mmol/l mmol/l Luennon tavoitteet Suomalaisten ruokavalion muutokset Ravitsemukseen liittyvät ongelmat Ravitsemussuositukset Ravitsemustieto viestinnässä Suomalaisten ravinnon saanti ja ravitsemussuositukset 1.3.213 Satu Männistö Dos., akatemiatutkija www.europalehti.fi Kansallinen FINRISKI-terveystutkimus National FINRISK Study 5 vuoden välein 1972-212 Satunnaisotos (n. 1) 25-74 v (1997 asti -64v) 5 aluetta (Lappi 22) Osallistumisaktiivisuus 27: 63 % Lomakkeet ja terveystarkastus, (mittaukset ja verinäytteet ) Vastuuorganisaatio: THL Kolesterolitason muutokset 1982-212 25-64-vuotiaat miehet, FINRISKI 6,4 6,2 6, 5,8 5,6 5,4 5,2 5, 1982 1987 1992 1997 22 27 212 Vuosi Pohjois-Karjala Pohjois-Savo Turku/Loimaa Helsinki/Vantaa Pohjois-Pohjanmaa/Kainuu Muutos 27-212: Vuosi p=.54 Ikävakioitu Laboratoriokorjatut arvot Vartiainen et al. SLL 212;67:2364-7 Vartiainen et al. Tutkimuksesta tiiviisti 1/212, THL. 28.2.213 Kolesterolitason muutokset 1982-212 25-64-vuotiaat naiset, FINRISKI 6,4 6,2 6, 5,8 5,6 5,4 5,2 5, 1982 1987 1992 1997 22 27 212 Vuosi Pohjois-Karjala Pohjois-Savo Turku/Loimaa Helsinki/Vantaa Pohjois-Pohjanmaa/Kainuu 28.2.213 Muutos 27-212: Vuosi p<.1 Ikävakioitu Laboratoriokorjatut arvot Vartiainen et al. SLL 212;67:2364-7 Vartiainen et al. Tutkimuksesta tiiviisti 1/212, THL. www.thl.fi/julkaisut 1
Kansallinen Finravinto-tutkimus National FINDIET Study Tavoite: suomalaisten keskimääräinen ruoan kulutus ja ravintoaineiden saanti 1/3 otos FINRISKI-tutkimuksesta 48 tunnin ruoankäyttöhaastattelu Hyväksytty haastattelu (n=2) Tehty 1982, 1992, 1997, 22, 27, 212 (THL) www.thl.fi/julkaisut Aikuisväestön terveyskäyttäytymisseuranta (AVTK) 1978 lähtien vuosittain toteutettu valtakunnallisesti edustava 5 henkilön satunnaisotos 15-64 v Osallistumisaktiivisuus 56-84 % (211: n=2787) Postitse lähetettävä kyselylomake Terveyteen vaikuttavien tekijöiden esiintyminen ja muuttuminen suomalaisilla aikuisilla Keskeiset tavoitteet suomalaisten ravitsemuksen parantamiseksi ja terveyden ylläpitämiseksi Suomalaiset ravitsemussuositukset, 25 Kovan rasvan saannin vähentäminen ja osittainen korvaaminen pehmeillä rasvoilla Kuitupitoisten hiilihydraattien saannin lisääminen Puhdistettujen sokereiden saannin vähentäminen Suolan (natriumin) saannin vähentäminen Tasapainoinen ja riittävä ravintoaineiden saanti Alkoholin kulutuksen pitäminen kohtuullisena Energian saannin ja kulutuksen tasapainottaminen Kokonaisrasvan ja rasvahappojen päivittäinen saanti miehillä (E%)*, FINRAVINTO 45 Rasvan ja rasvahappojen saanti Finravinto 22 ja 27 (212) 4 35 3 25 E% 2 15 1 5 Kokonaisrasva (~25-35 E%) Tyydyttyneet rasvahapot (~1 E%) Kertatyydyttymättömät rasvahapot (1-15 E%) Monityydyttymättömät rasvahapot (5-1 E%) Suositus EN% 22 27 22 27 Kokonaisrasva 34,9 33,1 32,4 31,2 25-35 36* 36* Tyydyttyneet rh. 14,4 12,9 13,6 12, n.1 14* 14* Yksittäistyyd. rh. 11,8 12, 1,6 1,9 1-15 Monityyd. rh. 5,2 5,9 4,9 5,7 5-1 1982 1992 1997 22 27 212 vuosi - n-3 rasvahapot 1, 1,2 1, 1,2 1 *Kokonaisenergia ei sisällä kuidun sisältämää energiaa. Muutos 27-212: p <.1 Vartiainen et al. Tutkimuksesta tiiviisti 1/212, THL. 28.2.213 Transrasvahapot,5,4,5,4 <1 * 212 2
kg/person/year Tyydyttyneen rasvan lähteet (%) Syötyinä ruokina Voita ja voi-kasviöljylevitettä leivän päällä käyttävien osuus (%), Terveys 2 ja 211, Koskinen ym. 212 Liharuoat Levitteet Juusto Maitovalmisteet Muut ruoat Makeat leivonnaiset Kasvis- ja perunaruoat Pizza Suolaiset leivonnaiset Suklaa, 5, 1, 15, 2, 25, % Food consumption in Finland, 195-21 Tase 16 14 12 1 Hiilihydraatti, en% Kuitu, g/mj Kuitu, g Sakkaroosi, en% 47,1 (43%)* 2,7 24 9,7 5,2 (45%)* 3,2 21 1,5 Suositus 5-6 3 25-35 1* 8 6 4 2 5-52 56-58 62-64 68-7 74-76 8-82 86-88 92-94 98- cereals potatoes fats meat fish fruit & berries vegetables * 212 ** Jos energian tarve on pieni (<8 kj/päivä) Finravinto 27 Tuoreitten kasvisten päivittäinen kulutus Helakorpi ym. AVTK 211 -tutkimus Lautasmalli helpottaa aterian kokoamista www. mmm.fi /ravitsemusneuvottelukunta 3
Sakkaroosi Finravinto 27 Monipuolista ja värikästä Nauttien ja kiireettömästi Kuva: Kotimaiset kasvikset Sakkaroosin lähteet (%) Finravinto 22 Suolan saanti Suomessa 1977-27 25-34v Sokeri, lisätty* (15) Mehujuoma* (14) Virv.juomat* (11) Jogurtit* (8) Täysmehut* (7) Makeiset* (7) Hedelmät (5) Kahvileipä* (4) Makeat leivonn. (4) 55-64 v Sokeri, lisätty (3) Hedelmät (8) Mehujuoma (7) Kahvileipä (7) Kiisselit* (7) Hillo (5) Makeat leivonn. (5) Jogurtti (4) Virvoitusjuomat (3) 25-34v Mehujuoma* (12) Jogurtti* (11) Makeiset* (1) Suklaa* (8) Täysmehu* (7) Hedelmät* (7) Sokeri, lisätty* (5) Virvoitusjuomat* (5) Makeat leivonn.* (4) Kuvat: Elintarviketeollisuusliitto 55-64v Hedelmät (13) Kiisselit* (1) Sokeri, lisätty (1) Hillo* (8) Makeat leivonn. (7) Kahvileipä (7) Mehujuoma (6) Täysmehu (6) Jogurtti (5) 18 16 14 12 1 g/vrk 8 6 4 2 1977 1979 1981 1982 1987 1991 1992 1994 1997 Vuosi Sources: 1998 22 27 Laskettu, miehet Laskettu, naiset 24 t virtsa, miehet 24 t virtsa, naiset Suklaa* (3) Täysmehu (3) Kahvileipä* (4) Suklaa (3) Karvonen ym. 1977, Nissinen ym. 1982, Pietinen ym. 1981, Pietinen ym.199, Valsta 1992, KTL/ FINDIET 1992, 1997, 22 and 27 Studies Suolan saannin lasku on pysähtynyt: FINRAVINTO 212 Vitamiinien ja kivennäisaineiden saanti verrattuna suosituksiin, miehet (Finriski 27) Työikäisten miesten ja naisten suolan saanti vuosina 1992-212 14 12 1 8 g/vrk 6 4 2 1992 1997 22 27 212 Vuosi 1 g NaCl =,4 g Na, 1 g Na = 2.5 g NaCl Syömme muiden tekemää ruokaa Suola saadaan 7-8% ostetuista elintarvikkeista ja ruoista 4
Ravintoainevalmisteet Vitamiinien riittämätön saanti Suomessa historiaa Normaalisti ruoan täydennykseksi ei tarvita erityisvalmisteita. Tavallinen kaupasta saatava ruoka riittää takaamaan tarvitsemamme vitamiinit. Harvardin ravitsemussuositukset - yksi monivitamiinipilleri päivässä yhdessä terveellisen ruokavalion kanssa voi olla monille hyvä ratkaisu. Vankka tieteellinen näyttö hyödyistä puuttuu. Ihmiset hakevat helppoja ratkaisuja. Pillereillä ei voi korvata ruokavalion todellisia ongelmia. Luonnon vitamiinipillerit: hedelmät ja kasvikset (sis. satoja ravintoaineita) Setti-syövänehkäisytutkimus: beetakaroteeni Liikasaanti Ruoka: ei liikasaannin riskiä Vitamiinivalmisteet + vitaminoidut elintarvikkeet: riski kasvaa, kun käytetään useita valmisteita yhtäaikaa - voi haitata toisen rav.aineen imeytymistä ja hyväksikäyttöä (jopa myrkytysoireita) Ravintovalmisteiden käyttö Finravinto 27 Käyttö yleistä (33 % miehistä ja 52 % naisista) Eniten käytetyt: monivitamiini- ja kivennäisainevalmisteet, rasvahappovalmisteet Väärät ihmiset käyttävät saavat jo ruokavaliostaan enemmän vitamiineja ja kivennäisaineita Suositeltavat ravitsemukselliset lisät - jatkuu Paljon sisällä olevat (ikäihmiset) D-vitamiini Energian saanti pidemmän aikaa poikkeuksellisen pieni (laihdutus) Monivitamiinivalmiste Vegaanit B12-vit, D-vitamiini (talviaika), Ca, Fe 5
kg/m2 kg/m2 211: 1, litraa/asukas 1 % raittiita juovat 1/4 alkoholista 58 % miehistä ja 35 % naisista juo alkoholia vähintään viikoittain 1 % juo puolet alkoholista. Alkoholia käyttävillä alkoholin osuus energiasta lähes 2* suositukseen verrattuna (max. 5 E%). Työikäisten yleisin kuolinsyy 12.12.211 Satu Männistö Valvira ja THL, 212 Huhtanen ym. 211 www. Tilastokeskus.fi Finravinto 22 Painoindeksin muutokset 1972-212 3-59-vuotiaat miehet, FINRISKI Painoindeksin muutokset 1972-212 3-59-vuotiaat naiset, FINRISKI 29, 29, 28, 28, 27, 27, Pohjois-Karjala 26, Pohjois-Karjala Kuopio 26, Kuopio Turku/Loimaa Helsinki 25, Turku/Loimaa 25, Pohjois-Pohjanmaa/Kainuu Helsinki 24, 24, 23, 1972 1977 1982 1987 1992 1997 22 27 212 23, 1972 1977 1982 1987 1992 1997 22 27 212 Männistö et al. Tutkimuksesta tiiviisti 4/212, THL. Männistö et al. Tutkimuksesta tiiviisti 4/212, THL. Ylipainon ja lihavuuden muutos 27-212 25-64-vuotiaat miehet ja naiset, FINRISKI 14 Työikäisten miesten ja naisten kokonaisenergian* (MJ) saanti vuosina 1982-212. FINRISKI 27 25-64 v n=484 FINRISKI 212 25-64 v n=4399 p-arvo 12 BMI (kg/m 2 ) 25 (%) 3 (%) 27, 65,9 18,8 27,1 66,3 2,4,42,76,17 1 8 Vyötärö (cm) >1 cm (%) 96,5 31,8 96,1 31,,29,59 MJ 6 BMI (kg/m 2 ) 25 (%) 3 (%) 26,3 49,5 18,3 26, 46,4 19,,7,4,51 4 Vyötärö (cm) >9 (%) 86,6 3,9 85,4 29,7,1,38 2 Väestöpainotettu ja ikävakioitu Männistö et al. Tutkimuksesta tiiviisti 4/212, THL. 1982 1992 1997 22 27 212 Vuosi * Kokonaisenergiaan ei ole sisällytetty kuidun sisältämää energiaa. 28.2.213 6
Changes in diet and long-term weight gain in women and men Mozaffarian D ym. N Engl J Med. 211 Työikäisistä suomalaisista 5% suosituksen mukaisesti kestävyysliikuntaa 1% suosituksen mukaisesti lihaskuntoa 2% liikkumattomia Eläkeikää lähestyvistä suositusten mukaisesti liikkuu muutama prosentti (Husu et al. 211) NHS: n=5, 2 v NHS: n=48, 12 v HPFS: n=22, 2 v All weight changes were adjusted simultaneously for age, baseline body-mass index, sleep duration, and changes in smoking status, physical activity, television watching, alcohol use, and all of the dietary factors shown. Energian saantitrendit, USA (n=6338) Ikäryhmät 1978 1995 2-18 v ruoka naposteltavat yhteensä 4-59 v ruoka naposteltavat yhteensä 6+ v ruoka naposteltavat yhteensä Nielsen ym. 22 16 267 184 1572 175 1747 1495 128 1619 1549** 4** 1958** 1632** 323** 1954** 146** 228** 1633 Pakkaukset ja annokset Mitä ravitsemussuositus tarkoittaa? French paradox ruokavaliossa rasvaa ja kolesterolia vähemmän sydän- ja verisuonitauteja vähemmän lihavuutta Nykyisin tavoitteena on terveyden edistäminen (ja ylläpito), aikaisemmin puutostilat. Suositeltava saanti - tyydyttää ravintoaineen tarpeen ja ylläpitää hyvän ravitsemustilan lähes kaikilla terveillä ihmisillä (97,5%). Lasketaan lisäämällä kahden standardipoikkeaman suuruinen varmuusmarginaali keskimääräiseen tarpeeseen. Suurin hyväksyttävä päiväsaanti on ravintoaineen pitkäaikaisen saannin enimmäisraja, jonka ylittävä saanti saattaa aiheuttaa terveydellisiä haittoja. Pelkkä ravinto ei yleensä riitä, vaan tarvitaan monia samanaikaisesti käytettyjä ravintoainevalmisteita 7
Esimerkkejä ravitsemussuosituksista (25: 31-6 v) Ravintoaine Saantisuositus Suurin hyv. saanti A-vitamiini, RE 9, 7 3 D-vitamiini, g 7,5 5 E-vitamiini, a-te 1, 8 3 Kalsium, mg 8 25 Seleeni, g 5, 4 3 Suomalaiset ravitsemussuositukset Väestötasolle (!), kohtalaisesti liikkuville ihmisille vain varauksella yksilöille, koska ravinnon tarve vaihtelee suuresti Ilmoitetaan tavallisesti vrk-kohti. Tarkoittaa kuitenkin keskimääräistä saantia pitkähköllä aikavälillä, esim kk. Takaa täysipainoisen ravintoaineiden saannin Otettu huomioon eräitä erityisryhmiä (esim. raskaus ja imetys). Sopivat sellaisenaan esim. tyypin 2 diabeetikoille, ja henkilöille joilla on verenpaine tai veren rasva-arvot koholla. 25: 1. kerran ravinto+liikuntasuositukset Erityisryhmien ravitsemussuositukset www.mmm.fi/ravitsemusneuvottelukunta Lapset sekä odottavat ja imettävät äidit; päivähoitoruokailu Kouluruokailu Opiskelijaruokailu ammatillisissa oppilaitoksissa Työpaikkaruokailu Sairaalat ja hoitolaitokset Vanhusten ruokailu Vankeinhoitolaitokset Puolustusvoimat Urheilijat; Huippu-urheilijat Helakorpi ym. 21 AVTK Ravitsemustieto mediassa Aihe kiinnostaa aikakauslehtiä, radiota ja televisiota Tieto terveellisestä ravinnosta ja oikeista elämäntavoista pistää pään pyörälle. Se mikä oli eilen terveellistä onkin tänään kiellettyä. Tietoa tarjolla paljon - osittain ristiriitaista ja pinnallista. (Väite:asiantuntijatkin eri mieltä ei pidä paikkansa) Jokainen ruoan asiantuntija. Palstatilaa kritiikittömästi ihmedieeteille ja ravitsemuksen toisinajattelijoille. Tiede ei ole mielipideasia. Yksilötason kokemukset yleistetään ja vallitseva tutkimustieto kyseenalaistetaan subjektiivisin perustein Yksittäiset tutkimustulokset tuodaan usein liian pikaisesti julkisuuteen. Kokonaisuus unohtuu. Esim. suklaasta löytyvä suoja-aine vs. kasvisten syönti suojaa sydäninfarktilta Ihmiset hakevat nopeita tuloksia (laihdutus, pillerit) Henkilöitä, jotka eniten tarvisisivat tietoa, ei saavuteta Maalaisjärki! Suuret linjaukset ja käsitykset terveellisestä ruokavaliosta eivät muutu hetkessä Pitäisi muistaa tuotteisiin liittyvä kaupallisuus 8