Haukiputaan kunta Erityispäivähoidon strategia Parasta erityispäivähoitoa on hyvin toimiva peruspäivähoito 2010-2020
SISÄLTÖ 1 Johdanto... 4 2 Erityispäivähoito Haukiputaan kunnallisessa päivähoidossa... 5 2.1 Erityispäivähoito lukuina... 5 2.2 Erityispäivähoidon toimintamuodot... 5 3 Erityispäivähoidon kehittämisen painotukset... 7 3.1 Painopiste ennaltaehkäisevään toimintaan... 7 3.2 Kaikille yhteinen varhaiskasvatus integraatio ja inkluusio... 7 4 Erityispäivähoidon kehittäminen vuosina 2010-2020... 9 Kirjallisuutta... 10 3
1 Johdanto Kasvatuksen perusta annetaan lapsen kotona ja vanhemmilla on ensisijainen kasvatusoikeus ja vastuu. Kotikasvatuksen tukena ovat varhaiskasvatuspalvelut, jotka tarjoavat yhteiskunnallisesti säädeltyä varhaiskasvatusta. Varhaiskasvatuspalveluilla tarkoitetaan päiväkotihoitoa, perhepäivähoitoa, esiopetusta sekä avointa varhaiskasvatustoimintaa. Erityispäivähoito sisältyy varhaiskasvatuspalveluihin. Lapsella ja perheellä on varhaiskasvatuspalveluun subjektiivinen oikeus. Perinteisesti määriteltynä lapsen erityisen tuen tarpeisiin vastaaminen päivähoidossa on ollut erityispäivähoitoa. Lasten ja perheiden tuen tarpeet ovat kuitenkin moninaistuneet siten, että rajaa tavallisen ja erityisen välille on entistä vaikeampi asettaa. Erityisen tuen ohella varhaiskasvatushenkilöstöltä edellytetään valmiuksia varhaiseen tukeen. Varhaisella tuella tarkoitetaan sekä lapsen varhaisvuosina tapahtuvaa tukemista että mahdollisimman varhain käynnistyviä tukitoimia. Varhainen tuki on myös kasvatuksellista kuntoutusta sekä ennaltaehkäisevä toimintatapa. Valtionhallinnon taholta päivähoidon ohjaus on perinteisesti ollut normi- ja resurssiohjausta (lainsäädäntö, muu norminanto, valvonta, valtionosuudet). Viime vuosina ohjausjärjestelmää on kehitetty informaatio-ohjauksen (tiedon tuottaminen) suuntaan. Valtionhallinnon antamalla informaatio-ohjauksella pyritään edistämään ja parantamaan varhaiskasvatuspalveluita niin sisällöllisesti kuin laadullisestikin. Varhaiskasvatuksesta sekä siihen sisältyvästä varhaiserityiskasvatuksesta on viime vuosina tuotettu seuraavat julkaisut: Valtioneuvoston periaatepäätös varhaiskasvatuksen valtakunnallisista linjauksista (2002), Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet (2005), Erityisopetuksen strategia (2007), Varhaiskasvatus vuoteen 2020 (2008), Varhaiskasvatuksen uudistamisen linjauksia (2009) sekä Selvitys päivähoidon ja varhaiskasvatuksen asemasta valtionhallinnossa (2010). Varhaiskasvatuksen ensisijaiseksi ja tärkeimmäksi tehtäväksi on asetettu lasten kehityksen ja hyvinvoinnin edistäminen. Varhaiskasvatuspalveluiden ja varhaisen tuen työkäytäntöjen kehittäminen on merkityksellistä lasten ja perheiden hyvinvoinnin kannalta kuten myös taloudellisena sijoituksena. Laadukas varhaiskasvatus tasoittaa lasten olosuhteista seuraavia eroja ja tarjoaa kaikille lapsille yhtäläiset mahdollisuudet kehittyä omien edellytystensä mukaisesti. Nykykäsityksen mukaan varhaiskasvatuspalvelut nähdään yhtä lailla lapsen oikeutena varhaiskasvatukseen kuin vanhempien oikeutena saada lapselleen päivähoitopaikka. Varhaiskasvatus on osa elinikäistä oppimista. Haukiputaan kunnallista erityispäivähoitoa on kehitetty valtakunnallisen ohjauksen periaatteiden mukaisesti. Tässä erityispäivähoidon strategiassa tarkennetaan paikallista Päivähoidon varhaiskasvatussuunnitelmaa (2009) varhaisen tuen osalta. Strategiassa kuvataan Haukiputaan kunnallisen erityispäivähoidon nykytilannetta, järjestämisen ja toteuttamisen periaatteita sekä tavoitteiden saavuttamiseksi tehtyjä ja suunniteltuja toimenpiteitä. Tavoitteeksi on asetettu ennaltaehkäisevän ja varhaisen tukemisen työkäytäntöjen toteutuminen. 4
2 Erityispäivähoito Haukiputaan kunnallisessa päivähoidossa 2.1 Erityispäivähoito lukuina Haukiputaan kunnallisessa päivähoidossa olevista lapsista 6-8 % (70-90 lasta vuosittain) on varhaisen tai erityisen tuen piirissä. Luku perustuu asiantuntijalausuntoon tai vastaavaan muuhun lasta koskevaan asiakirjaan. Laskennan perusteena on, että varhaiskasvatuksen tukitoimet lapselle on aloitettu ja vanhempien kanssa yhteistyötä tiivistetty. Noin kolmasosalla lapsista tuen tarve liittyy puheen- ja kielenkehitykseen (oppimisvaikeus) ja kolmasosalla laaja-alaiseen kehityksen hitauteen tai viivästymään. Kolmasosalla varhaiskasvatuksen tukitoimet lapselle on aloitettu yhteistyössä vanhempien kanssa ilman asiantuntija-arvioita heti kun tuen tarve on kotona tai päivähoidossa havaittu (varhainen tuki). Valtakunnallinen arvio päivähoidossa tukea tarvitsevien lasten määrästä on samansuuntainen. Tämän lisäksi on arvio, että jopa 35 % päivähoidossa olevista lapsista tarvitsee jonkinasteista kasvatuksellista tukea. Tähän on mahdollista vastata panostamalla hyvin toimivaan peruspäivähoitoon. 2.2 Erityispäivähoidon toimintamuodot Lapsen varhaisen ja erityisen tuen tarve arvioidaan ja tuki toteutetaan aina yhteistyössä lapsen vanhempien kanssa. Tarvittaessa vanhempien kanssa sovitaan tarkoituksenmukaisesta asiantuntija-arvioinnista. Lapsen tuen tarpeesta voi olla asiantuntijalausunto myös lapsen aloittaessa päivähoidon. Lapsen tukeminen tarkoittaa päivittäisen toiminnan, menetelmien, ympäristön ratkaisujen sekä aikuisten toiminnan suunnittelua ja arviointia. Ensisijaisesti tuki järjestetään siihen päivähoitoryhmään, jossa lapsi on hoidossa. Tarvittaessa ryhmässä on avustaja. Pääsääntöisesti tukea tarvitsevan lapsen päivähoitopaikka on päiväkotiryhmässä. Päiväkoti Jatulin Tarhassa on pienryhmä kielen ja puheen kehityksessä tukea tarvitseville lapsille. Ryhmä on integroitu erityisryhmä ja siellä työskentelee varhaiskasvatuksen erityisopettaja. Suo-Ukon päiväkodissa on esiopetuksen pienryhmä. Molempiin pienryhmiin ohjautuu lapsia koko kunnan alueelta. Varhaista tai erityistä tukea tarvitsevalle lapselle laaditaan kuntoutussuunnitelma yhteistyössä lapsen vanhempien sekä mahdollisten muiden asiantuntijoiden kanssa. Lapsen kannalta kasvatuksellisen ja lääketieteellisen kuntoutuksen tulee olla tarkoituksenmukainen kokonaisuus. Kuntoutussuunnitelma sisältyy nykyisin lapsen varhaiskasvatussuunnitelmaan 5
sekä lapsen esiopetuksen oppimissuunnitelmaan. Laaja-alaisesti tukea tarvitsevien lasten kuntoutuksessa käytetään myös tarkempia arviointi- ja suunnittelumenetelmiä. Kunnassa työskentelee kolme alueellista varhaiskasvatuksen erityisopettajaa. Erityisopettaja käy päivähoitoryhmissä säännöllisesti ja osallistuu toiminnan arviointiin, suunnitteluun ja ohjaukseen. Alueelliset erityisopettajat toimivat erityispäivähoidon asiantuntijoina koordinoiden toimintaa ja kehittäen toimintamuotoja. Erityisopettajien työhön kuuluu olennaisena osana yhteistyö kasvattajien, perheiden sekä moniammatillisen verkoston kanssa. Varhaiskasvatuksen erityisopettajien konsultaatiota suunnataan myös yksityisiin päiväkoteihin. Varhaiseen ja erityiseen tukeen liittyvät tiedot, toimintatavat ja työvälineet on koottu Varhainen tuki -kansioon. Kansio on jokaisen päiväkotiryhmän kasvattajien käytössä ja vanhempien luettavissa. Varhainen tuki -kansio päivitetään vuosittain ja siitä vastaavat varhaiskasvatuksen erityisopettajat. Varhainen tuki -kansion tarkoitus on parantaa erityispäivähoidon avoimuutta ja yhtenäistä toimintalinjaa sekä madaltaa kasvattajien ja vanhempien kynnystä tukea lasten kasvua myös ennaltaehkäisevästi ja riittävän varhain. 6
3 Erityispäivähoidon kehittämisen painotukset 3.1 Painopiste ennaltaehkäisevään toimintaan Päivähoito on osa laajempaa yhteiskuntaa. Suorittamisen, pärjäämisen ja tehokkuuden kulttuuri on tullut myös lasten maailmaan, minkä arvellaankin olevan yksi syy kasvatuksellisten tuen tarpeiden kasvuun. Ristiriita on siinä, että lapsia ei voi nopeasti ja tehokkaasti kasvattaa. Lapsen kasvu vaatii hyvää hoitoa, kasvatusta, opetusta, aikaa, rauhaa, osaamista, ymmärtämystä ja päivähoitolakia lainaten pysyviä ja lämpimiä ihmissuhteita. Ennaltaehkäisijänä päivähoidon arki on tärkein, jos tavoitteena on estää tuen tarpeiden pitkittyminen ja kasautuminen. Varhaiskasvatushenkilöstön työtehtävät ovat pedagogisesti, sosiaalisesti ja yhteiskunnallisesti laajentuneet ja monimutkaistuneet. Työn vaativuus on lisääntynyt. Päivähoidon varhaiskasvatussuunnitelman (2009) mukaisesti varhaiskasvatushenkilöstöltä edellytetään vahvaa sitoutumista työyhteisöön, lasten hyvinvoinnin edistämiseen sekä kasvatusyhteistyöhön erilaisten vanhempien ja perheiden kanssa. Päivittäisistä riittävistä resursseista huolehtiminen, henkilöstön täydennyskoulutus sekä suunnitelmallinen varhaiskasvatuksen sisällöllinen ja laadullinen kehittäminen ovat edellytyksiä varhaiskasvatushenkilöstön työssä jaksamiseen ja sitä kautta lasten hyvinvointiin ja kasvatusyhteistyön onnistumiseen. Varhaiskasvatuspalvelut toimivat yhteistyössä muiden lapsi- ja perhepalveluiden kanssa. Verkostoyhteistyössä on tärkeää, että kunkin palvelualueen perustehtävä on kaikille toimijoille selvä, palveluita eri tasoilla on saatavilla ja työntekijöiden toimintavastuut on määritelty. Perhepalvelut ja yhteistyökäytännöt tulee avoimesti kirjata toimintamalliksi verkoston toimijoille ja erityisesti tiedoksi palveluita käyttäville perheille. Suunnitelmallisessa yhteistyössä on mahdollisuus hyödyntää kunkin ammattiryhmän erityisosaamista ja tarjota palveluita lapsen ja perheen tarvitseman tuen varhaisessa vaiheessa. Hyvin toimivat peruspalvelut eivät tarpeettomasti kuormita erityispalveluita. 3.2 Kaikille yhteinen varhaiskasvatus integraatio ja inkluusio Erityispäivähoidon toteuttaminen perustuu integraation ja inkluusion periaatteille. Palveluiden järjestämisen tasolla integraatio tarkoittaa, että erityispäivähoito on osa peruspäivähoitoa. Inkluusio tarkoittaa lisäksi erityispäivähoidon palveluiden järjestämistä lähipalveluina. Palveluiden järjestämisen suunnittelu ja kehittäminen takaavat hyvän pohjan lapsen ja perheen hyvinvoinnin tukemiselle. Yksilötasolla tarvitaan lisäksi 7
ennakointia ja valmistelua yhteistyössä lapsen vanhempien, kasvattajien ja moniammatillisen verkoston kanssa. Haukiputaan kunnan perusopetuksen kehittämisessä on myös huomioitu valtakunnalliset erityisopetuksen integraatioon ja inkluusioon perustuvat linjaukset. Oppimisen ja koulunkäynnin tueksi tarjotaan ensisijaisesti tukea omassa opetusryhmässä ja erityisopetusryhmään siirtyminen tapahtuu vasta kun pienemmät tukimuodot ovat osoittautuneet riittämättömiksi. Palveluiden järjestämisen tasolla koulunkäyntialueet on suunniteltu koko perusopetuksen ajaksi. Erityisopetuksen koordinointi ja järjestäminen ovat osa aluemallia, mikä huomioidaan myös erityispäivähoidon ja nivelvaiheyhteistyön kehittämisessä. Haukiputaan erityispäivähoidon kehittämisessä yksi painopiste on lähipalveluperiaate. Tavoitteena on, että kunnan eri alueilla asuvat lapset ja perheet saavat erityispäivähoidon palvelut pääsääntöisesti lähipalveluina. Lapsen suotuisa kehitys ja hyvinvointi voidaan turvata vaalimalla tuttujen aikuis- ja ystävyyssuhteiden säilymistä ja kasvatusyhteistyön jatkumoa lapsen vanhempien kanssa. Lapsen siirtyessä varhaiskasvatuksesta esiopetuksen kautta perusopetukseen mahdollisimman pysyvä kasvuyhteisö ja hyvä sosiaalinen verkosto tukevat lapsen ja perheen hyvinvointia. 8
4 Erityispäivähoidon kehittäminen vuosina 2010-2020 Toimenpidesuunnitelma vuosille 2010-2020 Rakenteellinen kehittäminen Kasvatustoiminnan kehittäminen Verkostoyhteistyön kehittäminen 1. Alueelliset 3-5 -vuotiaiden lasten pienennetyt ryhmät sekä alueelliset esiopetuksen pienennetyt ryhmät o varhaiskasvatuksen erityisopettajan pedagogisen arvioinnin mukaisesti 10-14 lasta o aluejako koulunkäyntialueittain (etelä-itä-länsi) o aikataulu: yksi pienennetty ryhmä vuodessa 1. Päivähoidon varhaiskasvatussuunnitelmasta vuosittainen painopistealue 2. Varhaiskasvatushenkilöstön koulutussuunnitelma 3. Päivähoitoyksiköiden ja -ryhmien varhaiskasvatussuunnitelmat konkreeteiksi työtä ohjaaviksi välineiksi 1. Varhaisen kuntoutuksen työryhmän toiminnan selkiyttäminen 2. Varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen nivelvaiheyhteistyön selkiyttäminen 3. Lastenneuvolan ja päivähoidon yhteistyömuotojen lisääminen 3. Alueelliset avoimet / osaaikaiset varhaiskasvatusryhmät 4. Varhaiskasvatuksen erityisopettajien määrä suhteessa päivähoitolasten määrään o laki velvoittaa tarvetta vastaavaan määrään, arvio 1:250 päivähoidossa ja esiopetuksessa olevaa lasta kohden 4. Varhaiskasvatussuunnitelmien toteutumisen arviointi osaksi laadunarviointia 9
Kirjallisuutta Erityisopetuksen strategia. (2007). Opetusministeriön työryhmämuistioita ja selvityksiä 2007:47. Esiopetuksen opetussuunnitelman perusteet 2000. Opetushallitus. Helsinki: Yliopistopaino. Haukiputaan kunnan esiopetussuunnitelma. Heinämäki, L. (2004). Erityisesti päivähoidossa. Kunnallisten toimijoiden ja päättäjien näkemykset erityispäivähoidon funktiosta palvelujärjestelmässä. Stakes. Tutkimuksia 136. Saarijärvi: Gummerus Kirjapaino Oy. Heinämäki, L. (2005). Varhaista tukea lapselle työvälineenä kehittämisvalikko. Stakes. Oppaita 62. Helsinki: Erikoispaino Oy. Hujala, E., Puroila, A-M., Parrila, S. & Nivala, V. (2007). Päivähoidosta varhaiskasvatukseen. Edufin. Hyvinkää: T-Print. Kilpiö, A. (2008). Sehän se meiän työtä on että tukea. Lastentarhanopettajien käsityksiä varhaisesta tuesta päiväkotikasvatuksessa. Kasvatustieteen pro gradu tutkielma. Oulun yliopisto. Kovanen, P. (2003). VARSU. Varhaisen oppimaan ohjaamisen suunnitelma. Johdanto. PSkustannus. Juva: WS Bookwell Oy. Linnilä, M-L. (2006). Kouluvalmiudesta koulun valmiuteen. Poikkeuksellinen koulunaloitus koulumenestyksen, viranomaislausuntojen ja perheiden kokemusten valossa. Jyväskylä Studies in Education, Psychology and Social Research 294. Jyväskylä: Jyväskylä University Printing House. Murto, P. (2007). Uskallanko puhua? Kasvatuksellisella kuntoutuksella itsenäiseen toimintaan. Kivirauma, J. & Siljander, P. (Toim.). Kasvatustieteiden tiedekunta. Oulun yliopisto. Raahe: Rannikon Laatupaino Oy. 10
Petäjäniemi, T. & Pokki, S. (2010). Selvitys päivähoidon ja varhaiskasvatuksen asemasta valtionhallinnossa. Päivähoidon varhaiskasvatusuunnitelma. 2009. Haukipudas. Valtioneuvoston periaatepäätös varhaiskasvatuksen valtakunnallisista linjauksista. (2002). Sosiaali- ja terveysministeriön julkaisuja 2002:9. Varhaiskasvatuksen erityisopettajan asiantuntijuus. 2009. Lastentarhanopettajaliitto. Varhaiskasvatuksen uudistamisen linjauksia. (2009). Sosiaali- ja terveysministeriön selvityksiä 2009:28. Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet. (2005). Stakes. Oppaita 56. Saarijärvi: Gummerus Kirjapaino Oy. Varhaiskasvatus vuoteen 2020. Varhaiskasvatuksen neuvottelukunnan loppuraportti. (2008). Sosiaali- ja terveysministeriön selvityksiä 2007:72. 11