Investointiosa 2013 2017

Investointiosa 2013 2017 Investointiosa 2013 2017 Investointiosa... 182 Uudisrakennukset... 183 Peruskorjaukset... 184 Vuokra- ja osaketilojen muutostyöt... 185 Aineeton omaisuus... 186 Julkinen käyttöomaisuus... 187 Irtain omaisuus... 189 Kiinteä omaisuus... 190 Osakkeet ja osuudet... 191 181

Investointiosa Talousarvion investointiosan määrärahat sitovat tilakeskuksen lautakuntaa ja kaupunkisuunnittelulautakuntaa hankeryhmittäin siten, että kaupunginvaltuuston päättämä määräraha on esimerkiksi uudisrakennukset, perusparannukset, kunnallistekniset työt ja kehärata. Sitovat erät on merkitty rasteroinnilla määrärahataulukoihin. Tilakeskuksen lautakunnalla ja kaupunkisuunnittelulautakunnalla on oikeus muuttaa hankeryhmien sisäistä määrärahajakoa rakennuskohteiden kesken. Tilakeskuksen lautakunnalla ja kaupunkisuunnittelulautakunnalla ei ole kuitenkaan oikeutta päättää uusista rakennuskohteista. Investointiosan sitovuustasot on kuvattu tarkemmin kohdassa talousarvion 2013 täytäntöönpano. Talousarvion investointiosassa esitetyt investointimenot koostuvat kaupungin omista investointikohteista. Uudisrakentamisen muuta kautta rahoitettavat kohteet ovat mukana liitteen nro 1 kohdetaulukossa, mutta eivät sisälly investointiosan määrärahoihin. Kiinteän omaisuuden ostojen määrärahoilla voidaan ostaa myös sellaisten asuntotai kiinteistöyhtiöiden, joiden pääasiallinen omaisuus on rakennustontti, hallintaan tai omistukseen oikeuttavia osakkeita. Irtaimen omaisuuden määrärahojen sitovuustaso valtuuston nähden on toimialan irtaimistomäärärahat yhteensä. Osakkeiden ja osuuksien määrärahoista vastaa konsernihallinto, aineettoman omaisuuden määrärahoista tietohallinto. Liikelaitosten investoinnit on esitetty liikelaitosten kohdalla erikseen. Liikelaitosten investointien sitovuustaso kaupunginvaltuustoon nähden on investointimenot yhteensä. Määrärahat Uudisrakennukset 16 950 000 Peruskorjaukset 26 400 000 Vuokra- ja osaketilojen muutostyöt 4 100 000 Aineeton omaisuus 5 000 000 Kunnallistekniset työt 37 000 000 Kehärata 66 000 000 Irtain omaisuus 6 000 000 Kiinteän omaisuuden ja luonnonsuojelualueiden osto 4 300 00 Maa-alueiden kunnostus 700 000 Osakkeet ja osuudet 1 336 000 Investointimenot yhteensä 167 786 000 Taloussuunnitelma Tulot 13 130 10 350 10 350 5 065 5 375 4 000 4 000 Rahoitusosuudet 1 130 350 350 1 065 1 375 0 0 Omaisuuden myynti 12 000 10 000 10 000 4 000 4 000 4 000 4 000 Menot -179 543-158 046-167 786-136 700-109 236-98 036-86 206 Netto -166 413-147 696-157 436-131 635-103 861-94 036-82 206 Rahastot Menot -8 000-6 500-6 500-500 -1 400 0 0 Liikelaitokset Tulot 510 30 30 0 0 0 0 Rahoitusosuudet 390 0 0 0 0 0 0 Omaisuuden myynti 120 30 30 0 0 0 0 Menot -3 004-3 035-3 035-2 090-1 880-1 540-2 090 Netto -2 494-3 005-3 005-2 090-1 880-1 540-2 090 Liikelaitosten investoinneista tarkemmin liikelaitosten osiossa 182

91 1 Uudisrakennukset Menot -16 710-16 950-16 950-6 770-16 600-13 120-8 270 Alv -4 010-4 068-4 068-1 625-3 984-3 149-1 985 Tilakeskus on valmistellut yhdessä toimialojen ja taloussuunnittelun kanssa Vantaan kaupungin uudisrakentamista koskevan talonrakennusinvestointiohjelman seuraavalle 10-vuotiskaudelle. Investointiohjelma on sovitettu kaupunginvaltuuston 18.6.2012 hyväksymän talouden tasapainottamis- ja velkaohjelman linjauksiin. Investointiohjelma perustuu toimialojen vuosittain tarkentamiin investointiesityksiin. Esitysten taustalla on palvelukohtainen palveluverkkotarkastelu, jossa tilatarpeet syntyvät palvelu- ja väestörakenteiden muuttuessa. Talouden tasapainottamis- ja velkaohjelman mukainen uudisrakentamisen vuosivolyymi saa olla korkeintaan 13 milj. euroa. Investointitaso on ohjelman mukaan hieman korkeampi vielä vuonna 2013. Kaikkien konsernihankkeiden rahoitus jää vielä ratkaistavaksi erikseen. Investointiohjelman sopeuttamisesta seuraa poikkeuksellisia strategisia ratkaisuja palvelujen järjestämisessä. Kaikkia uudisrakennushankkeita ei aloiteta ennakoidun tilatarpeen edellyttämässä aikataulussa. Monilla alueilla toimitilatarpeet ovat jo olemassa nykyisellä väestömäärällä. Kasvusta tai sen rajoittamisesta riippumatta olemassa oleville asuinalueille suunnitellut uudisrakennushankkeet pyritään toteuttamaan alkuperäisen suunnitelman mukaisesti palvelutason säilyttämiseksi. Sen sijaan uusien asuinalueiden toimitilarakentamista voidaan myöhentää tuntuvasti tai jopa lykätä tarkastelujakson ulkopuolelle. Uudisrakentamisen vuoden 2013 rahoitustarve on yhteensä 17 milj. euroa. Aloitettavia kohteita ovat Harjulan uusi nuorisokoti, Dickursby skolan och daghem, Kilterin päiväkoti, Sinirikon päiväkoti ja Länsimäen koulun laajennus. Muihin pienempiin kohteisiin ja projektinjohtoon käytetään 2,0 milj. euroa. Aurinkokiven palvelukeskuksen I vaiheen suunnitteluun ja rakentamisen valmisteluun on varattu 0,7 milj. euroa. Harjulan uusi nuorisokoti tarvitaan korvaamaan käyttökelvottomaksi osoittautuneet vanhat tilat Korsossa. Länsimäen koulun laajennus on perusteltua toteuttaa alkuperäisen aikataulun mukaisesti sen valmistumisen myötä saavutettavien käyttötaloussäästöjen ja maanmyyntitulojen vuoksi. Laajennuksen valmistuttua huonokuntoiseksi todetusta Pallaksen koulurakennuksesta voidaan luopua tontteineen, jolloin uuden yhtenäiskoulun tarvitsemat tilat vähenevät noin 2 500 neliöllä. Vastaavasti myös Dickursby skolan och daghemhankkeen toteutus on perusteltu jo aikaisemmin toimintakustannusten säästöillä. Ympärivuorokautisesti toimivien Kilterin ja Sinirikon päiväkotien suunnitelmat ovat valmiina, eikä niiden toteutusta voida enää lykätä. Vuosina 2014 2016 toteutettavien uudisrakennushakkeiden rahoitustarve on yhteensä 36,5 milj. euroa eli keskimäärin 12,2 milj. euroa/v. Suunnittelukaudella toteutetaan Aurinkokiven palvelukeskus sekä Simonkallion ja Kaivokselan päiväkodit. Vuosille 2017 2022 on ajoitettu vastaavia sosiaali- ja terveystoimen, sivistystoimen sekä vapaa-ajan ja asukaspalvelujen uudisrakennushankkeita annetun investointitason puitteissa. Sosiaali- ja terveydenhuollon toimialan esittämän Geriatristen akuuttiosastojen osalta selvitetään uudisrakennuksen vaihtoehtona kolmen Vantaan omistaman osaston käyttöönottamista vastaavaan tarkoitukseen peruskorjauksen kautta. Vantaan kouluverkko ja todellinen uudisrakennustarve tullaan tarkistamaan kokonaisuutena. Tarkastelussa huomioidaan alueella olevat kaikki vanhat koulurakennukset sekä niiden korjaustarpeet ja laajennusmahdollisuudet. Uusimmista kouluhankeesityksistä (Ilola, Tammisto ja Tennistien lisärakennus) ja päiväkotihanke-esityksistä (Leinelä, Hiekkaharju ja Vaarala) laaditaan tarveselvitykset/hankesuunnitelmat, joiden perustella hankkeiden toteutustavasta ja ajankohdasta päätetään tarkemmin. Konserniyhtiöiden lähiajan hankkeista VAV Asunnot Oy:n rahoittama ja rakennuttama Malminniityn erityisryhmien asumis- ja palvelukeskus on edennyt suunnitteluvaiheeseen. Kohteen valmistuminen on ajoitettu vuodelle 2014, jotta tilat voisivat toimia Korson vanhustenkeskuksen peruskorjauksen ja laajennuksen väistötiloina vuosina 2015-2016. Lisäksi konsernihankkeiden ohjelmassa ovat VAV Asunnot Oy:n Pähkinärinteen asumisyksikkö mielenterveyskuntoutujille sekä kehitysvammaisten asumisyksiköt Kaivokselaan ja Martinlaaksoon. Hankkeet ovat tarveselvitysvaiheessa ja kohteiden tulisi valmistua vuosina 2013 2014. Konserniyhtiöiden hankkeiden kustannukset eivät ole mukana kaupungin omien investointien määrärahatarkastelussa. Konserniyhtiöiden hankkeet on esitetty taloussuunnitelman liitteessä. 183

91 2 Peruskorjaukset Menot -25 160-26 400-26 400-27 500-18 000-21 480-22 500 Alv -6 038-6 336-6 336-6 600-4 320-5 155-5 400 Peruskorjauksia koskeva Vantaan kaupungin talonrakennusinvestointiohjelma seuraavalle 10-vuotiskaudelle on valmisteltu tilakeskuksessa toimialojen vuosittain tarkentamien investointiesitysten ja tilakeskuksen tiedossa olevien kiinteistöjen korjaustarpeiden perusteella. Ohjelma on sovitettu kaupunginvaltuuston hyväksymän talouden tasapainottamis- ja velkaohjelman linjauksiin. Eri kiinteistöjen korjaustarpeiden priorisointia ja pitkän aikajänteen aikataulutusta joudutaan tarkastelemaan vuosittain uudelleen mm. kiinteistöjen tilanteen muuttuessa. Talouden tasapainottamis- ja velkaohjelman mukainen vuosittainen investointitaso peruskorjauksille on 23 milj. euroa, poikkeuksellisesti vuonna 2013 hieman korkeampi. Jotta korjausvelan määrä ei lähtisi voimakkaaseen nousuun, huonokuntoisimmista rakennuksista tulisi luopua tai korvata ne uudisrakennuksilla. Toimitilamäärän kasvattamisen sijaan investointivaroja kohdennetaan entistä enemmän säilytettävien, vielä korjauskelpoistenkiinteistöjen korjauksiin. Kattavien perusparannusten sijaan tehdään välttämättömimmät tekniset korjaukset kiinteistöjen teknisen toimintakunnon ja arvon säilyttämiseksi. Sisäilmaongelmien selvityksiin ja korjauksiin on varattu määräraha. Peruskorjausten ja muutostöiden vuoden 2013 rahoitustarve 26,4 milj. euroa määräytyy ensisijaisesti seuraavien suurimpien rakenteilla olevien tai pitkälle valmisteltujen vuonna 2013 alkavien peruskorjaushankkeiden mukaan; Länsimäen terveysasema, Dickursby skolan, Kimokujan ja Koivukylän koulujen muutostyöt päiväkodeiksi, Varia Ojahaantien ja Tennistien opetuspisteet, Länsimäen Ylläs koulun muutostyöt, Martinlaakson radan vanhat asemat, Kuusijärven pää- ja asuinrakennus sekä Leppäkorven koulun asunnot. Sisäilmaongelmien poistamiseen vuodelle 2013 on varattu 2,5 milj. euroa sekä muihin pienempiin kohteisiin ja projektinjohtoon yhteensä 10,2 milj. euroa. Investointitason pudottamiseksi TVO:n mukaiselle tasolle vielä aloittamatta olevat suurimmat perusparannushankkeet on siirretty tarkastelujakson ulkopuolelle. Perusparannuksista luopuminen tai niiden oleellinen siirtäminen edellyttää panostusta vuosikorjaustöihin ja pienempiin peruskorjaustöihin. Vuosina 2014 2016 toteutettavien peruskorjaushankkeiden rahoitustarve on yhteensä 67 milj. euroa eli keskimäärin 22,5 milj. euroa/v. Suurimpia kohteita ovat Korson vanhustenkeskus, Simonkoti, Myyrmäen A-klinikka, Tuomelan koulu ja Rajatorpan koulut, Kulttuurikeskus Orvokki ja Martinus-sali sekä Vantaankosken paloasema. Lisäksi jatketaan asemien peruskorjauksia ja tilakeskuksen hallinnoimien asuinrakennusten peruskorjauksia. Vuosille 2017 2022 on ajoitettu mm. Korson koulujen perusparannukset, Håkansbölen kartanon ja muiden rakennusten kunnostaminen sekä Hakunilan ja Rajatorpan kalliosuojien kunnostukset. Sosiaali- ja terveystoimen korjaushankkeita on myöhennetty, mutta viranomaisten edellyttämät sprinklaukset toteutetaan ko. kiinteistöissä erillisinä hankkeina jo aikaisemmin vuonna 2013. Dickursby skolanin perusparannus toteutetaan alkuperäisessä aikataulussa uudisrakentamisen yhteydessä. Tikkurilan kirjaston perusparannus arvioidaan tarkemmin tarveselvityksen yhteydessä, vaihtoehtona on kiinteistön asteittainen korjaaminen. Länsimäen kouluun tehdään yhtenäiskoulun muodostamisen edellyttämät muutostyöt laajennuksen yhteydessä ja muu korjaustarve arvioidaan myöhemmin. Kivimäen ja Pähkinärinteen koulujen kalliiksi arvioitujen perusparannusten tilalle pyritään löytämään kokonaistaloudellisesti huomattavasti edullisempi ja riskittömämpi kokonaisratkaisu esim. uudisrakennushankkeena. Selvitystyö Länsi-Vantaan koulutilaratkaisujen osalta on käynnistetty perusopetuksen, kaavoituksen ja tilakeskuksen yhteistyönä. Tilakeskus on valmistellut tarveselvityksiä ja hankesuunnitelmia myös useimpien 80-luvulla rakennettujen päiväkotien perusparannuksiin. Tässä taloudellisessa tilanteessa myöskään päiväkotien kattaviin perusparannuksiin ei ole varaa, joten kaikki hankesuunnitelmat on otettu uudelleen tarkasteluun. Yleisesti voidaan todeta, että seuraavan kymmenen vuoden aikana ainoastaan välttämättömät tekniset korjaukset pyritään tekemään peruskorjausmäärärahojen puitteissa. 184

91 3 Vuokra- ja osaketilojen muutostyöt Menot -1 225-4 100-4 100-3 100-3 100-3 100-3 100 Alv -294-984 -984-744 -744-744 -744 Vuokra- ja osaketilojen korjaus- ja muutostöitä koskeva investointiohjelma on valmisteltu tilakeskuksessa toimialojen vuosittain tarkentamien investointiesitysten ja tilakeskuksen tiedossa olevien kiinteistöjen korjaustarpeiden perusteella. Vuonna 2013 vuokra- ja osaketiloihin investoidaan 4,1 milj. euroa, jonka jälkeen investointitaso pudotetaan 3,1 milj. euroon. Vuokra- ja osaketilojen hankkeet ovat pienehköjä, eikä niiden priorisoinnilla ole suurta merkitystä kokonaisinvestointiohjelman kannalta. Sen sijaan perustellut investoinnit mahdollistavat joistakin vuokratiloista luopumiseen ja siten käyttömenojen alentamiseen. Kaikki investoinnit ulkopuolisiin kiinteistöihin tullaan tarkistamaan pidemmän aikavälin kannattavuuslaskelmin nimenomaan toimintamenojen säästöjä tavoitellen. Vuonna 2013 suurimpana yksittäisenä hankkeena on Säästötalon iv-remontti. Sosiaali- ja terveydenhuollon toimintojen tilajärjestelyihin Korso-Koivukylä alueella on varattu määrärahaa ohjelman alkuvuosille. Päiväkotien pihojen ja aitojen peruskorjauksiin sekä muihin pienempiin kohteisiin ja projektien johtoon tarvitaan vuonna 2013 yhteensä 2,0 milj. euroa. Vuosina 2014 2016 toteutetaan mm. toimistotilajärjestelyjä Tikkurilan alueella sekä nykyaikaisemmat hammashoitotilat Korsoon ja neuvola Hakunilaan. 185

92 Aineeton omaisuus Tulot 270 0 0 0 0 0 0 Rahoitusosuudet 270 0 0 0 0 0 0 Omaisuuden myynti 0 0 0 0 0 0 0 Menot -9 112-5 000-5 000-5 000-5 000-5 000-5 000 Alv 2 187-1 200-1 200-1 200-1 200-1 200-1 200 Tietohallinnon investointimääräesitys vuodelle 2013 on noin 5 milj. euroa talouden tasapainottamis- ja velkaohjelman mukaisesti. Toimialojen tekemisistä hankeesityksistä tietohallinnon palvelukeskus on koonnut hankesalkun. Tietohallinnon palvelukeskus priorisoi yhteistyössä toimialojen kanssa hanke-esitykset ja hankkeet. Keskeisimpiä hankkeita ovat: Parhaillaan toteutettavana olevan ASTA-dokumentinhallintajärjestelmän käyttöönotto ja tämän hankkeen osana nykyisen Kuntatoimisto-asiahallintajärjestelmän uusiminen. Valtakunnallinen KanTa-hanke, jonka toteuttaminen perustuu lakiin sosiaali- ja terveydenhuollon asiakastietojen sähköisestä käsittelystä (159/2007). Sosiaali- ja terveystoimen operatiivisten järjestelmien (GFS ja VATJ) uusimisen käynnistäminen. Potilas-tietojärjestelmän uusimista suunnitellaan yhteistyössä HYKS-alueen kuntien ja HUSin kanssa. Sähköisen asioinnin ratkaisujen kehittäminen. Sähköisen palvelusetelijärjestelmän toteuttaminen (yhteistyössä 7 muun kaupungin kanssa). Vantaan uusi Internet-palvelu/-portaali otettiin käyttöön elokuussa 2011. Vuonna 2012 korvattiin samalla ratkaisulla vanha intranet sähköisenä työpöytäratkaisuna (Avain), jonka kehittämistä jatketaan vuonna 2013. Vuonna 2013 on tarkoitus myös ottaa käyttöön samalla ratkaisulla luottamushenkilöiden käytössä oleva extranet. Hallinnon työasema- ja palvelinympäristön sekä käyttäjähallinnan kehittäminen. Tietoliikenneverkon kehittäminen erityisesti paikallisten langattomien verkkojen käyttömahdollisuuksia parantamalla. Tulostusratkaisun käyttöönotto palveluna. 186

93 Julkinen käyttöomaisuus Tulot 860 350 350 1 065 1375 0 0 Rahoitusosuudet 860 350 350 1 065 1375 0 0 Omaisuuden myynti 0 0 0 0 0 0 0 Menot -104 500-93 000-103 000-82 000-54 200-43 000-35 000 Kunnallistekniset työt -49 500-37 000-37 000-49 000-51 000-43 000-35 000 93 1 Liikennealueet -38 280-26 250-26 250-26 800-26 400-26 850-26 900 93 2 Urheilualueet -2 560-2 620-2 620-2 620-2 620-2 620-2 620 93 3 Virkistysalueet -680-380 -380-380 -380-380 -380 93 4 Ympäristörakentaminen -5 530-5 000-5 000-5 000-5 000-5 000-5 000 93 5 Yhteishankkeet -2 450-2 750-2 750-14 200-16 600-8 150-100 93 7 Kehärata -55 000-56 000-66 000-33 000-3 200 0 0 Kuntatekniikan keskus vastaa mm. julkisen kaupunkitilan suunnittelusta, rakentamisesta, ylläpidosta ja kehittämisestä, liikennesuunnittelusta sekä kaupungin omistaman luonnonympäristön hoidosta ja käytön suunnittelusta. Katu- ja vesihuoltotyöt toteutetaan yhteisprojekteina Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymän kanssa. Toiminnalliset tavoitteet Hankkeet toteutetaan maankäytön, rakentamisen ja ympäristön toimialan strategian mukaisesti, ja kaupungin lakisääteisistä rakentamisvelvollisuuksista huolehditaan. Elinkeinopoliittisesti merkittävien alueiden ja asuntotuotanto-ohjelman kohteiden kunnallistekniikan suunnittelu ja rakentaminen toteutetaan sopimusten mukaisesti. Painopiste on selvästi uusien alueiden kunnallistekniikan rakentamisessa, mutta investointiohjelman tavoitteena on myös huolehtia olemassa olevasta omaisuudesta peruskorjaamalla ja saneeraamalla sitä suunnitelmallisesti. Suunnittelu- ja rakentaminen tehdään oikea-aikaisesti, taloudellisesti ja hyvällä laatu-/kustannussuhteella omaa tuotantoa ja ulkopuolista palvelutuotantoa tehokkaasti ja taloudellisesti yhdistäen. Koneellisen kunnossapidon vaatimukset otetaan huomioon kaikessa suunnittelussa ja rakentamisessa. Hankkeiden kokonaistaloudellisuus sekä ympäristöhaittojen ehkäisy ovat määrääviä tekijöitä mm. joukkoliikennettä palvelevien hankkeiden ja perusparannushankkeiden ajoituksessa. Harmaan talouden torjuntaan kiinnitetään erityistä huomiota. Vantaan kaupungilla käynnissä oleva talouden tasapainottamis- ja velkaohjelma on edellyttänyt kaikkien hankkeiden ajoituksen tarkistamista. Aiempaa vähäisempien investointimäärärahojen vuoksi hankkeita on jouduttu priorisoimaan ja mm. useita kuntovajekohteiden toteutusta siirtämään tulevaisuuteen. Liikennealueet Merkittävimmät rakennushankkeet kohdistuvat Marja-Vantaan asuntomessualueen edellyttämiin katu- ja vesihuoltoyhteyksiin sekä Tikkurilan keskustan uudistamiseen. Marja- Vantaan keskustan keskeiset katuyhteydet pyritään toteuttamaan vuoden 2013 aikana. Kivistön/Aviapoliksen alueilla Tikkurilantien rakentaminen välillä Katriinantie - Riipiläntie jatkuu. Tikkurilan keskustassa rakennetaan mm. Ratatietä sekä Tikkurilanaukiota. Koivukylän alueella saneerataan mm. Honkatietä ja Korson alueella aloitetaan Sipoontien ja Nikinmäentien liittymänrakennustyöt mm. alikulkukäytävän rakentaminen. Kuninkaanmäessä pyritään parantamaan alueen liikenneturvallisuutta mm. rakentamalla Matkamäenkuja. Kaupungin tontinluovutukseen liittyviä rakennushankkeita on mm. Hämevaarassa Vieteririnteen kaava-alueen rakentaminen sekä Askistossa Kurkihirsi ja Kurkihirrenkujan rakentaminen. Taloussuunnitelmakauden loppupuolella varaudutaan Koivurinne 1 asemakaava-alueen kunnallistekniikan rakentamiseen. Muita uusien asemakaavojen toteuttamiseen liittyviä hankkeita ovat mm. Otsikko- ja Uutistie Sanomalassa sekä Pähkinärinne 4 -asemakaavan alueen katujen rakentaminen. Korjausvelan kasvun pysäyttäminen tulee hidastumaan talouden tasapainottamis- ja velkaohjelman myötä. Ns. vanhoilla alueilla on varattu noin 5 milj. euroa katuverkoston kiireellisimpiin täydennys- sekä kuntovajekohteiden rakentamiseen. Vanhoilla alueilla painotetaan erityisesti kohteita, joissa on ilmennyt vakavia hulevesiongelmia tai puutteita koulureittien liikenneturvallisuudessa. Sopimuksiin perustuen kunnallistekniikkaa rakennetaan asuntotuotannon ja yritystoiminnan tarpeisiin kaikilla kaupungin palvelualueilla. Joukkoliikenteen palvelutasoa parannetaan mm. Kehä III:n parantamishankkeen 2. vaiheen sekä Jönsaksentien pysäkkijärjestelyillä, jotka liittyvät uuteen Jokeri 2 linjaan sekä Myyrmäen bussiterminaalin parantamiseen. Lisäksi pieni investointiraha on varattu Joukkoliikenteen luotettavuuden kehittäminen selvityksen myötä ilmeneviin katuverkon puutteiden parantamiseen. Kunnallistekniikan investointimenot ilman Kehärataa ja siihen liittyviä hankkeita pysyvät tasaisina koko suunnitelmakaudella 2013-2017. Urheilualueet Urheilupaikkarakentamisessa suunnitelmakauden merkittävimmät hankkeet ovat Myyrmäen urheilupuisto, Kartanonkosken liikuntapuisto, Korson urheilukenttä, Kaivokselan pallokenttä ja Rajakylän urheilupuisto. 187

Virkistysalueet Suunnitelmakaudella kehitetään Petikon ulkoilualuetta sekä luonnonsuojelualueiden reitistöjä. Ympäristörakentaminen Suunnitelmakaudella puistoja rakennetaan pääasiassa alueilla, joihin muukin rakennustoiminta kohdistuu eli uusilla asuin- ja yritysalueilla sekä keskusta-alueilla. Keskusta-alueiden kehittämiseen liittyvistä hankkeista merkittävin on Tikkurilanpuisto Tikkurilan keskustassa. Ulkoilureitistön kehittäminen jatkuu Vantaan- ja Keravanjoen varsilla. Uusien asunto- ja yritysalueiden hankkeista merkittävimmät ovat Kenraalinpuisto Kivistön alueella, Marja-Vantaan asuntomessualueen viheralueet, Aviapoliksen asemaa ympäröivät viheralueet, Hiekkaharju 5:n viheralueet sekä Leinelän Kukkukallio. Vetovoimakohteiden osalta kehitetään mm. Vetokannasta ja Korson Keskuspuistoa. Kaupungin asuinalueiden kehittämishankkeet sekä sopimuskohteet huomioidaan rakentamisohjelmissa. Puistojen perusparantamiskohteiden osuus on noin 20 prosenttia viheralueiden rakentamisesta. Kohteiden valinnassa painotetaan erityisesti turvallisuutta. Vanhojen viheralueiden perusparantaminen ja kehittäminen tulee kuitenkin hidastumaan talouden tasapainottamis- ja velkaohjelman myötä. Yhteishankkeet Kehä III:n perusparantaminen toteutetaan Liikenneviraston kanssa laadittavan aiesopimuksen mukaisesti. Kehä III:n 2. vaihe käynnistyy vuoden 2013 lopulla käsittäen Lentoasemantien alueen sekä myöhemmin Lahden- ja Porvoonväylän välisen osuuden. Muihin yhteishankkeisiin pyritään osallistumaan valtion esittämien aikataulujen mukaisesti. Keskeneräisten, työn alla olevien kohteiden viimeistely Vuoden 2012 puolella alkaneita ja keskeneräisiä kohteita on rahoitettu vuodelle 2013 noin 9 milj. eurolla. Lisäksi vuoden 2012 alkaviksi suunniteltuja hankkeita on osin siirretty noin 5 milj. eurolla alkamaan vuonna 2013. Vesi- ja viemäriverkostohankkeet Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymän kanssa Kuntatekniikan keskus suunnittelee ja toteuttaa katujen rakentamisen yhteydessä katujen alle tulevat vesihuoltolinjat yhteistyössä Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymän kanssa. Vuonna 2013 kuntatekniikan keskus rakentaa vesihuoltoa arviolta 14 milj. eurolla. Kehärata Kehärataa rakennetaan valtion ja Vantaan kaupungin välisten sopimusten mukaisesti. Rakennustyöt alkoivat vuonna 2009, ja rakentamissuunnitelmat valmistuivat pääosin vuonna 2010. Projektia toteutetaan Vantaan osalta kuntatekniikan keskuksen koordinoimana hankkeena ja Liikennevirasto vastaa sopimusten mukaisesti rakennuttamisesta. Kehäradan valmistuttua ratkaistaan, miten investoinnit siirretään toimialojen taseisiin. Kehäradan määrärahalla rahoitetaan sopimusten mukainen kaupungin osuus Kehärata-projektista. Osuus sisältää myös määrätyt Hämeenlinnanväylän parantamistoimet, Tikkurilan matkakeskuksen ensimmäisen vaiheen ja kaiken projektin vaatiman suunnittelun, sekä yksin kaupungin kustannettavaksi tulevat erilliset hankeosat, jotka on välttämättä rakennettava Kehäradan rakentamisen yhteydessä ennen junaliikenteen alkua. Näitä ovat mm. siltojen levitykset ja tukimuurit radan viereistä raittia varten Marja-Vantaalla. 188

94 Irtain omaisuus Menot -6 900-6 260-6 000-5 994-6 000-6 000-6 000 Kaupunginhallitus -900-300 -190-50 -50-50 -50 Sos.-ja terv.lautakunta -1 000-1 030-930 -1 700-870 -1 965-670 Opetuslautakunta -1 600-1 917-1 907-1 391-1 289-1 540-2 307 Mato + ymp.ltk -1 800-1 513-1 493-1 548-1 733-1 323-1 348 Tilakeskus ltk -400-300 -280-300 -351-157 -181 Vapas ltk -1 200-1 200-1 200-1 005-1 707-965 -1 444 Alv -1 656-1 502-1 440-1 439-1 440-1 440-1 440 Kaupunginhallitus -216-72 -46-12 -12-12 -12 Sos.-ja terv.lautakunta -240-247 -223-408 -209-472 -161 Opetuslautakunta -384-460 -458-334 -309-370 -554 Mato + ymp.ltk -432-363 -358-372 -416-318 -324 Tilakeskus ltk -96-72 -67-72 -84-38 -43 Vapas ltk -288-288 -288-241 -410-232 -347 Lautakunnat tekevät käyttösuunnitelmiensa osana irtaimen omaisuuden hankinnoista tarkennetut suunnitelmat, joiden yhteydessä arvioidaan myös mahdollisuudet uudishankinnoille vaihtoehtoisille ratkaisuille. Tavoitteena on saavuttaa toimialoittain 10 prosentin säästöt talousarvion irtaimistomäärärahaan nähden. Kaupunginhallitus Keskushallinnolle vuodelle 2013 budjetoidulla irtaimen omaisuuden määrärahalla katetaan mm. peruskorjatun kaupungintalon kalustamisen loppuun saattaminen sekä irtaimen omaisuuden hankinnat. Sosiaali- ja terveyslautakunta Irtaimen omaisuuden määrärahoja käytetään toimitilojen laitteistukseen ja kalustamiseen uudisrakentamisen, perusparannuksen tai uuden toiminnan aloittamisen yhteydessä. Sosiaali- ja terveystoimen irtaimen omaisuuden investointimäärärahaesityksessä on varauduttu suunnittelukauden 2013-2016 investointiohjelman mukaisten hankkeiden käyttöomaisuushankintoihin. Lisäksi sosiaali- ja terveydenhuollon irtaimen omaisuuden investointimäärärahaesityksessä on varauduttu terveydenhuollon välttämättömien kojeiden ja laitteiden sekä toimialatasoisesti toimitilojen hälytysjärjestelmien hankintoihin. Opetuslautakunta Sivistystoimen irtaimistohankinnat liittyvät päiväkotien ja koulujen rakentamiseen, peruskorjauksiin, laajennuksiin tai muutostöihin. Yhteishankkeena valmistuu vuoden 2013 lopussa Dickursby skola perusparannus ja laajennus sekä laajennukseen tuleva Dickursby daghem. Varhaiskasvatuksen hankkeista valmistuvat vuonna 2013 päiväkoti Koivukylän koulun tiloihin, Kimokujan päiväkoti, Sinirikon ja Kilterin ympärivuorokautiset päiväkodit sekä Varistonniityn päiväkodin perusparannus. Myös tulevien suunnitelmavuosien määrärahavaraukset on esitetty edellä mainituin perustein. Maankäytön, rakentamisen ja ympäristön toimiala Maankäytön, rakentamisen ja ympäristön toimialan irtaimen omaisuuden määrärahalla (n. 1,8 milj. euroa) hankitaan Varikolle pääosin (n. 1,2 milj. euroa) raskasta ajoneuvokalustoa, konekalustoa sekä lisälaitteita seuraavasti: katujen ylläpidolle tiehöylä, kaksi kuorma-autoa, kaksi sirotteluautomaattia, kaksi lumiauraa sekä taajamatraktori, Vantaan ammattiopistolle kuorma-auto, viheralueyksikölle kaksi päältä ajettavaa ruohonleikkuria, liikuntapalveluille kaksi traktoria. Lisäksi hankitaan ympäristökeskukseen digitaalinen röntgenlaite. Tilakeskuksen irtaimen omaisuuden määräraha sisältää Vantaan kaupungin keittiöiden kalustohankintoja, tarjoilulinjastoja, ruokailuvaunuja ja niiden koneita sekä laitteita. Vapaa-ajan ja asukaspalvelujen lautakunta Vapaa-ajan ja asukaspalvelujen toimialan irtaimistohankintoja varten vuodelle 2013 esitetään yhteensä 1,2 milj. euroa. Liikuntapalvelujen määrärahalla uusitaan latukone ja hankitaan lumitykkijärjestelmä, kalustetaan Korson seniorikuntosali sekä tehdään pienempiä hankintoja, joilla korvataan vanhoja laitteita tai tehostetaan toimintaa. Nuorisopalvelut uusii vanhaa kalustusta leirialueille ja nuorisotiloille. Lisäksi määrärahaa käytetään korvaavan skeittipaikan kalustamiseen sekä parkour-paikan perustamiseen. Kulttuuripalvelujen määrärahalla hankitaan Länsi-Vantaan kulttuuritilojen tarvitsemaa audio- ja valokalustoa sekä näyttämölaitteistoa. Kaupunginmuseolle ja taidemuseolle hankitaan näyttely- ja kokoelmatiloihin kalustoa ja laitteita. Työllisyyspalvelujen tulosalue hankkii työpajaan purunpoistojärjestelmän sekä uusii Minkkitien toimipisteen vanhaa kalustoa. 189

95 Kiinteä omaisuus Tulot 4 000 4 000 4 000 4 000 4 000 4 000 4 000 Rahoitusosuudet 0 0 0 0 0 0 0 Omaisuuden myynti 4 000 4 000 4 000 4 000 4 000 4 000 4 000 Menot -10 600-5 000-5 000-5 000-5 000-5 000-5 000 95 1 Kiinteän omaisuuden osto -8 800-4 300-4 300-4 300-4 300-4 300-4 300 95 2 Maa-alueiden kunnostus -1 800-700 -700-700 -700-700 -700 Myytävän ja vuokrattavan tonttimaan kunnostus -300-300 -300-300 -300-300 -300 Kaupungin pysyvään omistukseen jäävien maa-alueiden kunnostus -1 500-400 -400-400 -400-400 -400 Perustelut Maanmyyntiä hoidetaan niin tehokkaasti kuin se yleisen taloudellisen tilanteen huomioon ottaen on mahdollista. Tulevien vuosien maanmyynti on varmistettava riittävillä maanhankintamäärärahoilla. Strategiset maanhankinnat toteutetaan kaupunginvaltuuston erikseen myöntämien lisämäärärahojen turvin. Kiinteän omaisuuden osto Määrärahasta maksetaan ohjelmoidun ja muun raakamaan hankinnat, tontinosien lunastukset ja muiden rakennustonttien hankinnat sekä välttämättömät maanhankinnat. Määrärahalla voidaan ostaa myös sellaisten asunto- tai kiinteistöyhtiöiden, joiden pääasiallinen omaisuus on rakennustontti, hallintaan tai omistukseen oikeuttavia osakkeita. Maa-alueiden kunnostus Myytävän ja vuokrattavan tonttimaan kunnostus Määrärahaa voidaan käyttää myytävän tai vuokrattavan tonttimaan kunnostuksesta aiheutuviin menoihin. Ennalta arvaamattomiin, välttämättömiin suuriin kunnostamiskustannuksiin haetaan tarvittaessa lisärahoitusta. Kaupungin omistukseen jäävien maaalueiden kunnostus Määrärahasta maksetaan mm. pilaantuneiden maa-alueiden kunnostamisesta, rakennusten purkamisesta sekä johtojen siirroista aiheutuvat kustannukset. 190

97 Osakkeet ja osuudet Tulot 8 000 6 000 6 000 0 0 0 0 Rahoitusosuudet 0 0 0 0 0 0 0 Omaisuuden myynti 8 000 6 000 6 000 0 0 0 0 Menot -5 336-1 336-1 336-1 336-1 336-1 336-1 336 Elinkeinoelämän edistämishankkeet -1 000-1 000-1 000-1 000-1 000-1 000-1 000 Kiinteistö Oy Tiedepuisto -336-336 -336-336 -336-336 -336 Tikkurilan Pysäköintitalo -4 000 0 0 0 0 0 0 Talousarvion investointiosan osakkeiden ja osuuksien hankeryhmään on budjetoitu tuloiksi tilakeskuksen arvion mukaisesti myytävien asunto-osakkeiden tasearvot. Myytävien asunto-osakkeiden tasearvot budjetoidaan ja kirjataan investointiosan tuloiksi ja myyntivoitot käyttötalousosaan tilakeskuksen tuloiksi. Elinkeinoelämän edistämishankkeisiin on budjetoitu 1,0 milj. euroa ja Kiinteistö Oy Tiedepuiston osakepääoman korottamiseen 0,336 milj. euroa. Osakkeiden ja osuuksien hankeryhmän määrärahat ovat kohteittain sitovia valtuustoon nähden. 191