita Viestit pyritään pitämään lyhyinä ja välttämään saman viestin toistoa Viestien pituus vaihtelee. Kaikkia IMB-dimensioita ei sisälly kaikkiin viesteihin 1) Fisher & al. [8]

17 Palauteviestit esimerkkejä (verenpaine) Verenpaineesi on pysynyt jo kuukauden ajan tavoitetasolla. Hienoa! (BP23.3) Olet saanut verenpaineesi laskettua pysyvästi suositustasolle kuluneen puolen vuoden aikana. Erinomainen saavutus! (BP24) Verenpaineesi on laskenut... mmhg:ä viimeisen kahden viikon aikana. Verenpaineen alentaminen 5-10 mmhg:llä vähentää viidessä vuodessa aivohalvauksia 30-40% ja vakavia sepelvaltimotautitapahtumia 16%. (BP2) Verenpaineesi on kohtalaisesti kohonnut. Mikäli verenpaineesi pysyy tällä tasolla yli kaksi viikkoa, otathan yhteyttä terveydenhuollon ammattilaiseen. (BP7.1) Verenpaineesi on noussut keskimäärin... yksikköä viimeisen kuukauden aikana. Noin 11g kuitulisä alentaa systolista ja diastolista verenpainetta keskimäärin 1-2 mmhg, verenpainepotilailla vaikutus on suurempi (BP18.4) Verenpaineesi on noussut keskimäärin... yksikköä viimeisen kuukauden aikana. Kiinnitä huomiota suolan käyttöön, sillä natriumin rajoittaminen saattaa vähentää verenpainelääkkeen tarvetta. (BP16) Verenpaineesi on muuttunut voimakkaasti viime mittauksesta. Lepää hetken ja toista mittaus uudelleen mahdollisimman samanlaisissa olosuhteissa kuin aiemmin. Vältä fyysistä ponnistelua, tupakointia ja kofeiinipitoisten juomien nauttimista edeltävän puolen tunnin aikana. (BP14) Verenpaineesi on huomattavan korkea. Uusi mittaus levon jälkeen (BP9.0) Verenpaineesi on vaarallisen korkea. Pitkään jatkuneen kohonneen verenpaineen seurauksena kasvaa valtimotaudin riski. Valtimotauti voi pahimmassa tapauksessa aiheuttaa sydäninfarktin tai aivohalvauksen. (BP9.2) Verenpaineesi on muuttunut voimakkaasti viime mittauksesta. Ota yhteys terveydenhuollon ammattilaiseen. (BP15) Verenpaineesi on huomattavan korkea ja vaatii välitöntä yhteydenottoa terveydenhuollon ammatilaiseen. (BP9.1)

18 Palauteviesti esimerkkejä (verensokeri) Paastoverensokeri on ollut vakaa viimeisen kuukauden aikana, alle 10% merkinnöistä on ollut tavoitearvon ulkopuolella. Olet onnistunut verensokerin tasapainottamisessa, hienoa! (G25.1) Aterian jälkeinen verensokeritaso on ollut vakaa viimeisen kuukauden aikana, alle 10% merkinnöistä on ollut tavoitearvon ulkopuolella. Olet onnistunut verensokerin tasapainottamisessa, hienoa! (G24.2) Paastoverensokerin heittelehtiminen on vähentynyt. Tässä kuussa tavoitearvojen ylityksiä on ollut... kertaa, edeltävän kuukauden aikana y kertaa. (G27.1)... prosenttia aterian jälkeisistä glukoosimittauksista on ollut tavoitearvojen ulkopuolella viimeisen kuukauden aikana. Mikäli sokeritasapainon ylläpitäminen ei onnistu, käänny hoitohenkilökunnan puoleen varmistaaksesi hoidon sopivuus (23.2) Kuluneen kahden viikon aikana y mittauksesta... tapauksessa aterian jälkeisen verensokerin arvo on ylittänyt 8mmol/l. (G5.1) Aterian jälkeisen verensokerin arvo on ylittänyt.. kertaa tavoitearvon... kuluneen viikon aikana (G1.2) Verensokerisi on vaarallisen matala. Toista mittaus. (G9) Aterian jälkeinen verensokerisi on todella korkea. Toista mittaus.(g12.1) Aterian jälkeinen verensokerisi on..., mikä on selvästi oli yleisen suositusrajan 8 mmol/l. Toista mittaus.(g11.1) Verensokerisi on vaarallisen matala. Nauti nopeasti imeytyviä hiilihydraatteja sokeritasapainon korjaamiseksi. (G10) Aterian jälkeinen verensokerisi on..., mikä on selvästi oli yleisen suositusrajan 8 mmol:a. Seuraa tilannetta ja sokerin kohotessa usein näin korkeaksi ota yhteys terveydenhuolloon asiantuntijaan. (G11.2) Aterian jälkeinen verensokerisi on todella korkea. Mikäli näin korkea arvo toistuu ota yhteys terveydenhuolloon ammattilaiseen. (G12.2)

19 Medinet terveyskansio (Mediconsult Oy) Sähköinen terveystarkastus (Duodecim)

20 Arkkitehtuuri Health professional Patient EHR client SW web browser web browser Monica mobile SW EHR database EHR system (Mediatri) Duodecim EBMeDS Basic EHR Decision support rule engine Duodecim STAR Electronic health check rule engine PHR server (Medinet) VTT PHR-DSS PHR Decision support rule engine xhrn (Continua) PHR database Monitoring server DSS rules for EHR DSS rules DSS rules for PHR

21 Tutkimus Sipoon terveyskeskuksessa Omahoitoryhmä: 24 tyypin 2 diabetespotilasta Kontrolliryhmä: 24 vastaavaa potilasta, joilla perinteinen hoito Kesto 10 kk/potilas (kevät/2011 kevät/2012) Laitteet: Verensokerimittari Verenpainemittari Askelmittari Vaaka Puhelin Tutkimuskohteet: Terveysvaikutukset Vaikutukset käynteihin ja yhteydenottoihin Teknologian toimivuus ja käyttäjäystävällisyys

22 HbA1c: 6,5 11%, tai diabeteslääkitys, tai yläpaine >140 mmhg, tai alapaine >90 mmhg ja Ikä: 30 70 vuotta Inkluusiokriteerit Ekskluusiokriteerit Oletettu sopimattomuus omahoitoon (taidot, haluttomuus) Eliniän odote < 1 vuosi Raskaus Merkittävä elektiivinen leikkaus alle 6 kuukautta ennen tai suunniteltu alle 6 kuukauden kuluttua Psykiatrinen sairaus Alkoholin tai huumeiden väärinkäyttö

23 Tutkimuksen osallistujat Kontrolli Interventio Osallistujat 24 24 Seuranta-aika, k.a. [kk] 10,5 10,7 Sukupuoli (miesten osuus) 54% 54% Ikä, k.a. 61,5 62,3 Painoindeksi, k.a. 33,5 30,7 HbA1c, k.a. [%] 7,09 6,86 Verenpaine, k.a. [mmhg] 146 /85 157/88 Koulusivistys, k.a. [vuosia] 11,9 11,5 Säännöllistä liikuntaa harrastavien osuus [%] 71 79 Alkoholin käyttö, k.a. [viikkoannoksia] 7,8 9,3 Päivittäin tupakoivien osuus [%] 13 8

Tutkimuksen kulku 24.5.2013 24

25 Omahoito-ohjeistus potilaille Verenpaine Mitataan yhtenä päivänä viikossa aamulla ja illalla Verensokeri (5 potilasta) Paino Kolmena päivänä viikossa kaksi mittausta (ennen ja jälkeen aterian), esim. ma: aamiainen, ke: lounas, pe: ilallinen Mitataan kerran viikossa Askelmittari Saa käyttää haluamallaan tavalla Mittaustiedot lähetetään Monicalla mittauksen jälkeen. Askeleet päivittäin.

26 Monitorointiaktiivisuus Aktiivisuus säilyi hyvänä koko pilotin ajan * * Verensokerimittauksia teki 5 potilasta

27 Askelmittari Kaikkein suosituin laitteista Yli 60 % käytti päivittäin 20 % lisäsi liikuntaa Esimerkki: Päivittäiset askeleet 35000 30000 time span: 10,5 months reports made:: 97% of days total: 4105602 steps 25000 20000 15000 10000 5000 0

28 Paino Omahoitoryhmä pudotti painoa keskimäärin 1,6 kg Kehitys tutkimuksen aikana

29 Verensokeri Omahoitoryhmän verensokeri kehittyi positiivisesti (HbA1c muutos: -0,37%-yks.) Esimerkkipotilas

30 Verenpaine Omahoitoryhmän verenpaine laski selvästi tutkimuksen aikana

31 Verensokerin, verenpaineen ja painon muutos Parametri Kontrolliryhmä Interventioryhmä p-value * HbA1c muutos [%] (lähtötasoon vakioitu) (ei vakioitu) 0,036 0,004-0,40-0,37 0,022 0,141 Yläpaine muutos [mmhg] (lähtötasoon vakioitu) (ei vakioitu) -13,5-9,8-17,1-20,5 0,508 0,078 Alapaine muutos [mmhg] (lähtötasoon vakioitu) (ei vakioitu) -7,3-6,3-9,5-10,5 0,337 0,148 Paino muutos [kg] (lähtötasoon vakioitu) (ei vakioitu) 0,4-0,07-2,1-1,6 0,021 0,205 * Tilastollinen merkittävyys, kun p < 0,05

32 Käyttäjätyytyväisyys Käyttäjät olivat tyytyväisiä käytettävyyteen ja hyödyllisyyteen (N=23)

33 Automaattisten palautteiden hyödyllisyys Palautteet koettiin hyödyllisinä huomion kiinnittäminen omaan terveyskäyttäytymiseen

34 Yhteydenotot ja puhelut tutkimusjakson aikana Control group (n=24) Intervention group (n=24) Käynnit lääkäri 2,7 2,2 Käynnit sairaanhoitaja 1,8 1,3 Käynnit yhteensä 4,5 3,5 Puhelut lääkäri 1,3 0,8 Puhelut sairaanhoitaja 0,5 1,3 Puhelut yhteensä 1,8 2,1 Sairaanhoitajan käyttämä aika seurantaan 65 min / per potilas Interventioryhmällä käynnit terveyskeskuksessa vähentyneet ja vaihtuneet puhelinyhteydenotoiksi Seurantaan käytetty aika (per potilas) on suuri johtuen pienestä potilasmäärästä

Number of respondents Number of respondents 24.5.2013 35 Elintapoihin liittyvät muutokset * Lifestyle-related positive changes Lifestyle-related negative changes 60% 60% 50% 40% control patients intervention patients 50% 40% control patients intervention patients 30% 30% 20% 20% 10% 10% 0% smoking exercise alcohol usage stress life expectancy 0% smoking exercise alcohol usage stress life expectancy Interventioryhmän tulokset paremmat erityisesti liikunnan ja stressin osalta * perustuen Sähköinen Terveystarkastus -kyselyyn

36 Yhteenveto tuloksista Positiiviset vaikutukset Terveysvaikutukset Terveyskäyttäytyminen Resurssien käyttö Helppokäyttöisyys (osuus potilaista, jotka pitivät helppokäyttöisenä) Hyödyllisyys (osuus potilasta, jotka pitivät hyödyllisenä) Verensokeri, paino (verenpaine 1 ) Liikunta, stressi Potilaskäynnit vähenivät 100% 92 % 1 positiivinen vaikutus myös kontrolliryhmällä

37 Omahoidosta saadaan hyötyä, mutta käyttö on toistaiseksi melko vähäistä! Omahoidon osa-alue Omien terveystietojen saatavuus Omahoidon hyödyntäminen pitkäaikaissairauden hoidossa Mahdollisuus sähköiseen asiointiin Hyödyntäminen tällä hetkellä Yksityisillä sekä joillakin kunnilla sähköisiä terveyskansioita (mm. Terveystalo, Mehiläinen ja Diacor; Oulu ja Espoo) Reseptitiedot (kansallinen KanTa-palvelu) Verensokeri- ja verenpainemittareita saatavissa kotiin terveyskeskuksesta Mittaustietojen välitys edelleen pääosin käyntien yhteydessä suullisesti tai paperilla Sähköisiä ajanvarauspalveluja (lähinnä yksityisillä) Esitietolomakkeita Viestinvälitys, neuvonta

38 Johtopäätöksiä Terveyden omaseurannasta saadaan hyötyä Omahoidon kohderyhmän valinta tärkeää kohteeksi ryhmät, joissa elintapamuutoksilla suurin merkitys (esim. Tyypin 2 Diabetes) Kannustimilla ja motivoinnilla tärkeä merkitys Henkilökohtainen laite (askelmittari, matkapuhelin) Automaattinen palaute Ammattihenkilön palaute Miten saadaan omahoito laajaan käyttöön? Edellyttää investointeja (teknologiaan & uusiin prosesseihin) Edellyttää uuden hoitomallin aktiivista markkinointia asiakkaille Edellyttää terveydenhuollon ammattilaisten aitoa kiinnostusta ja asiakaslähtöistä asennetta

39 Lähdeviitteitä 1. United Nations, Population Ageing 1950-2050, http://www.un.org/esa/population/publications/worldageing19502050/ 2. Matveinen, P., Knape, N., Terveydenhuollon menot ja rahoitus 2011, THL, http://www.thl.fi/tilastoliite/tilastoraportit/2013/tr06_13.pdf 3. Nichols, M., Townsend, N., Scarborough, P., Rayner M., European Cardiovascular Disease Statistics 2012 edition, European Heart Network and the European Society of Cardiology, September 2012, http://www.ehnheart.org/cvdstatistics.html 4. Tilastokeskus, kuolemansyyt 2011, http://tilastokeskus.fi/til/ksyyt/ 5. Koski, S., Diabetesbarometri 2010, Suomen Diabetesliitto ry, http://www.diabetes.fi/files/1377/diabetesbarometri_2010.pdf 6. Dalziel, K., Segal, L. and Elley, C. R. (2006), Cost utility analysis of physical activity counselling in general practice. Australian and New Zealand Journal of Public Health, 30: 57 63. 7. Jarvala, T., Raitanen, J., Rissanen, P., Diabeteksen kustannukset Suomessa 1998-2007, Tampereen yliopisto, Suomen Diabetesliitto, http://www.diabetes.fi/files/1266/kustannusraportti.pdf 8. Fisher, J.D., Amico, R., Fisher, W.A., Harman, J., The Information-Motivation-Behavioral Skills model of antiretroviral adherence and its applications. Current HIV/AIDS Reports, November 2008, Volume 5, Issue 4, pp 193-203. 9. Mediconsult, Medinet-palvelu: http://medinet.pohjoiskarjala.net/ 10. Duodecim, Sähköinen terveystarkastus: http://star.duodecim.fi/star/ 11. Orsama, A.-L., Lähteenmäki, J., Harno, K., Kulju, M., Wintergerst, E.,Schachner, H., Stenger, P., Leppänen, J., Kaijanranta, H., Salaspuro, V.,Fisher, W., Active Assistance Technology Reduces HbA1c and Weight in Individuals With Type 2 Diabetes: Results of a Theory-Based Randomized Trial, Accepted for publication in Diabetes Technology & Therapeutics. 12. Lähteenmäki, J., Leppänen, J., Orsama, A.-L., Salaspuro, V., Pirinen, J.,Sormunen, M., Kaijanranta, H., Ermes, M., Remote patient monitoring system with decision support, IASTED/BIOMED 2011, 16-18 February 2011, Innsbruck 16-18 February 2011.

40 VTT luo teknologiasta liiketoimintaa