Tammelan kunnan varhaiskasvatuksen strategia 2011 2021
SISÄLLYS 1. JOHDANTO...3 2. TAMMELAN KUNNAN STRATEGIA...5 3. VARHAISKASVATUKSEN ARVOT...5 4. LASTEN PÄIVÄHOIDON KEHITYS JA SEN NYKYTILA...7 4.1. Varhaiskasvatuspalvelujen kehittyminen Tammelassa...7 4.1.1. Perhepäivähoidon olennainen rooli...7 4.1.2. Päiväkotitoiminnan muotoutuminen...7 4.1.3. Ryhmäperhepäivähoito osana kunnan päivähoitopalveluja...9 4.1.4. Tammelan seurakunnan lapsityön kehittyminen...10 4.1.5. Tilanne vuonna 2010 hoitopaikkojen näkökulmasta...12 4.2. Varhaiskasvatuksen organisointi ja henkilöstöresurssit kunnassa...13 5. KEHITTÄMISTAVOITTEET JA -TOIMENPITEET...16 6. TAVOITTEIDEN TOTEUTUMISEN SEURANTA...20 LIITE 1 Varhaiskasvatuksen valtakunnalliset reunaehdot...22 LIITE 2 Varhaiskasvatus ja lapsiperheiden tukijärjestelmä Suomessa...23 LIITE 3 Varhaiskasvatusta ohjaavat periaatteet...24 LIITE 4 Tammelan varhaiskasvatuspalvelujen kehittyminen vuodesta 1974 vuoteen 2010...25 2
1. JOHDANTO Laki (36/1973) ja asetus (239/1973) lasten päivähoidosta sääntelevät lasten päivähoitoa ja sen piirissä annettavaa varhaiskasvatusta ja määrittävät toiminnan vähimmäisvaatimukset (ks. myös liite 1). Esiopetus on osa varhaiskasvatusta, mutta siitä säädetään perusopetusta koskevassa lainsäädännössä (628/1998, muutettu 1288/1999, lisätty esiopetuskuljetukset 1139/2003). Jos esiopetusta järjestetään päivähoitopaikassa, esiopetukseen sovelletaan täydentävästi myös päivähoidon lainsäädäntöä. Varhaiskasvatus määritellään Valtioneuvoston periaatepäätöksessä varhaiskasvatuksen valtakunnallisista linjauksista (STM 2002:9, 9) lapsen eri elämänpiireissä tapahtuvaksi kasvatukselliseksi vuorovaikutukseksi, jonka tavoitteena on edistää lapsen tervettä kasvua, kehitystä ja oppimista. Vanhemmilla on lastensa ensisijainen kasvatusoikeus ja -vastuu; yhteiskunnan tarjoamien varhaiskasvatuspalveluiden onkin tarkoitus tukea lapsen kotikasvatusta. Yhteiskunnan tarjoama varhaiskasvatus koostuu hoidon, kasvatuksen ja opetuksen monipuolisesta kokonaisuudesta. Varhaiskasvatuksen tulee olla suunnitelmallista ja tavoitteellista vuorovaikutusta ja yhteistoimintaa, jossa lapsen omaehtoinen leikki on keskeisessä asemassa. Lähtökohtana toiminnassa tulee olla laaja-alaiseen, monitieteiseen tietoon ja tutkimukseen sekä varhaiskasvatuksen menetelmien tuntemiseen perustuva kokonaisvaltainen näkemys lapsen kasvusta, kehityksestä ja oppimisesta. (STM 2002:9, 9). Päivähoito (vrt. liite 2) eri muotoineen on vallitsevin yhteiskunnallisen varhaiskasvatuksen toimintaympäristö. Esiopetus osana varhaiskasvatusta on vuotta ennen oppivelvollisuuden alkamista tarjottavaa suunnitelmallista opetus- ja kasvatustyötä. Varhaiskasvatus ja siihen kuuluva esiopetus sekä perusopetus muodostavat lapsen kehityksen kannalta johdonmukaisesti etenevän kokonaisuuden. Varhaiskasvatuksen piiriin kuuluvat myös oppivelvollisuusikäiset lapset, jotka käyttävät varhaiskasvatuspalveluita. Varhaiskasvatuksessa on oleellista lasten, varhaiskasvatuksen henkilöstön sekä vanhempien vuorovaikutus ja kasvatuksellinen kumppanuus. Varhaiskasvatusta toteutetaan yhteistyössä laajan lasta ja perhettä 3
palvelevan verkoston kanssa, jossa ovat osallisina sosiaali-, terveys- ja opetustoimi sekä erilaiset lapsi- ja perhetyötä tekevät järjestöt, yhteisöt ja seurakunnat varhaiskasvatuspalveluineen. (STM 2002:9, 9). Tammelan kunnan varhaiskasvatusstrategian lähtökohtana ovat tammelalaisten lasten ja lapsiperheiden sekä yhteiskunnan tarpeet ja voimavarat. Varhaiskasvatusstrategian toteutumista ja seurantaa tulee arvioida vuosittain. Strategiaohjelma toimii varhaiskasvatuspalveluiden toiminnan kehittämisen ohjausvälineenä. Perustana toiminnalle ovat luonnollisesti lainsäädännön asettamat velvoitteet ja niiden toteuttaminen. Tammelan varhaiskasvatusstrategia laadittiin osallistaen siihen luottamushenkilöitä ja seurakunnan edustajia. Näin toimien pyritään tilanteeseen, jolloin voidaan kohdentaa olemassa olevat resurssit samaan tavoitteeseen, huomioida kokonaisuus sekä mahdollistaa varhaiskasvatuksen suunnitelmallinen kehittäminen. Päivähoitoa koskeva sääntely velvoittaa kuntaa järjestämään päivähoitoa kattavasti alle kouluikäisille lapsille. Subjektiivisen päivähoito- ja esiopetusoikeuden myötä päivähoitoa käyttävien lasten määrä on kasvanut Tammelassa, minkä seurauksena myös päivähoitoon käytetyt resurssit ovat kasvaneet vuosi vuodelta. Tammelan varhaiskasvatusstrategian tarkoitus on tukea kuntastrategiassa määriteltyjä painopisteitä sekä selventää Tammelassa toteutettua varhaiskasvatusta ja muodostaa siihen selkeä tavoitteellinen linjaus taloudelliset näkökulmat huomioiden. Varhaiskasvatusstrategian valmistelu käynnistyi Tammelan perusturvalautakunnan päätöksellä 2.9.2009, 67. Strategian laadintaan ovat osallistuneet perusturvalautakunnasta jäsenet Kirsi Siikonen ja Susanna Peltonen, koulutuslautakunnasta Leena Vehmas, kunnanhallituksesta Päivi Sotka, vapaaajanlautakunnasta Harri Hovila, Tammelan evankelisluterilaisesta seurakunnasta Vesa Parikka ja Annemari Sipilä, sosiaalijohtaja Annukka Kuismin sekä Häiviän päiväkodinjohtaja Pirjo Stenman, perhepäivähoidon ohjaaja Kirsi Hyytiäinen ja Tammelan päiväkodin johtaja Paula Laakso, jotka ovat toimineet työryhmän sihteereinä ja koonneet strategia-asiakirjan. 4
2. TAMMELAN KUNNAN STRATEGIA Kunnanvaltuusto hyväksyi tarkistetun Tammelan kunnan tasapainoisen kuntastrategian kokouksessaan 8.6.2009. Tämä strategia luo suuntaviivat sille, miten palvelutuotanto tulisi järjestää huomioiden palvelutarpeen ja toimintaympäristön muutokset tulevaisuudessa. Kunnan toiminta-ajatuksena on tarjota hyvä ja turvallinen ympäristö viihtyisälle asumiselle ja edellytykset yrittämiselle sekä järjestää asukkaille laadukkaat ja tasa-arvoiset peruspalvelut taloudellisesti seudullista yhteistyötä ja yrittämistä hyödyntäen. Kunnan visiona vuoteen 2025 on Etelä-Suomen luonnonläheisenä ja hämäläisenä maaseutupitäjänä houkutella ihmisiä elämään, asumaan ja toimimaan. Vaikuttavuuden osa-alueella tasapainoisessa kuntastrategiassa pidetään kriittisenä menestystekijänä toimivia sosiaali- ja terveydenhuollon sekä opetustoimen palveluja, joita tulee arvioida ko. peruspalveluiden riittävyyden, laadukkuuden ja ennaltaehkäisevyyden näkökulmasta. Prosessien ja rakenteiden osa-alueella kriittisenä menestystekijänä ovat palvelujen tuottamisen oikeat toimintatavat, joiden yhtenä arviointikriteerinä pidetään oikein mitoitettuja koulupalveluja. Osaamisen ja uudistumisen osa-alueella kriittisenä menetystekijänä on nimetty osaava, sitoutunut ja aikaansaava henkilöstö. 3. VARHAISKASVATUKSEN ARVOT Valtioneuvoston periaatepäätökseen varhaiskasvatuksen valtakunnallisista linjauksista (STM 2002:9, 15 18) on kirjattu varhaiskasvatusta ohjaavat periaatteet. Ne on jaoteltu lasta, vanhempia ja henkilöstöä koskeviin periaatteisiin (liite 3). Tammelan kunnassa on lasten päivähoitoon laadittu laatukäsikirja, jonka tavoiteosion muodostamiseen on käytetty niin lasten, heidän vanhempiensa, poliittisten päätöksentekijöiden kuin päivähoidon työntekijöidenkin näkemyksiä. Näiden arvojen pohjalta koottiin Tammelan kunnan varhaiskasvatuksen strategiset arvot (taulukko 1). 5
Avoimuus ja tasa-arvo Henkinen ja fyysinen turvallisuus Ihmisten ja ympäristön kunnioittaminen Työntekijöiden toiminta Puitteet Yksilöllisyyden arvostaminen Kasvatuskumppanuus ja moniammatillinen yhteistyö Toiminta on näkyvää Tasa-arvoinen kohtelu kaikille Tiedonkulku toimii joka suuntaan Toiminnan avoimuus; samat säännöt kaikille, sääntöjen noudattaminen, yhteistyö Noudatetaan varhaiskasvatuksen turvallisuussuunnitelmaa Henkisen ja fyysisen turvallisuuden takaaminen Turvalliset ihmissuhteet, henkilökunnan pysyvyys luo turvallisuutta Turvallinen lapsen ikätason mukainen kasvuympäristö Rajat ja säännöt Vanhempien ja henkilöstön välisten sopimusten sitovuus Työtovereiden ja asiakkaiden ystävällinen kohteleminen ja kunnioittaminen Aikuinen toimii mallina Vanhempien kuunteleminen oman lapsensa asiantuntijana Perheen omien arvojen hyväksyminen Erilaisuuden hyväksyminen ja ihmisen hyväksyminen omana itsenään Toisen työn arvostaminen Vaitiolovelvollisuus Jokaisen ihmisen kulttuuristen lähtökohtien huomioiminen Rakennetusta ja ei-rakennetusta työympäristöstä huolehtiminen Luontopitäjässä luontokasvatuksen toteuttaminen Lapsen itsetunnon kehittymisen tukeminen ja yksilöllinen huomioiminen Erilaisuuden sietäminen Henkilöstön ja vanhempien tietoinen sitoutuminen ja toimiminen yhdessä lapsen kasvun ja kehityksen tukemiseksi Tasavertainen vuorovaikutus ja yhteistyö, jotka ajan myötä syventyvät Perheen auttaminen ja tukeminen erilaisissa tilanteissa sopivin menetelmin Lapselle tärkeät ja hänen kanssaan toimivat aikuiset etsivät yhteisesti hyväksytyn tavan tukea lasta Rehellisyys Suhtautuminen lapsiin ja vanhempiin kunnioittavan rehellistä ja avointa Asioista kerrotaan vanhemmille rehellisesti, mieluiten kasvotusten Aikuinen osaa myöntää olleensa väärässä, omista teoista vastuussa oleminen Lapsen kannustaminen rehellisyyteen TAULUKKO 1. Tammelan varhaiskasvatuksen arvot. 6
4. LASTEN PÄIVÄHOIDON KEHITYS JA SEN NYKYTILA 4.1. Varhaiskasvatuspalvelujen kehittyminen Tammelassa 4.1.1. Perhepäivähoidon olennainen rooli Päivähoitolaki astui voimaan vuonna 1973. Lain myötä perhepäivähoidon asema vakiintui valtakunnallisesti ja perhepäivähoito rinnastettiin tasavertaiseksi, julkiseksi päivähoitomuodoksi päiväkotitoiminnan kanssa niin hoitomaksujen kuin valvonnankin osalta. Tammelassa kunnallinen päivähoitopalvelu alkoi perhepäivähoitona lain voimaantuloa seuraavana vuonna kahden hoitajan voimin (ks. liite 4). Vuonna 1981 perhepäivähoitopaikkoja oli 25 lapselle. Perhepäivähoito laajeni muodostaen kattavan päivähoitoverkoston eri puolille Tammelan kuntaa. 1970 1980 -luvuilla perhepäivähoitajien lukumäärä vaihteli vuosittain, enimmillään hoitajia oli kunnassa viitisenkymmentä ja päivähoitopaikkoja 200 250. Vuosituhannen vaihteessa perhepäivähoitopaikkojen määrä väheni päiväkotipaikkojen lukumäärän noustessa. Esiopetuksen muuttumisella lakisääteiseksi oli vaikutusta muutokseen. Perhepäivähoito on päivähoitopaikkojen määrällisestä vähenemisestä huolimatta kiinteä osa kunnan varhaiskasvatuspalveluja. Perhepäivähoidossa on työssä 19 perhepäivähoitajaa. Päivähoitopaikkoja on kaiken kaikkiaan 92, joista 18 on päivähoitolain ja -asetuksen mukaisia esioppilaille tai koululaisille tarkoitettuja osapäiväpaikkoja. Vuosien kuluessa Tammelassa on toteutettu kaikkia perhepäivähoidon muotoja: hoitajan kotona tapahtuvaa perhepäivähoitoa, kolmiperhehoitoa, muuta lasten kotona tapahtuvaa hoitoa ja ryhmäperhepäivähoitoa. 4.1.2. Päiväkotitoiminnan muotoutuminen Tammelan kunnan ensimmäinen päiväkoti Kuusitien kerrostalon alakerrassa aloitti toimintansa 16.1.1978. Tammelan päiväkodissa oli silloin 13 lasta kokopäivähoidossa ja viisi lasta puolipäivähoidossa sekä kolme työntekijää. Vanha 1866 rakennettu kansakoulu peruskorjattiin päiväkodiksi 1990-luvun alussa. Tammelan päiväkoti siirtyi nykyiselle paikalleen Norrintielle saaden isommat tilat kahdelle ryhmälle: Tiitiäisille ja Menninkäisille. Päiväkodissa oli 42 paikkaa lapsille ja 7
7 työntekijää. Alussa päiväkodin ruoka tuotiin koululta, mutta myöhemmin päiväkotiin saatiin oma keittiö ja keittäjä. Päiväkodin keittiö siirtyi vuonna 2005 ammattiinstituutin tiloihin päiväkodin keskuskeittiöksi. Tammelan päiväkodin toiminta laajeni Norrintien toisella puolella olevaan ns. Laihon taloon vuonna 1997. Haitulat -ryhmässä oli 21 lasta ja kolme työntekijää. Lapset ulkoilivat Tiitiäisten ja Menninkäisten piha-alueella. Haituloiden alakerta peruskorjattiin kokonaisuudessaan päiväkodin käyttöön vuonna 2009. Samassa yhteydessä päiväkodissa aloitettiin kerhotoiminta 2 5 -vuotiaille. Vuonna 2010 Haituloissa toimi kolme ryhmää: Ketut, Jänikset ja Karhut ja paikkoja on 49 lapselle yhdeksän työntekijän voimin. Esiopetus siirtyi perusopetuslain alaisuuteen vuonna 2001, minkä myötä kaikille 6 - vuotiaille tuli oikeus maksuttomaan esiopetukseen. Päiväkodin toiminta laajeni ja Kaukjärvellä sekä Häiviässä aloittivat esiopetusryhmät. Samassa yhteydessä Häiviän ryhmäperhepäivähoitoyksikkö Päiväkumpu ja Kaukjärven ryhmäperhepäivähoitoyksikkö Sopukka muuttuivat päiväkodin alaosastoksi. Vuodesta 2000 alkaen annettiin esiopetusta Portaan koulun yhteydessä sijaitsevassa Tammelan päiväkodin satelliittiryhmässä Pööpöteissä. Vuonna 2004 Kaukjärven päiväkodin Sopukan toiminta loppui ja lapset siirtyivät kirkonkylään. Kaukjärvelle suunniteltiin koulun tiloihin uutta päiväkotia, mutta suunnitelma peruuntui. Kaukjärven lapsista moni siirtyi Kuusitiellä oleviin päiväkodin tiloihin. Kuusitien tilat olivat olleet pitkään pois päivähoidon käytöstä, mutta jälleen vuonna 2001 päiväkodin toimintaa laajennettiin Kuusitien tiloihin. Vuosituhannen alussa tiloissa aloitti koululaisten iltapäiväkerho, mutta koululaiskerhot siirtyivät myöhemmin koulutoimen alaisuuteen. Viimeisempien vuosien aikana Tammelan päiväkodin yksikkö Nuppuset on toiminut pienten 1 4 -vuotiaiden päiväkotiyksikkönä Kuusitiellä. Tammelan päiväkoti laajeni edelleen toiseen entisistä vuonna 1877 rakennetuista kansakoulurakennuksista. Nimeä Käsityökoulu kantanut rakennus on ollut ympäristöministeriön antamalla päätöksellä suojeltu vuodesta 1997 lähtien. Ympäristöministeriö katsoi Tammelan Kirkonkylän valtakunnallisesti merkittäväksi kulttuurihistorialliseksi ympäristöksi, johon käsityökoulu kuuluu osana; onhan 8
Tammela Suomen varhaisempia kansakoulupitäjiä. Käsityökoulun tilat peruskorjattiin täydellisesti ja museoviraston hyväksymänä päivähoidon käyttöön. Päiväkodin ryhmä Maahiset aloitti uusissa tiloissa vuorohoitoryhmänä 1.8.2003. Vuodesta 2009 alkaen Maahisissa toimi kaksi päivähoitoryhmää. 2010 päivähoitoryhmän rinnalle siirtyi Haituloista päiväkodin kerhotoiminta, joka laajeni viisipäiväiseksi. Häiviä Riihivalkama -alueella päivähoidontarve kasvoi 2000-luvun taitteessa. Vuonna 2003 Päiväkummusta tuli oma Häiviän päiväkoti Päiväkumpu. Päiväkummussa toimii kaksi lapsiryhmää, toinen esioppilaille ja toinen kolmesta ikävuodesta alkaen. Häiviän päiväkodissa on tehty peruskorjauksia vuosina 2005, 2007 ja 2009. Tammelan päiväkodin vuorohoitoryhmä sai elokuussa 2009 uudet peruskorjatut tilat ammatti-instituutin asuntolasta. Norrintien päiväkotiyhteisössä aloitti vuorohoitoryhmä Leinikki, jossa on tilaa 33 lapselle ja töitä 11 aikuiselle. Tammelan päiväkoti on laajentunut vuosien varrella kokonaisuudessaan 152 päivähoito- ja esiopetuspaikkaan sekä 28 päiväkerhopaikkaan. Työntekijöitä Tammelan päiväkodissa on 42. 4.1.3. Ryhmäperhepäivähoito osana kunnan päivähoitopalveluja Vuonna 1990 annettiin ensimmäiset valtakunnalliset viralliset säädökset koskien ryhmäperhepäivähoitoa ja sen toteuttamista perhepäivähoidon yhtenä muotona. Tammelan kuntaan perustettiin vuonna 1991 ensimmäinen ryhmäperhepäivähoidon yksikkö Kuusitielle päiväkodin entisiin tiloihin. Ensimmäisenä syksynä yksikössä oli kaksi työntekijää ja kahdeksan alle kouluikäisten päivähoitopaikkaa ja muutama koululaisen osapäiväpaikka. Kunnan ensimmäinen ryhmis suljettiin vuonna 1997 ja saman vuoden syksynä perustettiin uusi ryhmis Päiväkumpu entiseen terveystaloon Häiviään. Päiväkummussa oli lähes koko toiminta-ajan kolme työntekijää ja 12 päivähoitopaikkaa. Kaukjärvelle koulun kiinteistöön perustettiin Sopukan ryhmis vuonna 1999. Sopukka sai alkunsa kylän perhepäivähoitajien aloitteesta. Ryhmiksessä työskenteli kolme työntekijää ja päivähoitopaikkoja oli 12 lapselle. Esiopetustoiminnan laajentuessa myös Kaukjärvellä ryhmis muuttui päiväkodin alaosastoksi vuonna 2001. 9
Päivähoitomuotona ryhmäperhepäivähoito laajeni vuonna 2000 Portaaseen, missä koulun yhteydessä olevaan asuntoon remontoitiin päivähoidolle tilat. Piiparien ryhmiksessä on alusta lähtien työskennellyt kolme työntekijää ja paikkoja on ollut 12. Piiparien yhteydessä aloitti myös Tammelan päiväkodin satelliittiryhmänä Portaan oma esiopetusryhmä. Perusturvalautakunta päätöksellä Portaan yksikkö muuttuu 1.3.2011 alkaen päiväkodiksi, jolloin sen henkilöstörakenteessa ja lapsimäärissä tapahtuu muutoksia. Päivähoitotarpeen lisääntyessä perustettiin Sinikellon ryhmis Lamalaan vuonna 2001. Ryhmis toimi ensin rivitalo-osakkeessa ja sen jälkeen yksityiseltä taholta vuokratussa omakotitalossa vuoden 2007 loppuun saakka. Sinikellossa työskenteli kolme työntekijää ja päivähoitopaikkoja on ollut 12. Vuonna 2008 Sinikello sai uudet remontoidut tilat Forssan Ammatti-instituutin käytössä olleesta rivitalosta Norrintieltä. Samassa talossa aloitti tuolloin toimintansa myös Päivänkakkaran ryhmis, jossa työskentelee kaksi työntekijää ja paikkoja on 8, joista neljä on perhepäivähoidon käytössä olevia varahoitopaikkoja. Varahoitopaikkoja käyttävät perhepäivähoitolapset, kun perhepäivähoitaja on poissa työstä. Vuodesta 2009 Sinikello ja Päivänkakkara ovat jakaneet piha-alueen toimintoja yhdessä Leinikin vuoropäivähoidon kanssa. Vuonna 2011 Portaan ryhmiksen päiväkodiksi muuttumisen jälkeen ryhmäperhepäivähoidossa työskentelee kaksi päivähoitajaa ja kolme ryhmäperhepäivähoitajaa. Päivähoitopaikkoja on 20. 4.1.4. Tammelan seurakunnan lapsityön kehittyminen Pyhäkoulut kokoontuivat perinteisesti kodeissa. Opettajina toimi eri-ikäisiä ja eri ammattien harjoittajia, pääasiassa naisia. Vuoden 1962 piispantarkastuspöytäkirjan mukaan opettajina olivat toimineet samaiset rouvat jopa 25 50 vuoden ajan. Vuonna 1980 pyhäkoululaisten määrä ohitti päiväkerholaisten lukumäärän ja kasvoi senkin jälkeen, mikä on harvinaista, kun päiväkerhokin menestyi hyvin. Vuoteen 1995 asti pyhäkouluja toimi seitsemällä eri kylällä. Lapsimäärä vaihteli 130 160. Vapaaehtoisia pyhäkoulunopettajia oli n. 20. Pyhäkoulutoiminta on hiipunut 2000-luvulle tultaessa. Muutaman periodipyhäkoulukokeilun jälkeen tällä hetkellä toimii yksi pyhäkoulu Torron kylässä. 10
Päiväkerhotyö käynnistettiin Tammelassa 1960-luvulla vapaaehtoisin voimin. Tämän ansiosta suurin osa 4-6 -vuotiaista lapsista saatiin mukaan seurakunnan toimintaan. Päiväkerhot vastasivat osaltaan esikoulua, antoivat lapsille virikkeitä ja loivat sosiaalisia kontakteja. Aluksi kerhonpitäjille maksettiin vain matkakorvaukset, sitten tuntipalkkio. Vuonna 1979 perustettiin ensimmäinen lastenohjaajan toimi. Päiväkerhoissa on toiminut vuosien aikana vaihtelevasti 2-3 lastenohjaajaa. Päiväkerhon merkitys on aina ollut hyvin tärkeää kotona oleville lapsille. Vielä kymmenisen vuotta sitten kerho oli miltei ainoa paikka, jossa lapsella oli mahdollisuus osallistua ryhmätoimintaan. Nykypäivänä perheet voivat valita lapselleen varhaiskasvatusta useammalta eri taholta. Tämän päivän seurakunnan lapsityö tarjoaa monipuolista kristillistä varhaiskasvatusta lapsille ja perheille. 2000-luvulta lähtien päiväkerhotyö on vähitellen hiipunut sivukyliltä vähenevän osallistujamäärän vuoksi. Päiväkerhoja on vuosien aikana pidetty Liesjärvellä, Portaassa, Teurolla, Kaukjärvellä, Riihivalkamassa ja Letkulla. Vuonna 2005 uutena toimintamuotona kirkonkylällä aloitettiin 3-vuotiaiden oma kerho. Tällä hetkellä kerhotoimintaa järjestetään kirkonkylällä ja Portaan kylässä. Perhekerho on seurakunnan kaikkein pienimmille tarkoitettu kerhomuoto, johon vanhemmat voivat tulla yhdessä lastensa kanssa. 1987 aloitettiin äiti-lapsipiiri yhteistyössä Mannerheimin lastensuojeluliiton kanssa, mikä olikin alkusysäys uudelle työmuodolle. 1991 alkoi perhekerho, joka toimi avoimen päiväkerhon nimellä ja ohjaajina olivat lastenohjaaja sekä nuorisotyöntekijä. 1995 lapsityön johtokunta liitettiin kasvatustyön johtokuntaan, johon kuuluvat lapsi-, varhaisnuoriso- ja nuorisotyö. Perhekerhotyö on alusta asti ollut suosittu toimintamuoto. Vuodesta 2008 kerho on toiminut kaksi kertaa viikossa. Koululaisten iltapäiväkerho alkoi syksyllä 2004 vakituisena toimintana yhteistyössä kunnan kanssa. Lapsityö on laajentunut eri varhaiskasvatustyötahojen kanssa. Mukaan on tullut säännölliset päiväkotivierailut, käsikynkkäkerho, yhteistyö kunnallisen perhetyön kanssa, perhepäivähoidon tapahtumat sekä yhteistyö MLL:n kanssa. Seurakunnan lapsityö on pyrkinyt ja pyrkii eri vaiheissa vastaamaan lapsiperheiden tarpeisiin. Tämä on näkynyt painopisteen siirtymisenä pyhäkoulutyöstä päiväkerhojen, perhekerhojen ja iltapäiväkerhotoiminnan kehittämiseen. Kehityksen suuntaan 11
vaikuttaa myös verkostoitumisen ja yhteistyön arvon näkeminen lapsityön eri toimijoiden kanssa. Vuosi Päiväkerho Pyhäkoulu 1970 72 120 1975 107 71 1980 96 103 1985 130 145 1990 165 139 1995 211 84 2000 171 34 2005 124-2010 116 5 TAULUKKO 2. Tilasto Tammelan seurakunnan pyhäkoulujen ja päiväkerhojen kävijämäärien kehityksestä 4.1.5. Tilanne vuonna 2010 hoitopaikkojen näkökulmasta Taulukko 3 esittää kunnan varhaiskasvatuksen toimipaikat vuonna 2010. Yksikköjen ikäjakaumat vaihtelevat toimintakauden mukaan. Ryhmä Ikäjakauma Lapsiryhmän Toimintamuoto koko Tammelan päiväkoti Menninkäiset 5-6 21 esiopetus, Tiitiäiset 2-5 21 kokopäivä Maahiset Mörrit 2-5 14 kokopäivä Maahiset 3 pv kerho Maahiset 2 pv kerho 2-5 2-5 14 14 3 tuntia 3 tuntia Leinikki Korennot, vuorohoito 4-6 21 vuorohoito, Leinikki Pörriäiset, vuorohoito 1-3 12 leikkitoiminta Haitulat Ketut 4-5 18 esiopetus, Haitulat Jänikset 6 14 kokopäivä, Haitulat Karhut 6 17 puolipäivä Nuppuset 1-4 12 kokopäivä Häiviän päiväkoti Päiväkumpu Mustikat 5-6 16 esiopetus, Päiväkumpu Puolukat 3-5 21 kokopäivä Portaan esiopetus 6 13 Portaan ryhmis Piiparit 1-6 12 kokopäivä Kirkonkylän ryhmäperhepäivähoito Sinikello 1-5 12 Päivänkakkara 1-5 8 kokopäivä Perhepäivähoito Perhepäivähoito 1-6 4,5 /hoitaja kokopäivä TAULUKKO 3. Tammelan varhaiskasvatuksen toimipaikat 2010. 12
4.2. Varhaiskasvatuksen organisointi ja henkilöstöresurssit kunnassa Tammelan varhaiskasvatus on organisoitu vuoden 2009 elokuusta lähtien kolmen esimiehen malliin perustuen ja koko organisaation esimiehenä toimii sosiaalijohtaja (kuvio 1). Tammelan päiväkodissa toimii lisäksi kolme vastaavaa lastentarhaopettajaa, joille on jaettu vastuulleen päivittäisjohtamiseen liittyviä esimiestehtäviä. Varhaiskasvatuksen organisaatiokaaviossa on esitelty hallinnon muodostuminen ja kattavuus. Tammelan kunnan varhaiskasvatuksessa työskentelevistä lastentarhanopettajan koulutuksen saaneita on 25 %, päivähoitajia 43 %, perhepäivähoitajia 23 % ja laitoshuoltajia 9 % koko henkilöstöstä. Henkilöstön rekrytoinnissa sovelletaan ao. kelpoisuusvaatimuksia. KUVIO 1. Tammelan varhaiskasvatuksen organisaatiokaavio. Varhaiskasvatuksen osaamisalue on laaja. Kuviossa 2 on koottuna varhaiskasvatuksen osaamisalueita. Varhaiskasvatuksessa osaaminen keskittyy etenkin pedagogiikkaan, didaktiikkaan, lasten hoitoon ja kehityspsykologiaan. Varhaiskasvattajien tulee hallita valtakunnallisen varhaiskasvatuksen opetussuunnitelman mukaan lasten kielellisen kehityksen, leikkimisen, liikkumisen, taiteellisen kokemisen ja ilmaisemisen sekä tutkimisen osa-alueet kullekin lapselle ominaisena tapana toimia. Lisäksi 13
varhaiskasvattajan tulee hallita eri didaktiikan kokonaisuudet alle kouluikäisillä lapsilla, joita ovat varhaiskasvatuksen opetussuunnitelman mukaan matemaattinen, luonnontieteellinen, historiallis-yhteiskunnallinen, esteettinen, eettinen ja uskonnolliskatsomuksellinen orientaatio. Päivähoitolain mukaan varhaiskasvattajien tulee tukea vanhempia heidän kasvatustehtävässään, jolloin merkittävään asemaan nousee kasvatuskumppanuus vanhempien ja työntekijöiden välillä. Näiden lisäksi päiväkodeissa tarvitaan ruoka- ja puhdistuspalveluihin liittyvää ammattiosaamista. Varhaiskasvatuksen kehittyminen ja yhteiskunnan haasteisiin vastaaminen edellyttää säännöllistä ja systemaattista koulutussuunnittelua ja henkilöstön lisäkouluttautumista kunnan strategian mukaisesti. VARHAISKASVATUKSEN OSAAMISALUEET LAATU- KÄSIKIRJA PERHE- ILLAT KASVATUS- KUMPPANUUS KASVATUS OPETUS PIEN- RYHMÄ- TOIMINTA YHTEIS- TYÖTA- HOT TOIMINTA SUUNNI- TELMAT JOHTAMINEN MUSIIKKI KÄDEN- TAIDOT MONIAMMA- TILLINEN OSAAMINEN HOITO ESI- JA ALKU- OPETUS ERITYIS- PEDAGO- GIIKKA YKSILÖL- LINEN VASU ÄÄNNE- KERHOT TUKIVIITT OMAT KORITEHT. AKTIIVINEN OPPIMIS- YMPÄRISTÖ LIIKKARI SHERBORNE MUUMIHIIHTO LIIKUNTA METSÄ MÖRRI LUONTO- KASVATUS VIHREÄ LIPPU LEIKKI SADU- TUS THERA- PLAY KÄSI- KYNKKÄ KUVIO 2. Varhaiskasvatuksen keskeiset osaamisalueet. Tammelan päivähoidossa on viimeisen vuosikymmenen aikana kehitetty toimintaa pedagogisia ratkaisuja ja ryhmärakenteita kehittämällä. Ratkaisuilla on mahdollistettu kaikkien varhaiskasvatuspalveluja tarvitsevien asiakkaiden päivähoito-, esiopetus- ja kerhopaikkojen saanti. Lapsiryhmä- ja henkilöstörakennemuutosten lisäksi pedagogisilla ratkaisuilla on mahdollistettu monipuolinen ja laadukas toiminta lapsiryhmissä. Merkittävänä kehityskohteena on ollut pienryhmätoiminnan toteuttaminen kaikissa ryhmissä. Vaikka lapsia on ryhmässä 21, heillä on mahdollisuus toimia esimerkiksi 14
seitsemän lapsen pienryhmässä oman kehityksen mukaisesti. Toisena merkittävänä muutoksena on ollut kasvu- ja oppimisympäristöjen kehittäminen aktiivisen oppimisympäristön menetelmää hyödyntäen. Koko päivähoitopaikan tilat, materiaalit ja henkilöstö ovat lasten saatavilla ja käytettävissä. Aktiivisessa oppimisympäristössä lapset ilmentävät kokemuksiaan ja toimintaansa ajattelun tasolla sekä kommunikoivat vuorovaikutuksessa toisten kanssa. Toiminta mahdollistaa pienten tilojen käytön isommallekin lapsiryhmälle vuorotellen ulko- ja sisätilatoimintaa, henkilökunnan jakaantuminen kaikkien lasten avuksi mahdollistuu ryhmistä riippumatta, toiminnan eheyttäminen ja konstruktiivinen opettaminen antaa haasteita työssä kehittymiselle sekä kaupallisen materiaalin ostaminen vähenee, koska niitä ei tarvitse hankkia jokaiseen ryhmään. Olennainen osa-alue varhaiskasvatuspalveluissa on ennaltaehkäisevän kasvatus- ja opetustoiminnan näkökulmasta merkityksellinen varhaiserityiskasvatus. Erityisen tuen piirissä olevilla lapsilla tarkoitetaan lapsia, joilla on henkilökohtainen opetus ja kasvatussuunnitelma tai tuettu varhaiskasvatussuunnitelma. Seurannassa olevilla lapsilla tarkoitetaan lapsen kehityksen seuraamista esimerkiksi kielellisten viiveiden tai sosiaalisten taitojen kypsymättömyyden vuoksi. Erityisen tuen piirissä vuonna 2005 oli 18 lasta ja seurannassa 69 lasta; vuonna 2009 erityisen tuen piirissä oli 19 lasta ja seurannassa 47 lasta. Tammelan kunnassa työskentelee yksi kiertävä erityislastentarhanopettaja ja vuonna 2011 työnsä aloittaa toinen erityislastentarhaopettaja. Lapsimäärä kattaa mitoituksen yhdelle kiertävälle erityislastentarhanopettajalle, mutta Tammelan maantieteellinen haasteellisuus ja runsas pienten yksiköiden määrä asettaa rajoitteita varhaiserityiskasvatuksen työn täysipainoiselle toteuttamiselle ja lisäresurssien tarve on otettu esille mm. valtuuston hyväksymässä lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelmassa. Esiopetuksen oppilashuolto on lapsen kokonaisvaltaisesta hyvinvoinnista huolehtimista. Se on osa varhaiskasvatuksen, esiopetuksen ja perusopetuksen oppilashuollollista jatkumoa. Sillä edistetään välittämisen, huolenpidon ja myönteisen vuorovaikutuksen toimintakulttuuria ja varmistetaan kaikille tasavertaisen kasvamisen ja oppimisen mahdollisuus. Oppilashuoltoryhmien kokoontumiset aloitettiin kaikissa esiopetusryhmissä vuonna 2008. Oppilashuoltoryhmät, joita hyvinvointiryhmiksikin 15
kutsutaan, koontuvat vähintään kolme kertaa toimintakauden aikana. Kokoontumisilla mahdollistetaan moniammatillinen tietämys vanhempien, esiopetuksen henkilökunnan, varhaiserityiskasvatuksen, koulun erityisopetuksen ja perhe- sekä koulupsykologien asiantuntemusta hyödyntäen. 5. KEHITTÄMISTAVOITTEET JA -TOIMENPITEET Varhaiskasvatuspalvelujen kehittymiseen Tammelassa on vaikuttanut merkittävästi lasten määrän kasvu kunnassa ja kunnallisessa päivähoidossa. Tammelan kunnan väestötietojen mukaan 0 6 -vuotiaiden määrä Tammelassa on kehittynyt 2000 luvulla siten, että kun vuonna 2003 lapsia oli 494, vuonna 2010 lapsia oli 531 mikä tarkoittaa keskimäärin ko. ikäluokan lasten määrän kasvua noin prosentin vuosivauhtia. Päivähoitopalvelujen piirissä oli vuonna 1990 lapsia 210; kymmenen vuotta myöhemmin lapsimäärä oli kasvanut 285:een eli vajaat 36 %. Vuonna 2005 lapsia oli hoidossa sama määrä kuin viittä vuotta aiemmin, mutta keväällä 2010 lapsia palvelujen piirissä oli 306 (kasvua 7 % viidessä vuodessa). Palvelujen sisällä lapsimäärien kasvu on ollut luonnollisesti suurinta päiväkodeissa. Vuonna 2001 lasten määrä päiväkodeissa lisääntyi 69 %:lla edellisvuoden 100 lapsesta, kun esiopetus tuli lakisääteiseksi. Vuonna 2010 lapsia oli päiväkodissa lähes 200, joista 74 aloitti esiopetuksen syksyllä. Huomionarvoista on, että vuoden 2009 ennusteen mukaan esioppilaiden määrä syksylle 2010 oli 64 eli kuntaan muutti vuoden aikana 10 uutta esioppilasta. Lapsiennusteisiin onkin totuttu varhaiskasvatuksessa arvioimaan noin 10 % lisäystä muuttojen myötä. Lapsimäärätilastojen sekä Tammelan muuttovoittoisuuden vaikutusten valossa varhaiskasvatuspalveluissa tulee varautua vuonna 2012 vähintään kahteen uuteen esiopetusryhmään nykyisiin resursseihin verrattuna (ks. taulukko 4). Tilastollista kasvua lapsiperheiden sijoittumisen suhteen on Portaassa ja Riihivalkamassa, joihin uudet esiopetusryhmät tarvitaan. Kirkonkylän esiopetuspalvelut kattavat tulevien vuosien tarpeen, koska tilastojen mukaan esioppilaiden määrä kirkonkylässä on noin 40 60 oppilasta hieman vuodesta riippuen. Vuonna 2014 Myllykylän, Teuron ja Kaukjärven suunnan esioppilaiden määrä kasvaa yhteensä 24 oppilaaseen. 16
Varhaiskasvatuspalvelujen hinnat lasketaan vuosittain tilinpäätöksen perusteella. Tilinpäätöksen 2009 mukaan päiväkotihoito maksoi 42,95 /lapsi/päivä, perhepäivähoito 39,15, ryhmäperhepäivähoito 36,90 ja esiopetus 45,37. Vuoden 2009 jälkeen on perhepäivähoitajien palkkoja korotettu merkittävästi. Esiopetuksen hintaa nostavat kuljetuskustannukset. Kustannuksia vertailtaessa huomionarvoista on koulun ja päiväkodin ollessa samassa pihapiirissä saavutettavat synergiaedut muun muassa kuljetuksissa, ruokailussa ja kiinteistökuluissa puhumattakaan toiminnallisista, esim. pedagogisista, hyödyistä. Syksy 2011 Syksy 2012 Syksy 2013 Syksy 2014 Syksy 2015 Syksy 2016 Synt.vuosi 2005 2006 2007 2008 2009 2010 Koulukeskus 28 33 26 17 29 Kaukjärvi 5 5 2 5 6 Myllykylä 11 9 17 13 20 Teuro 5 4 0 6 5 Yhteensä 49 51 45 41 60 Porras 7 8 7 4 8 Saari 1 9 3 2 4 Yhteensä 8 17 10 6 12 Riihivalkama 15 18 12 13 14 Letku 5 5 8 3 4 Yhteensä 20 23 20 16 18 Esioppilaat yht. 77 91 75 63 90 63 TAULUKKO 4. Esiopetusoppilaiden määrä tilastojen valossa vuosina 2011 2016. Strategiaa työstäneen ryhmän jäsenet täyttivät työskentelynsä aluksi lomakkeen, jolla pyrittiin keräämään työnteon pohjaksi kattava näkemys siitä, mitä asioita nähdään tärkeiksi saavuttaa varhaiskasvatuksessa vuoteen 2021 mennessä. Ryhmän jäsenten mielipiteet koottiin seitsemän yläkäsitteen alle (strategia-asiakirjat, varhaiskasvatuspalvelut, moniammatillinen yhteistyö, kasvatuskumppanuus, tavoitteellinen toiminta, turvallisuus ja evankelis-luterilainen kristinusko) ja niiden pohjalta koostettiin yhteinen näkemys strategian kehittämistavoitteista ja -toimenpiteistä (taulukko 4). Moniammatillinen ja - toimijainen yhteistyö perheiden tukemiseksi Henkilöstön (mm. perusopetus, varhaiskasvatus ja seurakunta) välisen yhteistyön kehittäminen ja lisääminen 2021 Kustannukset Teema Tavoite Toteuttamiskeinot Aikataulu Yhteistyö Vastuutaho Kaikki toimijat 17
Palvelutarjonta ja saavutettavuus Esi- ja perusopetuksen välisen yhteistyön lisääminen sekä erityistä kasvatusta ja opetusta tarvitsevien lasten joustava siirtyminen esiopetuksesta alkuopetukseen. Vertaisryhmätoiminnan järjestäminen 2021 2021 Ammatillisen osaamisen jakaminen ja mentorointi 2021 Ryhmätoiminnan kustannukset Esiopetus ja alkuopetus Varhaiskasvatus ja seurakunta Kaikki toimijat Varhaiskasvatuksen toiminnallinen kehittäminen Tiedottamisen tehostaminen koskien palveluiden monipuolisuutta Kotihoidon tuen kuntalisän vaikutuksen selvittäminen suhteessa muuhun palvelujärjestelmään Avoimen kerhotoiminnan kehittäminen Kunnan varhaiskasvatusyksiköiden erikoistumisen mahdollistaminen Uusi päiväkoti Omien ja muiden tiedotteiden ja palvelukuvausten kehittäminen sekä yhteistyö lehdistön kanssa Kuntalisän käytön seuranta suhteessa päivähoitopaikkoihin ja ikäryhmiin sekä sen käytön kehittäminen (korotukset tms.) Yhteiset haut kerhotoimintaan kunnan ja seurakunnan välillä ja vähintään olemassa olevan järjestelmän säilyttäminen Tarkoituksenmukaisesti suunnitellaan yksiköiden erikoistumista esim. Montessori, Steiner tms. toimintaan tai pedagogiikkaan Selvitettävä tarkoituksenmukainen sijainti sekä muut toiminnalliset tavoitteet, joita yksikölle asetetaan (esim. esi- ja alkuopetuksen yhteistyö tms.) 2021 2021 2021 2021 2012 Tiedotteiden tekemisen kustannukset Kuntalisän kustannukset Mahdolliset erikoishankinnat tai - koulutukset, joita erikoistuminen vaatii Varhaiskasvatuksen toimijat Varhaiskasvatuksen toimijat Seurakunnan ja varhaiskasvatuksen toimijat Varhaiskasvatus Suunnittelu- ja rakentamiskustannukset Varhaiskasvatus, tekninen toimi Opetus- ja kasvatuskeskukset toiminnan suunnittelun ja sijoittumisen ytimenä Varhaiskasvatuksen siirtyminen sivistystoimen alaisuuteen Yksiköiden sijoittumisen, rakentamisen ja saneerauksen lähtökohtana toiminnallinen ja fyysinen varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen läheisyys Siirron suunnittelu ja toteutus 2021 2012 Toiminnan muutoksista johtuvat kustannukset Varhaiskasvatus, perusopetus Varhaiskasvatus ja sivistystoimi 18
Henkilöstö Seudullinen yhteistyö Palveluiden tuotteistaminen Seudullisen yhteistyön kehittäminen Vuoropäivähoidon toteuttaminen yhteistyössä Tuotteistamisprojektin toteuttaminen Asiaa koskevien säännösten noudattaminen Työntekijöiden kouluttaminen tarpeen mukaan Haasteiden kartoittaminen ja bechmarkkaus Yhteistyön sisällön selvittäminen ja suunnittelu sekä toteutus 2013-2021 Riittävä ammatillisen henkilöstön määrä lapsiryhmissä Varhaiserityiskasvatuksen osaamisen lisääminen 2021 Muutosten aiheuttamat hlöstökustannukset 2012- Koulutus- ja palkkakustannukset 2012 2013 TAULUKKO 5. Strategian kehittämistavoitteet ja toimenpiteet. Mahdollisten koulutusten, ohjelmien / materiaalien hankintakustannukset Varhaiskasvatus Kunta Kunta Seudun varhaiskasvatuksen toimijat Seudun varhaiskasvatuksen toimijat Merkittävänä tavoitteena Tammelan kunnassa on säilyttää nykyiset varhaiskasvatuspalvelut lähipalveluna kuntalaisille. Päivähoidon, esiopetuksen ja avoimen kerhotoiminnan palveluja on kehitetty Tammelassa ahkerasti viimeisten vuosikymmenten aikana. Päiväkotipalvelut ovat painottuneet 2000-luvulla Kirkonkylän, Riihivalkaman ja Portaan alueisiin. Näiden kylien maantieteellinen sijainti huomioon ottaen edellä mainittuja päiväkotialueita tulee edelleen vahvistaa. Strategia sisältää ajatuksen siitä, että kunnassa varhaiskasvatuspalvelujen ja perusopetuksen välistä fyysistä ja toiminnallista yhteistyötä, hallinnollisen yhdistämisen ohella, edistettäisiin organisointia koskevia ratkaisuja tehtäessä. Päiväkodin ja koulun sijaitsemisesta samassa pihapiirissä on merkittävää etua muun muassa ruokailu-, oppilaskuljetus-, puhdistus- ja kiinteistöpalveluissa puhumattakaan pedagogisista ja didaktisista eduista. Lapsen kasvun, kehityksen ja oppimisen taival etenee joustavasti varhaiskasvatuksesta esiopetuksen kautta peruskouluun. Päiväkodin ja koulun henkilökunnalla olisi tällöin mahdollisuus laaja-alaiseen ammatilliseen keskusteluun ja yhteistyöhön niin päiväkodissa kuin koulussa. Lapsen etuna on tutustuminen oppimiljööseen jo pienestä pitäen, mikä poistaa turhia jännitteitä koulun alkaessa. Lapsen yksilöllinen opetussuunnitelma voidaan suunnitella etenevän lapsentahtisesti biologisesta iästä 19
huolimatta. Lapsi voisi edetä esimerkiksi esiopetusvuonna ensimmäiselle luokalle tai jos koulunkäynnin aloittaminen tuottaa ongelmia, opetusta voitaisiin tehdä limittäin. Päiväkodissa lapsi tutustuisi jo koulun tiloihin ja opettajiin, lisäksi tilojen yhteiskäytöstä on huomattavaa taloudellista etua pitkällä tähtäimellä. Koululaisilla olisi mahdollisuus hyödyntää päiväkodin tiloja esimerkiksi aamu- ja iltapäivähoitotarpeiden suhteen. Päiväkotien ja koulujen sijaitsemista samassa pihapiirissä voitaisiin kutsua esimerkiksi kasvatus- ja opetuskeskuksiksi. Kasvatus- ja opetuskeskukset antavat mahdollisuuden myös alueelliseen yhteistyöhön muiden ko. alueelle sijoittuvien varhaiskasvatuksen toimijoiden kanssa. Tämä yhteistyö voi vaikuttaa sekä asiakkaiden toimimiseen että henkilöstön jaksamiseen ja tarvittavan tuen saamiseen selkeästi luotujen yhteistyötapojen ja -menetelmien avulla. Strategian tavoitteiden asettamisen lisäksi on otettava huomioon mahdolliset valtakunnalliset muutokset, jotka koskettavat varhaiskasvatuspalveluja. Sosiaali- ja terveysministeriö on asettanut mm. neuvottelukunnan selvittämään päivähoitolain muutoksia vuoden 2010 loppuun mennessä. Lisäksi eräs STM:n asettaman neuvottelukunnan jaosto on esittänyt raportissaan, että varhaiskasvatuksen henkilöstön kelpoisuusehtoja ja henkilöstörakennetta olisi muutettava. Ehdotettu muutos sellaisenaan hyväksyttynä tulee lisäämään korkeakoulutettujen henkilöstöryhmien osuutta päiväkotien lapsiryhmissä. Perhepäivähoito rajautuisi yhden tai kahden henkilön ryhmiin esityksen mukaan. Sinänsä esitettyjä muutoksia ei strategian valmistuessa ole hyväksytty, mutta niiden asettamat vaatimukset toteutuessaan merkitsevät muutoksia myös Tammelan kunnan varhaiskasvatuksen organisointiin. 6. TAVOITTEIDEN TOTEUTUMISEN SEURANTA Varhaiskasvatuksen strategia-asiakirjan tarkoituksena on linjata toimialan kehittämisen suuntia voimassaoloaikanaan. Kaikkia muutoksia, joita yhteiskunnalliset tilanteet, kunnan kehitys ja toiminta sekä muut vaikuttavat voimat aiheuttavat, ei ole mahdollista ennakoida. Tavoitteiden toteutumisen ja strategian joustavuuden vuoksi on olennaista päättää siitä, kuinka strategia-asiakirjan tavoitteiden toteutumista seurataan ja kuinka sitä pidetään ajan tasalla. 20
Varhaiskasvatuksesta vastaava lautakunta olisi luonnollinen toimielin strategiaasiakirjan seuraamisen toteuttamiseen vuositasolla. Kunnanvaltuustolle ko. toimielin voisi saattaa asiat tiedoksi vähintään kerran valtuustokaudessa. 21
LIITE 1 Varhaiskasvatuksen valtakunnalliset reunaehdot Varhaiskasvatuksen määritelmä Varhaiskasvatus on hoidon, kasvatuksen ja opetuksen kokonaisuus, jossa lähtökohtana on ammattitaitoon perustuva kokonaisvaltainen käsitys lapsen kasvusta, kehityksestä ja oppimisesta. Varhaiskasvatuksen muodot Päivähoito o Perhepäivähoito o Ryhmäperhepäivähoito o Päiväkotihoito Esiopetus Avoin kerhoitoiminta Kuntakohtaiset tukimuodot o Lasten kotihoidon tuki o Tammelalisä o Kuntalisä Varhaiskasvatuksen toimintaan liittyvää lainsäädäntöä Laki lasten päivähoidosta 36/1973 Asetus lasten päivähoidosta 239/1973 Perusopetuslaki 628/1998 Sosiaalihuoltolaki 710/1982 Laki lasten kotihoidon ja ykistyisen hoidon tuesta 1128/1996 Laki yksityisten sosiaalipalveluiden valvonnasta 603/1996 Lastensuojelulaki 417/2007 Laki lapsen huollosta ja tapaamisoikeudesta 361/1983 Laki lapsen elatuksesta 704/1975 Laki sosiaalihuollon ammatillisen henkilöstön kelpoisuusvaatimuksista 272/2005 Asetus sosiaalihuollon ammatillisen henkilöstön kelpoisuusvaatimuksista 608/2005 Varhaiskasvatuksen asiakasmaksuihin liittyvä lainsäädäntö Laki sosiaalihuollon- ja terveydnehuollon asiakasmaksuista 734/1992 Asetus sosiaali- ja tevreydenhuollon asiakasmaksuista 912/1992 22
LIITE 2 Varhaiskasvatus ja lapsiperheiden tukijärjestelmä Suomessa Perusopetus alkaa 7-vuotiaana Koululaisten iltapäivätoiminta Yksityinen päivähoito Kunnan järjestämä päivähoito Esiopetus (6-vuotiaat) Vanhemmat itse / järjestävät Yksityisen hoidon tuki Kuntalisät Avoin varhaiskasvatustoiminta Kunnat Järjestöt Seurakunnat Kotihoidon tuki Kuntalisät VARHAISKASVATUSPALVELUT VANHEMMAT VALITSEVAT Äitiys- / isyys- / vanhempainraha ja -vapaa Lapsilisä Äitiysavustus LAPSEN SYNTYMÄ Hoitovapaat Koti / vanhemmat Kasvatus- ja perheneuvola, terveydenhuolto- ja neuvolatoiminta, lastensuojelu, kotipalvelu 23
LIITE 3 Varhaiskasvatusta ohjaavat periaatteet Lapset varhaiskasvatuksessa Lapsilla on oikeus turvattuun elinympäristöön, hoitoon, huolenpitoon, kasvuun ja oppimiseen riippumatta asuinpaikasta, sosiaalisesta ja kulttuurisesta taustasta tai etnisestä alkuperästä. Lapsi saa tarvitsemaansa erityistä hoitoa, kasvatusta ja opetusta. Kaikilla lapsilla on oikeus tulla hyväksytyksi ja erityiskasvatus toteutetaan mahdollisimman pitkälle yleisten varhaiskasvatuspalveluiden yhteydessä. Varhaiskasvatuksen suunnittelussa ja toteutuksessa huolehditaan etnisen sekä sukupuolten välisen tasa-arvon toteuttamisesta ottaen huomioon tyttöjen ja poikien kehitykselliset erot. Lapsen omat näkemykset otetaan varhaiskasvatuksessa huomioon lapsen iän ja kehitystason mukaisesti. Lapsella on oikeus omaan äidinkieleensä. Varhaiskasvatus tukee lapsen äidinkielen oppimista sekä vieraskielisten lasten suomen tai ruotsin kielen oppimista. Jokaisella lapsella on oikeus omaan kulttuuriinsa. Kulttuurivähemmistöihin kuuluvilla lapsilla tulee olla mahdollisuus kasvaa sekä oman kulttuuripiirinsä että suomalaisen yhteiskunnan jäseniksi. Leikki on lapsen keskeinen toimintamuoto. Varhaiskasvatus tarjoaa mahdollisuuksia leikkiin ja monipuoliseen toimintaan sekä vertaisryhmässä muiden lasten kanssa että aikuisten kanssa. Varhaiskasvatuksen tulee mahdollistaa lapselle turvallisten kiintymyssuhteiden kehittyminen. Tämä on ihmisenä kasvamisen lähtökohta ja hyvän kasvun ja oppimisen perusta. Varhaiskasvatuksen kasvu- ja oppimisympäristön tulee olla fyysisiltä, psyykkisiltä, tiedollisilta ja sosiaalisilta ominaisuuksiltaan lasten varhaiskasvatukselle soveltuva. Vanhemmat varhaiskasvatuksessa Vanhempien tulee saada tietoa yhteiskunnan järjestämistä varhaiskasvatuspalveluista sekä niiden erilaisista kasvatuksellisista, opetuksellisista ja hoidollisista tehtävistä. Vanhemmat valitsevat lapsensa varhaiskasvatuksen toimintaympäristöt. Lapsen kasvun, kehittymisen ja oppimisen tukemisessa vanhemmat ja varhaiskasvatuksen henkilöstö ovat kumppaneita. Kasvatuskumppanuus on eri osapuolten tasavertaista vuorovaikutusta, jossa vanhempien ja henkilökunnan erilainen asiantuntemus ja tietämys yhdistyvät. Vanhempien tulee saada osallistua oman lapsensa kodin ulkopuoliseen varhaiskasvatukseen sekä sen suunnitteluun ja arviointiin. Vahvistetaan vanhempien mahdollisuutta muodostaa omaehtoisia vertaisvuorovaikutuksen ja tuen ryhmiä sekä vaikuttaa varhaiskasvatuksen toteuttamiseen Henkilöstö varhaiskasvatuksessa Varhaiskasvatuksen keskeisin voimavara on ammattitaitoinen ja yhteistyökykyinen henkilöstö, jonka riittävyyteen, koulutukseen ja jaksamiseen kiinnitetään huomiota. Henkilöstö tunnistaa lasten erityisen tuen tarpeet ja tarvittavaa asiantuntemusta huolehtia erityistä tukea tarvitsevista lapsista on saatavilla. Varhaiskasvatuksessa tarvitaan useiden eri ammattiryhmien saumatonta yhteistyötä. Tämä yhteistyö tapahtuu sekä varhaiskasvatuksen työyksiköissä, joissa eri koulutuksen saaneet työntekijät toimivat yhdessä, että yhteistyönä muun lasta ja perhettä palvelevan palvelujärjestelmän kanssa. Jokainen työntekijä tuo varhaiskasvatustyöhön oman tieteenalansa, koulutuksensa ja asiantuntemuksensa mukaisen panoksen. Varhaiskasvatuksessa henkilöstö luo edellytykset kodin ja päivähoidon yhteistyölle ja vahvistaa vanhempien osallisuutta siihen. Varhaiskasvatuksessa henkilöstön tehtävänä on myös lapsen kasvun, kehityksen ja oppimisen jatkuvuuden turvaaminen sekä yhteistyö päivähoidon, esiopetuksen ja koulun henkilöstön kanssa. Varhaiskasvatuksen henkilöstön tehtävänä on lisäksi toimia yhteistyössä muun sosiaali- sekä terveydenhuollon kanssa. Henkilöstö tukee vanhemmuutta ja kodin kasvatustyötä sekä ohjaa tarvittaessa lapsiperheiden palvelu- ja tukijärjestelmien käyttöön ja tiedottaa niiden toiminnasta. (Lähde: Valtioneuvoston periaatepäätös varhaiskasvatuksen valtakunnallisista linjauksista 2002:9, 16 18). 24
LIITE 4 Tammelan varhaiskasvatuspalvelujen kehittyminen vuodesta 1974 vuoteen 2010 1973 Päivähoitolaki 1974 Perhepäivähoito alkaa Tammelassa 1978 Tammelan päiväkoti, Kuusitie 4 1980 1990 Tammelan päiväkoti siirtyy Norrintie 2 b:hen, Kuusitiellä aloittaa koululaisten iltapäiväkerho 1991 Kuusitiellä aloittaa Tammelan ensimmäinen ryhmäperhepäivähoitoyksikkö 1997 Tammelan päiväkoti laajenee Norrintie 1:een ja ryhmäperhepäivähoito Kuusitiellä loppuu, kun Häiviän ryhmäperhepäivähoitoyksikkö Päiväkumpu aloittaa 1999 Koululaisten iltapäiväryhmä aloittaa päiväkodissa ja Kaukjärven ryhmäperhepäivähoitoyksikkö Sopukka aloittaa toimintansa, alettiin maksaa yksityisen hoidon tuen kuntalisää eli Tammela-lisää 1999-2004 Koululaisten kerhotoimintaa vaihtelevasti Kaukjärvellä, Teurolla, Riihivalkamassa ja Letkulla 2000 Tammelan päiväkoti laajenee uudelleen Kuusitie 4:ään, sekä Portaan satelliittiesikouluun ja ryhmäperhepäivähoito Piipareihin; kuntaan perustetaan erityislastentarhaopettajan työsuhde, joka muuttui kahta vuotta myöhemmin kiertäväksi erityislastentarhaopettajaksi 2001 Esiopetuksen lainsäädäntö muuttuu, ryhmäperhepäivähoitoyksikkö Sinikello aloittaa Lamalassa, Tammelan päiväkodin johtajan virka muuttuu hallinnolliseksi, Kaukjärven ja Häiviän ryhmikset muuttuvat päiväkotiyksiköiksi ja niissä aloittavat esiopetusryhmät 2002 Kunnan esiopetussuunnitelma valmistuu ja päiväkodin Maahiset ryhmä Kuusitiellä muuttuu vuorohoitoryhmäksi 2003 Tammelan päiväkoti laajenee Norrintie 2 a:han, mihin vuorohoito Maahiset siirtyy, Häiviän muuttuu omaksi päiväkodikseen, organisointia muutetaan siten että isoimmissa päiväkotiyksiköissä aloittivat vastaavat lastentarhaopettajat työnsä, päivähoidon turvallisuussuunnitelma valmistui 2004 Kaukjärven Sopukan toiminta päättyy eikä uuden suunnitellun päiväkodin rakentamista aloiteta 2005 Häiviän päiväkodin eteistilojen peruskorjaus ja päiväkodin keittiön siirtyminen Fai:n tiloihin keskuskeittiöksi, kuntavasun ja laatukäsikirjan valmistuminen 2006 Haituloiden sisätilojen peruskorjaus 2007 Päiväkotien pihojen kaluston uusiminen ja Haituloiden pihan aitaus 2008 Sinikellon muutto Norrintie 6 a:han ja ryhmäperhepäivähoitoyksikkö Päivänkakkaran aloitus samoissa tiloissa 2009 Ryhmäperhepäivähoitoyksikkö Leinikki aloittaa Norrintie 6 b:ssä ja muuttuu samana vuonna vuorohoitopäiväkodiksi, Haituloiden alakerran saneeraus päivähoidon käyttöön, Häiviän ja Portaan ilmanvaihtojen uusiminen ja Häiviän keittiön peruskorjaus, Häiviän päiväkodin johtajan viran perustaminen ja organisaatiomuutos, päiväkerhotoiminnan alku Tammelan päiväkodissa 2010 Kotihoidon tuen kuntalisän maksaminen alkaa 25