R 2. E tot. Lasketaan energialähde kerrallaan 10 Ω:n vastuksen läpi oleva virta.

Samankaltaiset tiedostot
SMG-2100: SÄHKÖTEKNIIKKA

SMG-1100: PIIRIANALYYSI I

Luento 7. DEE Piirianalyysi Risto Mikkonen

SMG-1100: PIIRIANALYYSI I

SATE1140 Piirianalyysi, osa 1 kevät /7 Laskuharjoitus 8: Vaihtosähköpiireissä esiintyvät tehot

SATE1140 Piirianalyysi, osa 1 kevät /8 Laskuharjoitus 8: Vaihtosähköpiireissä esiintyvät tehot

2. Vastuksen läpi kulkee 50A:n virta, kun siihen vaikuttaa 170V:n jännite. Kuinka suuri resistanssi vastuksessa on?

Lineaarialgebra MATH.1040 / Piirianalyysiä

DEE Sähkötekniikan perusteet

Hallin ilmiö. Laatija - Pasi Vähämartti. Vuosikurssi - IST4SE. Tekopäivä Palautuspäivä

( ) ( ) ( ) ( ) SMG-1100 Piirianalyysi I, kesäkurssi, harjoitus 1(3) Tehtävien ratkaisuehdotukset

SMG-2100: SÄHKÖTEKNIIKKA

PRS-xPxxx- ja LBB 4428/00 - tehovahvistimet

SATE1040 Piirianalyysi IB kevät /6 Laskuharjoitus 5: Symmetrinen 3-vaihejärjestelmä

Jännitteenjaolla, sekä sarjaan- ja rinnankytkennällä saadaan laskettua:

kipinäpurkauksena, josta salama on esimerkki.

Jaksolliset ja toistuvat suoritukset

Omnia AMMATTIOPISTO Pynnönen

S SÄHKÖTEKNIIKKA JA ELEKTRONIIKKA

Kaksi yleismittaria, tehomittari, mittausalusta 5, muistiinpanot ja oppikirjat. P = U x I

DEE Sähkötekniikan perusteet

SMG-1100 Piirianalyysi I, kesäkurssi, harjoitus 2(3) Tehtävien ratkaisuehdotukset

SMG-1100: PIIRIANALYYSI I

SÄHKÖSTATIIKKA JA MAGNETISMI. NTIETS12 Tasasähköpiirit Jussi Hurri syksy 2013

Harjoitustehtäviä kokeeseen: Sähköoppi ja magnetismi

1. Luvut 1, 10 on laitettu ympyrän kehälle. Osoita, että löytyy kolme vierekkäistä

Katso Opetus.tv:n video: Kirchhoffin 1. laki

Mitä on pätö-, näennäis-, lois-, keskimääräinen ja suora teho sekä tehokerroin? Alla hieman perustietoa koskien 3-vaihe tehomittauksia.

Jännite, virran voimakkuus ja teho

Erään piirikomponentin napajännite on nolla, eikä sen läpi kulje virtaa ajanhetkellä 0 jännitteen ja virran arvot ovat. 500t.

DEE Sähkötekniikan perusteet Tasasähköpiirien lisätehtäviä

Ledien kytkeminen halpis virtalähteeseen

FYSI1162 Sähkö / Piirianalyysi syksy kevät /7 Laskuharjoitus 6: Vaihtovirta-analyysin perusteet

Fy06 Koe Kuopion Lyseon lukio (KK) 1/7

Työ 31A VAIHTOVIRTAPIIRI. Pari 1. Jonas Alam Antti Tenhiälä

Kun järjestelmää kuvataan operaattorilla T, sisäänmenoa muuttujalla u ja ulostuloa muuttujalla y, voidaan kirjoittaa. y T u.

Coulombin laki. Sähkökentän E voimakkuus E = F q

SATE1140 Piirianalyysi, osa 1 kevät /9 Laskuharjoitus 4: Kerrostamis- ja silmukkamenetelmä

Luento 6. DEE Piirianalyysi Risto Mikkonen

SATE1140 Piirianalyysi, osa 1 kevät /8 Laskuharjoitus 7: Vaihtovirta-analyysin perusteet

DEE Sähkötekniikan perusteet

2.2 Energia W saadaan, kun tehoa p(t) integroidaan ajan t suhteen. Täten akun kokonaisenergia W tot saadaan lausekkeesta ( )

Harjoitus 5 / viikko 7

Pynnönen Opiskelija: Tarkastaja: Arvio:

Luento 4 / 12. SMG-1100 Piirianalyysi I Risto Mikkonen

1. Tasavirtapiirit ja Kirchhoffin lait

R = Ω. Jännite R:n yli suhteessa sisäänmenojännitteeseen on tällöin jännitteenjako = 1

l s, c p T = l v = l l s c p. Z L + Z 0

S Piirianalyysi 1 2. välikoe

ELEC-C6001 Sähköenergiatekniikka, laskuharjoitukset oppikirjan lukuun 10 liittyen.

5. Sähkövirta, jännite

S SÄHKÖTEKNIIKKA JA ELEKTRONIIKKA Aalto-yliopisto, sähkötekniikan korkeakoulu

SÄHKÖ KÄSITTEENÄ. Yleisnimitys suurelle joukolle ilmiöitä ja käsitteitä:

SÄHKÖENERGIATEKNIIIKKA. Harjoitus - luento 7. Tehtävä 1

Pynnönen SIVU 1 KURSSI: Opiskelija Tark. Arvio

Théveninin teoreema. Vesa Linja-aho (versio 1.0) R 1 + R 2

Pynnönen Opiskelija: Tarkastaja: Arvio:

Sähkövirran määrittelylausekkeesta

Tehtävä 1. a) sähkövirta = varausta per sekunti, I = dq dt = 1, A = 1, C s protonin varaus on 1, C

FYSP105/2 VAIHTOVIRTAKOMPONENTIT. 1 Johdanto. 2 Teoreettista taustaa

Mat /Mat Matematiikan peruskurssi C3/KP3-I Harjoitus 2, esimerkkiratkaisut

Esitä koherentin QAM-ilmaisimen lohkokaavio, ja osoita matemaattisesti, että ilmaisimen lähdöstä saadaan kantataajuiset I- ja Q-signaalit ulos.

Mat Tilastollinen päättely 7. harjoitukset / Tehtävät. Hypoteesien testaus. Avainsanat:

Sähkötekiikka muistiinpanot

TASONSIIRTOJEN ja VAHVISTUKSEN SUUNNITTELU OPERAATIOVAHVISTINKYTKENNÖISSÄ

Turingin kone on kuin äärellinen automaatti, jolla on käytössään

Matematiikan tukikurssi

DEE-11110: SÄHKÖTEKNIIKAN PERUSTEET

3.5 Generoivat funktiot ja momentit

1. Tasavirta. Virtapiirin komponenttien piirrosmerkit. Virtapiiriä havainnollistetaan kytkentäkaaviolla

S SÄHKÖTEKNIIKKA Kimmo Silvonen

Magneettinen energia

Ääniohjattu vilkkuvalo ledeillä toteutettuna

Jakso 10. Tasavirrat. Tasaantumisilmiöt. Vaihtovirrat. Sarja- ja lineaaripiirit. Maxwellin yhtälöt. (Kuuluu kurssiin Sähkömagnetismi, LuTK)

SMG-1100: PIIRIANALYYSI I

SÄHKÖTEKNIIKKA. NTUTAS13 Tasasähköpiirit Jussi Hurri kevät 2015

Elektroniikan kaavoja 1 Elektroniikan Perusteet I1 I2 VAIHTOVIRROILLA. Z = R + j * X Z = R*R + X*X

Kahden lausekkeen merkittyä yhtäsuuruutta sanotaan yhtälöksi.

Lineaarialgebra MATH.1040 / Piirianalyysiä 2

Painokerroin-, epsilon-rajoitusehtoja hybridimenetelmät

Diplomi-insinöörien ja arkkitehtien yhteisvalinta - dia-valinta 2013 Insinöörivalinnan fysiikan koe , malliratkaisut

S , FYSIIKKA III (ES), Syksy 2002, LH 4, Loppuviikko 39. Partitiofunktiota käyttäen keskiarvo voidaan kirjoittaa muotoon

Jakso 15. Vaihtovirrat. Sarja- ja lineaaripiirit. Maxwellin yhtälöt

ELEC C4210 SÄHKÖTEKNIIKKA JA ELEKTRONIIKKA Kimmo Silvonen

SÄHKÖTEKNIIKKA. NBIELS13 Tasasähköpiirit Jussi Hurri syksy 2015

Pynnönen Opiskelija: Tarkastaja: Arvio:

r i m i v i = L i = vakio, (2)

COULOMBIN VOIMA JA SÄHKÖKENTTÄ, PISTEVARAUKSET, JATKUVAT VARAUSJAKAUMAT

Matematiikan tukikurssi, kurssikerta 5

4. A priori menetelmät

Sähköstaattinen energia

C 2. + U in C 1. (3 pistettä) ja jännite U C (t), kun kytkin suljetaan ajanhetkellä t = 0 (4 pistettä). Komponenttiarvot ovat

Kuva 1. Ohmin lain kytkentäkaavio. DC; 0 6 V.

Jakso 8. Ampèren laki. B-kentän kenttäviivojen piirtäminen

Yhtälön oikealla puolella on säteen neliö, joten r. = 5 eli r = ± 5. Koska säde on positiivinen, niin r = 5.

HY, MTO / Matemaattisten tieteiden kandiohjelma Tilastollinen päättely II, kevät 2018 Harjoitus 7B Ratkaisuehdotuksia.

3. laskuharjoituskierros, vko 6, ratkaisut

Puupintaisen sandwichkattoelementin. lujuuslaskelmat. Sisältö:

Silmukkavirta- ja solmupistemenetelmä. 1 DEE Piirianalyysi Risto Mikkonen

Transkriptio:

D-000 Pranalyys Harjotus 3 / vkko 5 4.4 Laske kuvan vrta käyttäen energalähteden muunnoksa. Tarkotuksena on saada energalähteden muutokslla ja yhdstämsllä akaan yksnkertanen pr, josta vo Ohmn lan avulla laskea vrran. Muunnetaan vrtalähteet (0 A ja 4 A, joden rnnalla olevat vastukset ovat vastaavassa järjestyksessä ja 5 ) jänntelähteks ja yhdstetään nstä saadut jänntelähteet yhdeks lähteeks (huomaa suunnat!): 5 0 V 4A 4A 4A 0 V 0A 0A 0A 4A 0A 0 V Muunnoksessa vrtalähteden rnnalla olleet vastukset srtyvät sarjaan jänntelähteden kanssa. 4A 0A V Vasemmalla puolella olevat vastukset 5, 4 ja ovat sarjassa, merktään näden yhdstettyä resstanssa :llä 5 4 0 Ω

V Muunnetaan jänntelähteet vrtalähteks, jotta saadaan energalähteet yhdstettyä rnnakkaset vrtalähteethän vo summata keskenään. Muunnoksessa jänntelähteden kanssa sarjassa olleet vastukset ( ja 40 ) srtyvät vrtalähteden rnnalle. 0V 0V 40 0V 0,5 A A 0V Summataan vrtalähteet sekä lasketaan rnnakkan oleven vastusten ja 40 kokonasresstanss: 40 0V,5 A, 8 Ω 40 Muutetaan velä vrtalähde jänntelähteeks, jollon vodaan vrta ratkasta Ohmn lan avulla: 0 V A 0 V 8

4.5 Laske superpostomenetelmää käyttäen 0 teho. :n vastuksen läp kulkeva vrta ja ko. vastuksessa kuluva Lasketaan energalähde kerrallaan 0 Ω:n vastuksen läp oleva vrta. Jänntelähde postetaan korvaamalla se okosululla (suora johdn), koska okosulun yl oleva jännte on nolla. Vrtalähde postetaan korvaamalla se avomella haaralla (pokk oleva haara), koska avomessa haarassa kulkeva vrta on nolla. 0 A:n vrtalähde, el 500 V:n ja A:n lähteden postamsen jälkeen: 3 0 5 00 50 60 600 600 600 600 r r 4 0 Ω:n vastuksen menevä vrta saadaan vrranjaolla: r 6 0 0A r 6 50 5 4 48 0 9,6 A 500 V:n jänntelähde, el 0 A:n ja A:n vrtalähteden postamsen jälkeen: 3 0 3 600 r 00 60 600 600 600 3 r 3 338 600 938 5600 r 0 6 600 6 5600 5600 5600 938 r r 500 r ja vrranjaolla: 6 0 r 50 r 6 4,8 A

A:n vrtalähde, el 500 V:n sekä 0 A:n lähteden postamsen jälkeen: 00 50 60 r r s s r 0 A s 4 4 6 40 ja vrranjaolla: A 0,8 A 0 5 Superpostoperaatteen mukasest kokonasvrta on yksttästen energalähteden vakutusten summa: 0A 500V A 9, 6 4,8 0,8 A 4, 0 A Teho: P 0 4 A 60 W 4.9 Määrää vastuksen 6 läpmenevä vrta muuntamalla verkko kolmo-täht-muunnoksella yksnkertasemmaks. 6 Ω,, 3 9, 4 8, 5, 6 0, 7, 0 V. 4 5 4 Ω, 5 Ω, 5 4 3 5 4 3 45 5 4 r 5 45 3 r 6 s 4 4 5 44 Ω 9 5875 33 r 7,36 Ω s 4 r 8, 695 Ω 798 66 4660 r 6,06 Ω 7633 656 r 7 8,06 Ω 7633 5660 vrranjako s,48 A 6 0,75 A 656 s 6

4. Määrtä alla olevan kuvan vastuksessa syntyvä jänntehävö. 3 8, 4 0.4. 5 V, 3,, Muodostetaan rnnankytketystä vastukssta ja 3 resstanss r : 5 8 r 8 8 5 r 3. :ssa syntyvä jänntehävö on samansuurunen kun r :ssä tapahtuva jänntehävö. r :ssä syntyvä jänntehävö vodaan selvttää jänntteen jaon avulla: r r r 4 85 8 5 3 0,4 5 V,6 V 4.8 Ohesessa prssä vrta 0 on alun pern,5 ma. 0 ma vrtalähde kytketään kuvan osottamalla tavalla. Laske superpostolla 0, kun vrtalähde on kytkettynä. Lasketaan kerrostamsmenetelmän peraatteen mukasest, kunka suuren vrran 0 ma:n vrtalähde akaansaa 8 k :n vastuksen läp. Tarkastellaan ss pelkästään 0 ma:n lähdettä, el postetaan kytkennästä 0 V:n jänntelähde ja 5 ma:n vrtalähde. Jänntelähde postetaan korvaamalla se okosululla (suora johdn), koska okosulun yl oleva jännte on nolla. Vrtalähde postetaan korvaamalla se avomella haaralla (pokk oleva haara), koska avomessa haarassa kulkeva vrta on nolla. Täten kytkennästä tulee seuraavanlanen. 0 ma 0 k :n vastus hävää prstä, koska jänntelähteen pakalle sjotettava suora johdn okosulkee sen. Tällön kytkentään k tulee 0 :n ja 0 k :n rnnankytkentä, jonka yhdstetty 8 k

resstanss on 0, el suora johdn. Nyt k ja 8 k ovat rnnakkan, ja rnnankytkennälle tuleva vrta on 0 ma. 8 k :n vrta 8k saadaan ss käteväst vrranjaolla kaavalla (4.7): 8000 000 000 8000 000 8k 0.0 A ma ta 8k 8000 000 8000 0.0 A ma. 0 ma:n vrtalähde akaansaa ss ma:n vrran 8 k :n vastuksen läp. Vrran suunta on ylhäältä alas. Koska ennen 0 ma:n vrtalähteen kytkemstä 8 k :n vastuksen vrta 0 ol.5 ma ylhäältä alas, 0 ma:n vrtalähteen kytkemsen jälkeen kokonasvrta 0 on kerrostamsmenetelmän peraatteen mukasest: 0 0 8k (.5 ) ma.5 ma.