Luennon sisältö. TMD etiologia. TMD määritelmä. TMD:n liittyvät keskeisinä. TMD yleistä, yhteenveto. TMD ja Psykososiaaliset tekijät

Samankaltaiset tiedostot
HAMMAS- JA PURENTAPERÄISET KIVUT PROTETIIKAN JA PURENTAFYSIOLOGIAN EHL SHEILA NIEMI

Päänsärky, purenta ja TMD Taru Kukkula Oikomishoidon erikoishammaslääkäri Porin perusturva, Suun terveydenhuolto

Kipudiagnostiikka - potilaan tutkiminen HLT, ehl Tuija Teerijoki-Oksa TYKS suu- ja leukasairaudet ja kipuklinikka

PSYKOSOSIAALISET TEKIJÄT PURENTAELIMISTÖN TOIMINTAHÄIRIÖISSÄ

Purentaelimistön kivut ja toimintahäiriöt (TMD) Tieteelliset diagnostiset kriteerit RDC/TMD_FIN

Kipupotilas psykiatrin vastaanotolla. Ulla Saxén Ylilääkäri Satshp, yleissairaalapsykiatrian yksikkö

Pohjois-Suomen syntymäkohorttitutkimus Yleisöluento , Oulu

Pitkittyneet kasvojen kiputilat, erityisesti

Kipututkimus ja kivunhoito. Kivusta ja kivunhoidosta. Kivun välittyminen. Kipujärjestelmä. Kivun säätely. Kipu on tietoinen elämys

Selkäkipupotilaan diagnostinen selvittely. Jaro Karppinen, professori, OY

Erilaisia suu- ja kasvokipuja

Traumaperäisten stressihäiriöiden Käypä hoito suositus - sen hyödyistä ja rajoituksista

Nuoren niska-hartiakipu

Käypä hoito -indikaattorit; Alaselkäkipu Ohessa kuvatut indikaattoriehdotukset pohjautuvat Alaselkäkipu Käypä hoito -suositukseen (2017)

Lataa Fysiatria. Lataa. Lataa kirja ilmaiseksi suomalainen Fysiatria Lataa Luettu Kuunnella E-kirja Suomi epub, Pdf, ibook, Kindle, Txt, Doc, Mobi

kivunhoito.info Kipuanalyysi

Käypä hoito -suositus

Pitkittynyt kipu ja monialainen kuntoutus. Pori Hannu Heikkilä MD,Phd, Psykoterapeutti Kuntoutusylilääkäri SATSHP

Käypä hoito -suositus

Luento: Silja Serenade Nivelristeily ESH Kognitiivinen Lyhyterapia: Anneli Järvinen-Paananen ELÄMÄÄ KIVUN KANSSA

Miten tunnistaa akuutti migreenikohtaus? Markku Nissilä, neurologi Ylilääkäri, kliininen tutkimus Suomen Terveystalo Oy

Esityksen sisältö. (c) Professori Solja Niemelä OY, LSHP KaksoisdiagnoosipoMlaan laadukas hoito

Keuhkoahtaumataudin monet kasvot

Tietohallinto NETTITERAPIAT OH TERO LAIHO KEHITTÄMISPÄÄLLIKKÖ EERO-MATTI KOIVISTO

CP-vammaisten lasten elämänlaatu. Lasten ja huoltajien näkökulmasta Sanna Böling, KM, ft

Mitä uutta fibromyalgiasta?

Sosiaaliturvan selvittäminen

TMD: Dg and DiffDg Mauno Könönen, professor Stomatognathic Physiology and Prosthetic Dentistry University of Helsinki

Hermovauriokivun tunnistaminen. Tules-potilaan kivun hoito Kipuhoitaja Päivi Kuusisto

YDINAINESANALYYSI OIKEUSPSYKIATRIAN ERIKOISALA

Masennus ja mielialaongelmien ehkäisy Timo Partonen

Toiminnallisten kohtauspotilaiden psykiatrinen arviointi ja hoito. OYL, Dos Tero Taiminen Yleissairaalapsykiatrian yksikkö TYKS

Miksi kipu kroonistuu? Krooninen kipu, ahdistus, masennus ja elämänlaatu. Eija Kalso

Selkäkivun diagnostiset kompastuskivet? Hannu Miettinen Kuopion yliopistollinen sairaala

VIRTSANKARKAILU, FYSIOTERAPIAN VAIKUTTAVUUS

Pitkäaikaisen Kivun hoidosta ja Kuntoutuksesta Satakunnassa. Hannu Heikkilä MD, PhD, fysiatri, psykoterapeutti

Selkä suomalaisten kipukohtana saikuttamalla työkyvyttömäksi

Miten elämänhallintaa voi mitata?

Niska-, hartia- ja selkäkipu. Jaro Karppinen, OY & TTL Potilaasta kuntoutujaksi - kuntoutujasta pärjääjäksi seminaari, Biomedicum 16.2.

Voiko kipupotilaan tarinaa kuntouttaa?

Bruksismilla tarkoitetaan hampaiden narskuttelua

Benchmarking Controlled Trial - a novel concept covering all observational effectiveness studies

ERITYISPEDAGOGIIKAN PERUSKURSSI I-OSA

Lääkkeettömät kivunhoitomenetelmät

Miksi vanhuspsykiatria on tärkeää? Prof. Hannu Koponen HY ja HYKS Psykiatriakeskus Helsinki

Olkapään sairauksien kuntoutus

Suunterveyden huomioiminen OPY-työssä

Hyvinvointia työstä E-P Takala: Olkapään jännevaivojen kuntoutus 1

Kaksoisdiagnoosipotilaan arviointi ja hoidon porrastus

Muistisairaudet saamelaisväestössä

Hengenahdistus palliatiivisessa ja saattohoitovaiheessa

MITÄ KIPU ON? MITEN KIPU SYNTYY?

Evidence based medicine näyttöön perustuva lääketiede ja sen periaatteet. Eeva Ketola, LT, Kh-päätoimittaja Suomalainen Lääkäriseura Duodecim

TMD-POTILAAN HOIDON- TARPEEN TUNNISTAMINEN SUUHYGIENISTIN VASTAAN- OTOLLA

ADHD:n Käypä hoito -suositus. Lastenpsykiatrian ylilääkäri Anita Puustjärvi ESSHP

LANNESELÄN LIIKEKONTROLLITESTIT. Nikolai Kähkönen ft OMT Ruoholahden Fysioterapia

Mitä toimintakyky on ja miten sitä tutkitaan?

Miten kivun genetiikka hyödyttää yksilöllistä kivun hoitoa?

IAP:n lasiseminaari Tapaus 9. Paula Kujala, PSHP

Sidekudosoireyhtymät. Perinnölliset sidekudosoireyhtymät. Marfanin oireyhtymä (s. 284) Luusto. Silmät. Perinnölliset sidekudoksen sairaudet 24.8.

KUNTOUTUKSEN ERITYISPÄTEVYYS --- SUUNNITELMA JA HAKEMUS ---

Hammasta purren? Suuhygienistin asiantuntijuus purentafysiologisessa suun terveydenhoidossa. Jutta Elers

Olkapääoireisen potilaan hoito perusterveydenhuollossa ja erikoissairaanhoidossa

Sairaanhoito ja siihen liittyvä kuntoutus sekä yhteistyö ja ohjaus Kelan kuntoutukseen. REUMASAIRAUDET Eeva Alasaarela LT, erikoislääkäri

Lapsuusiän astman ennuste aikuisiällä Anna Pelkonen, LT, Dos Lastentautien ja lasten allergologian el HYKS, Iho-ja allergiasairaala

Mitä tarkoittaa eläinten hyvinvointi?

Alkoholidementia hoitotyön näkökulmasta

TULE- vaivat, liikunta ja terveys

Sitoutumista ja yhteistyötä

Uusinta uutta kroonisesta migreenistä. Markku Nissilä, neurologi Ylilääkäri, kliininen tutkimus Suomen Terveystalo Oy

Päätä särkee. Liisa Metsähonkala,, lastenneurologi Liisa Viheriälä,, lastenpsykiatri LNS

Aivovammoihin liittyvät kielelliset oireet, millaisia ne ovat ja mitä tällä hetkellä tutkitaan?

Viime vuosien aikana tapahtunut merkittävä

Pohjois-Suomen syntymäkohorttitutkimus Yleisöluento , Oulu

HELSINGIN YLIOPISTON LÄÄKETIETEELLISEN TIEDEKUNNAN PYSYVÄISMÄÄRÄYKSET HAMMASLÄÄKETIETEEN KOULUTUSOHJELMISSA

PALKOn avoin seminaari

Työterveyshuollon näkökulma henkiseen työsuojeluun

Hammaskivun hoito on yleensä syyn mukainen. Kuhlefelt, Marina.

Monialainen kipuklinikkatoiminta

Aivosairaudet kalleimmat kansantautimme

Tekonivelpotilaan leikkausindikaatiot, lonkan tekonivelleikkaukset. Matti Seppänen Ortopedi Lasten ja nuorten aikuisten lonkkakeskus TYKS

NARSKUTTELIJAN OPAS - nakertaako narskuttelu hyvinvointiasi

Etenevän neurologisen sairauden palliatiivinen hoito

Kivun monet kasvot. Alueellinen kasvokipukoulutus Salla Salo/kipupsykologi/Tyks

Leukanivel: Rakenne ja toiminta

Lauantai Traumapäivä nuorille hammaslääkäreille. Sali Äyräpää

Positiivisten asioiden korostaminen. Hilla Levo, dosentti, KNK-erikoislääkäri

Uskomusverkot: Lääketieteelliset sovellukset

Fyysinen kuntoutuminen

Bakteerimeningiitti tänään. Tuomas Nieminen

LIITE II TIETEELLISET JOHTOPÄÄTÖKSET JA PERUSTEET MYYNTILUVAN UUSIMATTA JÄTTÄMISELLE

Voiko tarkennetulla fysioterapialla vaikuttaa selka kivun uusiutumisen

Psykoositietoisuustapahtuma

Näkökulmia toiminnan uudistamiseen

Hoitavan yksikön näkökulmaa lastenreuman kuntoutukseen Paula Vähäsalo Lastenreumatologi OYS, Lasten ja nuorten klinikka

Työkyky, terveys ja hyvinvointi

Kansantautien kanssa työelämässä

Appendisiitin diagnostiikka

Kokemuksia K-Sks:sta Jukka Kupila, neurofysiologi

Transkriptio:

TMD ja Psykososiaaliset tekijät T.Suvinen, Purentafysiologian dosentti Turun Yliopisto ja Helsingin Yliopisto Yo-opettaja/tutkija Purentafysiologia ja Kivun hoito Itä-Suomen Yliopisto 15.11.2013 Luennon sisältö TMD määritelmä, yleiset piirteet, keskeiset teoriat 1)biolääketieteelliset tekijät/näkemykset 2)bio-psyko-sosiaaliset tekijät/näkemykset RDC/TMD_dual axis model_tmd Axis I&II Psykososiaaliset tutkimusmenetelmät (AxisII) TMD määritelmä TMD on yhteisnimitys, jolla tarkoitetaan leukanivelten, puremalihasten ja näihin läheisesti liittyvien kudosten (sairaus- ja) kiputiloja ja toimintahäiriöitä TMD etiologia Leukanivel Kipu Soma Trauma Monitahoiset Psyyke teoriat Purenta Ympäristö Lihas Etiologiset syy-seuraus-teoriat Purentaelimistön toimintahäiriöt (temporomandibular disorders, TMD) Käypä hoito 2007 TMD yleistä, yhteenveto Terminologia? Oireyhtymä (syndrooma) Lihas-/Leukanivelsairaus tai näiden yhdistelmät (RDC/TMD 1992-; DC/TMD, 2013-) Bio-psyko-sosiaalinen sairaus (Dworkin et al, 1992-) TMD:n liittyvät keskeisinä Purentaelimistön kivut Purentaelimistön toimintahäiriöt Etiologiset syy-seuraus-teoriat Monitahoiset teoriat- Biopsykososiaalinen malli biolääketieteelliset tekijät ja psykososiaaliset tekijät TMD sairaus (disorder) + TMD potilas (illness impact) 1

Kivun määritelmä epämiellyttävä aistimus psykofyysinen kokemus, johon liittyy tai voi liittyä kudosvaurio tai joka koetaan sellaiseksi aistimukseksi IASP taxonomia Teoreettinen biopsykososiaalinen terapeuttinen hoitomalli purentaelimen kipuihin ja toimintahäiriöihin. ("Reprinted in Finnish from European Journal of Pain/Elsevier, Vol 9, Suvinen et al, Page 615, Fig.1., Copyright (2005), with permission from European Federation of Chapters of the International Association for the Study of Pain.") Monitahoinen kipumalli modified by T.Suvinen 2013 Kognitiiviset prosessit Purentafysiologia ja TMD/Kasvokipu Kipu stimulus Kipuaistimus Affektiiviset mielialaprosessit Kipukokemus Kipukäyttäytyminen Ympäristö Occlusal physiology Oral/Stomatognathic Physiology Orofacial/TMD pain Biopsykososiaalinen Malli ja TMD TMD ja psykososiaaliset tekijät Biopsykososiaaliset näkemykset Sosiaaliset ja ympäristötekijät Psykososiaaliset tekijät Kivun selitysmallit/ Kipukäyttäytyminen (psykodynaamiset näkemykset; persoonallisuusteoriat) affektiiviset eli mielialatekijöihin (depressio/ahdistus) liittyvät näkemykset kognitiiviset; behavioristiset eli käyttäytymistieteelliset näkemykset Nykytietämyksen mukaan psykososiaaliset tekijät tulisi huomioida TMD potilaiden tutkimuksessa ja hoidossa Psykologiset näkemykset Psykodynaamiset tekijät Persoonallisuus Psykologiset tekijät Fyysiset tekijät Kivun tuntemiseen liittyvät tekijät Mielialatekijät Ref: Suvinen TI, Könönen M, Kemppainen P. Purentaelimen kivut ja toimintahäiriöt hammaslääketieteen biopsykososiaalinen "ongelma"? Osa I Biolääketieteelliset, psykologiset ja biopsykososiaaliset etiologiset mallit. Suomen Hammaslääkärilehti 2006; 19:1084-1090. Kognitiiviset/käyttäytymistieteelliset tekijät Biolääketieteelliset näkemykset -leukanivelper. TMD -lihasper. TMD -leukanivel+lihasper.tmd 2

Bio-psyko-sosiaalinen malli käytännössä Miten voin tutkia ja hoitaa TMD potilaita biopsyko-sosiaalisesti? Purentaelimistön kivut ja toimintahäiriöt (TMD)-tieteelliset diagnostiset kriteerit Research Diagnostic Criteria for Temporomandibular Disorders, RDC/TMD (Dworkin SF, LeResche L. Research diagnostic criteria for temporomandibular disorders: review, criteria, examinations and specifications, critique. J Craniomandib Dis Fac Oral Pain 1992;6:301-55.) 2013-2014 DC/TMD Purentaelimistön kivut ja toimintahäiriöt (TMD) Tieteelliset diagnostiset kriteerit RDC/TMD_FIN; www.rdc-tmdinternational.org Suomenkielisen version käännös Dosentti Tuija Suvinen1,2, EHL Mikko Rantala1, Dosentti Jari Ahlberg1 ja Prof. Mauno Könönen1 Hammaslääketieteen laitos, Purentatoiminta- ja proteesioppi Helsingin Yliopisto1 Hammaslääketieteen laitos, Purentafysiologia Turun Yliopisto2 Takaisinkäännös ja riippumaton kansainvälinen arviointi David Bergen2, Dos. Tuija Suvinen1,2, EHL Mikko Rantala1, Prof. Richard Ohrbach3 Turun Yliopisto2, Helsingin Yliopisto1,2 ja University of Buffalo; USA3 Kulttuuriperäinen kehitystyö ja arviointi Dosentti Tuija Suvinen2, Prof. Richard Ohrbach3 Turun Yliopisto2, University of Buffalo, USA3, International RDCTMD Consortium, Kansainväliset RDCTMD käännökset3 Kehitystyössä mukana Dos. H Forssell, Dos. Y Le Bell, Prof. P Kemppainen; Turun Yliopisto ja Turun Yliopistollinen Keskussairaala (TYKS); Dos. A Savolainen (YLE); K Huggins, Prof. SF Dworkin; University of Washington; USA Alkuperäisen version toimittaneet Research Diagnostic Criteria for Temporomandibular Disorders Edited by: Samuel F. Dworkin, DDS, PhD and Linda LeResche, ScD (kts. Language Translations at website: www.rdctmdinternational.org RDC/TMD_FIN(Finnish) yhteystiedot: Tuija Suvinen: tuijasuvi@hotmail.com; tuija.suvinen@utu.fi) RDC/TMD Axis I ja Axis II TMD potilaan haastattelu/anamneesi subjektiiviset oireet kliininen tutkimus kliiniset löydökset muut tekijät hoitojen räätälöinti TMD sairaus? TMD potilas? TMD potilaan oireiden kartoitus Haastattelu/ Anamneesi tärkeä! TMD potilastyyppi? Subjektiiviset tekijät? 3

TMD potilaan oireiden kartoitus»?hoitoon hakeutumisen syy»?pääoire»?muut oireet»oireiden historia»oireiden vaikeusaste»yleisterveys»psykososiaaliset tekijät Päänsärky/ migreeni Ohimot Sivualueet Takaraivo Korvaoireet/Korvasärky Tinnitus ( korvien soiminen ) Kuulovaikeudet Korvien tukkoisuus Huimaus/vertigo Niskasärky Hartiasärky Silmäsärky Näköhäiriöt Sameanäköisyys Kahtia näköisyy Kasvojen ja purentaelimen kiputilat ja toimintahäiriöt Leukanivelkipu Lihaskipu Leuan liikkumiseen liittyvät kivut Suun avaamisvaikeudet Alaleuan liikerajoitukset Leukanivelen naksuminen Leukanivelen rahina Leuan lukkiutuminen Lihasväsymys Lihasjäykkyys Suun alueen kivut Hammassärky Hammasarkuus Proteesien käyttöön liittyvät ongelmat Kurkun/Nielun alueen oireet Nielemisvaikeudet Globus oireet Äänenmuodostushäiriöt TMD potilas ja kipukuva Onko Sinulla kasvojen alueen kipujen lisäksi muita kipuja? Esim: -Päänsärkyä -Niskasärkyä -Selkäsärkyä -Vatsakipua -Käsien/Jalkojen kipua Nivelkipua Fibromyalgiakipua -Muuta kipua, mitä? RDC/TMD Axis I diagnoosit RDC/TMD_Axis I (1992) Muscle disorders TMJ disorders Discdisorders Other TMJ disorders Multiple diagnoses DC/TMD_Axis I (2014_DC/TMD_FIN) Myofascial pain with referral Myalgia Arthralgia Headache attributed to TMD Intra-articular joint disorders Laskin DM, Greene CS, Hylander WL: TMSs, An Evidence-Based Approach to Diagnosis and Treatment, Quintessence, 2006 Potilaiden skreenaus Miksi Axis II? TMD subjektiiviset oireet vs kliiniset löydökset CNS TMD kipupotilaan kokema toimintahaitta ja psykologinen kuormittavuus Laaja-alainen diagnostiikka (Axis I + Axis II) Hoitojen räätälöinti Prognoosi Miksi Axis II?(jatkoa) Biolääketieteelliset, psykologiset ja biopsykososiaaliset etiologiset mallit puoltavat sitä, että TMD on monitahoinen ja yksilöllisesti vaihteleva oireyhtymä, jossa tulee huomioida sekä somaattiset että psykososiaaliset tekijät TMD potilailla pitäisi arvioida myös altistavia, aktivoivia ja kroonistavia tekijöitä TMD kipupotilaat oireilevat samalla tavalla kuin potilaat, joilla on muita yleisiä nivel- ja lihasperäisiä tai kroonista kipua aiheuttavia sairauksia 4

RDC/TMD Axis II profiili RDC/TMD Axis II Profiili Kroonisen kivun vaikeusaste ja toimintakyky (GCP gradeeraus) RDC/TMD Axis II (1992) TMD pain TMD symptoms Jaw disability Checklist GCPS SCL-90R Depression Somatization DC/TMD Axis II_2014 DC/TMD Symptom Q Pain Headache Jaw disability checklist GCPS toimintahaitta-aste Psykosos. Tekijät Depression Anxiety Somatization Stress Coping Depression taso/psykologiset oireet (SCl-90R) Epäspesifiset fyysiset oireet/somaattiset oireet (SCL-90R) Leuan liikerajoitukset (JFLS) Kroonisen/TMD kivun luokittelu GCP gradeeraus CPI (kivun vaikeusaste) 1. Miten luokittelisit näiden kasvojen alueen kipujen vaikeusasteen tällä hetkellä asteikolla 0-10, jos 0 = ei kipua ja 10 = pahin mahdollinen kipu? 2. Miten luokittelisit näiden kasvojen alueen kipujen vaikeusasteen pahimmillaan 3. Miten luokittelisit näiden kasvojen alueen kipujen vaikeusasteen keskimäärin Disability days (DD) (toimintahaittapäivät) 4. Kuinka monta päivää viimeisen 6 kuukauden aikana olet joutunut pidättäytymään normaaleista toiminnoista (työ, koulu, kotityöt) näiden kipujen vuoksi? päivää Disabilitydays/Toimintahaittapäivät Dscore (toimintahaitta) 5. Viimeisen 6 kuukauden aikana, kuinka paljon nämä kivut ovat vaikeuttaneet päivittäistä toimintakykyäsi asteikolla 0-10, jos 0 = ei vaikutusta ja 10 = ovat vaikeuttaneet erittäin paljon? 6. Viimeisen 6 kuukauden aikana, kuinka paljon nämä kivut ovat vaikeuttaneet osallistumistasi vapaa-ajan, sosiaaliseen tai perheen toimintaan asteikolla 0-10, jos 0 = ei vaikutusta ja 10 = ovat vaikeuttaneet erittäin paljon? 7. Viimeisen 6 kuukauden aikana, kuinka paljon nämä kivut ovat vaikeuttaneet työntekoasi (mukaan lukien kotitaloustyöt) asteikolla 0-10, jos 0 = ei vaikutusta ja 10 = ovat vaikeuttaneet erittäin paljon? RDC/TMD Axis I vs II Profilointi TMD kivun vaikeusaste ja vaikutus toimintakykyyn Depressio Epäspesifit fyysiset oireet/somaattiset oireet GCP GRADES I-IV Biopsykososiaalinen hoitomalli Biopsykososiaalinen terapeuttinen malli on myös kuntouttamismalli, joka perustuu ainakin kahteen tekijään: (i) ei tuoteta lisää ongelmia ja (ii) edesautetaan potilaan paranemista ja kuntoutumista. TMD Hoito 5

TMD Konservatiivinen hoito ja kuntoutus Hoitovasteen seuranta Subjektiiviset eli itsekoetut oireet Kivun hoito/hallinta Toimintahäiriöiden kuntoutus Ylläpitävien tekijöiden kontrollointi/kognitiivise menetelmät Yhdistelmähoidot Prognoosi/preventiomenetelmät Objektiiviset- mitattavissa olevat muutokset Hoitovaste + 20-30% Hoitovaste hyvä n. 70-80% Teoreettinen biopsykososiaalinen terapeuttinen hoitomalli purentaelimen kipuihin ja toimintahäiriöihin. ("Reprinted in Finnish from European Journal of Pain/Elsevier, Vol 9, Suvinen et al, Page 615, Fig.1., Copyright (2005), with permission from European Federation of Chapters of the International Association for the Study of Pain.") Krooninen TMD Krooninen TMD (Huomioi biopsykososiaalinen malli) Laaja-alainen kipu (kipukuva) Axis II profiili: Masennus/ahdistuneisuusoireet Kivun hallinta Toimintahaitta Somatisaatio Lisääntynyt terveyspalvelujen käyttö, huono hoitovaste Arvio n. 5-10% potilaista T Suvinen: TMD as a chronic pain disorder Book chapter/ Current Concepts in TMD Krooninen kipu (yleistä) Patofysiologinen tila, jonka taustalla pitkittynyt kudos- tai hermovauriotilanne, joka on johtanut kipusignaalien vahvistumiseen, keskushermoston herkistymiseen ja poikkeavaan kipusignaalien prosessointiin Krooninen kipu=sairaus sinällään Kipukokemukseen vaikuttavien psyykkisten ja sosiaalisten tekijöiden rooli korostuu kroonisessa kivussa ja vaatii aina laaja-alaisen diagnostiikan ja hoidon Biopsykososiaalinen kivun tutkimus- ja hoitomalli Moniammatillinen hoito Laaja-alainen biopsykososiaalinen diagnostiikka ja hoito -Yhteenveto Kroonisissa nivel- ja lihassairauksissa ja kroonisissa kiputiloissa, joihin siis myös TMD voidaan luokitella, on jo pitkään käytetty biolääketieteellisen sairauskäsityksen rinnalla ja lisänä biopsykososiaalista mallia. Edellisessä mallissa keskeisenä on fyysisten tautitekijöiden diagnosointi, kun taas jälkimmäisessä somaattisten tekijöiden lisäksi kartoitetaan myös psykologiset ja sosiaaliset tekijät taudinkuvassa. biolääketieteellinen hoitomalli parantaa, kun taas biopsykosiaalinen hoitomalli lisäksi myös kuntouttaa Oppimateriaali Laskin DM, Greene CS, Hylander WL: TMSs, An Evidence-Based Approach to Diagnosis and Treatment, Quintessence, 2006 JP Okeson: Management of Temporomandibular Disorders and Occlusion, Mosby 2013 Suvinen et al. Purentaelimistön kivut ja toimintahäiriöt, Osa I ja Osa II, Suomen hammaslääkärilehti 19 ja 20/2006, soveltuvin osin Suvinen T TMD as a Chronic Pain Disorder; In: DM: Current Concepts on Temporomandibular Disorders, Quintessence Publishing; 2010 www.rdc-tmdinternational.org J Orofacial Pain; Pain; J Oral Rehabilitation; Eur J Pain OPPERA studies 6