Henkilö 2 Maisema-alueet; Jämijärvi

Samankaltaiset tiedostot
Laajat aurinkoenergian tuotantoalueet

Maisemat maakuntakaavoituksessa

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA MRL 63

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA ULLAVANJÄRVEN YLEISKAAVAN MUUTOS TILA

SATAKUNTALIITTO SATAKUNNAN VAIHEMAAKUNTAKAAVA 1. Tuulivoimatuotannolle parhaiten soveltuvat alueet

OSALLISTUMIS JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS)

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (MRL 63 )

PALTAMON KUNTA Tekniset palvelut

Kaavamerkinnät ja -määräykset SATAKUNNAN VAIHEMAAKUNTAKAAVA 1 Maakunnallisesti merkittävät tuulivoimatuotannon alueet SATAKUNTALIITTO

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

Kaavamerkinnät ja -määräykset

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

JOUTSAN KUNTA / RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA MRL 63

Henkilö 7 Osallistuminen ja vuorovaikutus; Satakunta

Valtakunnallisesti arvokkaat maisemat miten niistä päätetään? Maisema-alueet maankäytössä

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (MRL 63 )

Maisema-alueet maankäytössä

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

Satakunnan vaihemaakuntakaava 2 Valmisteluvaihe. Seudulliset yleisötilaisuudet

LAVIAN KUNTA ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

Posio HIMMERKIN RANTA-ASEMAKAAVA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS)

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

NUMMELANTIEN ASEMAKAAVAN MUUTOS / Kortteli 251

Hakalan kaupunginosa (5), Kalmaa-Hietaranta asemakaava

KIIHTELYSVAARAN RANTAOSAYLEISKAAVA

Satakunnan vaihemaakuntakaava

Euran kunta 2-1. Maisema-alueet; Eura

1 MIKÄ ON OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNI- TELMA (OAS)

KIVIJÄRVEN KUNTA PENTTILÄN YHTEISMETSÄN RANTA- ASEMAKAAVAN OSITTAINEN KUMOAMINEN. Kaavaselostus, valmisteluvaihe

YLÄ-VISTA URHEILUPUISTON ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

ÄÄNEKOSKEN KAUPUNKI KESKI-SUOMEN OPISTON ASEMAKAAVAN MUUTOS (SUOLAHTI)

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma

SELOSTUS, kaavaehdotus

PELKOSENNIEMEN KUNTA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 4/2015

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (MRL 63 )

Merikarvia Sata aurinkoista päivää enemmän

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS)

JÄMSÄN KAUPUNKI. MAANKÄYTTÖ- JA RAKENNUSLAIN 63 :n MUKAINEN OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

JOUTSAN RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS

KEMIJÄRVEN KAUPUNKI ASEMAKAAVAN MUUTOS 8. KAUPUNGINOSA KORTTELISSA 8216

Suunnittelutarveratkaisuhakemus

tark Leivonmäen kunta Niinniemen alueen asemakaava. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma

ASEMAKAAVAN MUUTOS 2. KAUPUNGINOSA (SÄRKIKANGAS) KORTTELI 2148 TONTTI 1. Kemijärven kaupunki, maankäyttö

RANTSILAN KIRKONKYLÄN ASEMAKAAVAN MUUTOS KORTTELISSA 33

SEMENTTIVALIMON ASEMAKAAVA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

Sivu 1. OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (MRL 63. ) Kaavoitusosasto TUOVILA Asemakaavan muutos Tuovilan koulu

PUDASJÄRVEN KAUPUNKI

Suunnittelualue. Nykytilanne. SÄKYLÄN KUNTA Sivu 1 / 7 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA. Muronkulman ranta-asemakaavan muutos

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

Suunnittelualue. Suunnittelun lähtökohdat. Suunnittelutilanne. SÄKYLÄN KUNTA , tark Sivu 1 / 6

Turvetuotanto, suoluonto ja tuulivoima maakuntakaavoituksessa. Petteri Katajisto Yli-insinööri 3. Vaihemaakuntakaavaseminaari 2.3.

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA MRL 63

JOUTSAN ASEMAKAAVAN MUUTOS KORTTELISSA 100 / 1 ASEMAKAAVASELOSTUS. Ote asemakaavakartasta, kaavamuutosalue rajattuna punaisella

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) Alavuden rantaosayleiskaavan 2. osan muutos Kuorasjärvi, pohjoisosa, Kuusikallio

Rakennusjärjestys Rakennusjärjestyksen uusimisen osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS)

KIVIJÄRVEN KUNTA PENTTILÄN YHTEISMETSÄN RANTA-ASEMA- KAAVAN OSITTAINEN KUMOAMINEN. Kaavaselostus, ehdotusvaihe

ASEMAKAAVAN MUUTOS, NEITSYTMÄKI, KORTTELI 658

RANTSILAN KIRKONKYLÄN KORTTELIN 33 TONTTIEN 1 5 ASEMAKAAVAN MUUTOS

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA MRL 63

JOUTSAN ASEMAKAAVAN MUUTOS KORTTELISSA 407 / 5,6,7 ASEMAKAAVASELOSTUS. Ote peruskartasta, kaavamuutosalue rajattuna keltaisella

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

KEMIJÄRVEN KAUPUNKI ASEMAKAAVAN MUUTOS 8. KAUPUNGINOSA KORTTELEISSA 8216 JA 8223

Asemakaava koskee kiinteistöä Aloitteen kaavoituksesta on tehnyt Siuron Metallirakenne Oy.

KAINUUN TUULIVOIMAMAA- KUNTAKAAVA

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA MRL

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (MRL 63 )

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS)

POIKINTIEN ASEMAKAAVAN MUUTOS

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (MRL 63 ja 64 )

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) tark

KREULANRANNAN ASEMAKAAVA

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA LIESJÄRVEN YLEISKAAVA: TAMMELAN KUNTA, TEKNINEN OSASTO

EURAKOSKEN ASEMAKAAVAN MUUTOS JA LAAJENNUS

Rantaosayleiskaavamuutoksen selostus

Lapinjärven kunnan rakennusjärjestyksen uusiminen

Rovaniemen kaupunki Tennilammit ranta-asemakaava OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS)

ASEMAKAAVAN MUUTOS 2. KAUPUNGINOSA (SÄRKIKANGAS) KORTTELI 2033 TONTIT 2 JA 9. Kemijärven kaupunki, maankäyttö

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUNNITELMA

HELSINGIN KAUPUNKI Oas /17 1 (5) ASEMAKAAVOITUS Hankenro 5364_1 HEL

Valtioneuvoston asetus

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS)

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA LIESJÄRVEN YLEISKAAVA: TAMMELAN KUNTA, TEKNINEN OSASTO

Ekologiset yhteydet, MRL ja valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet. Nunu Pesu ympäristöministeriö

LANATIEN ASEMAKAAVAN MUUTOS

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (MRL 63 )

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA NEITSYTMÄEN ASEMAKAAVAN MUUTOS

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUNNITELMA

JOUTSAN KUNTA RANTA OSAYLEISKAAVA

RAK/59 RANTA-ASEMAKAAVA OSALLE KORPINMAA VASIKKASAAREN ALUETTA RAK/59 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS)

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma , tark Kiikoisten kunta Yli-Jaaran asemakaavan muutos

PALTAMON KUNTA Tekniset palvelut Vaarankyläntie 7, Paltamo ASEMAKAAVAN SELOSTUS

Muonio. ÄKÄSKERON RANTA- ASEMAKAAVAN MUUTOS Korttelit 2 ja 6 sekä korttelin 7 rakennuspaikka 1 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS)

PAKURLANMETSÄN ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

Transkriptio:

7. Satakunnan vaihemaakuntakaavan 2 valmisteluvaiheen aineisto oli nähtävillä MRL:n 62 mukaan 1.2.-3.3.2017. MAISEMA-ALUEET / annetut lausunnot ja mielipiteet sekä niihin laaditut vastineet Lyhenne lausunnon tai mielipiteen aiheesta 2 2-1 Henkilö 2 Maisema-alueet; Jämijärvi Vastustan. -Miksi tehdä asioiden hoito näin byrokraattiseksi. -Ainakin Jämijärven kunnassa asiat hoituu ilman Museovirastoakin. -Ihmiset haluavat ja osaavat hoitaa tiluksiansa ja ympäristöjä mallikkaasti. -Kunnan pinta-alaan nähden kohtuuton alue. Maakunnallisesti arvokkaat maisema-alueet on Satakunnan vaihemaakuntakaavassa 2 osoitettu alueen erityisominaisuuksia ilmaisevalla merkinnällä. Merkintää käytetään yleisesti osoittamaan alueen niitä vähintään seudullisesti merkittäviä erityisominaisuuksia, joiden säilyminen halutaan turvata ja joiden asettamat reunaehdot on otettava huomioon suunniteltaessa alueiden käyttöä. Maankäyttö- ja rakennuslain 33 :n mukainen rakentamisrajoitus ei ole näihin merkintöihin liittyen lähtökohtaisesti voimassa. Satakunnan vaihemaakuntakaavassa 2 maakunnallisesti arvokkaiden maisema-alueiden merkintään liittyy suunnittelumääräys, jossa täsmennetään merkinnän tarkoitusta ja sitä miten alueen arvot otetaan huomioon yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa ja hankkeissa. Suunnittelumääräys ei sisällä suojelutavoitetta eikä rakennuskieltoa. Arvokkaiden maisema-alueiden peltoalat ovat usein muodostuneet vuosikymmenien ja -satojen kuluessa eivätkä näin ollen ole sidottuja mihinkään tiettyyn ajankohtaan. Kukin aikakausi, nykyhetki mukaan lukien, saa jättää maisemaan oman kerroksen kuitenkin niin, että rakentaminen ja muut toimenpiteet sopivat alueen historialliseen kehitykseen. Satakunnan vaihemaakuntakaavassa 2 osoitettujen sekä valtakunnallisesti että maakunnallisesti arvokkaiden maisema-alueiden ja merkittävien kulttuuriympäristöjen suunnittelumääräys on ollut samansisältöinen. Suunnittelumääräyksen toisen kappaleen mukaan kaikista aluetta tai kohdetta koskevista suunnitelmista ja hankkeista, jotka oleellisesti muuttavat vallitsevia olosuhteita, tulee museoviranomaiselle varata mahdollisuus lausunnon antamiseen. Kunnan tulee pyytää museoviranomaiselta (Satakunnassa delegoitu Satakunnan Museolle) lausunnot kaavoitettaessa aluetta tai myönnettäessä rakennuslupaa tai toimenpidelupaa, joka oleellisesti muuttaa vallitsevia olosuhteita. Kunta päättää kaavoista ja kunnan rakennusvalvontaviranomainen tekee päätöksen luvista huomioiden saadut lausunnot. Lausunto Satakunnan Museolta ei maksa asiakkaalle eikä kunnalle. Satakunnan vaihemaakuntakaavassa 2 osoitettujen maakunnallisesti arvokkaiden maisema-alueiden merkintä ja suunnittelumääräys nostaa esiin alueen yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa huomioitavat asiat sekä kohteen ja lähiympäristön suunnittelussa huomioitavat arvot. Valmisteluvaiheessa on todettu, ettei maakunnallisesti arvokkailla maisema-alueilla ei ole merkittävää rakentamis- ja muutospainetta, joten maakunnallisesti arvokkaiden maisema-alueiden osalta suunnittelumääräyksestä voidaan poistaa velvoite, jonka mukaan museoviranomaiselle tulee varata mahdollisuus lausunnon antamiseen. Suunnittelumääräys turvaa muilta osin alueen arvojen säilymisen ja kehittymisen riittävällä tavalla. Satakunnan vaihemaakuntakaavassa 2 on osoitetut maakunnallisesti arvokkaat maisema-alueet (mma) perustuvat Katson maalaismaisemaa - hankkeessa tehtyyn inventoitiin. Samassa yhteydessä valtakunnallisesti arvokkaiden maisema-alueiden päivitys- ja täydennysinventoinnin kanssa inventoitiin ensimmäistä kertaa Satakunnassa myös maakunnallisia maisema-alueita. Maakunnallisten maisema-alueiden inventoinnissa käytettiin samoja kriteerejä, lähtöaineistoja sekä toimintatapoja kuin valtakunnallisesti arvokkaita maisema-alueita päivitettäessä. Maakunnallisesti arvokkaiksi maisema-alueiksi on arvotettu ne alueet, jotka eivät täytä kaikkia valtakunnallisille maisema-alueille asetettuja kriteereitä. Arvokkaat maisema-alueet ovat Satakunnan maaseudun edustavimpia kulttuurimaisemia, joiden arvo perustuu monimuotoiseen kulttuurivaikutteiseen luontoon, hoidettuun viljelymaisemaan ja perinteiseen rakennuskantaan. Arvokkaat maisemat ja kulttuuriympäristöt antavat alueellisesti, ajallisesti ja kohdetyypeittäin monipuolisen kokonaiskuvan maamme ja maakuntamme historiasta ja kehityksestä sekä kuvastavat Suomen ja Satakunnan identiteettiä ja sisäistä monimuotoisuutta myös maisemaseuduittain. Vaihemaakuntakaavassa 2 osoitetaan myös merkittäviä rakennettuja kulttuuriympäristöjä (kh1, kh2). Rakennetun kulttuuriympäristön alueet ja kohteet ovat kulttuuriympäristökokonaisuuksia, rakennuksia ja niiden muodostamia pihapiirejä, puistoja sekä erilaisia rakenteita kuten esim. tiet, sillat ja kanavat. Valtakunnallisesti ja maakunnallisesti merkittävät kulttuuriympäristöt ovat rakennustaiteellisesti, historiallisesti tai ympäristön kannalta arvokkaita. Vaihemaakuntakaavassa 2 osoitetut merkittävät rakennetun kulttuuriympäristön alueet ja eroavat sisällöltään ja arvoiltaan 15. kesäkuuta 2017 Sivu 1/370

kaavassa osoitetuista arvokkaista maisema-alueista. Kaavassa osoitetaan sekä merkittäviä rakennettuja kulttuuriympäristöjä että arvokkaita maisema-alueita ja kaavamerkinnät voivat siten olla myös päällekkäin. Maakunnallisesti arvokkaat maisema-alueet ja merkittävät kulttuuriympäristöt osoitetaan Satakunnan vaihemaakuntakaavassa 2 maakuntakaavan mittakaavan mukaisella tarkkuudella ja laajuudella. Maisema-alueiden rajauksissa on pyritty huomioimaan maisematilan luontaisia rajoja sekä yhtenäisinä hahmottuvia aluekokonaisuuksia. Luontaisia maiseman rajoja ovat metsäiset reunavyöhykkeet, selänteet, joet sekä joissain tapauksissa ihmisen luomat rakenteet, kuten tiet ja taajamien reuna-alueet. Visuaalisten ominaisuuksien lisäksi, maisema-alueet rajautuvat myös kulttuurihistoriallisten kokonaisuuksien mukaan. Maisema-alueiden laajuus vaihtelee kunnittain ja niiden laajuus perustuu alueiden ominaispiirteisiin. Satakunnassa maisema-alueita on lukumääräisesti ja pinta-alallisesti eniten Ala-Satakunnan laajoilla viljelyseuduilla. Maisema-alueiden kaavamerkintöjä koskevat määräykset ovat luonteeltaan yksityiskohtaisempaa suunnittelua ohjaavia suunnittelumääräyksiä, joten pinta-alallisestikaan suuremmat alueet eivät muodosta kohtuutonta haittaa maanomistajille tai kunnille. 3 3-1 Henkilö 3 Maisema-alueet; Jämijärvi -Katson olemassa olevan 7,5 km2 riittäväksi alueeksi. -Uusi ehdotus vaikeuttaa elinkeinotoimintaa. -Laskee kiinteistöjen arvoa. -Heikentää rakentamista, kukaan ei halua rakentaa suojelualueelle. -Ehdoton ei hankkeelle. Satakunnan vaihemaakuntakaavassa 2 on osoitetut maakunnallisesti arvokkaat maisema-alueet (mma) perustuvat Katson maalaismaisemaa - hankkeessa tehtyyn inventoitiin. Samassa yhteydessä valtakunnallisesti arvokkaiden maisema-alueiden päivitys- ja täydennysinventoinnin kanssa inventoitiin ensimmäistä kertaa Satakunnassa myös maakunnallisia maisema-alueita. Maakunnallisten maisema-alueiden inventoinnissa käytettiin samoja kriteerejä, lähtöaineistoja sekä toimintatapoja kuin valtakunnallisesti arvokkaita maisema-alueita päivitettäessä. Maakunnallisesti arvokkaiksi maisema-alueiksi on arvotettu ne alueet, jotka eivät täytä kaikkia valtakunnallisille maisema-alueille asetettuja kriteereitä. Arvokkaat maisema-alueet ovat Satakunnan maaseudun edustavimpia kulttuurimaisemia, joiden arvo perustuu monimuotoiseen kulttuurivaikutteiseen luontoon, hoidettuun viljelymaisemaan ja perinteiseen rakennuskantaan. Arvokkaat maisemat ja kulttuuriympäristöt antavat alueellisesti, ajallisesti ja kohdetyypeittäin monipuolisen kokonaiskuvan maamme ja maakuntamme historiasta ja kehityksestä sekä kuvastavat Suomen ja Satakunnan identiteettiä ja sisäistä monimuotoisuutta myös maisemaseuduittain. Vaihemaakuntakaavassa 2 osoitetaan myös merkittäviä rakennettuja kulttuuriympäristöjä (kh1, kh2). Rakennetun kulttuuriympäristön alueet ja kohteet ovat kulttuuriympäristökokonaisuuksia, rakennuksia ja niiden muodostamia pihapiirejä, puistoja sekä erilaisia rakenteita kuten esim. tiet, sillat ja kanavat. Valtakunnallisesti ja maakunnallisesti merkittävät kulttuuriympäristöt ovat rakennustaiteellisesti, historiallisesti tai ympäristön kannalta arvokkaita. Vaihemaakuntakaavassa 2 osoitetut merkittävät rakennetun kulttuuriympäristön alueet ja eroavat sisällöltään ja arvoiltaan kaavassa osoitetuista arvokkaista maisema-alueista. Kaavassa osoitetaan sekä merkittäviä rakennettuja kulttuuriympäristöjä että arvokkaita maisema-alueita ja kaavamerkinnät voivat siten olla myös päällekkäin. Maakunnallisesti arvokkaat maisema-alueet ja merkittävät kulttuuriympäristöt osoitetaan Satakunnan vaihemaakuntakaavassa 2 maakuntakaavan mittakaavan mukaisella tarkkuudella ja laajuudella. Maisema-alueiden rajauksissa on pyritty huomioimaan maisematilan luontaisia rajoja sekä yhtenäisinä hahmottuvia aluekokonaisuuksia. Luontaisia maiseman rajoja ovat metsäiset reunavyöhykkeet, selänteet, joet sekä joissain tapauksissa ihmisen luomat rakenteet, kuten tiet ja taajamien reuna-alueet. Visuaalisten ominaisuuksien lisäksi, maisema-alueet rajautuvat myös kulttuurihistoriallisten kokonaisuuksien mukaan. Maisema-alueiden laajuus vaihtelee kunnittain ja niiden laajuus perustuu alueiden ominaispiirteisiin. Satakunnassa maisema-alueita on lukumääräisesti ja pinta-alallisesti eniten Ala-Satakunnan laajoilla viljelyseuduilla. Maisema-alueiden kaavamerkintöjä koskevat määräykset ovat luonteeltaan yksityiskohtaisempaa suunnittelua ohjaavia suunnittelumääräyksiä, joten pinta-alallisestikaan suuremmat alueet eivät muodosta kohtuutonta haittaa maanomistajille tai kunnille. Kulttuuriympäristö(käsittäen maiseman ja rakennetun kulttuuriympäristön) on maakuntien ja kuntien imago- ja identiteettitekijä sekä aluekehityksen voimavara. 15. kesäkuuta 2017 Sivu 2/370

Menneisyyden arvojen säilyttämistavoitteesta huolimatta Satakunnan vaihemaakuntakaavassa 2 osoitetut arvokkaat maisema-alueet eivät ole esteenä maaseutuelinkeinojen ja maiseman kehitykselle eivätkä ne vaikeuta nykyisten maatalouselinkeinojen harjoittamista. Maisema-alueiden avulla pyritään pikemminkin ohjaamaan ja tukemaan alueiden kehittämistä niiden ominaisluonnetta ja erityispiirteitä vahvistamalla ja sovittamalla nykyisen elinkeinotoiminnan vaatimat muutokset historiallisiin kehityskulkuihin. Kaavamerkintää koskevan suunnittelumääräyksen mukaan alueen arvojen vaikutus rakentamisen sijoittamiseen ja rakennustapaan arvioidaan kunnan kaavoituksen ja rakennuslupamenettelyn yhteydessä maankäyttö- ja rakennuslain nojalla. Satakunnan vaihemaakuntakaavan 2 maakunnallisten maisema-alueiden merkintä ja suunnittelumääräys eivät ole esteenä kunnan elinkeinoelämän kehitykselle, kylien kehitykselle, yrityselämän ja maatalouden kehitykselle. Kiinteistöjen arvo määrittyy monesta tekijästä. Suomessa ei Satakuntaliiton tietojen mukaan ole tehty tutkimusta siitä, mitkä ovat maakuntakaavan arvokkaan maisema-alueen merkinnän vaikutukset kiinteistöjen arvoon. Visuaalisesti kaunis ja hyvin hoidettu maisema koetaan yleisesti vetovoimatekijänä sekä viihtyisyyttä ja hyvinvointia edistävänä. Maisema-alue voi siten olla kunnalle ja kylälle elinvoimaisuutta lisäävä ja yksittäiselle kiinteistölle sen arvoa nostava tekijä. Maankäyttö- ja rakennuslain 28 :n mukaisesti maakuntakaavaa laadittaessa on myös pidettävä silmällä että maanomistajalle tai muulle oikeuden haltijalle ei aiheudu kohtuutonta haittaa. Satakunnan vaihemaakuntakaavassa 2 käytetyt suunnitteluperiaatteet kaikkien teemojen osalta pyrkivät siihen, että kielteiset vaikutukset jäisivät mahdollisimman vähäisiksi. Satakunnan vaihemaakuntakaavassa 2 osoitetut arvokkaat maisema-alueet eivät aiheuta rakennuskieltoa tai käyttörajoitusalueen muodostumista eivätkä ne muodosta perustetta lunastusoikeuteen. Alueiden kaavamerkintöjä koskevat määräykset ovat luonteeltaan yksityiskohtaisempaa suunnittelua ohjaavia suunnittelumääräyksiä, ja näin ollen ovat kohtuullisia myös maanomistajille. Satakunnan vaihemaakuntakaavan 2 maakunnallisesti arvokkaat maisema-alueet tulee huomioida yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa (yleiskaavat, asemakaavat) sekä muissa toimenpiteissä (hankkeet, luvat). Kaavamerkintä ei aiheuta suoraan rakentamisrajoitusta tai rakennuskieltoa. Kaavassa osoitettujen arvokkaiden maisema-alueiden peltoalat ovat usein muodostuneet vuosikymmenien ja -satojen kuluessa eivätkä näin ollen ole sidottuja mihinkään tiettyyn ajankohtaan. Kukin aikakausi, nykyhetki mukaan lukien, saa jättää maisemaan oman kerroksen kuitenkin niin, että rakentaminen ja muut toimenpiteet sopivat alueen historialliseen kehitykseen. Omakotitalon tai talousrakennuksen voi sijoittaa luontevasti maaseudun maisemaan soveltamalla maaseudun perinteisiä tapoja rakennuspaikan valinnassa, pihapiirin muodostamisessa ja rakennusten arkkitehtuurissa. Suurten tuotantorakennusten kohdalla rakennusten muusta rakentamisesta poikkeava mittakaava ja toiminnalliset tekijät voivat asettaa myös muita suunnittelutarpeita. Satakunnan vaihemaakuntakaavassa 2 osoitetuilla arvokkailla maisema-alueella rakennuksia voi huoltaa, ylläpitää ja korjata kuten aiemmin. Mikäli rakennus sijoittuu myös kaavassa osoitettuun merkittävään rakennettuun kulttuuriympäristöön rakennusten huollossa ylläpidossa ja korjauksissa tulisi huomioida rakennusten kulttuurihistorialliset arvot. Vesistön rantaalueeseen kuuluvalle rantavyöhykkeelle rakentaminen tapahtuu pääsääntöisesti ranta-asemakaavan tai suoraan rakentamisen oikeuttavan oikeusvaikutteisen rantayleiskaavan nojalla. Rakennusluvan myöntäminen perustuu maankäyttö- ja rakennuslaissa määriteltyihin rakennusluvan edellytyksiin ja lupaharkintaan. Teiden parantaminen ja kevyen liikenteen väylien suunnittelu ja rakentaminen on myös mahdollista arvokkailla maisema-alueilla. Arvokkailla maisema-alueilla tiesuunnittelussa tulee huomioida alueen arvot tiegeometriassa ja tieympäristön suunnitteluissa. Maa-ainesten ottamista säätelevä maa-aineslaki pyrkii turvaamaan maiseman ja luonnon arvot ohjaamalla maa-ainesten ottamista niin, ettei maaainesten ottaminen esimerkiksi turmele kaunista maisemakuvaa tai tuhoa luonnon merkittäviä kauneusarvoja ja erikoisia luonnonesiintymiä. Voimassa olevassa tuulivoimatuotantoon keskittyvässä Satakunnan vaihemaakuntakaavassa 1 lähtökohtana oli, että arvokkaat maisema-alueet eivät lähtökohtaisesti ole soveltuvia alueita maakunnallisesti merkittävän tuulivoimatuotannon suunnittelulle (yli 8-10 tuulivoimalayksikköä). Ympäristöministeriön päivitetyn tuulivoimarakentamisen suunnitteluoppaan (Ympäristöhallinnon ohjeita 5/2016) mukaan voidaan kuitenkin tapauskohtaisesti harkita riittävien selvitysten ja vaikutusarviointien perusteella maakunnallisesti arvokkaiden maisema-alueiden soveltuvuutta teollisen kokoluokan tuulivoimarakentamiseen. Satakunnan vaihemaakuntakaavaa 2 valmisteltaessa on maakunnallisesti merkittävien aurinkoenergian tuotantoalueiden kooksi on arvioitu 15. kesäkuuta 2017 Sivu 3/370

vähintään noin 40 hehtaaria. Satakunnan vaihemaakuntakaavan 2 laajoja aurinkoenergian tuotantoalueita koskevan esiselvityksen (Pöyry Finland Oy: Esiselvitys aurinkoenergian tuotantoalueista. 2016) mukaan laaja-alaisten aurinkoenergian tuotantoalueiden merkittävin ympäristövaikutus liittyy maiseman muutokseen. Vaikutusten arvioinnin perusteella Satakunnan vaihemaakuntakaavan 2 maakunnallisesti merkittävien aurinkoenergian tuotannon alueita suunniteltaessa lähtökohtana on ollut, että arvokkaat maisema-alueet eivät ole soveltuvia laajamittaiseen maakunnallisen merkittävään aurinkoenergian tuotantoon. Luonnosvaiheessa esitettyä koko maakuntakaava-aluetta koskevaa aurinkoenergian tuotannon suunnittelumääräystä täsmennetään. Maakunnallista merkitystä pienempiä aurinkoenergian alueita voi suunnitella Satakunnassa huomioiden Satakunnan vaihemaakuntakaavan 2 koko kaava-aluetta koskevan suunnittelumääräys: Suunniteltaessa aurinkoenergian tuotantoalueita tulee alueet ensisijaisesti pyrkiä sijoittamaan olemassa olevan yhdyskuntarakenteen ja sähköverkon liityntäpisteiden läheisyyteen. Suunnittelussa on otettava huomioon toteutettavien toimenpiteiden yhteensovittaminen kulttuuri-, maisema- ja luontoarvoihin sekä olemassa oleviin elinkeinoihin ja asutukseen. Aurinkoenergian tuotantoalueiden suunnittelussa tulee huolehtia, että luonnonarvojen, virkistyksen ja kulttuuriympäristön tai maiseman vaalimisen kannalta tärkeiden alueiden arvot säilyvät ja merkittävien haitallisten vaikutusten syntyminen ehkäistään. Satakunnan vaihemaakuntakaavassa 2 osoitetuilla maakunnallisesti arvokkailla maisema-alueilla paikallisesti merkittävän tuulivoimatuotannon ja aurinkoenergian tuotannon sekä hakevoimaloiden ja biokaasulaitosten suunnittelu on mahdollista. Kuten muussakin rakentamisessa, suunniteltaessa uusiutuvaan energiantuotantoon liittyviä laitteita ja rakenteita tulee huomioida alueen arvot ja huolehdittava, ettei toimenpiteillä ja hankkeilla vaaranneta tai heikennetä arvojen säilymistä. Kyseiset hankkeet ovat rakennuslupaa vaativia toimenpiteitä maankäyttö- ja rakennuslain ja kunnan rakennusjärjestyksen mukaisesti. 4 4-1 Henkilö 4 Maisema-alueet; Karvia -Satakuntaliiton tiedottaminen suunnitelmistaan on ollut todella puutteellista. -Kaavamerkintä mma rajoittaa pahasti maatilojen kehittymistä sekä estää alueella muunlaisen yritystoiminnan täysin. -Merkintä rajoittaa uusien tonttien myymistä, alueen luonnollista kehitystä sekä alentaa maan ja muun omaisuuden arvoa. -Uudisrakentaminen ja vanhojen rakennusten korjaukset vaativat museoviraston lausunnon, mikä tuo turhia kuluja sekä viivästyttää ja pahimmassa tapauksessa estää toimenpiteen täysin. -Vaadimme kaavamerkinnän mma poistamista Karvian osalta. Satakunnan vaihemaakuntakaavan 2 prosessin osallistuminen ja vuorovaikutus on suunniteltu maankäyttö- ja rakennuslain 63 :n mukaisesti osallistumis- ja arviointisuunnitelmassa, jonka Satakuntaliiton maakuntahallitus on hyväksynyt. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma asetettiin nähtäville 27.4.-5.6.2015 väliseksi ajaksi Satakuntaliiton viraston ja Satakunnan kuntien virallisille ilmoitustauluille sekä Satakuntaliiton verkkosivuille tutustumista ja palautteen antamista varten. Osallistumis- ja arviointisuunnitelman nähtäville asettamisesta kuulutettiin Satakuntaliiton virallisissa ilmoituslehdissä, Satakuntaliiton ja kuntien virallisilla ilmoitustauluilla sekä Satakuntaliiton verkkosivuilla. Satakuntaliiton vaihemaakuntakaavan 2 luonnos ja siihen liittyvä valmisteluaineisto on ollut nähtävillä maankäyttö- ja rakennuslain 62 :n ja maankäyttö- ja rakennusasetuksen 30 :n mukaisesti 1.2.-3.3.2017 välisen ajan. Aineisto asetettiin nähtäville Satakuntaliiton virastolle, Satakunnan kuntien virastoihin sekä Satakuntaliiton verkkosivuille. Nähtävillä olo aikana Satakunnan vaihemaakuntakaavan 2 valmisteluvaiheen aineistoa esiteltiin seudullisissa yleisötilaisuuksissa Porissa 1.2.2017, Eurassa 2.2.2017, Karviassa 8.2.2017 ja Kokemäellä 14.2.2017. Kuulutukset nähtäville asettamisesta ja kutsu yleisötilaisuuksiin julkaistiin Satakuntaliiton virallisissa ilmoituslehdissä, Satakuntaliiton ja kuntien virallisilla ilmoitustauluilla sekä Satakuntaliiton verkkosivuilla. Lisäksi kuulutus julkaistiin niiden paikkakuntien paikallislehdissä, joilla järjestettiin yleisötilaisuuksia. Maankäyttö- ja rakennuslaissa ei edellytetä, että kaikkiin maankuntakaava-alueen maanomistajiin tai asukkaisiin ollaan suoraan yhteydessä esimerkiksi kirjeitse. Satakunnan vaihemaakuntakaava 2 koskettaa koko maakuntaa ja Satakunnassa on kiinteistöjä yhteensä noin 122 000. Jokaiselle kiinteistön omistajalle ei näin ollen ole mahdollista lähettää erikseen kuulemiskirjeitä. Satakunnan vaihemaakuntakaavan 2 vaiheista on lähetetty ja lähetetään tiedotteita tarpeen mukaan alueellisille, maakunnallisille ja paikallisille median edustajille, Satakunnan kunnille, naapurimaakunnille, naapurimaakuntien kunnille, viranomaistahoille sekä muille sidosryhmille. Tiedotteet julkaistaan myös Satakuntaliiton verkkosivuilla. Lisäksi kaikki tähän asti syntynyt aineisto selvityksineen on koko ajan tutustuttavissa Satakuntaliiton verkkosivuilla ja aineisto täydentyy koko ajan. Satakuntaliitto katsoo, että Satakunnan vaihemaakuntakaavan 2 valmisteluvaiheen kuuleminen on maankäyttö- ja rakennuslain 62 :n mukainen ja osallisilla on ollut mahdollisuus osallistua kaavan valmisteluun, arvioida kaavoituksen vaikutuksia ja lausua kirjallisesti mielipiteensä asiasta. 15. kesäkuuta 2017 Sivu 4/370

Kulttuuriympäristö(käsittäen maiseman ja rakennetun kulttuuriympäristön) on maakuntien ja kuntien imago- ja identiteettitekijä sekä aluekehityksen voimavara. Menneisyyden arvojen säilyttämistavoitteesta huolimatta Satakunnan vaihemaakuntakaavassa 2 osoitetut arvokkaat maisema-alueet eivät ole esteenä maaseutuelinkeinojen ja maiseman kehitykselle eivätkä ne vaikeuta nykyisten maatalouselinkeinojen harjoittamista. Maisema-alueiden avulla pyritään pikemminkin ohjaamaan ja tukemaan alueiden kehittämistä niiden ominaisluonnetta ja erityispiirteitä vahvistamalla ja sovittamalla nykyisen elinkeinotoiminnan vaatimat muutokset historiallisiin kehityskulkuihin. Kaavamerkintää koskevan suunnittelumääräyksen mukaan alueen arvojen vaikutus rakentamisen sijoittamiseen ja rakennustapaan arvioidaan kunnan kaavoituksen ja rakennuslupamenettelyn yhteydessä maankäyttö- ja rakennuslain nojalla. Satakunnan vaihemaakuntakaavan 2 maakunnallisten maisema-alueiden merkintä ja suunnittelumääräys eivät ole esteenä kunnan elinkeinoelämän kehitykselle, kylien kehitykselle, yrityselämän ja maatalouden kehitykselle. Kiinteistöjen arvo määrittyy monesta tekijästä. Suomessa ei Satakuntaliiton tietojen mukaan ole tehty tutkimusta siitä, mitkä ovat maakuntakaavan arvokkaan maisema-alueen merkinnän vaikutukset kiinteistöjen arvoon. Visuaalisesti kaunis ja hyvin hoidettu maisema koetaan yleisesti vetovoimatekijänä sekä viihtyisyyttä ja hyvinvointia edistävänä. Maisema-alue voi siten olla kunnalle ja kylälle elinvoimaisuutta lisäävä ja yksittäiselle kiinteistölle sen arvoa nostava tekijä. Maankäyttö- ja rakennuslain 28 :n mukaisesti maakuntakaavaa laadittaessa on myös pidettävä silmällä että maanomistajalle tai muulle oikeuden haltijalle ei aiheudu kohtuutonta haittaa. Satakunnan vaihemaakuntakaavassa 2 käytetyt suunnitteluperiaatteet kaikkien teemojen osalta pyrkivät siihen, että kielteiset vaikutukset jäisivät mahdollisimman vähäisiksi. Satakunnan vaihemaakuntakaavassa 2 osoitetut arvokkaat maisema-alueet eivät aiheuta rakennuskieltoa tai käyttörajoitusalueen muodostumista eivätkä ne muodosta perustetta lunastusoikeuteen. Alueiden kaavamerkintöjä koskevat määräykset ovat luonteeltaan yksityiskohtaisempaa suunnittelua ohjaavia suunnittelumääräyksiä, ja näin ollen ovat kohtuullisia myös maanomistajille. Maakunnallisesti arvokkaat maisema-alueet on Satakunnan vaihemaakuntakaavassa 2 osoitettu alueen erityisominaisuuksia ilmaisevalla merkinnällä. Merkintää käytetään yleisesti osoittamaan alueen niitä vähintään seudullisesti merkittäviä erityisominaisuuksia, joiden säilyminen halutaan turvata ja joiden asettamat reunaehdot on otettava huomioon suunniteltaessa alueiden käyttöä. Maankäyttö- ja rakennuslain 33 :n mukainen rakentamisrajoitus ei ole näihin merkintöihin liittyen lähtökohtaisesti voimassa. Satakunnan vaihemaakuntakaavassa 2 maakunnallisesti arvokkaiden maisema-alueiden merkintään liittyy suunnittelumääräys, jossa täsmennetään merkinnän tarkoitusta ja sitä miten alueen arvot otetaan huomioon yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa ja hankkeissa. Suunnittelumääräys ei sisällä suojelutavoitetta eikä rakennuskieltoa. Arvokkaiden maisema-alueiden peltoalat ovat usein muodostuneet vuosikymmenien ja -satojen kuluessa eivätkä näin ollen ole sidottuja mihinkään tiettyyn ajankohtaan. Kukin aikakausi, nykyhetki mukaan lukien, saa jättää maisemaan oman kerroksen kuitenkin niin, että rakentaminen ja muut toimenpiteet sopivat alueen historialliseen kehitykseen. Satakunnan vaihemaakuntakaavassa 2 osoitettujen sekä valtakunnallisesti että maakunnallisesti arvokkaiden maisema-alueiden ja merkittävien kulttuuriympäristöjen suunnittelumääräys on ollut samansisältöinen. Suunnittelumääräyksen toisen kappaleen mukaan kaikista aluetta tai kohdetta koskevista suunnitelmista ja hankkeista, jotka oleellisesti muuttavat vallitsevia olosuhteita, tulee museoviranomaiselle varata mahdollisuus lausunnon antamiseen. Kunnan tulee pyytää museoviranomaiselta (Satakunnassa delegoitu Satakunnan Museolle) lausunnot kaavoitettaessa aluetta tai myönnettäessä rakennuslupaa tai toimenpidelupaa, joka oleellisesti muuttaa vallitsevia olosuhteita. Kunta päättää kaavoista ja kunnan rakennusvalvontaviranomainen tekee päätöksen luvista huomioiden saadut lausunnot. Lausunto Satakunnan Museolta ei maksa asiakkaalle eikä kunnalle. Satakunnan vaihemaakuntakaavassa 2 osoitettujen maakunnallisesti arvokkaiden maisema-alueiden merkintä ja suunnittelumääräys nostaa esiin alueen yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa huomioitavat asiat sekä kohteen ja lähiympäristön suunnittelussa huomioitavat arvot. Valmisteluvaiheessa on todettu, ettei maakunnallisesti arvokkailla maisema-alueilla ei ole merkittävää rakentamis- ja muutospainetta, joten maakunnallisesti arvokkaiden maisema-alueiden osalta suunnittelumääräyksestä voidaan poistaa velvoite, jonka mukaan museoviranomaiselle tulee varata mahdollisuus lausunnon antamiseen. Suunnittelumääräys turvaa muilta osin alueen arvojen säilymisen ja kehittymisen riittävällä tavalla. 15. kesäkuuta 2017 Sivu 5/370

5 5-1 Henkilö 5 Maisema-alueet; Karvia -Satakuntaliiton tiedottaminen suunnitelmistaan on ollut todella puutteellista. -Kaavamerkintä mma rajoittaa pahasti maatilojen kehittymistä sekä estää alueella muunlaisen yritystoiminnan täysin. -Merkintä rajoittaa uusien tonttien myymistä, alueen luonnollista kehitystä sekä alentaa maan ja muun omaisuuden arvoa. -Uudisrakentaminen ja vanhojen rakennusten korjaukset vaativat museoviraston lausunnon, mikä tuo turhia kuluja sekä viivästyttää ja pahimmassa tapauksessa estää toimenpiteen täysin. -Vaadimme kaavamerkinnän mma poistamista Karvian osalta. Satakunnan vaihemaakuntakaavan 2 prosessin osallistuminen ja vuorovaikutus on suunniteltu maankäyttö- ja rakennuslain 63 :n mukaisesti osallistumis- ja arviointisuunnitelmassa, jonka Satakuntaliiton maakuntahallitus on hyväksynyt. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma asetettiin nähtäville 27.4.-5.6.2015 väliseksi ajaksi Satakuntaliiton viraston ja Satakunnan kuntien virallisille ilmoitustauluille sekä Satakuntaliiton verkkosivuille tutustumista ja palautteen antamista varten. Osallistumis- ja arviointisuunnitelman nähtäville asettamisesta kuulutettiin Satakuntaliiton virallisissa ilmoituslehdissä, Satakuntaliiton ja kuntien virallisilla ilmoitustauluilla sekä Satakuntaliiton verkkosivuilla. Satakuntaliiton vaihemaakuntakaavan 2 luonnos ja siihen liittyvä valmisteluaineisto on ollut nähtävillä maankäyttö- ja rakennuslain 62 :n ja maankäyttö- ja rakennusasetuksen 30 :n mukaisesti 1.2.-3.3.2017 välisen ajan. Aineisto asetettiin nähtäville Satakuntaliiton virastolle, Satakunnan kuntien virastoihin sekä Satakuntaliiton verkkosivuille. Nähtävillä olo aikana Satakunnan vaihemaakuntakaavan 2 valmisteluvaiheen aineistoa esiteltiin seudullisissa yleisötilaisuuksissa Porissa 1.2.2017, Eurassa 2.2.2017, Karviassa 8.2.2017 ja Kokemäellä 14.2.2017. Kuulutukset nähtäville asettamisesta ja kutsu yleisötilaisuuksiin julkaistiin Satakuntaliiton virallisissa ilmoituslehdissä, Satakuntaliiton ja kuntien virallisilla ilmoitustauluilla sekä Satakuntaliiton verkkosivuilla. Lisäksi kuulutus julkaistiin niiden paikkakuntien paikallislehdissä, joilla järjestettiin yleisötilaisuuksia. Maankäyttö- ja rakennuslaissa ei edellytetä, että kaikkiin maankuntakaava-alueen maanomistajiin tai asukkaisiin ollaan suoraan yhteydessä esimerkiksi kirjeitse. Satakunnan vaihemaakuntakaava 2 koskettaa koko maakuntaa ja Satakunnassa on kiinteistöjä yhteensä noin 122 000. Jokaiselle kiinteistön omistajalle ei näin ollen ole mahdollista lähettää erikseen kuulemiskirjeitä. Satakunnan vaihemaakuntakaavan 2 vaiheista on lähetetty ja lähetetään tiedotteita tarpeen mukaan alueellisille, maakunnallisille ja paikallisille median edustajille, Satakunnan kunnille, naapurimaakunnille, naapurimaakuntien kunnille, viranomaistahoille sekä muille sidosryhmille. Tiedotteet julkaistaan myös Satakuntaliiton verkkosivuilla. Lisäksi kaikki tähän asti syntynyt aineisto selvityksineen on koko ajan tutustuttavissa Satakuntaliiton verkkosivuilla ja aineisto täydentyy koko ajan. Satakuntaliitto katsoo, että Satakunnan vaihemaakuntakaavan 2 valmisteluvaiheen kuuleminen on maankäyttö- ja rakennuslain 62 :n mukainen ja osallisilla on ollut mahdollisuus osallistua kaavan valmisteluun, arvioida kaavoituksen vaikutuksia ja lausua kirjallisesti mielipiteensä asiasta. Kulttuuriympäristö(käsittäen maiseman ja rakennetun kulttuuriympäristön) on maakuntien ja kuntien imago- ja identiteettitekijä sekä aluekehityksen voimavara. Menneisyyden arvojen säilyttämistavoitteesta huolimatta Satakunnan vaihemaakuntakaavassa 2 osoitetut arvokkaat maisema-alueet eivät ole esteenä maaseutuelinkeinojen ja maiseman kehitykselle eivätkä ne vaikeuta nykyisten maatalouselinkeinojen harjoittamista. Maisema-alueiden avulla pyritään pikemminkin ohjaamaan ja tukemaan alueiden kehittämistä niiden ominaisluonnetta ja erityispiirteitä vahvistamalla ja sovittamalla nykyisen elinkeinotoiminnan vaatimat muutokset historiallisiin kehityskulkuihin. Kaavamerkintää koskevan suunnittelumääräyksen mukaan alueen arvojen vaikutus rakentamisen sijoittamiseen ja rakennustapaan arvioidaan kunnan kaavoituksen ja rakennuslupamenettelyn yhteydessä maankäyttö- ja rakennuslain nojalla. Satakunnan vaihemaakuntakaavan 2 maakunnallisten maisema-alueiden merkintä ja suunnittelumääräys eivät ole esteenä kunnan elinkeinoelämän kehitykselle, kylien kehitykselle, yrityselämän ja maatalouden kehitykselle. Kiinteistöjen arvo määrittyy monesta tekijästä. Suomessa ei Satakuntaliiton tietojen mukaan ole tehty tutkimusta siitä, mitkä ovat maakuntakaavan arvokkaan maisema-alueen merkinnän vaikutukset kiinteistöjen arvoon. Visuaalisesti kaunis ja hyvin hoidettu maisema koetaan yleisesti vetovoimatekijänä sekä viihtyisyyttä ja hyvinvointia edistävänä. Maisema-alue voi siten olla kunnalle ja kylälle elinvoimaisuutta lisäävä ja yksittäiselle kiinteistölle sen arvoa nostava tekijä. Maankäyttö- ja rakennuslain 28 :n mukaisesti maakuntakaavaa laadittaessa on myös pidettävä silmällä että maanomistajalle tai muulle oikeuden haltijalle ei aiheudu kohtuutonta haittaa. Satakunnan vaihemaakuntakaavassa 2 käytetyt 15. kesäkuuta 2017 Sivu 6/370

suunnitteluperiaatteet kaikkien teemojen osalta pyrkivät siihen, että kielteiset vaikutukset jäisivät mahdollisimman vähäisiksi. Satakunnan vaihemaakuntakaavassa 2 osoitetut arvokkaat maisema-alueet eivät aiheuta rakennuskieltoa tai käyttörajoitusalueen muodostumista eivätkä ne muodosta perustetta lunastusoikeuteen. Alueiden kaavamerkintöjä koskevat määräykset ovat luonteeltaan yksityiskohtaisempaa suunnittelua ohjaavia suunnittelumääräyksiä, ja näin ollen ovat kohtuullisia myös maanomistajille. Maakunnallisesti arvokkaat maisema-alueet on Satakunnan vaihemaakuntakaavassa 2 osoitettu alueen erityisominaisuuksia ilmaisevalla merkinnällä. Merkintää käytetään yleisesti osoittamaan alueen niitä vähintään seudullisesti merkittäviä erityisominaisuuksia, joiden säilyminen halutaan turvata ja joiden asettamat reunaehdot on otettava huomioon suunniteltaessa alueiden käyttöä. Maankäyttö- ja rakennuslain 33 :n mukainen rakentamisrajoitus ei ole näihin merkintöihin liittyen lähtökohtaisesti voimassa. Satakunnan vaihemaakuntakaavassa 2 maakunnallisesti arvokkaiden maisema-alueiden merkintään liittyy suunnittelumääräys, jossa täsmennetään merkinnän tarkoitusta ja sitä miten alueen arvot otetaan huomioon yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa ja hankkeissa. Suunnittelumääräys ei sisällä suojelutavoitetta eikä rakennuskieltoa. Arvokkaiden maisema-alueiden peltoalat ovat usein muodostuneet vuosikymmenien ja -satojen kuluessa eivätkä näin ollen ole sidottuja mihinkään tiettyyn ajankohtaan. Kukin aikakausi, nykyhetki mukaan lukien, saa jättää maisemaan oman kerroksen kuitenkin niin, että rakentaminen ja muut toimenpiteet sopivat alueen historialliseen kehitykseen. Satakunnan vaihemaakuntakaavassa 2 osoitettujen sekä valtakunnallisesti että maakunnallisesti arvokkaiden maisema-alueiden ja merkittävien kulttuuriympäristöjen suunnittelumääräys on ollut samansisältöinen. Suunnittelumääräyksen toisen kappaleen mukaan kaikista aluetta tai kohdetta koskevista suunnitelmista ja hankkeista, jotka oleellisesti muuttavat vallitsevia olosuhteita, tulee museoviranomaiselle varata mahdollisuus lausunnon antamiseen. Kunnan tulee pyytää museoviranomaiselta (Satakunnassa delegoitu Satakunnan Museolle) lausunnot kaavoitettaessa aluetta tai myönnettäessä rakennuslupaa tai toimenpidelupaa, joka oleellisesti muuttaa vallitsevia olosuhteita. Kunta päättää kaavoista ja kunnan rakennusvalvontaviranomainen tekee päätöksen luvista huomioiden saadut lausunnot. Lausunto Satakunnan Museolta ei maksa asiakkaalle eikä kunnalle. Satakunnan vaihemaakuntakaavassa 2 osoitettujen maakunnallisesti arvokkaiden maisema-alueiden merkintä ja suunnittelumääräys nostaa esiin alueen yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa huomioitavat asiat sekä kohteen ja lähiympäristön suunnittelussa huomioitavat arvot. Valmisteluvaiheessa on todettu, ettei maakunnallisesti arvokkailla maisema-alueilla ei ole merkittävää rakentamis- ja muutospainetta, joten maakunnallisesti arvokkaiden maisema-alueiden osalta suunnittelumääräyksestä voidaan poistaa velvoite, jonka mukaan museoviranomaiselle tulee varata mahdollisuus lausunnon antamiseen. Suunnittelumääräys turvaa muilta osin alueen arvojen säilymisen ja kehittymisen riittävällä tavalla. 6 6-1 Henkilö 6 Maisema-alueet; Jämijärvi Vastustan maisema-aluerajausehdotusta. Ei huomioitu maisemaa vaan tehty summittainen ehdotus alueesta. Satakunnan vaihemaakuntakaavassa 2 on osoitetut maakunnallisesti arvokkaat maisema-alueet (mma) perustuvat Katson maalaismaisemaa - hankkeessa tehtyyn inventoitiin. Samassa yhteydessä valtakunnallisesti arvokkaiden maisema-alueiden päivitys- ja täydennysinventoinnin kanssa inventoitiin ensimmäistä kertaa Satakunnassa myös maakunnallisia maisema-alueita. Maakunnallisten maisema-alueiden inventoinnissa käytettiin samoja kriteerejä, lähtöaineistoja sekä toimintatapoja kuin valtakunnallisesti arvokkaita maisema-alueita päivitettäessä. Maakunnallisesti arvokkaiksi maisema-alueiksi on arvotettu ne alueet, jotka eivät täytä kaikkia valtakunnallisille maisema-alueille asetettuja kriteereitä. Arvokkaat maisema-alueet ovat Satakunnan maaseudun edustavimpia kulttuurimaisemia, joiden arvo perustuu monimuotoiseen kulttuurivaikutteiseen luontoon, hoidettuun viljelymaisemaan ja perinteiseen rakennuskantaan. Arvokkaat maisemat ja kulttuuriympäristöt antavat alueellisesti, ajallisesti ja kohdetyypeittäin monipuolisen kokonaiskuvan maamme ja maakuntamme historiasta ja kehityksestä sekä kuvastavat Suomen ja Satakunnan identiteettiä ja sisäistä monimuotoisuutta myös maisemaseuduittain. Vaihemaakuntakaavassa 2 osoitetaan myös merkittäviä rakennettuja kulttuuriympäristöjä (kh1, kh2). Rakennetun kulttuuriympäristön alueet ja kohteet ovat kulttuuriympäristökokonaisuuksia, rakennuksia ja niiden muodostamia pihapiirejä, puistoja sekä erilaisia rakenteita kuten esim. tiet, sillat ja kanavat. Valtakunnallisesti ja maakunnallisesti merkittävät kulttuuriympäristöt ovat rakennustaiteellisesti, historiallisesti tai ympäristön kannalta arvokkaita. Vaihemaakuntakaavassa 2 osoitetut merkittävät rakennetun kulttuuriympäristön alueet ja eroavat sisällöltään ja arvoiltaan 15. kesäkuuta 2017 Sivu 7/370

kaavassa osoitetuista arvokkaista maisema-alueista. Kaavassa osoitetaan sekä merkittäviä rakennettuja kulttuuriympäristöjä että arvokkaita maisema-alueita ja kaavamerkinnät voivat siten olla myös päällekkäin. Maakunnallisesti arvokkaat maisema-alueet ja merkittävät kulttuuriympäristöt osoitetaan Satakunnan vaihemaakuntakaavassa 2 maakuntakaavan mittakaavan mukaisella tarkkuudella ja laajuudella. Maisema-alueiden rajauksissa on pyritty huomioimaan maisematilan luontaisia rajoja sekä yhtenäisinä hahmottuvia aluekokonaisuuksia. Luontaisia maiseman rajoja ovat metsäiset reunavyöhykkeet, selänteet, joet sekä joissain tapauksissa ihmisen luomat rakenteet, kuten tiet ja taajamien reuna-alueet. Visuaalisten ominaisuuksien lisäksi, maisema-alueet rajautuvat myös kulttuurihistoriallisten kokonaisuuksien mukaan. Maisema-alueiden laajuus vaihtelee kunnittain ja niiden laajuus perustuu alueiden ominaispiirteisiin. Satakunnassa maisema-alueita on lukumääräisesti ja pinta-alallisesti eniten Ala-Satakunnan laajoilla viljelyseuduilla. Maisema-alueiden kaavamerkintöjä koskevat määräykset ovat luonteeltaan yksityiskohtaisempaa suunnittelua ohjaavia suunnittelumääräyksiä, joten pinta-alallisestikaan suuremmat alueet eivät muodosta kohtuutonta haittaa maanomistajille tai kunnille. 8 8-1 Henkilö 8 Maisema-alueet; Karvia -Satakuntaliiton tiedottaminen suunnitelmistaan on ollut todella puutteellista. -Kaavamerkintä mma rajoittaa pahasti maatilojen kehittymistä sekä estää alueella muunlaisen yritystoiminnan täysin. -Merkintä rajoittaa uusien tonttien myymistä, alueen luonnollista kehitystä sekä alentaa maan ja muun omaisuuden arvoa. -Uudisrakentaminen ja vanhojen rakennusten korjaukset vaativat museoviraston lausunnon, mikä tuo turhia kuluja sekä viivästyttää ja pahimmassa tapauksessa estää toimenpiteen täysin. -Vaadimme kaavamerkinnän mma poistamista Karvian osalta. Satakunnan vaihemaakuntakaavan 2 prosessin osallistuminen ja vuorovaikutus on suunniteltu maankäyttö- ja rakennuslain 63 :n mukaisesti osallistumis- ja arviointisuunnitelmassa, jonka Satakuntaliiton maakuntahallitus on hyväksynyt. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma asetettiin nähtäville 27.4.-5.6.2015 väliseksi ajaksi Satakuntaliiton viraston ja Satakunnan kuntien virallisille ilmoitustauluille sekä Satakuntaliiton verkkosivuille tutustumista ja palautteen antamista varten. Osallistumis- ja arviointisuunnitelman nähtäville asettamisesta kuulutettiin Satakuntaliiton virallisissa ilmoituslehdissä, Satakuntaliiton ja kuntien virallisilla ilmoitustauluilla sekä Satakuntaliiton verkkosivuilla. Satakuntaliiton vaihemaakuntakaavan 2 luonnos ja siihen liittyvä valmisteluaineisto on ollut nähtävillä maankäyttö- ja rakennuslain 62 :n ja maankäyttö- ja rakennusasetuksen 30 :n mukaisesti 1.2.-3.3.2017 välisen ajan. Aineisto asetettiin nähtäville Satakuntaliiton virastolle, Satakunnan kuntien virastoihin sekä Satakuntaliiton verkkosivuille. Nähtävillä olo aikana Satakunnan vaihemaakuntakaavan 2 valmisteluvaiheen aineistoa esiteltiin seudullisissa yleisötilaisuuksissa Porissa 1.2.2017, Eurassa 2.2.2017, Karviassa 8.2.2017 ja Kokemäellä 14.2.2017. Kuulutukset nähtäville asettamisesta ja kutsu yleisötilaisuuksiin julkaistiin Satakuntaliiton virallisissa ilmoituslehdissä, Satakuntaliiton ja kuntien virallisilla ilmoitustauluilla sekä Satakuntaliiton verkkosivuilla. Lisäksi kuulutus julkaistiin niiden paikkakuntien paikallislehdissä, joilla järjestettiin yleisötilaisuuksia. Maankäyttö- ja rakennuslaissa ei edellytetä, että kaikkiin maankuntakaava-alueen maanomistajiin tai asukkaisiin ollaan suoraan yhteydessä esimerkiksi kirjeitse. Satakunnan vaihemaakuntakaava 2 koskettaa koko maakuntaa ja Satakunnassa on kiinteistöjä yhteensä noin 122 000. Jokaiselle kiinteistön omistajalle ei näin ollen ole mahdollista lähettää erikseen kuulemiskirjeitä. Satakunnan vaihemaakuntakaavan 2 vaiheista on lähetetty ja lähetetään tiedotteita tarpeen mukaan alueellisille, maakunnallisille ja paikallisille median edustajille, Satakunnan kunnille, naapurimaakunnille, naapurimaakuntien kunnille, viranomaistahoille sekä muille sidosryhmille. Tiedotteet julkaistaan myös Satakuntaliiton verkkosivuilla. Lisäksi kaikki tähän asti syntynyt aineisto selvityksineen on koko ajan tutustuttavissa Satakuntaliiton verkkosivuilla ja aineisto täydentyy koko ajan. Satakuntaliitto katsoo, että Satakunnan vaihemaakuntakaavan 2 valmisteluvaiheen kuuleminen on maankäyttö- ja rakennuslain 62 :n mukainen ja osallisilla on ollut mahdollisuus osallistua kaavan valmisteluun, arvioida kaavoituksen vaikutuksia ja lausua kirjallisesti mielipiteensä asiasta. Kulttuuriympäristö(käsittäen maiseman ja rakennetun kulttuuriympäristön) on maakuntien ja kuntien imago- ja identiteettitekijä sekä aluekehityksen voimavara. Menneisyyden arvojen säilyttämistavoitteesta huolimatta Satakunnan vaihemaakuntakaavassa 2 osoitetut arvokkaat maisema-alueet eivät ole esteenä maaseutuelinkeinojen ja maiseman kehitykselle eivätkä ne vaikeuta nykyisten maatalouselinkeinojen harjoittamista. Maisema-alueiden avulla pyritään pikemminkin ohjaamaan ja tukemaan alueiden kehittämistä niiden ominaisluonnetta ja erityispiirteitä vahvistamalla ja sovittamalla 15. kesäkuuta 2017 Sivu 8/370

nykyisen elinkeinotoiminnan vaatimat muutokset historiallisiin kehityskulkuihin. Kaavamerkintää koskevan suunnittelumääräyksen mukaan alueen arvojen vaikutus rakentamisen sijoittamiseen ja rakennustapaan arvioidaan kunnan kaavoituksen ja rakennuslupamenettelyn yhteydessä maankäyttö- ja rakennuslain nojalla. Satakunnan vaihemaakuntakaavan 2 maakunnallisten maisema-alueiden merkintä ja suunnittelumääräys eivät ole esteenä kunnan elinkeinoelämän kehitykselle, kylien kehitykselle, yrityselämän ja maatalouden kehitykselle. Kiinteistöjen arvo määrittyy monesta tekijästä. Suomessa ei Satakuntaliiton tietojen mukaan ole tehty tutkimusta siitä, mitkä ovat maakuntakaavan arvokkaan maisema-alueen merkinnän vaikutukset kiinteistöjen arvoon. Visuaalisesti kaunis ja hyvin hoidettu maisema koetaan yleisesti vetovoimatekijänä sekä viihtyisyyttä ja hyvinvointia edistävänä. Maisema-alue voi siten olla kunnalle ja kylälle elinvoimaisuutta lisäävä ja yksittäiselle kiinteistölle sen arvoa nostava tekijä. Maankäyttö- ja rakennuslain 28 :n mukaisesti maakuntakaavaa laadittaessa on myös pidettävä silmällä että maanomistajalle tai muulle oikeuden haltijalle ei aiheudu kohtuutonta haittaa. Satakunnan vaihemaakuntakaavassa 2 käytetyt suunnitteluperiaatteet kaikkien teemojen osalta pyrkivät siihen, että kielteiset vaikutukset jäisivät mahdollisimman vähäisiksi. Satakunnan vaihemaakuntakaavassa 2 osoitetut arvokkaat maisema-alueet eivät aiheuta rakennuskieltoa tai käyttörajoitusalueen muodostumista eivätkä ne muodosta perustetta lunastusoikeuteen. Alueiden kaavamerkintöjä koskevat määräykset ovat luonteeltaan yksityiskohtaisempaa suunnittelua ohjaavia suunnittelumääräyksiä, ja näin ollen ovat kohtuullisia myös maanomistajille. Maakunnallisesti arvokkaat maisema-alueet on Satakunnan vaihemaakuntakaavassa 2 osoitettu alueen erityisominaisuuksia ilmaisevalla merkinnällä. Merkintää käytetään yleisesti osoittamaan alueen niitä vähintään seudullisesti merkittäviä erityisominaisuuksia, joiden säilyminen halutaan turvata ja joiden asettamat reunaehdot on otettava huomioon suunniteltaessa alueiden käyttöä. Maankäyttö- ja rakennuslain 33 :n mukainen rakentamisrajoitus ei ole näihin merkintöihin liittyen lähtökohtaisesti voimassa. Satakunnan vaihemaakuntakaavassa 2 maakunnallisesti arvokkaiden maisema-alueiden merkintään liittyy suunnittelumääräys, jossa täsmennetään merkinnän tarkoitusta ja sitä miten alueen arvot otetaan huomioon yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa ja hankkeissa. Suunnittelumääräys ei sisällä suojelutavoitetta eikä rakennuskieltoa. Arvokkaiden maisema-alueiden peltoalat ovat usein muodostuneet vuosikymmenien ja -satojen kuluessa eivätkä näin ollen ole sidottuja mihinkään tiettyyn ajankohtaan. Kukin aikakausi, nykyhetki mukaan lukien, saa jättää maisemaan oman kerroksen kuitenkin niin, että rakentaminen ja muut toimenpiteet sopivat alueen historialliseen kehitykseen. Satakunnan vaihemaakuntakaavassa 2 osoitettujen sekä valtakunnallisesti että maakunnallisesti arvokkaiden maisema-alueiden ja merkittävien kulttuuriympäristöjen suunnittelumääräys on ollut samansisältöinen. Suunnittelumääräyksen toisen kappaleen mukaan kaikista aluetta tai kohdetta koskevista suunnitelmista ja hankkeista, jotka oleellisesti muuttavat vallitsevia olosuhteita, tulee museoviranomaiselle varata mahdollisuus lausunnon antamiseen. Kunnan tulee pyytää museoviranomaiselta (Satakunnassa delegoitu Satakunnan Museolle) lausunnot kaavoitettaessa aluetta tai myönnettäessä rakennuslupaa tai toimenpidelupaa, joka oleellisesti muuttaa vallitsevia olosuhteita. Kunta päättää kaavoista ja kunnan rakennusvalvontaviranomainen tekee päätöksen luvista huomioiden saadut lausunnot. Lausunto Satakunnan Museolta ei maksa asiakkaalle eikä kunnalle. Satakunnan vaihemaakuntakaavassa 2 osoitettujen maakunnallisesti arvokkaiden maisema-alueiden merkintä ja suunnittelumääräys nostaa esiin alueen yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa huomioitavat asiat sekä kohteen ja lähiympäristön suunnittelussa huomioitavat arvot. Valmisteluvaiheessa on todettu, ettei maakunnallisesti arvokkailla maisema-alueilla ei ole merkittävää rakentamis- ja muutospainetta, joten maakunnallisesti arvokkaiden maisema-alueiden osalta suunnittelumääräyksestä voidaan poistaa velvoite, jonka mukaan museoviranomaiselle tulee varata mahdollisuus lausunnon antamiseen. Suunnittelumääräys turvaa muilta osin alueen arvojen säilymisen ja kehittymisen riittävällä tavalla. 9 9-1 Henkilö 9 Maisema-alueet; Jämijärvi -Satakuntaliiton/maakuntahallituksen tulisi huolehtia alueen elinkeinojen mahdollisuuksista kehittyä ja luoda uusia Kulttuuriympäristö(käsittäen maiseman ja rakennetun kulttuuriympäristön) on maakuntien ja kuntien imago- ja identiteettitekijä sekä aluekehityksen voimavara. 15. kesäkuuta 2017 Sivu 9/370

työpaikkoja, eikä lähteä rajoittamaan. -Luonnoksessa näkyy suunnittelijan yksipuolinen maisema- ja luontoarvojen ylikorostaminen. -Alueen suuruus on kohtuuton. -Kannattavuus muutenkin tiukkaa, ei hyödytä maanomistajaa millään tavalla, ei kaivata lisäbyrokratiaa. -Maanomistajiin tulisi ottaa yhteyttä hyvissä ajoissa, kaikki ei välttämättö vieläkään tiedä hankkeesta (ulkopaikkakunnalla asuvat). -Kaava-asiat ovat siirtymässä tulevaisuudessa enemmän kunnan päätettäviksi, joten ehdotan hankkeen jäädyttämistä ja avoimempaa keskustelua osakkaiden välille. -Omistamilleni maa-alueille en hyväksy ilman suostumustani tehtyjä kaavamerkintöjä. Menneisyyden arvojen säilyttämistavoitteesta huolimatta Satakunnan vaihemaakuntakaavassa 2 osoitetut arvokkaat maisema-alueet eivät ole esteenä maaseutuelinkeinojen ja maiseman kehitykselle eivätkä ne vaikeuta nykyisten maatalouselinkeinojen harjoittamista. Maisema-alueiden avulla pyritään pikemminkin ohjaamaan ja tukemaan alueiden kehittämistä niiden ominaisluonnetta ja erityispiirteitä vahvistamalla ja sovittamalla nykyisen elinkeinotoiminnan vaatimat muutokset historiallisiin kehityskulkuihin. Kaavamerkintää koskevan suunnittelumääräyksen mukaan alueen arvojen vaikutus rakentamisen sijoittamiseen ja rakennustapaan arvioidaan kunnan kaavoituksen ja rakennuslupamenettelyn yhteydessä maankäyttö- ja rakennuslain nojalla. Satakunnan vaihemaakuntakaavan 2 maakunnallisten maisema-alueiden merkintä ja suunnittelumääräys eivät ole esteenä kunnan elinkeinoelämän kehitykselle, kylien kehitykselle, yrityselämän ja maatalouden kehitykselle. Kiinteistöjen arvo määrittyy monesta tekijästä. Suomessa ei Satakuntaliiton tietojen mukaan ole tehty tutkimusta siitä, mitkä ovat maakuntakaavan arvokkaan maisema-alueen merkinnän vaikutukset kiinteistöjen arvoon. Visuaalisesti kaunis ja hyvin hoidettu maisema koetaan yleisesti vetovoimatekijänä sekä viihtyisyyttä ja hyvinvointia edistävänä. Maisema-alue voi siten olla kunnalle ja kylälle elinvoimaisuutta lisäävä ja yksittäiselle kiinteistölle sen arvoa nostava tekijä. Maankäyttö- ja rakennuslain 28 :n mukaisesti maakuntakaavaa laadittaessa on myös pidettävä silmällä että maanomistajalle tai muulle oikeuden haltijalle ei aiheudu kohtuutonta haittaa. Satakunnan vaihemaakuntakaavassa 2 käytetyt suunnitteluperiaatteet kaikkien teemojen osalta pyrkivät siihen, että kielteiset vaikutukset jäisivät mahdollisimman vähäisiksi. Satakunnan vaihemaakuntakaavassa 2 osoitetut arvokkaat maisema-alueet eivät aiheuta rakennuskieltoa tai käyttörajoitusalueen muodostumista eivätkä ne muodosta perustetta lunastusoikeuteen. Alueiden kaavamerkintöjä koskevat määräykset ovat luonteeltaan yksityiskohtaisempaa suunnittelua ohjaavia suunnittelumääräyksiä, ja näin ollen ovat kohtuullisia myös maanomistajille. Satakunnan vaihemaakuntakaavassa 2 on osoitetut maakunnallisesti arvokkaat maisema-alueet (mma) perustuvat Katson maalaismaisemaa - hankkeessa tehtyyn inventoitiin. Samassa yhteydessä valtakunnallisesti arvokkaiden maisema-alueiden päivitys- ja täydennysinventoinnin kanssa inventoitiin ensimmäistä kertaa Satakunnassa myös maakunnallisia maisema-alueita. Maakunnallisten maisema-alueiden inventoinnissa käytettiin samoja kriteerejä, lähtöaineistoja sekä toimintatapoja kuin valtakunnallisesti arvokkaita maisema-alueita päivitettäessä. Maakunnallisesti arvokkaiksi maisema-alueiksi on arvotettu ne alueet, jotka eivät täytä kaikkia valtakunnallisille maisema-alueille asetettuja kriteereitä. Arvokkaat maisema-alueet ovat Satakunnan maaseudun edustavimpia kulttuurimaisemia, joiden arvo perustuu monimuotoiseen kulttuurivaikutteiseen luontoon, hoidettuun viljelymaisemaan ja perinteiseen rakennuskantaan. Arvokkaat maisemat ja kulttuuriympäristöt antavat alueellisesti, ajallisesti ja kohdetyypeittäin monipuolisen kokonaiskuvan maamme ja maakuntamme historiasta ja kehityksestä sekä kuvastavat Suomen ja Satakunnan identiteettiä ja sisäistä monimuotoisuutta myös maisemaseuduittain. Vaihemaakuntakaavassa 2 osoitetaan myös merkittäviä rakennettuja kulttuuriympäristöjä (kh1, kh2). Rakennetun kulttuuriympäristön alueet ja kohteet ovat kulttuuriympäristökokonaisuuksia, rakennuksia ja niiden muodostamia pihapiirejä, puistoja sekä erilaisia rakenteita kuten esim. tiet, sillat ja kanavat. Valtakunnallisesti ja maakunnallisesti merkittävät kulttuuriympäristöt ovat rakennustaiteellisesti, historiallisesti tai ympäristön kannalta arvokkaita. Vaihemaakuntakaavassa 2 osoitetut merkittävät rakennetun kulttuuriympäristön alueet ja eroavat sisällöltään ja arvoiltaan kaavassa osoitetuista arvokkaista maisema-alueista. Kaavassa osoitetaan sekä merkittäviä rakennettuja kulttuuriympäristöjä että arvokkaita maisema-alueita ja kaavamerkinnät voivat siten olla myös päällekkäin. Maakunnallisesti arvokkaat maisema-alueet ja merkittävät kulttuuriympäristöt osoitetaan Satakunnan vaihemaakuntakaavassa 2 maakuntakaavan mittakaavan mukaisella tarkkuudella ja laajuudella. Maisema-alueiden rajauksissa on pyritty huomioimaan maisematilan luontaisia rajoja sekä yhtenäisinä hahmottuvia aluekokonaisuuksia. Luontaisia maiseman rajoja ovat metsäiset reunavyöhykkeet, selänteet, joet sekä joissain tapauksissa ihmisen luomat rakenteet, kuten tiet ja taajamien reuna-alueet. Visuaalisten ominaisuuksien lisäksi, maisema-alueet rajautuvat myös kulttuurihistoriallisten kokonaisuuksien mukaan. Maisema-alueiden laajuus vaihtelee kunnittain ja niiden laajuus perustuu alueiden ominaispiirteisiin. Satakunnassa maisema-alueita on lukumääräisesti ja pinta-alallisesti eniten Ala-Satakunnan laajoilla viljelyseuduilla. Maisema-alueiden kaavamerkintöjä koskevat määräykset ovat luonteeltaan yksityiskohtaisempaa suunnittelua ohjaavia suunnittelumääräyksiä, joten pinta-alallisestikaan suuremmat alueet eivät muodosta kohtuutonta haittaa maanomistajille tai kunnille. 15. kesäkuuta 2017 Sivu 10/370