10203/10.02.01/2015 ASEMAKAAVAN MUUTOS KOSKEE kaupunginosan 21 Kuusankoski, kortteleita 32, 38-39 sekä luonnontilassa säilytettävää puistoa ja katualueita. ASEMAKAAVAN MUUTOKSELLA MUODOSTUVAT kaupunginosan 21 Kuusankoski, korttelit 38-39, 199 ja korttelin 188 osa sekä lähivirkistys- ja katualueet. Kanttorila, kaava nro 21/020 ASEMAKAAVASELOSTUS KOUVOLAN KAUPUNKI TEKNIIKKA- JA YMPÄRISTÖPALVELUT MAANKÄYTÖN SUUNNITTELU 2016
1. PERUS- JA TUNNISTETIEDOT 1.1. Tunnistetiedot Kunta KOUVOLAN KAUPUNKI Alueen nimi Kanttorilan lähialueen asemakaavan muutos (21/020) Asemakaavan muutos ASEMAKAAVAN MUUTOS KOSKEE kaupunginosan 21 Kuusankoski, kortteleita 32, 38-39 sekä luonnontilassa säilytettävää puistoa ja katualueita. ASEMAKAAVAN MUUTOKSELLA MUODOSTUVAT kaupunginosan 21 Kuusankoski, korttelit 38-39, 199 ja korttelin 188 osa sekä lähivirkistys- ja katualueet. Laatija Kouvolan kaupunki Tekniikka- ja ympäristöpalvelut / Maankäytön suunnittelu Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Osallistumis- ja arviointisuunnitelman esittely 3.5.2016 11.5. 13.6.2016 Vireille tulo Ilmoitus kaupungin virallisissa ilmoituslehdissä 11.5.2016 Valmisteluvaiheen kuuleminen 11.5. 13.6.2016 Tekninen lautakunta 156 23.8.2016 Julkinen nähtävilläolo 7.9.-10.10.2016 Ilmoitus kaupungin virallisissa ilmoituslehdissä 7.9.2016 Kaupunginhallitus 250 7.11.2016 Hyväksyminen Kaupunginvaltuusto 78 14.11.2016 Voimaantulo (kuulutus Kouvolan Sanomissa 29.12.2016) 24.12.2016 1.2. Kaava-alueen sijainti Suunnittelualue käsittää Kunnanpellon- Kettumäen- ja Maunukselantien rajaaman alueen Kuusankosken kaupunkikeskustan pohjoispuolella. Alue rajautuu Kettumäen virkistysalueeseen ja Linjapuistoon. Alueen laajuus on noin 3,2 ha. Kaavahanke on tullut vireille Kouvolan kaupungin aloitteesta vuonna 2016 ja se ei sisälly vuoden 2016 kaavoituskatsauksessa esiteltyyn kaavoituksen työohjelman kohteisiin. Kuva 1. Asemakaavamuutosalueen sijainti Kuusankosken kaupunkikeskustan pohjoispuolelle. 2
1.3. Kaavamuutoksen tarkoitus ja perustelut Kaavahankkeen tavoitteena on ajanmukaistaa Kunnanpellontiehen, Kettukujaan ja Kotiseututiehen rajautuvien korttelialueiden maankäyttö vastaamaan alueen toteutunutta rakentamista, alueen oikeusvaikutteista osayleiskaavaa sekä alueella tehtyjä kulttuuriympäristöinventointeja. Suunnittelualueella oleva arvokas rakennuskanta huomioidaan suojelumerkinnöillä ja rakennusten kehittämistä tutkitaan osana alueen täydennysrakentamista. Yksi kaavan tavoite on myös Linjapuiston ja Kettumäen kansanpuiston välisen virkistysalueyhteyden vahvistaminen. 1.4. Asemakaavan liiteasiakirjat Liite 1. Ote voimassa olevasta asemakaavasta Liite 2. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Liite 3. Asemakaavan seurantalomake Liite 4. Maanomistuskartta 1.5. Kaavahankkeeseen liittyvät selvitykset Kuusankosken rakennetun kulttuuriympäristön inventointi, Jukka Airola 20.8.1979. Kuusankosken yleiskaava 2020, Liite 4.1 Rakennus- ja kulttuurihistoriallisesti arvokkaat kohteet sekä muinaismuistot / Kuusaa. Maankäytön suunnittelu 21.5.2007. Kettumäen kehittämisen yleissuunnitelma. Kouvolan kaupungin maankäytön suunnittelu 21.9.2009. Alueen luontoarvot on selvitetty vuonna 2009 osana Luontoselvitys Kotkansiiven laatimaa Kuusankosken arvokkaiden luontokohteiden selvitystä. Alueen kulttuurihistorialliset arvot on selvitetty osana entisen Kuusankosken kaupungin kaavoitus ja rakennusperintö-inventointia vuosina 2013 15, Rurik Wasastjerna, 2015. Kaupunkialueella olevaa liikenteen melua on tutkinut WSP Finland Oy, 2016. 2. TIIVISTELMÄ Kaavahanke on tullut vireille Kouvolan kaupungin aloitteesta vuonna 2016 ja se ei sisälly vuoden 2016 kaavoituskatsauksessa esiteltyyn kaavoituksen työohjelman kohteisiin. Kaavahankkeen tavoitteena on ajanmukaistaa Kunnanpellontiehen, Kettukujaan ja Kotiseututiehen rajautuvien korttelialueiden vanhentunut asemakaava vastaamaan alueen toteutunutta rakentamista, alueen oikeusvaikutteista osayleiskaavaa sekä alueella tehtyjä kulttuuriympäristöinventointeja. Suunnittelualueella oleva arvokas rakennuskanta huomioidaan kaavassa suojelumerkinnöillä ja olemassa olevien rakennusten kehittämistä tutkitaan osana alueen täydennysrakentamista. Yksi kaavan tavoite on myös Linjapuiston ja Kettumäen kansanpuiston välisen virkistysalueyhteyden vahvistaminen alueelle vuonna 2012 tehdyn yleissuunnitelman mukaisesti. Asemakaavamuutoksen vireille tulosta oli kuulutus Kouvolan Sanomissa, kaupungin virallisilla ilmoitustauluilla ja internet-sivuilla 11.5.2016. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma ja kaavan valmisteluvaiheen materiaali oli julkisesti nähtävillä 11.5. 13.6.2016 välisenä aikana. Osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta ei annettu palautetta. Kaavasuunnitelmasta annettiin lausuntoja, joissa toivottiin kaava-aineistoon tarkennuksia kaavan maakuntakaavatilannekuvaukseen ja rakennetun kulttuuriympäristön arvojen säilyttämiseen. Palautteiden perusteella myös tarkennettiin alueen nimistöä. Lausunnot, palauteet ja niiden vastineet ovat sivuilla 13-14. Asemakaavan muutosehdotus oli käsittelyssä teknisen lautakunnan kokouksessa 23.8.2016, jolloin lautakunta hyväksyi sen ja päätti asettaa sen julkisesti nähtäville ( 156). Asemakaavan muutosehdotus oli julkisesti nähtävillä 7.9.-10.10.2016 välisen ajan. Julkisen nähtävillä olon aikana muutosehdotuksesta ei jätetty muistutuksia. Kaavasta annettiin kolme lausuntoa. Asemakaavamuutos hyväksytään kaupunginvaltuustossa. Asemakaavamuutos ohjaa ja tarkentaa alueen maankäyttöä. Asemakaavan varsinainen toteuttaminen voidaan käynnistää heti kaavallisten edellytysten synnyttyä mahdollisesti vuonna 2017. 3
3. LÄHTÖKOHDAT 3.1. Selvitys suunnittelualueen oloista 3.1.1. Alueen yleiskuvaus Suunnittelualue koostuu jo olemassa olevasta Kunnanpellontiehen ja Kotiseututiehen rajautuvasta asuinalueesta. Korttelin 38 keskelle ulottuvan Kettukujan varrella olevat tontit on rakennettu, kun taas korttelin Kettumäentiehen rajautuva osa Kanttorilan länsipuolella on rakentamaton. Kettumäentien ja Maunukselantien risteysalueella sijaitsevassa korttelissa sijaitsee kaksi erillispientaloa. Suunnittelualueella olevat asuinrakennukset muodostavat pienimittakaavallisen pientalokokonaisuuden, jossa eri aikakausien rakennustyylit ovat edustettuina sulassa sovussa. Kuva 2. Kaavamuutosalueen rajaus on merkitty punaisella yhtenäisellä viivalla vuodelta 2014 peräisin olevaan ilmavalokuvaan. Kuva 3. Näkymä suunnittelualueen koillisosasta Kunnanpellontien ja Kettukujan risteysalueelta. Kuva 4. Näkymä suunnittelualueen länsiosasta Maunukselantieltä. 4
Kuva 5. Näkymä suunnittelualueen keskellä sijaitsevalta Kettukujan kääntöpaikalta. Kuva 6. Näkymä suunnittelualueen pohjoisosasta Kotiseututieltä. 3.1.2. Luonnonympäristö Maisemakuva ja -rakenne Suunnittelualue sijoittuu maisemallisesti Kymijoen jokilaaksoon, jossa nykyinen jokiuoma on kovertunut selkeästi jokea ympäröivän maanpinnan tasoa syvemmälle. Tunnusomaista Kymijoen varren laaksoalueelle ovat korkeat peitteiset kalliomäet Sairaalanmäki ja Kettumäki, jotka muodostavat taustan alueen maisemakuvalle. Suunnittelualueen maanpinta laskee Kettumäen eteläpuolisesta kalliorinteestä kohti Kymijokea siten, että maaperän korkeusasema vaihtelee alueella välillä +76 60,8 mpy. Maaperä ja rakennettavuus Alueella olevien katulinjausten kohdilta on tehty maaperäkairauksia. Niiden perusteella voidaan todeta maaperän olevan pohjoisosassa kalliopinnan päällä olevaa moreenia. kun taas suunnittelualueen eteläosan maaperäkerrokset ovat pääosin savea. Savikerroksen paksuus kasvaa hyvin nopeasti mitä etelämmäksi alueella kuljetaan siten että Linjapuiston pohjoispäässä savikerroksen paksuus on jo noin 16 metriä. Rakennusten ja laitteiden soveltuvuus vallitseviin olosuhteisiin tuleekin tarkistaa aina maaperätutkimuksin. Alueella ei ole tiedossa olevia täyttöalueita eikä suunnittelualueelta ole tehty selvityksiä pilaantuneista maa-aineksista. Luonnonolot ja kasvillisuus Suunnittelualueen pohjoisosassa varsinaisella Kettumäen puistoalueella kasvaa suurempaa puustoa, kun taas puistoalueen eteläosassa kasvaa erikokoisia lehtipuita. Puistoaluetta ei ole hoidettu eikä se kuulu taajamametsien hoito-ohjelman kohteisiin tai hoidettaviin puistoalueisiin. Maunukselantien ja Kettumäentien risteyksessä olevat erillispientalo tontit rajautuvat niiden itäpuolella sijaitsevaan puistoalueeseen ylikasvaneella kuusiaidalla. Asuinkäytössä olevilla alueilla kasvaa sekalaista pihakasvillisuutta, hedelmäpuita ja pensaita. Kanttorilan piha-alueella ja Kotiseututien pohjoispuolella olevien paritalojen piha-alueilla kasvaa suurikokoisia yksittäispuita. Alueella ei ole tiedossa olevia arvokkaita puutarhakohteita. Vesitalous ja hulevedet Kaava-alueella olevilla katualueilla kulkevat olemassa olevat Kouvolan Vesi Oy:n vesijohdon, jätevesiviemärin ja sadevesiviemäröinnin putkilinjat. Kotiseututien varrella olevalle, puistossa sijaitsevalle kiinteistölle ei ole tehty viemäriliittymää. Kiinteistöllä on vesijohto. 5
Luonnonsuojelu Vuonna 2009 tehdyn Kuusankosken arvokkaiden luontokohteiden inventoinnin mukaan (Luontoselvitys Kotkansiipi) alueella ei ole tiedossa olevia luontokohteita tai uhanalaisten kasvi- tai eliölajien esiintymisympäristöjä. 3.1.3. Rakennettu ympäristö Asuminen ja väestö Kaavamuutosalueella sijaitsee rakennus- ja huoneistorekisterin mukaan 26 rakennusta, joista asuinrakennuksia on 15 kpl ja niissä asuu kaikkiaan 32 ihmistä (30.5.2016). Asukkaiden ikäjakauma on kuvattu seuraavassa taulukossa. Alueella sijaitsevan Siltakoti C:n asukkaat eivät ole mukana oheisessa asukasmäärälaskennassa. Luokka lkm osuus 0-6 vuotiaat 2 6.250 % 7-16 vuotiaat 3 9.375 % 17-29 vuotiaat 4 12.500 % 30-64 vuotiaat 14 43.750 % 65-75 vuotiaat 6 18.750 % yli 76 vuotiaat 3 9.375 % Yhdyskuntarakenne ja kaupunkikuva Suunnittelualue ympäristöineen kuuluu kaupunkirakenteessa Kuusankosken kaupunkikeskustaan liittyviin asumisen alueisiin. Alue on osa nk. Kunnanpellon aluetta. Suunnittelualueeseen kuuluvan Kettumäentien eteläpuolella oleva asuinrakentaminen keskittyy lähes kokonaisuudessaan asuinkerrostaloihin, kun taas suunnittelualue on alueella sijaitsevaa vanhaa osuuskauppaa lukuun ottamatta toteutunut pientaloalueena. Alueen rakennukset edustavat monen eri vuosikymmenen rakennustyylejä ja muodostavat siten kulttuuri- ja rakennushistoriallisesti mielenkiintoisen ympäristön, jonka suurin arvo ei ole yksittäisten rakennusten arvoissa, vaan rakennusten ja niiden pihatilojen muodostamassa kokonaisuudessa. Rakennuskanta ja rakennettu kulttuuriympäristö Alueella ole tiedossa olevia muinaismuistoja tai arkeologisia kulttuuriperintökohteita. Yleiskaavoihin liittyneissä rakennuskulttuuri-inventoinneissa alueella olevista rakennuksista on huomioitu entinen osuuskaupparakennus ja Kanttorila. Kuusankosken kaupungin alueen kaavoitus- ja rakennusperintöä on viimeksi inventoitu vuosina 2012-2015. Inventoinnin laati arkkitehti Rurik Wasastjerna Kouvolan kaupungin maankäytön suunnittelusta. Kyseisessä inventoinnissa suunnittelualueelta huomioitiin erikseen neljä erillistä rakennuskulttuurikohdetta, Kymiyhtiön rakennusmestari Jalmari Alènin suunnittelema seurakunnan Kanttorila (1930), Kuusankosken Osuusliikkeen Kunnanpellon myymälä (1929) sekä Nikulan ja Puukon talot kts. kuvat 7-9. Inventoinnissa Wasastjerna mainitsee rakennuksista seuraavaa: Kuusankosken kanttori asui aluksi Kymiyhtiön Naukiosta varaamassa asunnossa. Seurakunta osti vuonna 1924 tontin kanttorin asuintaloa varten. Tontti löytyi Kunnanpellolta, Osuusliikkeen länsinaapurista, osoitteesta Kettumäentie 3. Rakennukset suunnitteli Kymiyhtiön rakennusmestari Kustaa Jalmari Alén. Alén toimi Kuusankosken kirkon rakennustyömaan valvojana ja hänen lukuisiin luottamustehtäviin kuului Kuusankosken seurakunnan lisätyn kirkkovaltuuston jäsenyys vuosina 1921-29. Kanttorila valmistui vuonna 1930. Kanttorin perhe asui alakerrassa ja yläkerta annettiin seurakunnan muiden työntekijöiden käyttöön. Vuoteen 1947 siinä asui esimerkiksi Kuusankosken kristillisen poika- ja nuorisotyön uranuurtaja Arvi Reijonen perheineen. Rakennus on sittemmin siirtynyt kaupungin omistukseen. 6
Kanttorila sijaitsee loivasti etelään viettävällä tontilla, joka rajautuu pohjoisessa Kettukujaan ja etelässä Kettumäentiehen. Päärakennus on sijoitettu tontin pohjoisreunalle ja talousrakennus siihen nähden suoraan kulmaan tontin itäreunalle. Päärakennus asettuu Kettumäentieltä symmetria-akselia pitkin johtavan puistokäytävän päätteeksi, luoden kartanomaisen arvokkaan näkymän. Suhteellisen jyrkkäkattoinen päärakennus edustaa 1920-luvun vankkaa, rauhallista ja sopusuhtaista klassisismia. Tyypillisiä piirteitä ovat symmetria, pystyrimavuoraus, kuusiruutuiset ikkunat, leveät, pilasterimaiset nurkkalaudat ja päätyjen avokantaiset frontonit. Kattoa koristavat molemmin puolin lappeen keskelle sijoitetut, yläkerran kamareiden poikkipäädyt. Valoisaa kodikkuutta ja huvilamaista kepeyttä luovat länsipäädyn 5-tahoinen lasikuisti ja ikkunoiden valeikkunaluukkuja lähentelevän leveät sivuvuorilaudat. Rakennus on ulkoasultaan hyvin säilynyt. Nykyinen väritys on tyyliin sopiva keltamulta valkoisin listoituksin. Katto on punaiseksi maalattua peltiä. Elimellisesti kokonaisuuteen kuuluva piharakennus on aumakattoinen. Sen tummempi, ruskea väritys suo vaalealle asuinrakennukselle pääosan. Lukuisat ovet on vuorattu kalanruotokuvioon ja varustettu vinoneliöikkunoin. Osuusliikkeen talo valmistui vuonna 1929. Se on hengeltään pelkistetyn klassisistinen. Kokonaishahmo on jykevä suorakaideharkko, jota kruunaa matalahko aumakatto. Koristelu on hyvin niukkaa. Alakerran näyteikkunat ovat korkeita, kivijalan päältä nousevia segmenttikaariikkunoita. Muuten jaottomien ikkunoiden yläosat on jaettu välipuitteilla neljään osaan. Neljän näyteikkunan kanssa vuorottelee kolme ulko-ovea, joiden yläpuolia koristavat pyöreät medaljongit. Keskimmäinen ulko-ovi on myöhemmin muutettu näyteikkunaksi. Muut ikkunat ovat 1920-luvun klassisismin suosimia kuusiruutuisia. Ankaran symmetrisen rakennuksen takajulkisivusta ulkonee vinokulmainen porrashuone, joka johtaa yläkerran asuntoihin. Porrashuoneen yläosaa koristaa klassisistiseen repertuaariin kuuluva pyöröikkuna, jossa on H:n muotoinen jako. Sekä piha- että katulappeella on kaksi pientä lunettikattoikkunaa, joissa on säteittäisjako. Rakennus siirtyi 1980-luvulla Kuusankosken kaupungin puutarhaosaston päätukikohdaksi, jolloin sisätiloja muutettiin työ-, toimisto- ja sosiaalitiloiksi mutta ulkoasu säilyi pääosin entisellään. Nykyinen väritys on tyyliin sopiva keltainen valkoisin listoin ja ikkunapuittein. Kokonaisuuteen kuului talousrakennus, joka on korvattu uudella vuonna 1987. Kymin paperitehtaan prässipojasta koneenhoitajaksi ylennyt Aatto Nikula rakensi perheelleen talon Kettumäentie 7:ään. Tämä rakennusmestari Eino Niinisen suunnittelema talo valmistui vuonna 1936. Etevän ammattisuunnittelijan jälki näkyy sopusuhtaisena eleganssina hieman samaan tapaan kuin Aléninkin töissä. Ikkunoiden vuorilaudoitus on samantapainen kuin Kanttorilassa: ohut, viivamainen vaakalistoitus ja leveät sivuvuorilaudat. Avokantaisen frontonin aihetta on tulkittu siten, että päätyräystäille on annettu pieni, nurkkalautoihin yhtyvä kolmiokanta ja ullakonikkunoiden alareunan linjaan on sijoitettu vaakalista, joka jatkuu hieman nurkkien ohi päädyn puolelle. Pystyrimavuoraus muuttuu vaakapaneeliksi keskelle eteläjulkisivua sijoitetussa viisitahoisessa lasikuistissa, joka seisoo rinnetontilla sirojen betonijalkojen varassa. Kunnanpellontiellä sijaitseva Puukon talo on valmistunut vuonna 1928. Rakennuksessa on yksi harvoista alueella säilyneistä mansardikatoista. Puukon talon mansardikattoinen piharakennus muodostaa päärakennuksen kanssa yhtenäisen, aikakauden hengen säilyttäneen pihapiirin. Kotiseututien ja Kunnanpellontien risteysalueella olevat kolme pystyrimavuorattua harjakattoista paritaloa on rakennettu vuosina 1947-49. Keskenään samanlaiset, alkujaan neljä asuntoa käsittäneet rakennukset on suunnitellut Kymiyhtiön rakennusmestari Yrjö Lindström. Asuntojen sisäänkäynnit sijoittuvat rakennusten päätyihin. Alakerran asuntoon kuului huone ja keittiö, yläkerrassa oli hellahuoneen asunto, jolla oli oma sisäänkäynti tilavalta kuistilta. Huoneistot oli tarkoitus myöhemmin yhdistää toisiinsa. Yhdistäminen tapahtui vuosina 1959-60. Vesijohto, 7
viemäri ja wc taloihin saatiin vuosina 1954-57. Kellarikerrokseen sijoittuvat talouskellarit ja halkosuojat. Naukion lisäksi samanlaista talotyyppiä rakennettiin Pilkanmaan Myllykallioon. Palvelut ja työpaikat Suunnittelualue sijoittuu noin kilometrin päähän Kuusankosken kaupunkikeskustan palveluista. Alueella sijaitsee Kymenlaakson sairaanhoito- ja sosiaalipalveluiden kuntayhtymän Siltakoti C (entinen Versokoti), joka on erityistä tukea tarvitsevien lasten ja nuorten ympärivuotista palvelua tarjoava 8 paikkainen lyhytaikaishoidon yksikkö. Kunnanpellontien ja Kettumäentien risteyksessä sijaitsevassa entisessä osuuskaupparakennuksessa sijaitsee Kouvolan kaupungin puistojen ja viheralueen hoidon varikko- ja työpaikkatiloja. Suunnittelualueen eteläpuolella Kettumäentien toisella puolella sijaitsee vuonna 1992 valmistunut ja vuonna 2002 laajennettu Kuusankosken seudun vanhainhuoltoyhdistys ry:n Kettumäen palvelutalo. Siihen liittyvä seniorien asuinkerrostalo valmistui suunnittelualueen itäpuolelle Kunnanpellontien ja Kuusaantien väliselle alueelle vuonna 2015. Kuva 7. Osuuskaupparakennus Kettumäentieltä tarkasteltuna. Kuva 8. Osuuskaupparakennus Kunnanpellontieltä tarkasteltuna. Kuvassa oikealla vuonna 1987 valmistunut autotalli. Kuva 9. Kanttorila ja sen talousrakennus Kettukujalta. Kuva 10. Kettukuja 3. Kuva 11. Näkymä Kunnanpellontieltä kohti pohjoista. Vasemmalla ns. Puukon talo vuodelta 1928. Kuva 12. Näkymä Kotiseututieltä, jossa sijaitsee 3kpl paritaloa. 8
Liikenne- ja katualueet Kaava-alue on hyvin saavutettavissa olemassa olevia katuja ja kevyen liikenteen väyliä hyväksi käyttäen. Alueen itäpuolitse kulkee Kunnanpellontie, joka liittyy yhteen kaupungin pääkatuun, Kuusaantiehen. Kaavamuutosalueen eteläosassa kulkeva Kettumäentie yhdistää Kunnanpellontien ja Kunnanpellon asuinalueen länsipuolella sijaitsevan kokoojakadun, Lassilanpellontien, toisiinsa. Kunnanpellontieltä erkanevat kaavamuutosalueelle Kettukuja- ja Kotiseututie nimiset kadut, joista Kettukuja päättyy asuinalueen keskelle. Suunnittelualueen keskellä kulkevaa itälänsisuuntaista kevyenliikenteen kulku-uraa ei ole talvikunnossapidetty. Lähin joukkoliikenteen pysäkkipari sijaitsee alueen itäpuolella Kuusaantiellä kadun alittavan kevyenliikenteen tunnelin kohdalla. Tekninen huolto Suunnittelualueella sijaitsevilla katualueilla kulkevat olemassa olevat Kouvolan Vesi Oy:n vesihuoltoverkostot. Kunnanpellontien ja Kotiseututien risteyksessä oleva betoninen runkoviemärilinja on ennen kulkenut nurkkatontin (286-21-39-5) kautta. Kotiseututien viemäri- ja vesijohtoverkosto on mitattu ja johtokartta on tarkennettu heinäkuussa 2006. Kyseinen viemärilinja ei ole enää käytössä. Suunnittelualue on kokonaisuudessaan KSS Verkko Oy:n sähköverkon Telia- Sonera Finland Oyj:n puhelinverkon piirissä. Läntisen Linjapuiston ja Kettumäentien risteysalueella sijaitsee sähköverkon puistomuuntamo. Kaava-alueeseen rajautuvilla kaduilla kulkevat KSS Lämpö Oy:n kaukolämpölinjat, joihin on osa suunnittelualueen kiinteistöistä liittynyt. Suunnittelualueen pohjoisosassa Kettumäen kalliopinta on näkyvillä, joten kyseisellä alueella olevien tonttien hulevesien hallinta tulee suunnitella alueella tehtävien muutosten yhteydessä. Ympäristöhäiriöt Alueella olevia ympäristöhäiriötä on tutkinut Kouvolan kaupungin ohjauksessa WSP Finland Oy vuonna 2016. Tehdyn tutkimuksen mukaan ko. suunnittelualueella on päiväaikana (klo 07-22) pääosin Kuusaantiellä kulkevan ajoneuvoliikenteen aiheuttamaa melua. Suunnittelualueen keskiäänitaso vaihtelee päivisin selvityksen mukaan 50 40 db. Yöaikana (klo 22 07) alueelle Kuusaantieltä kantautuva melu on alle 40 db (kts. kuva 16). Huomioitavaa on, että ko. selvityksessä on huomioitu ainoastaan vilkkaasti liikennöidyn Kuusaantien liikennemäärä 8844 ajoneuvoa/vrk. Myös suunnittelualueella olevalla katuverkostolla kulkeva liikenne voi aiheuttaa hetkellisiä meluhaittoja. Päiväajan keskiäänitaso, kaikki melulähteet. Yöajan keskiäänitaso, kaikki melulähteet. Kuva 13. Suunnittelualueen ympäristömelu vuonna 2016 tehdyn tutkimuksen mukaan LAeq (db) klo 07-22 ja 22-07. Virkistysalueet Voimassa olevassa asemakaavassa suunnittelualueella sijaitseva, Kettumäen kansanpuistoon rajautuva puistoalue on merkitty luonnontilassa säilytettäväksi puistoalueeksi (PL). Puistoalue ulottuu Kettumäen kansanpuistosta aina Kettumäentielle saakka. Aluetta ei ole hoidettu puisto- 9
alueena tai taajamametsänä. Puistoalueella ei ole rakennettuja kulkuyhteyksiä Kettumäelle. Alueen läpi itä-länsisuunnassa kulkevaa Maunukselantien ja Kettukujan välistä kevyenliikenteen väylää ei ole pidetty kunnossa talvisin. 3.1.4. Maanomistus Kouvolan kaupunki omistaa osan suunnittelualueella olevista rakentumattomista pientalotonteista, entisen osuuskaupan ja Kanttorilan sekä alueen lähivirkistys- ja katualueet. Osa omakotitalotonteista on yksityisomistuksessa. (kts. maanomistus, kaavan liite 4). 3.2. Suunnittelutilanne Maakuntakaava Maakuntakaavassa taajamat ja niiden ympäristöt (vahvistettu 28.5.2008 ja 18.1.2010) kaavamuutosalue on osoitettu asuinrakennusten alueeksi A/s. Alue, jolla on säilytettäviä vähintään maakunnallisesti merkittäviä rakennuskulttuurikohteita. (/s). Alueen käytön suunnittelussa ja toteutuksessa on otettava huomioon kulttuuriympäristön vaaliminen ja turvattava merkittämien maisema- ja kulttuuriarvojen sekä alueiden ominaisluonteen ja erityispiirteiden säilyminen.. Suunnittelualueella sijaitseva osa Kettumäen kansanpuistosta on merkitty virkistysalueeksi (V). Ympäristöministeriö vahvisti maakuntakaavan tarkistuksen Kauppa ja merialue 26.11.2014. Kaavassa alueen maankäyttöä ei ole muutettu (kts. kuva 14). Ydinkeskustan osayleiskaava 2002-2015 Kuusankosken kaupunginvaltuuston 20.5.2002 hyväksymässä oikeusvaikutteisessa ydinkeskustan osayleiskaavassa 2002 2015 osa asemakaavamuutoksen suunnittelualueesta on merkitty kaupunkipuistoksi (VP-2) ja ulkoilupuistoksi (VLL), jotka yhdistävät Linjapuiston ja Kettumäen alueet toisiinsa. Kaupunkipuiston kaavamerkintään liittyy lisämääräys Virkistyskäyttöä, oleskelua ja kaupunkikuvallisia tarpeita varten toteutettavat puistoalueet. Merkinnällä osoitetaan lähinnä kaupunkikuvallisia tarpeita palvelevat ja eri maankäyttömuotoja erottavat, viherrakennettavat alueet, jotka asemakaavassa varataan puistoiksi. Kettumäentien pohjoispuolinen alue on merkitty asuinpientalojen alueeksi (AP) rakentamistehokkuudella e=0,25-0,35, kerrostalovaltaiseksi alueeksi (AK) rakentamistehokkuudella e=0,40-0,50 sekä asumisen ja palvelujen alueeksi (APK) rakentamisen tehokkuudella e=0,50. Huomioitavaa on, että Kettumäentien ja Maunukselantien risteyksessä olevien erillispientalojen alue on yleiskaavassa muutettu kerrostalojen alueeksi. Kaavaan merkitty tehokkuus kertoo korttelitehokkuustason, eli kerrosalan suhteen korttelin pinta-alaan. Kotiseututien pohjoispuolella sijaitsevat paritalot eivät sisälly osayleiskaavan alueeseen, kts. kuva 17. Kuusankosken yleiskaava 2020 Kuusankosken kaupunginvaltuuston 21.5.2007 hyväksymässä Kuusankosken yleiskaavassa 2020 (oikeusvaikutukseton osa) alue on merkitty asuinrakennusten alueeksi (A). Suunnittelualueeseen kuuluva kortteli 38 ja koko Kunnanpellontien varsi Kettumäentielle saakka on merkitty kaupunki- ja kyläkuvallisesti arvokkaaksi alueeksi sk-aluemerkinnällä. Kanttorilan ja osuuskaupan rakennukset on huomioitu erillismerkinnöillä arvokkaina rakennuskulttuurikohteina. Linjapuiston päästä on merkitty ulkoilupolun yhteystarve-merkintä Kettumäen puistoalueelle (kts. kuva 15). Kouvolan keskeisen kaupunkialueen osayleiskaava Kouvolan kaupunginvaltuusto hyväksyi 16.11.2015 oikeusvaikutteisen Kouvolan keskeisen kaupunkialueen osayleiskaavan. Kaavaan liittyvässä Kuusankosken kaupunkikeskustan kehittämissuunnitelmassa on huomioitu kaupunkikuvaa parantavalla kehittämismerkinnällä Kunnanpellontien ja Kuusaantien välisen alueen täydennysrakentaminen. Kaupunkikeskustan virkistysalueverkoston yhteyksien parantamiseksi on esitetty Linjapuiston pohjoisosan jatkamista Kettumäelle. Kaavassa alueelle on merkitty ulkoilupolun yhteystarve-merkintä, kts. kuva 16. 10
Asemakaava Suunnittelualue on kokonaisuudessaan asemakaavoitettu ja alueella on voimassa useita eriikäisiä kaavoja. Suunnittelualueen keskellä sijaitsevan puistoalueen, Kettukujan, Kettumäentien, Kotiseututien ja Kunnanpellontien nurkassa sijaitsevan osuuskaupan alueen kaava (306 Ak13) on hyväksytty 21.2.1961. Korttelien 32 ja 38 kaava (306 Ak115) on hyväksytty 28.6.1966. Suunnittelualueen pohjoisosassa sijaitsevan korttelin 39 asemakaava (306 Ak175) on hyväksytty 25.10.1983, kts. liite 1. Kuva 14. Ote Ympäristöministeriön 28.5.2008 ja 18.1.2010 hyväksymästä maakuntakaavasta. Kuva 15. Ote Kuusankosken yleiskaavan 2020 oikeusvaikutuksettoman osan kaavakartasta suunnittelualueen osalta. Kuva 16. Ote Kouvolan keskeisen kaupunkialueen osayleiskaavaan liitteenä 3 olevasta Kuusankosken keskustan kehittämiskartasta. Kuva 17. Ote Kuusankosken keskustan osayleiskaavasta 2002-2015. Suunnittelualue on merkitty karttaan punaisella. Rakennusjärjestys Kaupunginvaltuusto on 30.8.2010 hyväksynyt Kouvolan kaupungin rakennusjärjestyksen. Pohjakartta Pohjakartta on MRL 54 a :n mukainen. 11
4. ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN SUUNNITTELUN VAIHEET 4.1. Suunnittelun tarve Kaavahankkeen tavoitteena on ajanmukaistaa Kunnanpellontiehen, Kettukujaan ja Kotiseututiehen rajautuvien korttelialueiden asemakaava vastaamaan alueen toteutunutta rakentamista, alueen oikeusvaikutteista osayleiskaavaa sekä alueella tehtyjä kulttuuriympäristöinventointeja. Suunnittelualueella oleva arvokas rakennuskanta huomioidaan kaavassa suojelumerkinnöillä ja rakennusten kehittämistä tutkitaan osana alueen täydennysrakentamista. Yksi kaavan tavoite on myös Linjapuiston ja Kettumäen välisen virkistysalueyhteyden vahvistaminen. 4.2. Suunnittelun käynnistys ja sitä koskevat päätökset Asemakaavan muutos on tullut Kouvolan kaupungin aloitteesta, kun Kouvolan kaupungin Tilaliikelaitos laittoi suunnittelualueella olevan Osuuskaupparakennuksen ja Kanttorilan myyntiin. Kaavamuutos ei sisälly vuoden 2016 kaavoituskatsauksessa esiteltyyn kaavoituksen työohjelman kohteisiin. 4.3. Osallistuminen ja yhteistyö 4.3.1. Osalliset Suunnittelualueen ja lähialueiden kiinteistöjen omistajat sekä haltijat - Kaakkois-Suomen ELY-keskus ja Kymenlaakson liitto - Kouvolan kaupungin Tekniikka- ja ympäristöpalvelut - Kouvolan Vesi Oy - KSS Verkko Oy, KSS Lämpö Oy - TeliaSonera Finland Oyj ja Elisa Oyj - Suunnittelualueen ja siihen rajautuvien alueiden maanomistajat, kiinteistöjen omistajat ja haltijat, yrittäjät, asukkaat ja muut osalliset 4.3.2. Vireille tulo Asemakaavamuutos on tullut vireille Kouvolan kaupungin aloitteesta vuonna 2016, kun alueella sijaitsevien kaupungin omistamien rakennusten myynti tuli ajankohtaiseksi. Asemakaavamuutoksen vireille tulosta oli kuulutus Kouvolan Sanomissa, kaupungin virallisilla ilmoitustauluilla ja internet-sivuilla 11.5.2016. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma ja kaavan valmisteluvaiheen materiaali oli julkisesti nähtävillä 11.5. 13.6.2016 välisenä aikana. Osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta ei annettu palautetta. Kaavan valmisteluvaiheen aineisto (kaavaluonnos) oli nähtävillä 11.5. 13.6.2016 välisen ajan. Kaavaluonnoksesta annettiin palautetta. 4.3.3. Osallistumis- ja vuorovaikutusmenettelyt Osallistumis- ja vuorovaikutusmenettelystä sekä kaavoituksen vaiheista on kerrottu 3.5.2016 laaditussa osallistumis- ja arviointisuunnitelmassa, joka on asemakaavan liite 2. Osallistumis- ja arviointisuunnitelmaa on täydennetty suunnitteluprosessin kuluessa. 4.3.4. Viranomaisyhteistyö Asemakaavamuutos ei koske maankäyttö- ja rakennuslain 66 :ssä mainittuja valtakunnallisia alueidenkäyttötavoitteita tai ole kulttuuriympäristön arvojen täydentymisen kannalta merkittävä, joten kaavahankkeesta ei ole erikseen järjestetty neuvottelua Kaakkois-Suomen ELYkeskuksen kanssa. Koska kaavassa käsitellään suojeltavia rakennuskulttuurikohteita, kaavaaineisto lähetettiin kaavan valmisteluvaiheessa 9.5.2016 ELY-keskukselle ja Kymenlaakson museolle tiedoksi ja mahdollista lausuntoa varten. Kaava-aineisto toimitettiin tiedoksi myös Kuusankoski Seura ry:lle. 12
4.4. Kaavaratkaisun perusteet 4.4.1. Mielipiteet ja niiden huomioiminen Asemakaavamuutoksen vireilletulosta kuuluttamien, osallistumis- ja arviointisuunnitelman nähtävillä olo ja valmisteluvaiheen kuuleminen (kaavaluonnos): Osallistumis- ja arviointisuunnitelma on laadittu 3.5.2016 ja sitä on täydennetty kaavatyön kuluessa. Asemakaavan valmisteluvaiheen kuulemisesta ilmoitettiin suunnittelualueella ja sen lähistöllä sijaitsevien kiinteistöjen haltijoille ja omistajille sekä muille osallisille MRL 62 ja 63 :n sekä MRA 30 :n mukaan lehtikuulutuksella 11.5.2016 sekä kirjeitse erillisen jakelulistan mukaisesti. Kirjeessä lähetettiin osallistumis- ja arviointisuunnitelma, ote ajantasakaavasta, maanomistuskartta ja kaavaluonnos. Aineisto toimitettiin tiedoksi ja mahdollista lausuntoa varten myös Kaakkois-Suomen ELY-keskukselle, Kymenlaakson Liitolle ja Kymenlaakson museolle. Palaute asiakirjoista pyydettiin osoittamaan maankäytön suunnitteluun 13.6.2016 mennessä. Kaavan valmisteluaineisto ja osallistumis- ja arviointisuunnitelma oli julkisesti nähtävillä 11.5. 13.6.2016 välisen ajan (MRL 62 63 ja MRA 30 ) Tekniikka- ja ympäristötalolla ja Kouvolan kaupungin internetsivuilla osoitteessa www.kouvola.fi/kanttorila. Nähtävillä oloaikana varsinaisesta osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta ei jätetty palautetta. Kaavan valmisteluvaiheen aineistoon kävi tutustumassa alueen asukkaita ja lisäksi osa alueen asukkaista otti kaavoittajaan yhteyttä puhelimitse. Kaavasta annettiin viisi lausuntoa ja kaksi palautetta. Seuraavassa ovat kaavasta annetut lausunnot ja palautteet sekä niiden vastineet. Kaakkois-Suomen ELY-keskus toteaa kaavasta antamassaan lausunnossa seuraavaa: Esitetty kaavaratkaisu tukeutuu alueella voimassa olevaan maakuntakaavalliseen ja yleiskaavalliseen suunnitteluun. Oikeusvaikutteisten yleiskaavojen ohjaus on riittävää. Asemakaava edistää alueen rakennetun kulttuuriympäristön asemaa ja tulevaisuutta. KASELY katsoo, että esitetty kaavaratkaisu edistää myös osaltaan valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden (VAT) toteuttamista ja huomioi samalla virkistyksenkin tarpeen Vastine: Kaakkois-Suomen ELY-keskuksen lausunto merkitään tiedoksi. Kymenlaakson liitto toteaa kaavalausunnossa seuraavaa: Kymenlaakson liitto kiittää lausuntopyynnöstä. Maakuntakaavatilanne on selostettu osallistumis- ja arviointisuunnitelmassa pääpiirteittäin. Selkeyden vuoksi kaavakarttaote tulisi esittää vaihekaavojen yhdistelmäkarttana, joka on saatavilla liiton paikkatietopalvelusta. Kauppa ja merialue maakuntakaavan yhteydessä on Kuusankosken C-aluetta laajennettu. Kymenlaakson Liittoa ei ole mainittu kaavan osallisten listalla. Kymenlaakson liitolla ei ole huomauttamista kaavaluonnoksesta. Vastine: Kymenlaakso liitto on erikseen merkitty asemakaavahankkeen osalliseksi silloin, kun asemakaava tai asemakaavan muutos kohdistuu maakuntakaavassa esille tuotuihin erilliskohteisiin ja kun muutoksessa esitetty maankäyttö poikkeaa maakuntakaavassa esitetystä maankäyttöratkaisusta. Kuusankosken kaupunkikeskustan pohjoispuolella sijaitsevalla asemakaavan muutosalueella ei ole maakunnallisesti tai valtakunnallisesti arvokkaita kohteita. Kymenlaakson liitto lisätään kaava-aineistoon osallisten listalle. Kaavaselostukseen on lisätty Kymenlaakson liiton paikkatietopalvelusta otettu karttaote suunnittelualueen maakuntakaavatilanteesta. Kymenlaakson museo on tutustunut Kouvolan Kanttorilan alueen asemakaavan muutosehdotukseen ja toteaa lausuntonaan seuraavaa: Kanttorilan asemakaavan muutoksen tavoitteena on ajanmukaistaa Kunnanpellontien, Kettukujan ja Kotiseututiehen rajautuvan korttelialueen maankäyttö alueen toteutunutta rakentamista. Asemakaavan muutoksessa on asianmukaiset suoje- 13
lumerkinnät (sr - suojeltu rakennus) Kymiyhtiön rakennusmestari Jalmari Alénin suunnittelemalla Kanttorilalla (1930) ja Kuusankosken Osuusliikkeen Kunnanpellon myymälällä (1929) sekä kummankin tontin piharakennuksilla. Tarkemmat suojelumääräykset ovat yleismääräyksissä. Kymenlaakson museo katsoo, että suojelun yleismääräyksiä tulee täydentää lauseella: "Kulttuurihistoriallisesti arvokas rakennus, jonka ominaispiirteet tulee korjaus- ja muutostöissä säilyttää." Vastine: Kymenlaakson museon lausunnossa esittämä täydennys lisätään asemakaavan yleismääräyksiin Suojelumääräykset kohtaan. KSS Lämpö Oy totesi lausunnossaan, että sillä ei ole lausuttavaa kaavahankkeesta. Vastine: KSS Lämpö Oy:n lausunto merkitään tiedoksi. Kouvolan Vesi Oy toteaa kaavamuutoksesta antamassaan lausunnossa seuraavaa: Kouvolan kaupungin maankäytön suunnittelu on pyytänyt Kouvolan Vesi Oy:n lausunnon Kuusankosken Kunnanpellon alueen asemakaava muutoksen 21/020 valmisteluvaiheeseen liittyen. Kouvolan Vesi Oy lausuu kaavasta seuraavaa: Alueella sijaitsee Kouvolan Vesi Oy:n toiminta-alueella ja alueen vesihuollon johdot on rakennettu katualueille. Alueen asemakaavamuutos ei aiheuta toimenpiteitä vesihuollon osalta. Kouvolan Vesi Oy:llä ei ole muuta kommentoitavaa asemakaavan muutoksen valmisteluvaiheen aineistoon. Kouvolan Vedellä kaavayhteistyössä on mukana verkostopäällikkö Teija Suutari. Vastine: Kouvolan Vesi Oy:n lausunto merkitään tiedoksi. Käytössä olevan paikkatiedossa olevat johtokarttatiedon varmistamiseksi on Kunnanpellontien ja Kotiseututien risteysalueella olevat vesijohto- ja viemärilinjat tarkistusmitattu heinäkuussa 2016. Kaava-alueella oleva kiinteistönomistaja ilmoitti palautteenaan kaavahankkeesta seuraavaa: Asemakaavan muutoksessa on muutettu alueella oleva Kettukuja Kanttorilankujaksi. Eikö Kouvolan kaupungissa ole ollut tapana, että tietyt nimet ja nimien alut ovat käytössä tietyillä aluella paikkojenniminä ja katujen niminä? Eikö silloin Kettukuja nimen voisi säilyttää ja vaihtaa sen toisen alueen paikan nimen. Oliko ristiriidassa oleva nimi Anjalassa, Pilkanmaassa (Kettutie) vai Kuusankosken Mäkikylässä (Ketunkuja)? Olen keskustellut kadun nimestä myös paikkatietoinsinöörin kanssa ja silloin puhuimme, että Kettukujan voisi myös muuttaa Kunnankujaksi. Vastine: Kaavoittaja selvitti katunimiasiaa paikkatietopalveluiden kanssa ja selvisi, että katunimien muutostyöryhmässä oli keskusteltu Kettukujan nimeämisestä ja annetuista nimiehdotuksista. Työryhmä oli tullut siihen tulokseen, että Kettukujan uudeksi nimeksi voisi tulla Kunnankuja. Kunnankuja liittyisi nimiehdotuksessa esitettyä Aurinkokujaa paremmin Kunnanpellon alueen nimistöön. Työryhmän esityksen mukaisesti kaavaluonnoksessa ollut katunimi Kanttorilankuja muutetaan Kunnankujaksi. Asemakaavan muutosehdotuksen julkinen nähtävillä olo (kaavaehdotus) Asemakaavan muutosehdotus oli käsittelyssä teknisen lautakunnan kokouksessa 23.8.2016, jolloin lautakunta hyväksyi sen ja päätti asettaa sen julkisesti nähtäville ( 156). Asemakaavan julkisesta nähtävillä olosta oli kuulutus kaupungin virallisilla ilmoitustauluilla, internetissä sekä Kouvolan Sanomissa 7.9.2016. Asemakaavan muutosehdotus oli julkisesti nähtävillä 7.9. 10.10.2016 välisen ajan ja se lähetettiin tiedoksi tai mahdollista lausuntoa varten viranomaisille, alueen toimijoille sekä ulkopaikkakuntalaisille kiinteistönomistajille. 14
Julkisen nähtävillä olon aikana asemakaavan muutosehdotuksesta ei jätetty muistutuksia. Kaavasta annettiin kolme lausuntoa. Kaakkois-Suomen ELY-keskus totesi lausunnossaan, että asemakaava edistää alueen rakennetun kulttuuriympäristön asemaa ja tulevaisuutta. KASELY katsoo, että esitetty kaavaratkaisu edistää myös osaltaan valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden (VAT) toteutumista. Asemakaavamuutoksessa on asianmukaiset suojelumääräykset (sr-merkintä sekä yleismääräykset) korttelin 199 alueella sijaitsevan arvokkaan rakennuskannan säilyttämiseksi. Kymenlaakson museo totesi lausunnossaan, että sillä ei ole huomautettavaa Kanttorilan alueen asemakaavan muutoksesta. Kymenlaakson pelastuslaitos totesi, että sillä ei ole lausuttavaa Kuusankosken entisen Kanttorilan lähialueen asemakaavan muutoksesta. Lausunnot eivät aiheuttaneet muutoksia julkisesti nähtävillä olleeseen asemakaavan muutosehdotukseen. 5. ASEMAKAAVAN KUVAUS 5.1. Kaavan rakenne Asemakaavamuutosalue koostuu Kettumäki-nimisestä lähivirkistysalueesta ja siihen rajautuvista erillispientalojen, asuinkerrostalojen sekä asuin-, liike- ja toimistorakennusten korttelialueista. Korttelialueiden kaavamerkinnät on ajanmukaistettu vastaamaan mahdollisimman hyvin olemassa olevaa tilannetta siten, että alueella olevat arvokkaiksi arvioidut rakennetun ympäristön arvot olisi mahdollista säilyttää. Kaavassa muodostuvat katualueet vastaavat rajaukseltaan jo toteutunutta tilannetta. 5.1.1. Mitoitus Kaavamuutosalueella olevien korttelialueiden rakentamisen määrää on lisätty alueen voimassa olevasta asemakaavasta. Suurin muutos nykytilanteeseen on korttelin 188 osassa ja korttelissa 199, joissa rakentamisen määrä on muutettu vastaamaan Kuusankosken ydinkeskustan osayleiskaavassa esitettyä korttelialueen pääkäyttötarkoitusta ja rakentamisen määrää. Rakentamisen maksimimäärä on asemakaavassa esitetty korttelialuekohtaisesti joko tehokkuusluvulla tai kerrosalaneliömetrimäärällä. Kaavamuutosalueen maankäyttöalueiden pinta-alat, rakennusoikeudet sekä niiden muutokset voimassa olevaan asemakaavaan selviävät kaavan liitteenä 3 olevasta asemakaavan tiedot lomakkeesta. Alueiden pinta-alat saattavat vielä tarkentua kiinteistöjen muodostumisen yhteydessä. 5.1.2. Palvelut Kaavassa muodostuvan korttelin 199 maankäyttömerkintä AL (asuin-, liike- ja toimistorakennusten korttelialue) mahdollistaa tarvittaessa myös erilaisten työpaikka- ja palvelutoimintojen sijoittamisen alueelle rakennettaviin rakennuksiin. Kaavan yleismääräyksiin on merkitty tätä tukeva lisämääräys Kortteleihin 188 ja 199 saa sijoittaa palveluasumista.. 5.2. Aluevaraukset AK Asuinkerrostalojen korttelialue. Maankäyttömerkintää on käytetty kaavassa muodostuvassa, Maunukselantie ja Kettumäentienimisiin katuihin rajautuvassa korttelin 188 osassa. Korttelialueen suurin sallittu kerroslukumäärä on 2/3k III ja maksimirakennusoikeus on esitetty tehokkuusluvulla e=0,7. Korttelialueelle merkitty rakennusala noudattaa alueen toteutunutta tilannetta. Korttelialueen pohjoisosassa sijainnut kevyenliikenteen kulkuyhteys on liitetty kortteliin 188. 15
AP Asuinpientalojen korttelialue. Maankäyttömerkintää on käytetty Kotiseututiehen ja Kunnanpellontiehen rajautuvassa korttelissa 39. Korttelialueen suurin sallittu kerroslukumäärä on II ja maksimirakennusoikeus on esitetty kerrosneliömetrimääränä siten, että talo- ja rakennusalakohtainen maksimirakennusoikeus on joko 90+90k-m2 tai 180 k-m2. Korttelialueelle merkitty rakennusala noudattaa olemassa olevaa tilannetta olevan rakennuksen sijoittumisen osalta. Korttelialueelle on merkitty tonttikohtaisesti erillinen 40 k-m2 rakennusoikeus talousrakentamiselle. Talousrakennukset tulee toteuttaa ympäristöön soveltuvasti. Varsinainen päärakennus on huomioitu suojelumerkinnällä sr suojeltava rakennus. Kaavan lisämääräyksissä on täydentäviä suojelumääräyksiä, joilla mahdollistetaan olemassa olevien rakennusten korjaus- ja muutostyöt Suojellun rakennuksen rakennusrungon ja vesikaton sisäpuolella saa suorittaa korjaus- ja muutostöitä asemakaavaan merkityn maksimirakennusoikeuden ja kerrosluvun rajoittamatta. Olemassa olevassa rakennuksessa saadaan suorittaa korjaaminen uudisrakentamiseen verrattavalla tavalla sen estämättä, mitä edellä on määrätty rakennuksen maksimirakennusoikeudesta tai sijoittumisesta rakennusalalle.. Korttelialueen katuihin rajautuvat alueet on merkitty istutettaviksi alueen osiksi. Alueella tulee huomioida suurikokoisten mäntyjen säilyttäminen. AO Erillispientalojen korttelialue. Korttelialue on muodostettu voimassa olevan asemakaavan mukaisesta korttelin 38 osasta. Korttelialueiden suurin sallittu kerroslukumäärä on Iu3/4 ja rakentamisen tehokkuus on e=0,3. Osa korttelialueella sijaitsevista rakennuksista sijoittuu osittain kaavassa muodostuvan tonttikohtaisen rakennusalan ulkopuolelle. Kyseinen asia on huomioitu kaavan lisämääräyksellä Olemassa olevassa rakennuksessa saadaan suorittaa korjaaminen uudisrakentamiseen verrattavalla tavalla sen estämättä, mitä edellä on määrätty rakennuksen maksimirakennusoikeudesta tai sijoittumisesta rakennusalalle.. Korttelin katuun rajautuvat alueet on merkitty istutettaviksi alueen osiksi. Uusia rakennuksia ei tulisi sijoittaa istutettaviksi osoitetuille alueen osille, eli uudet asemakaavan lainvoimaisuuden jälkeen rakennettavat rakennukset tulee sijoittaa asemakaavan mukaiselle rakennusalalle. Katualueilla sijaitsevien yhdyskuntateknisten järjestelmien mahdollisten muutostöiden vuoksi on yleismääräyksiin lisätty alueiden toteuttamista ohjaava määräys Katualueisiin rajautuvilla istutettavilla alueen osilla on varattava mahdollisuus johtojen kunnossapitoon.. Alueella olevat asuin- ja talousrakennukset edustavat eri aikakauden rakentamisen tyylejä ja muodostavat siten yhtenäisen kokonaisuuden. AL Asuin-, liike- ja toimistorakennusten korttelialue. Maankäyttömerkintää on käytetty kaavamuutoksessa Kettumäentien ja Kunnanpellontien risteykseen muodostuvassa korttelissa 199. Korttelialueella sijaitseva entinen osuuskaupparakennus sekä sen länsipuolella sijaitseva Kanttorila ja sen talousrakennus on huomioitu suojelumerkinnällä sr suojeltava rakennus. Kaavan lisämääräyksissä on täydentäviä suojelumääräyksiä, joilla mahdollistetaan olemassa olevien rakennusten uudisrakentamista vastaavat korjaus- ja muutostyöt Suojellun rakennuksen rakennusrungon ja vesikaton sisäpuolella saa suorittaa korjaus- ja muutostöitä asemakaavaan merkityn maksimirakennusoikeuden ja kerrosluvun rajoittamatta. Olemassa olevassa rakennuksessa saadaan suorittaa korjaaminen uudisrakentamiseen verrattavalla tavalla sen estämättä, mitä edellä on määrätty rakennuksen maksimirakennusoikeudesta tai sijoittumisesta rakennusalalle. Korttelialueen suurin sallittu kerroslukumäärä on uudisrakentamisen osalta 2/3kIII ja suojeltujen rakennusten osalta rakennusalakohtaisesti II ja I. Maksimirakennusoikeus on esitetty tehokkuusluvulla e=0,7, johon sisältyvät myös korttelialueella olevien suojeltujen rakennusten rakennusalakohtaiset rakennusoikeusmäärät (520+180+85=785 k-m2). Korttelialueelle merkityt rakennusalat noudattavat jo rakennettujen rakennusten osalta olemassa olevaa tilannetta. Korttelialueen länsiosa on merkitty istutettavaksi alueen osaksi pl-14, joka on rakennettava puistomaiseksi olemassa olevaa puustoa säilyttäen ja täydentäen. Alueella ei saa tehdä maanpinnan korkeusasemaa merkittävästi muuttavia toimenpiteitä. Tavoite on, että yleiseen puistoon rajautuvaa korttelialuetta ei saa kokonaisuudessaan pengertää. Alueelle saa sijoittaa erilaisia pihapiiriä täydentäviä rakennelmia ja katoksia. Kyseisten rakennelmien ja katosten koolle ei ole asemakaavassa esitetty kokovaatimuksia, vaan rakentamista ohjataan hankekohtaisesti rakennusjärjestyksellä. 16
VL Lähivirkistysalue. Maankäyttömerkintää on käytetty korttelien 188, 38 ja 199 välisellä alueella. Kaavassa muodostuva lähivirkistysalue on nimetty Kettumäeksi. Lähivirkistysalueelle on merkitty varaus ohjeelliselle ulkoilupolulle. Ulkoilupolun sijoittamisesta on tehty suunnitelma vuonna 2009, jonka perusteella lähivirkistysalueelle on mahdollista laatia erillinen yleisen alueen toteuttamissuunnitelma. Asemakaavan mukaisen lähivirkistysalueen pohjoisosassa Kotiseututiehen rajautuen sijaitsee olemassa oleva, vuonna 1929 valmistunut asuinrakennus ja siihen liittyvä talousrakennus. Rakennusten sijaintipaikkaa ei ole huomioitu asemakaavassa varsinaisena rakennuspaikkana. Olemassa olevaa rakennusta voi kuitenkin edelleen pitää nykykäytössä, suorittaa ylläpito- ja korjaustoimenpiteitä. Puistoalueella ei kuitenkaan ole varsinaista rakennusoikeutta, joten luvanvaraisia toimenpiteitä ei kyseisessä kiinteistössä voi tehdä. Lähivirkistysalueen eteläosassa sijaitseva sähköverkon puistomuuntamo on huomioitu osa-aluemerkinnällä et-1. Katualueet. Asemakaavamuutoksessa ei ole muutettu suunnittelualueen liikennejärjestelmää, vaan kaavaratkaisu noudattaa alueen toteutunutta maankäyttöä. Asemakaavamuutoksessa ei ole muutettu katualueiden rajauksia nykytilanteesta muualla kuin entisen Kettukujan (=Kunnankuja) Kettumäen lähivirkistysalueeseen päätyvän katualueen osalta. Kyseinen katualue on muutettu kaavassa jalankululle ja polkupyöräilylle varatuksi kaduksi (pp). Katualueiden tarkempi toteutus ratkaistaan tarvittaessa asemakaavan hyväksymisen jälkeen erillisessä katusuunnitelmassa. Tähän asemakaavan muutokseen liittyy muita erityisiä määräyksiä: AUTOPAIKKAMÄÄRÄYKSET Asunnot: 1 autopaikka / 85 k-m2, Liike- ja toimistotilat: 1 ap / 50 k-m2 Yleiset rakennukset: 1 autopaikka / 180 k-m2 SUOJELUMÄÄRÄYKSET Kulttuurihistoriallisesti arvokkaiden rakennusten ominaispiirteet tulee säilyttää rakennusten korjaus- ja muutostöissä. Suojellun rakennuksen rakennusrungon ja vesikaton sisäpuolella saa suorittaa korjaus- ja muutostöitä asemakaavaan merkityn maksimirakennusoikeuden ja kerrosluvun rajoittamatta. Olemassa olevassa rakennuksessa saadaan suorittaa korjaaminen uudisrakentamiseen verrattavalla tavalla sen estämättä, mitä edellä on määrätty rakennuksen maksimirakennusoikeudesta tai sijoittumisesta rakennusalalle. Tontilla olevat maisemallisesti merkittävät puut tulee tarkastaa ja merkitä ennen rakennushankkeeseen ryhtymistä ja puut tulee suojata asianmukaisesti tonttien rakennushankkeiden toteuttamisen ajaksi. YHDYSKUNTATEKNINEN HUOLTO Korttelialueille kertyviä hulevesiä tulee hidastaa tonttikohtaisesti. Rakennettaessa viemärin padotuskorkeuden alapuolelle, kiinteistöön tulee tarvittaessa tehdä kiinteistökohtainen pumppaamo. Lähivirkistysalueelle saa sijoittaa yhdyskuntateknisiin järjestelmiin, verkostoihin ja niiden huoltoon liittyviä johtoja, putkia, rakennelmia ja laitteita. Katualueisiin rajautuvilla istutettavilla alueen osilla on varattava mahdollisuus johtojen kunnossapitoon. MUUT ASEMAKAAVAMÄÄRÄYKSET Porrashuonetilojen kerrosalasta huomioidaan kunkin kerroksen osalta enintään 15 k-m2 autopaikkatarvetta määriteltäessä. Rakennusten väliseinien kerrosalasta huomioidaan rakennusoikeutta laskiessa maksimissaan 200 mm. Korttelissa 199 tonttien väliselle rajalle ei tarvitse rakentaa paloseinää. Kortteleihin 188 ja 199 saa sijoittaa palveluasumista. Tontille merkityn rakennusalan ulkopuolelle sekä tontille merkityille istutettaville alueen osille saa sijoittaa autopaikoitusta sekä tontin ja korttelialueen yhteiskuntateknistä huoltoa palvelevia johtoja, laitteita ja rakennelmia. 17
TONTTIJAKO Tämän asemakaavan muutoksen alueella rakennuskortteliin on laadittava erillinen tonttijako. 5.3. Kaavan vaikutukset Rakennettu ympäristö Asemakaavamuutos vaikuttaa positiivisesti alueen rakennettuun ympäristöön. Asemakaavamuutos selkeyttää ja eheyttää kaupunkialueen korttelirakennetta sekä mahdollistaa alueen täydennysrakentamisen ja alueen palvelutaso nostamisen. Suurin muutos rakennettuun ympäristöön on Kettumäentiehen rajautuvien korttelialueiden rakentamisella, joka tiivistää merkittävästi alueen kaupunkiympäristön rajautumista. Kulttuuriperinnön vaaliminen Kaavamuutosalueella ei ole tiedossa olevia muinaisjäännöksiä, joten kaavalla ei ole vaikutusta arkeologisen kulttuuriperinnön säilymisedellytyksiin. Asemakaavan muutoksessa on esitetty uusia kaavalla suojeltuja rakennuksia, joten kaavamuutoksella on vaikutusta olemassa olevien rakennuskulttuurikohteiden säilymisedellytyksiin. Uuden suojellut rakennukset on huomioitu alueen aiemmissa rakennusinventoinneissa ja ne edustavat paikallisesti arvokasta osaa Kuusankosken kunnan alkuvaiheen rakentamisesta. Kotiseututien pohjoispuolella olevat paritalot muodostavat yhtenäisen rakennuskulttuurikokonaisuuden Kunnanpellontien toisella puolella ja Länsi-Naukiossa olevien samanlaisten asuinrakennusten kanssa. Kaava-alueella olevassa erillispientalokorttelissa 38 sijaitsee myös useita yksittäisiä arvokkaita vanhoja rakennuksia, jotka muodostavat rakennustyylien moninaisuudeltaan pienimittakaavallisen ja mielenkiintoisen asuinaluekokonaisuuden. Tekninen huolto Kaavamuutoksella ei ole vaikutusta alueen tekniseen huoltoon. Asemakaavanmuutoksen mahdollistama lisärakentaminen on mahdollista liittää alueelle toteutettaviin yhdyskuntateknisiin järjestelmiin. Korttelialueilla olevien teknisten järjestelmien rakentamista on ohjattu kaavan yleismääräyksillä Rakennettaessa viemärin padotuskorkeuden alapuolelle, kiinteistöön tulee tarvittaessa tehdä kiinteistökohtainen pumppaamo. ja Lähivirkistysalueelle saa sijoittaa yhdyskuntateknisiin järjestelmiin, verkostoihin ja niiden huoltoon liittyviä johtoja, putkia, rakennelmia ja laitteita. ja Katuun rajautuvilla istutettavilla alueen osilla on varattava mahdollisuus johtojen kunnossapitoon.. Yhdyskuntarakentamisen kustannukset Asemakaavamuutoksella ei ole merkitystä yhdyskuntarakentamisen kustannuksiin, sillä kaavaalueella olevat katualueet sekä sähkö-, vesihuoltoverkostot on jo toteutettu. Muutoksia olemassa oleviin verkostoihin tulee kortteleiden 188 ja 199 täydennysrakentamisen yhteydessä, jolloin uudet rakennukset liitetään olemassa olevaan verkkoon. Muutoksia saattaa aiheuttaa myös Kettumäki-nimiselle lähivirkistysalueelle sijoittuvan ulkoilupolun ja siihen mahdollisesti liittyvien opastuksen, kalustuksen ja valaistuksen rakentaminen. Liikenne Asemakaavamuutoksessa alueelle ei ole osoitettu uusia katualueita. Kunnankujalta lähivirkistysalueelle ohjautuva kulkuväylä on muutettu jalankululle ja polkupyöräilylle varatuksi kaduksi (pp). Kaava-alueeseen liittyvien katu- ja risteysalueiden tarkempi toteuttaminen ratkaistaan tarvittaessa erillisessä katusuunnitelmassa, joka hyväksytään kaavan lainvoimaisuuden jälkeen. Sosiaalinen ympäristö ja palvelut Kaavamuutoksella on vaikutusta alueen asukkaiden elin- tai toimintaympäristöön. Korttelialueiden lisärakentaminen muuttaa alueen ympäristöä kaupunkimaisemmaksi. Kaavan mahdollistama lisärakentaminen tuo tulevaisuudessa alueelle lisää asukkaita. Kortteleihin 188 ja 199 voi 18