KAUPUNKIYMPÄRISTÖN PALVELUALUE TALOUSARVION KÄYTTÖSUUNNITELMA VUODELLE 2015

KAUPUNKIYMPÄRISTÖN PALVELUALUE TALOUSARVION KÄYTTÖSUUNNITELMA VUODELLE 2015 Kaupunkirakennelautakunnan käyttösuunnitelman päätöskokous 21.1.2015

Kuopion kaupunki Pöytäkirja xx/2015 1 (9) Kaupunkirakennelautakunta 3 21.01.2015 3 Asianro 239/02.02.00/2015 Kaupunkiympäristön palvelualueen talousarvion käyttösuunnitelma 2015 Henkilöstö ja talouspäällikkö Anne Simonen Ruuskanen Johdon tukipalvelut kyp 1. Käyttötalous Kaupunginvaltuusto hyväksyi 15.12.2014 kokouksessaan talousarvion vuodelle 2015 sekä toiminta ja taloussuunnitelman vuosille 2015 2018. Lautakuntien tehtävänä on hyväksyä palvelualueiden käyttö ja hankesuunnitelmat. Suunnitelmien ja tavoitteiden asettamisen tulee perustua valtuuston talousarviossa asettamiin tavoitteisiin. Käyttösuunnitelmiin tulee sisällyttää talouden tasapainottamiseksi toteutettavat toiminnan sopeuttamis ja tehostamistoimenpiteet ja ne tulee kohdentaa asianmukaisesti. Yksiköiden tulee määrittää toimenpiteiden etenemisestä vastaavat henkilöt. Mikäli toimenpiteet edellyttävät erillistä päätöksentekoa, tulee ne valmistella huolellisesti ja viivytyksettä päätöksentekoon siten, että toimenpiteiden toteuttaminen mahdollistaa parhaan mahdollisen toiminnallisen ja taloudellisen tuloksen vallitsevassa taloudellisessa tilanteessa. Toimenpiteiden ja niiden vaikutusten toteutumista seurataan kuukausiraportoinnin ja osavuosikatsausten yhteydessä. Lautakunnat hyväksyvät käyttö ja hankesuunnitelmissa valtuuston päättämän talousarvion määrärahojen ja tuloarvioiden jaon palvelualueensa avainprosesseille sekä tarvittaessa palveluprosesseille, hankkeille ja kohteille ja hyväksyvät samalla niille tavoitteet. Käyttö ja mahdollisia investointihankesuunnitelmia laadittaessa lautakuntien ja palvelualuejohtajien on huolehdittava, että palvelualueen toiminta suunnitellaan valtuuston päättämien määrärahojen ja tuloarvioiden puitteissa ja että palvelualueille asetettavat osatavoitteet tukevat osaltaan kaupunginvaltuuston hyväksymien strategisten tavoitteiden toteuttamista. Lautakuntien ja kaupunginhallituksen asettamat osatavoitteet, osamäärärahat ja osatuloarviot sitovat toimielimen alaista viranhaltijaa ja työntekijää samalla tavoin kuin muukin toimielimen tekemä päätös.

Kuopion kaupunki Pöytäkirja xx/2015 2 (9) Kaupunkirakennelautakunta 3 21.01.2015 Käyttö ja hankesuunnitelmat on laadittava siten, että talousarviovuoden aikana voidaan seurata talousarvion toteutumista kunkin yksikön osalta valtuustoon nähden sitovia määrärahoja, tuloarvioita tai toimintakatetta vastaavasti. Samalla tavoin lautakuntien ja kaupunginhallituksen asettamien tavoitteiden toteutumista tulee voida seurata. Kaupunkiympäristön ja hyvinvoinnin edistämisen palvelualueiden sekä konsernipalvelun talousarvioihin sisältyy avainprosessina tai palveluprosessina nettositovia yksiköitä, joiden sitovuustasona on toimintakate. Näiden yksiköiden käyttösuunnitelmat tulee laatia valtuuston päättämään talousarvioon. Talousarvioon sisältyvät kohdentamattomat tasapainottamis ja sopeutustoimenpiteet on valmisteltava ja sisällytettävä käyttösuunnitelmiin siten, että niiden toteutuminen on seurattavissa talousarviovuoden aikana. Lautakunnat ja tilivelvolliset viranhaltijat ovat vastuussa palvelualueensa toiminnallisten ja taloudellisten tavoitteiden toteuttamisesta. Investointihankkeiden budjetoinnissa tulee huomioida investoinnista aiheutuvat menot ja rahoitusosuuksina tai omaisuuden myyntinä saatavat tulot. Hankesuunnitelmat tulee hyväksyä viimeistään käyttösuunnitelmien hyväksymisen yhteydessä. Käyttö ja hankesuunnitelmista tulee ilmetä sitovuustaso lautakuntaan nähden. Palvelualueiden osalta lautakuntien tulee hyväksyä käyttösuunnitelmat viimeistään tammikuun 2015 loppuun mennessä. Lautakuntien hyväksymät käyttösuunnitelmat annetaan kaupunginhallitukselle tiedoksi 9.2.2015 ja samassa yhteydessä kaupunginhallitus hyväksyy konsernipalvelun ja vetovoimaisuuden palvelualueen käyttösuunnitelmat. Kaupunginvaltuustolle järjestetään infotilaisuus käyttösuunnitelmista alustavan aikataulun mukaan 23.2.2015. Toiminnan painopisteet Tonttitarjonnan riittävyyden ja monipuolisuuden varmistaminen edellyttää kaupungin kasvuohjelman mukaisten alueiden sekä täydennysrakentamisalueiden asemakaavoitusta ja kunnallistekniikan rakentamista sekä aktiivista maanhankintaa. Painopisteenä on myös maankäyttösopimusten tekeminen täydennysrakentamis ja muutoskaava alueilla. Savilahti, Lehtoniemen pohjoisosa ja Hiltulanlahti ovat suunnittelun painopisteinä vuoden 2015 toiminnassa. Suunnittelussa näkyy entistäkin korostuneemmin täydennysrakentaminen. Kunnallistekninen rakentaminen painottuu Keilanrannan, Keilanrinteen, Maljalahden ja Hiltulanlahden asuntoalueille. Savilahden 70 ha:n keskeisen maa alueen siirryttyä kaupungille, on käynnistetty ja resursoidaan lähivuosille alueen suunnittelun erillinen hanke. Kävelykeskustan rakentamistyöt viimeistellään vuonna 2015.

Kuopion kaupunki Pöytäkirja xx/2015 3 (9) Kaupunkirakennelautakunta 3 21.01.2015 Ilmastopoliittisen ohjelman ja energiatehokkuussopimuksen toteuttaminen sekä kestävän kehityksen huomioon ottaminen on edelleen tärkeä painopistealue. Ilmastopoliittiseen ohjelmaan sisältyvien tavoitteiden toteuttaminen ja seuranta edellyttävät myös työkalujen kehittämistä ilmastovaikutusten tunnistamiseen ja arviointiin suunnittelun apuvälineiksi sekä mahdollisimman tarkkaa tietoa kasvihuonekaasupäästöjen kehityksestä. Myös luonnon monimuotoisuuden turvaaminen ja edistäminen sekä vieraslajien torjunta ovat painopisteinä. Pysäköintitoiminta Kaupunginvaltuuston 8.12.2014 päätöksen mukaisesti kaupungin pysäköintilaitoksissa, kadunvarsilla ja muilla pysäköintialueillaan tapahtuva maksullinen pysäköintiliiketoiminta siirtyy Kuopion Pysäköinti Oy:n hoidettavaksi. Sopimus pysäköintitoiminnan operoinnista laaditaan liikkeen luovutus tyyppiseksi henkilöstön siirtymisen, voimassaolevien sopimusten siirtämisen sekä osapuolten oikeuksien ja velvollisuuksien osalta. Henkilöstön osalta järjestelyn toteuttamista on valmisteltu siten, että kaupungin pysäköintitoimintaa hoitavan henkilöstön kanssa on käyty lakisääteiset yhteistoimintaneuvottelut koskien suunniteltua järjestelyä ja sen periaatteita. Yhteistoimintaneuvottelut on tältä osin saatettu yksimielisesti päätökseen 17.11.2014. Järjestelyä koskevan päätöksenteon jälkeen on vielä käynnistettävä erilliset yhteistoimintaneuvottelut koskien henkilöstön siirtymistä Kuopion Pysäköinti Oy:n palvelukseen kaupungin ja Kuopion Pysäköinti Oy:n välillä tehdyn sopimuksen nojalla. Tavoiteaikataulun mukaan toiminta siirtyy Kuopion Pysäköinti Oy:lle 31.3.2015 mennessä. Toiminta jatkuu keskeytyksettä siirron yhteydessä. Kaupunkiympäristön palvelualue hoitaa pysäköinnin operointia siirtohetkeen saakka ja maksaa pysäköintilaitoksista sekä kadunvarsien lippuautomaateista ja muusta tarvittavasta laitteistosta tältä ajalta vuokraa Kuopion Pysäköinti Oy:lle, vastaa toiminnan käyttökuluista ja kerää pysäköintitulot. Siirron tapahduttua tehdään tekninen talousarviomuutos kaupunkiympäristön palvelualueen osalta. Keskeisimmät toimenpiteet tavoitteiden saavuttamiseksi Varmistaakseen hankitun maaomaisuuden mahdollistaman tulovirran, palvelualue suuntaa resursseja erityisesti tuloa tuottaviin toimenpiteisiin. Suunnittelulla, tonttituotannolla ja kunnallistekniikan rakentamisella sekä koko prosessin tiiviillä yhteistyöllä varmistetaan tonttivarannon riittävyys ja houkuttelevuus. Samalla kiinnitetään entistäkin enemmän huomiota tuleviin hoito ja ylläpitokustannuksiin. Maaomaisuuden ja kaupungin käytöstä poistuvien kiinteistöjen jalostusta ja myyntiä tehostetaan edelleen mm. aktiivisella yhteistyöllä rakentajien kanssa.

Kuopion kaupunki Pöytäkirja xx/2015 4 (9) Kaupunkirakennelautakunta 3 21.01.2015 Kaupunkirakenteen tiivistämiseksi lisätään täydennysrakentamista. Tuottavuushyödyt tulevat sekä investoinneissa että käyttötaloudessa. Samalla mahdollistetaan toimiva, kustannustehokas ja energiatehokas palvelurakenne ja edistetään Kuopion kaupunkirakennemallin kävelykaupunki, joukkoliikennekaupunki, autokaupunki kehitystä. Kaupunkiympäristön palvelualueella on pystytty viime vuosina eri toimenpitein hillitsemään henkilöstö ja toimitilakulujen kasvua. Henkilöstön tiimiyttämisen ja vastuuttamisen jatkamiseksi sekä tuotto ja kustannustietoisuuden lisäämiseksi käynnistetään talousosaamista vahvistavaa sisäistä koulutusta. Toimitiloja tiivistetään vuosina 2015 2016 siten, että koko palvelualueen henkilöstö voidaan sijoittaa nykyiseen toimitaloon. Ohessa edistetään jousto ja etätyötä myös työhyvinvoinnin ja ekologisuuden näkökulmasta. Toimitila ja työskentelyratkaisuissa kuten muussakin toiminnassa toteutetaan energiatehokkuutta. Asiakaspalvelun ja kaupungin henkilöstövoimavarojen tuottavan käytön parantamiseksi kehitetään edelleen sähköisiä palveluita. Mm. rakennuslupahakemuksien siirtäminen pääosin verkkoon ja maksujärjestelmien kehittäminen vaativat panostusta vuosina 2015 2016. Tuottavuushyödyt alkavat näkyä merkittävämmin vuoden 2016 aikana. Yhteistyön sujuvoittamiseksi ja resurssien ohjauksen varmistamiseksi toteutetaan vuoden 2015 aikana hyvinvoinnin edistämisen palvelualueen ulkoilu ja virkistyspalveluiden yksikön sijoittuminen yhteisiin tiloihin kaupunkiympäristön palvelualueen kanssa. Tavoitteena on tiimiytyminen yli palvelualuerajan ja sen myötä asiakaslähtöisyyden, suunnittelun ja toteutuksen sekä resurssien yhteiskäytön myötä saavutettava tuottavuus ja tehokkuus. Myös yleiskaavoituksen ja asemakaavoituksen saumaton yhteistyö on syytä varmistaa. Kunnossapidon lähivuosien keskeinen haaste on kustannusten optimointi. Optimointia jatketaan laajentamalla alueurakkamallia ja parantamalla edelleen tilaajaosaamista. Alueurakoinnin osalta suunnitellaan pohjoisen alueen kilpailuttamista vuonna 2015. Käyttösuunnitelman laskentaperusteet Palkkamenojen budjetoinnissa on otettu huomioon voimassa olevien sopimusten mukainen palkkakehitys ja henkilötyövuosien vähennystavoite. Käyttösuunnitelmaan on varattu varhaiseläkemenoperusteinen varhe maksu ja eläkemenoperusteinen maksu eläkevakuutuksen ilmoittamien määrien mukaisesti. KUEL maksu on 17,20 % palkkasummasta ja muut henkilösivukulut laskettuina palkkasummasta ovat: sosiaaliturvamaksu 2,08 % työttömyysvakuutusmaksu 3,15 %

Kuopion kaupunki Pöytäkirja xx/2015 5 (9) Kaupunkirakennelautakunta 3 21.01.2015 tapaturmavakuutusmaksu 0,46 % Sisäiset vuokrat on budjetoitu tilakeskuksen kanssa tehtyjen vuokrasopimusten mukaisina ja atk palvelut Istekki Oy:n kanssa tehtyjen sopimusten mukaisina. Muut sisäiset erät on budjetoitu niin, että ne ovat samansuuruiset palvelun ostajalla ja myyjällä. Työllisyysmäärärahojen käyttöä koordinoi keskitetysti työllistymisen yksikkö ja määräraha on budjetoitu kokonaisuudessaan työllistymisen yksikön kustannuspaikalle. Työllistymisen yksiköllä on sekä tuloja että menoja koskeva seuranta ja raportointivastuu työllistämismäärärahojen toteutumisesta. Palvelualueet eivät tee työllistämisen määrärahamuutoksia mutta palvelualueet voivat seurata työllistämismäärärahojen käyttöä palveluprosessi tasoisesti. Henkilöstö Kaupunki on asettanut henkilöstöohjelmassaan tavoitteeksi tuloksellisuuden ja työelämän laadun samanaikainen kehittämisen. Tässä työssä esimies ja työyksikön henkilöstö ovat itse avainasemassa. He voivat yhdessä vaikuttaa työpaikkansa henkilöstökustannuksiin vähentänen mm. tekemättömän työn kustannuksia (sairauspoissaolot, työtapaturmat, työkyvyttömyyseläkkeet, työterveyshuolto). Henkilöstötyön tuottavuuden näkökulmasta tavoitteena on, että esimies kehittää omia taitojaan henkilöstöjohtamisessa ja työntekijä omia työyhteisötaitojaan. Esimiesten henkilöstöjohtamistaitojen painopisteitä ovat ennakoiva henkilöstösuunnittelu sisäisen liikkuvuuden kehittäminen henkilöstön suunnitelmallinen hankinta ja vähentäminen varautuminen henkilöstön saatavuuteen osaamisen johtaminen ja kehittäminen kannustava palkkaus työhyvinvoinnin johtaminen ja edistäminen strategisen henkilöstötiedon tuottaminen ja käyttäminen henkilöstön työyhteisötaitojen painopisteitä ovat kehitys ja arviointikeskustelu työpaikkakokous

Kuopion kaupunki Pöytäkirja xx/2015 6 (9) Kaupunkirakennelautakunta 3 21.01.2015 tiimityötaidot yhteistyötaidot tuottavuuden ja toiminnan henkilöstölähtöinen kehittäminen Kaupunkiympäristön vastuualueet ovat laatineet henkilöstösuunnitelmat, joissa on huomioitu henkilöstöohjelman mukaiset tavoitteet ja toimenpiteet pidemmälle aikavälille. Henkilöstön asemaan vaikuttavana toimenpiteenä kaupunginvaltuuston hyväksymä talousarvio sisältää kaupunkitasolla 5 M :n henkilöstötyön tuottavuutta lisäävän säästövelvoitteen. Säästövelvoite on kohdennettu palvelualueille, taseyksiköille ja liikelaitoksille bruttoansioiden (aj. 1.1. 31.10.2014) ja asiakaspalvelujen ostomäärärahojen (v. 2014 talousarvio) suhteessa. Kaupunkiympäristön palvelualueen säästövelvoite 140 200 toteutetaan seuraavilla toimenpiteillä: rekrytointien viivästyttämisellä sijaisten / määräaikaisten käyttöä vähentämällä lomapalkkavelkaa vähentämällä Maaningan kuntaliitos Talousarvion valmistelu toteutettiin yhteistyössä Maaningan viranhaltijoiden kanssa samaa ohjetta noudattaen erillisiin valmistelupohjiin Kuopion kaupungin organisaatiorakenteen mukaisena. Valmisteltu aineisto yhdistettiin kaupunginjohtajan esitysvaiheessa yhdeksi esitykseksi, joten käyttösuunnitelma sisältää nyt sekä Kuopion että Maaningan määrärahat sekä henkilöstön kaupunginhallituksen hyväksymän sijoitussuunnitelman mukaisena. Kaupunkiympäristön palvelualueelle siirtyi vuoden alusta Maaningalta 3 henkilöä. Kaupunkiympäristön palvelualueen toimintatuotot ja kulut vuodelle 2015 TOT 2013 TA 2014 KS 2015 Tulot 39 523 040 34 490 443 48 294 018 Menot 37 722 936 38 217 264 52 201 129 Netto 1 800 104 3 726 821 3 907 111

Kuopion kaupunki Pöytäkirja xx/2015 7 (9) Kaupunkirakennelautakunta 3 21.01.2015 2. Investoinnit Investoinnit painottuvat uusille asuinalueille Keilanrannan, Keilanrinteen, Maljalahden ja Hiltulanlahden asuntoalueille. Maanhankinnan määrärahaa on lisätty normaalitasoon verrattuna. Investointimäärärahat vuodelle 2015 kokonaisuudessaan ovat:

Kuopion kaupunki Pöytäkirja xx/2015 8 (9) Kaupunkirakennelautakunta 3 21.01.2015 Maa ja vesialueet (brutto) Yhdyskuntarakentaminen Urheilu ja virkistysalueet Lähiliikuntapaikat Yleiset alueet ja puistot Satama Kunnallistekniikka yht. - Uudisrakentaminen - Elinkeinoalueet - Saneeraus - Kävelykeskusta - Muut TA 2014 1000 (netto) 8 800 (12,8 M ) 13 624 2 100 50 945 0 10 529 5 707 600 1 950 1 722 550 TA / KS 2015 1000 (netto) 1 000 (6 M ) 14 815 2 520 (HYV) 225 (HYV) 1 055 0 11 015 7 605 600 1 860 400 550 Koneet ja kalusto 158 60 YHTEENSÄ 22 582 15 875 Investointien kohdeluettelot hyväksyessään lautakunta määrittelee ko. määrärahojen käyttökohteet. Liiteaineistossa on esitetty yhdyskuntarakentaminen kokonaisuudessaan, mutta urheilu ja virkistysalueiden sekä lähiliikuntapaikkojen rakentamisen kohteista päättää hyvinvoinnin edistämisen lautakunta. Kaupunkiympäristön palvelualueen vuoden 2015 talousarvion käyttösuunnitelma on esitelty kaupunkirakennelautakunnalle käyttösuunnitelmaseminaarissa 17.12.2014. Vaikutusten arviointi Esitys Esitän, että lautakunta hyväksyy kaupunkiympäristön palvelualueen talousarvion käyttösuunnitelman ja investointien kohdeluettelot vuodelle 2015. Liitteet 1 239/2015 Käyttösuunnitelma 21.1.2015 Valmistelija

Kuopion kaupunki Pöytäkirja xx/2015 9 (9) Kaupunkirakennelautakunta 3 21.01.2015 Anne Simonen Ruuskanen puh. 044 718 5116 etunimi.sukunimi(at)kuopio.fi Päätösehdotus Palvelualuejohtaja Jarmo Pirhonen Lautakunta hyväksyy henkilöstö ja talouspäällikön esityksen. Päätös Päätösehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. Merkitään, että ympäristöjohtaja Lea Pöyhönen poistui kokouksesta tämän asian käsittelyn jälkeen.

Kuopion kaupunki Kaupunkiympäristön palvelualue KÄYTTÖSUUNNITELMA 2015 Sivu 1. TALOUSARVION SITOVUUSMÄÄRÄYKSET 5 2. KAUPUNKIYMPÄRISTÖN PALVELUALUEEN KUVAUS 7 3. AVAINPROSESSIEN TOIMINNAN PAINOPISTEET SEKÄ TOIMINNALLISET TAVOITTEET JA TOIMENPITEET Kaupunkiympäristön suunnittelupalvelut 17 Rakentamisen kunnossapidon palvelut 25 Maaomaisuuden hallintapalvelut 34 Ympäristö- ja rakennusvalvontapalvelut 44 4. MÄÄRÄRAHOJEN ERITTELY AVAINPROSESSEITTAIN 49 5. TULOSLASKELMAT 51 6. AVUSTUKSET 57 7. MITTARIT 58 8. HENKILÖSTÖ- JA KOULUTUSSUUNNITELMA 65 9. INVESTOINNIT Investointien kohdeluettelot 74 10. INFORMATIIVINEN AINEISTO 83 Kaupunkiympäristön palvelualueen tulot ja menot tileittäin 85 Ostopalvelujen erittely 89 Avainprosessien määrärahat palveluprosesseittain 91 3

Kuopion kaupunki Kaupunkiympäristön palvelualue 4

1. TALOUSARVION SITOVUUS Talousarvion sitovuus (Kaupunkiympäristön palvelualuetta koskevat osat valtuuston hyväksymän talousarvion sitovuusmääräyksistä) Talousarviossa valtuusto hyväksyy kunnan toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet. Toiminnassa ja taloudessa on noudatettava talousarviota. Talousarvioon tehtävistä muutoksista päättää valtuusto. Tehtävät on hoidettava taloudellisesti ja järkevästi ja vastuu toiminnallisesta ja taloudellisesta tuloksesta on määriteltävä selkeästi. Toiminnallisen ja taloudellisen vallan ja vastuun hajauttaminen ovat välttämättömiä joustavan ja tuloksellisen toiminnan edellytyksiä. Vastuu toiminnallisesta ja taloudellisesta tuloksesta on johtosääntöjen ja delegointipäätösten mukaisesti jokaisella yksiköllä ja yksilöllä. Toiminta- ja taloussuunnitelmilla osoitetaan toiminnan ja talouden tavoitteet. Lautakunnat hyväksyvät käyttö- ja hankesuunnitelmissa talousarviossa päätettyjen määrärahojen ja tuloarvioiden jaon palvelualueensa avainprosesseille sekä tarvittaessa palveluprosesseille, hankkeille ja kohteille ja hyväksyvät samalla niille tavoitteet. Lauta- ja johtokunnat hyväksyvät tulosbudjettinsa valtuuston päättämien sitovien erien mukaisina. Käyttö- ja mahdollisia investointihankesuunnitelmia laadittaessa lautakuntien ja palvelualuejohtajien on huolehdittava, että palvelualueen toiminta suunnitellaan valtuuston päättämien määrärahojen ja tuloarvioiden puitteissa ja että palvelualueille asetettavat osatavoitteet tukevat osaltaan kaupunginvaltuuston hyväksymien strategisten tavoitteiden toteuttamista. Käyttösuunnitelmiin tulee sisällyttää talouden tasapainottamiseksi toteutettavat toiminnan sopeuttamis- ja tehostamistoimenpiteet. Mikäli toimenpiteet edellyttävät erillistä päätöksentekoa, tulee ne valmistella huolellisesti ja viivytyksettä päätöksentekoon siten, että toimenpiteiden toteuttaminen mahdollistaa parhaan mahdollisen toiminnallisen ja taloudellisen tuloksen vallitsevassa taloudellisessa tilanteessa. Lauta- ja johtokunnat sekä tilivelvolliset viranhaltijat ovat tulosvastuussa palvelualueensa, taseyksikkönsä tai liikelaitoksen toiminnallisten ja taloudellisten tavoitteiden toteuttamisesta. Tilivuoden aikana toiminta tulee toteuttaa siten, että talousarvioon ei tarvita valtuustoon nähden sitovien määrärahojen lisäyksiä tai tuloarvion vähennyksiä. Mikäli talousseurannan yhteydessä ilmenee määrärahavajetta tai ennakoidaan tuloarvion alittuvan, tulee välittömästi valmistella ja toteuttaa toimenpiteet tilanteen oikaisemiseksi palvelualueen talousarvion puitteissa. Talousarviossa pysymiseksi on tarvittaessa tarkistettava palvelualueen toiminta- ja käyttösuunnitelmia. Lautakuntien ja palvelualueiden johtoryhmien tulee seurata säännöllisesti talousarvion toteutumista ja ryhtyä välittömiin toimenpiteisiin tilanteen niin vaatiessa. 5

Kaupunginvaltuustoon nähden sitovia eriä ovat bruttobudjetoiduilla yksiköillä toimintatulojen ja menojen yhteissummat sekä nettobudjetoiduilla yksiköillä toimintakate. Kaupunginhallituksella on kuitenkin oikeus seurannan perustaksi muuttaa sellaisia palvelualueiden välisiä tuloarvioita ja määrärahoja, joilla ei ole kaupunkitasolla vaikutusta toimintakatteeseen sekä sellaisia ulkopuolisella rahoituksella toteutettavien hankkeiden tuloarvioita ja määrärahoja, joilla ei ole vaikutusta palvelualueen talousarvion toimintakatteeseen. Kaupunkiympäristön palvelualueella noudatetaan bruttositovuutta kuitenkin niin, että palvelualueen sisällä alueelliselle rakennusvalvonnalle on valtuusto osoittanut määrärahat nettomääräisenä. Investointien sitovuus ja toimintaperiaatteet Investointiosan menot ja tulot ovat valtuustoon nähden sitovia hankkeiden osalta. Hankkeet voivat olla yksilöityjä tai suurempia kokonaisuuksia. Vastuu hankkeiden määrärahojen riittävyydestä on kunkin yksikön vastuullisella toimielimellä. Investointihankkeen rahoituspäätös on tehtävä varaamalla määräraha talousarviossa tai talousarviomuutoksena ennen toteuttamis- ja rakentamispäätöstä. Ne hankkeet, joihin ei talousarviossa sisälly valtionosuuksia tai muuta ulkopuolista rahoitusta, voidaan toteuttaa ilman valtionosuutta. Talousarviossa annetaan valtuutus jatkaa tilinpäätöksessä 2014 todettavia keskeneräisiä hankkeita vuoden 2014 talousarviomäärärahan puitteissa, vaikka hankkeeseen ei vuoden 2015 talousarviossa olisi määrärahaa. Tarvittavat talousarviomuutokset tuodaan valtuuston käsiteltäviksi vuoden 2015 aikana. Sitovuus kaupunkirakennelautakuntaan nähden (Lautakunnan päätös) Kaupunkirakennelautakuntaan nähden sitovia ovat määrärahat avainprosessien (=vastuualueiden) loppusummien tasolla. Samoin lautakuntaan nähden sitovia ovat käyttösuunnitelman toiminnalliset tavoitteet avainprosesseittain. Käyttösuunnitelmassa investointien kohdeluettelot ovat lautakuntaan nähden sitovia. 6

2. KAUPUNKIYMPÄRISTÖN PALVELUALUE TA 2015 TOIMINTA-AJATUS Kaupunkiympäristön palvelualue huolehtii kaupunkiympäristön suunnittelusta, rakentamisesta ja hallinnasta sekä käyttökelpoisena pitämisestä. Se huolehtii myös ympäristön terveellisyydestä, turvallisuudesta ja luonnon monimuotoisuudesta. Palvelualue vastaa myös kaupungin maa- ja vesiomaisuuden hallinnasta, asumisen edistämisestä sekä ympäristönsuojelun ja ympäristöterveydenhuollon, rakennusvalvonnan, kiinteistönmuodostuksen, jätehuollon, vesihuollon ja joukkoliikenteen viranomaistehtävistä, kaupungin henkilökuljetuspalvelujen järjestämisestä sekä kaupungin paikkatietopalveluista. Palvelualueeseen sisältyvät seuraavat avainprosessitason vastuualueet: Kaupunkiympäristön suunnittelupalvelut, rakentamisen ja kunnossapidon palvelut, maaomaisuuden hallintapalvelut, ympäristö- ja rakennusvalvontapalvelut sekä johdon tukipalvelut. TOIMINTAYMPÄRISTÖ JA SEN MUUTOKSET Kuopion kasvu jatkuu vahvana. Valtakunnallisissa vertailuissa kaupunki on mm. asukasmäärän suhteellisen kasvun perusteella kärkisijoilla. Kuopioon muuttohalukkuuden lisäksi myös asukastyytyväisyys on tiukkenevasta taloudesta huolimatta pysynyt hyvällä tasolla. Palvelualueen toiminta toteuttaa merkittävältä osin kaupungin kasvu- ja kilpailukykystrategian tavoitteita infrastruktuurin, tonttitarjonnan, liikennejärjestelmän sekä kaupunkiympäristön toimivuuden ja laadun osalta. Toiminta vaikuttaa voimakkaasti kaupungin vetovoimaisuuteen ja asiakastyytyväisyyteen. Tärkeä osa kaupungin kasvuohjelman toteuttamisessa on riittävän asunto- ja yritystonttitarjonnan säilyttäminen. Asuntotuotanto on nyt strategian mukaisella tasolla. Asuntotuotannon nousu on lisännyt tonttien kysyntää ja tonttivaranto on huvennut. Asemakaavoitusprosesseja ja osin myös rakentamista ovat viivästyttäneet ennakoimattomien ympäristöselvitysten aiheuttamat mittavat lisätyöt ja täydennysrakentamiskaavoituksen vaativammat ja aikaa vievemmät kaavaprosessit. Kasvun säilyttämisen kannalta tärkeässä asemassa on työpaikkojen lisääminen, joten hyvälle tasolle saatu elinkeinorakentamisen mahdollistava yritysalueiden suunnittelu ja toteutus on myös varmistettava. Tonttituotanto ja etenkin täydennysrakentamisen lisääminen vaativat pitkäjänteistä lisäpanostusta tonttituotantoketjuun sekä erilaisiin ympäristö- ym. selvityksiin. Kaupunkiympäristön palvelualueen toiminnassa näkyy edelleen lisääntyvä alueellinen yhteistoiminta. Seudulliset ja alueelliset viranomaistoiminnot, kumppanuusselvitykset sekä tulevat kuntaliitokset laajentavat toiminta-aluetta. Kuntaliitos Maaningan kanssa otetaan huomioon palvelualueen toiminnassa. 7

Talouden reunaehtojen kiristyessä osana priorisointityötä tarkastellaan palvelujen tuotantotapoja sekä myös palvelun tasoa ja määrää. Toimintatapojen uudistamista (mm. sähköinen asiointi, kumppanuushankkeet) ja asiakaslähtöisyyttä edistää mm. karttapohjainen asiakaspalautejärjestelmä, jossa asiakkaat voivat sähköisesti itsepalveluna lähettää palautetta ja seurata oman asiansa etenemistä. Kuopio osallistuu vuosina 2013-2015 rakennuslupahakemusten sähköisen asioinnin pilottiryhmään. Sähköisen asioinnin laajentaminen vaatii erityisesti vuosina 2015-2016 panostuksia, joiden tuottavuusvaikutukset tulevat näkymään laajemmin vuoden 2016 jälkeen. Kaupungin toimitilojen käyttöön liittyvien tarpeiden muuttuessa korostuu tarve kiinteistöjen uusiokäyttöön ja myyntiin. Kiinteistökehitysryhmä työskentelee tiiviissä yhteistyössä tilakeskuksen kanssa kaupungin kiinteistöomaisuuden kulujen ja riskien karsimiseksi sekä tuoton lisäämiseksi. Valmistelussa otetaan huomioon käynnissä olevat palveluverkkotarkastelut. Vesihuoltolain muutoksella on vaikutusta kaupungin toimintaan ja vesihuollon resursointiin, mm. hulevesien kokonaishallinnan osalta. Seudullinen joukkoliikenne on kilpailutettu 1.7.2014 alkaen. Joukkoliikenne ja henkilökuljetusten järjestäminen ovat toiminnan luonteen ja merkittävien taloudellisten vaikutusten vuoksi tarkoituksenmukaista organisoida omaksi palveluyksikökseen. Jätehuollon viranomaispalveluissa jatketaan jätelainsäädännön ja kuntien jätepoliittisen ohjelman edellyttämää kiinteistöjen jätehuollon järjestämisen kattavaa seurantaa. Tämän myötä asiakaspalvelun tarve kasvaa. TUOTTAVUUTTA LISÄÄVÄT TOIMENPITEET Varmistaakseen hankitun maaomaisuuden mahdollistaman tulovirran, palvelualue suuntaa resursseja erityisesti tuloa tuottaviin toimenpiteisiin. Suunnittelulla, tonttituotannolla ja kunnallistekniikan rakentamisella sekä koko prosessin tiiviillä yhteistyöllä varmistetaan tonttivarannon riittävyys ja houkuttelevuus. Samalla kiinnitetään entistäkin enemmän huomiota tuleviin hoito- ja ylläpitokustannuksiin. Maaomaisuuden ja kaupungin käytöstä poistuvien kiinteistöjen jalostusta ja myyntiä tehostetaan edelleen mm. aktiivisella yhteistyöllä rakentajien kanssa. Kaupunkirakenteen tiivistämiseksi lisätään täydennysrakentamista. Tuottavuushyödyt tulevat sekä investoinneissa että käyttötaloudessa. Samalla mahdollistetaan toimiva, kustannustehokas ja energiatehokas palvelurakenne ja edistetään Kuopion kaupunkirakennemallin kävelykaupunki, joukkoliikennekaupunki, autokaupunki kehitystä. Kaupunkiympäristön palvelualueella on pystytty viime vuosina eri toimenpitein hillitsemään henkilöstö- ja toimitilakulujen kasvua. Henkilöstön tiimiyttämisen ja vastuuttamisen jatkamiseksi sekä tuotto- ja kustannustietoisuuden lisäämiseksi käynnistetään talousosaamista vahvistavaa sisäistä koulutusta. Toimitiloja tiivistetään vuosina 2015-2016 siten, että koko palvelualueen henkilöstö voidaan sijoittaa nykyiseen toimitaloon. Ohessa edistetään jousto- ja etätyötä myös työhyvinvoinnin ja ekologisuuden näkökulmasta. Toimitila- ja työskentelyratkaisuissa kuten muussakin toiminnassa toteutetaan energiatehokkuutta. 8

Asiakaspalvelun ja kaupungin henkilöstövoimavarojen tuottavan käytön parantamiseksi kehitetään edelleen sähköisiä palveluita. Mm. rakennuslupahakemuksien siirtäminen pääosin verkkoon ja maksujärjestelmien kehittäminen vaativat panostusta vuosina 2015-2016. Tuottavuushyödyt alkavat näkyä merkittävämmin vuoden 2016 aikana. Sähköinen asiointi lisää ja tasavertaistaa palvelutarjontaa myös laajenemisalueilla. Lisäksi tavoitteena on kehittää laajenemisalueilla uusia kevyempiä toimintamalleja. Yhteistyön sujuvoittamiseksi ja resurssien ohjauksen varmistamiseksi toteutetaan vuoden 2015 aikana hyvinvoinnin edistämisen palvelualueen ulkoilu- ja virkistyspalveluiden yksikön sijoittuminen yhteisiin tiloihin kaupunkiympäristön palvelualueen kanssa. Tavoitteena on tiimiytyminen yli palvelualuerajan ja sen myötä asiakaslähtöisyyden, suunnittelun ja toteutuksen sekä resurssien yhteiskäytön myötä saavutettava tuottavuus ja tehokkuus. Myös yleiskaavoituksen ja asemakaavoituksen saumaton yhteistyö on syytä varmistaa. Kunnossapidon lähivuosien keskeinen haaste on kustannusten optimointi. Optimointia jatketaan laajentamalla alueurakkamallia ja parantamalla edelleen tilaajaosaamista. Alueurakoinnin osalta suunnitellaan pohjoisen alueen kilpailuttamista vuonna 2015. Kaupungin asiakaspalvelu on tällä hetkellä hajautettu useaan toimipaikkaan. Kaupunkiympäristön palvelualueen vastuulle on tullut myös liitoskuntien asiakaspalvelupisteet. Kaupunkitasoisesti tulisikin miettiä palvelujen kokoamista ja tarkoituksenmukaista tarjontaa. TOIMINNAN PAINOPISTEET Taloudellisten ja toiminnallisten haasteiden lisääntyessä on ensiarvoisen tärkeää kehittää vuorovaikutusta asiakkaiden ja asukkaiden kanssa. Mm. maankäytössä ja täydennysrakentamisessa hankkeiden hyväksyttävyyttä lisää aito ja oikea-aikainen keskustelu. Tämä sekä käyttöönotetun palautejärjestelmän tehokas hyödyntäminen edistävät tiedon kulkua ja vuorovaikutusta. Asukkaiden omaehtoista toimintaa ja osallistumista asuinympäristönsä kehittämiseen tuetaan mm. talkoorahalla. Vaikutusten arviointia mm. ilmastovaikutukset ja yritysvaikutukset kehitetään edelleen. Tonttitarjonnan riittävyyden ja monipuolisuuden varmistaminen edellyttää kaupungin kasvuohjelman mukaisten alueiden sekä täydennysrakentamisalueiden asemakaavoitusta ja kunnallistekniikan rakentamista sekä aktiivista maanhankintaa. Painopisteenä on myös maankäyttösopimusten tekeminen täydennysrakentamis- ja muutoskaava-alueilla. Savilahti, Lehtoniemen pohjoisosa ja Hiltulanlahti ovat suunnittelun painopisteinä vuoden 2015 toiminnassa. Suunnittelussa näkyy entistäkin korostuneemmin täydennysrakentaminen. Kunnallistekninen rakentaminen painottuu Keilanrannan, Keilanrinteen, Maljalahden ja Hiltulanlahden asuntoalueille. Savilahden 70 ha:n keskeisen maa-alueen siirtyessä kaupungille, käynnistetään ja resursoidaan lähivuosille alueen suunnittelun erillinen hanke. Kävelykeskustan rakentamistyöt viimeistellään vuonna 2015. Kaupunki on viime vuosina talousarvioissaan tukeutunut vahvasti arvotonttien myynneistä saataviin myyntivoittoihin. Kaupungin omistamien arvotonttien määrä on rajallinen ja lähivuosina myyntivoitot tulevat väistämättä pysyvästi laskemaan viimeisten vuosien tasosta merkittävästi. Jokainen arvotontin myynti on myös pois tulevista vuokratuotoista, 9

jotka pitkällä aikavälillä tarkasteltuna ovat kaupungille tuottoisampia kuin tonttien myynti. Tontteja vuokraamalla maapohjan omistus säilyy kaupungilla, jolloin voidaan myös paremmin ohjata tulevaisuuden maankäyttöä ja kaupungin kehittymistä. Maanhankintaa toteutetaan laajentumisalueilla suunnitelmien mukaisen asunto- ja yritysrakentamisen mahdollistamiseksi. Maa- ja metsäomaisuudesta saatavat tulot varmistetaan pitkäjänteisen maapolitiikan ehdoilla. Metsäsuunnitelmakausi on päättymässä ja uusi metsäsuunnitelma valmistuu vuonna 2015 aikana. Tässä yhteydessä hyödynnetään vuonna 2013 tehdyn METSOinventoinnin tulokset. Kaupungin maaomaisuuden lisääntyessä myös metsämaata on kaupungin omistuksessa enemmän. Pinta-alasta ja metsän kasvusta johtuen metsän myyntitulo voitaneen nostaa vuodesta 2016 alkaen joitakin satojatuhansia euroja korkeammalle tasolle. Kunnossapidossa suurin haaste on kustannusten optimointi ja kuitenkin riittävä ja turvallinen palvelutason tarjonta, erityisesti väylien käyttäjille ympäri vuoden. Tämä edellyttää kunnossapidon sopimuskokonaisuuksien alueellista uudelleentarkastelua. Infrarakenteiden kunnossapidon laiminlyönnit rakenteiden vanhentuessa johtavat ennenaikaiseen kulumiseen, vaurioitumiseen ja palvelutason alenemiseen. Infran osalta on ajauduttu korjausvelkakierteeseen. Korjausvelan lyhentäminen tulee lähivuosina rasittamaan sekä investointirahoitusta että käyttötaloutta. Lähes väistämättömään kunnossapidon hoitotasojen laskuun haetaan mahdollisimman vähän asukkaita rasittavia vaihtoehtoja mm. jatkamalla väylien hoidon asettamista tärkeysjärjestykseen esimerkiksi käyttömäärien mukaan. Vuoden 2015 aikana on tehtävä suunnitelma kunnossapitoalueiden kilpailuttamisesta sekä suunnitelma siitä, mitä hallintajärjestelmiä kunnossapitoon tosiasiallisesti tarvitaan ja miten ne kytketään yhteen jo olemassa olevien järjestelmien kanssa. Teknisten järjestelmien lisäksi käytössä oleva palautejärjestelmä on eräs tällainen järjestelmä. Palautejärjestelmä on otettu käyttöön vuonna 2014. Vesihuollon kehittämissuunnitelman toimenpiteiden toteuttaminen edellyttää lisääntyvää yhteistyötä vesihuoltolaitosten ja viranomaisten kesken. Neuvontaa tehostetaan yhteistyössä muiden tahojen kanssa erityisesti haja-asutusalueiden jätevesihuollon sekä ympäristöterveydenhuollon lainsäädännön muuttuessa. Hulevesien hallinta tulee aiheuttamaan lisäkustannuksia (maksut, hallinnolliset kustannukset), joiden nettovaikutusta on vielä vaikea arvioida. Rakentajien ohjauksessa pääpaino on rakennusten terveellisyydessä ja omatoimisen asumisen tukemisessa. Ilmastopoliittisen ohjelman ja energiatehokkuussopimuksen toteuttaminen sekä kestävän kehityksen huomioon ottaminen on edelleen tärkeä painopistealue koko kaupunkitasolla. Ilmastopoliittiseen ohjelmaan sisältyvien tavoitteiden toteuttaminen ja seuranta edellyttävät myös työkalujen kehittämistä ilmastovaikutusten tunnistamiseen ja arviointiin suunnittelun apuvälineiksi sekä mahdollisimman tarkkaa tietoa kasvihuonekaasupäästöjen kehityksestä. Myös luonnon monimuotoisuuden turvaaminen ja edistäminen sekä vieraslajien torjunta ovat painopisteinä. Joukkoliikenteen osalta tavoitteena on koululaiskuljetusten ja haja-asutusalueiden joukkoliikenteen parempi integroiminen kuntaliitokset huomioiden. Kuopion Pysäköinti Oy:n toiminnan ja rahoituksen järjestelyt on tavoitteena toteuttaa vuoden 2014 lopussa. Kuopion kaupungin pysäköintitoiminta siirretään yhtiöön. 10

Kaupunginvaltuusto päättää järjestelystä joulukuussa 2014. Ratkaisulla on merkittäviä vaikutuksia kaupunkiympäristön palvelualueen vuoden 2015 talousarvioon ja toimintaan. Jätehuollon viranomaispalvelujen keskeisimpiä tehtäviä vuonna 2015 on jo vaiheittain aloitettu kiinteistöjen jätehuollon järjestämisen seuranta. Seurannalla varmistetaan, että kaikki asuin- ja vapaa-ajan kiinteistöt ovat järjestetyn jätehuollon piirissä ja palvelut ovat jätehuoltomääräysten mukaisia. TOIMINNAN PAINOPISTEIDEN VAIKUTUKSET OSAAMIS- JA HENKILÖSTÖTARPEESEEN Toimintamuutoksista johtuen tilaajaosaamista ja hankehallintaa tulee edelleen vahvistaa. Tilaajaosaaminen edellyttää myös verkostoitumista valtakunnallisiin ja kansainvälisiin kehittämishankkeisiin ja tarvitsee kilpailuttamis- ja viestintäosaamista. Lisääntyvistä tehtävistä huolimatta henkilöstötarpeeseen vastataan ensisijaisesti sisäisin järjestelyin. Rekrytointitilanteissa hyödynnetään mahdollisuudet tehtäväkuvien laajentamiseen ja tehtävien yhdistämiseen. Kaupungin kasvuohjelman ja tonttituotannon turvaaminen vaatii sekä henkilötyöpanoksen että maan hankintaan varattavien investointien lisäystä. Henkilöstön talousosaamista lisätään ensisijaisesti sisäisellä koulutuksella. Lisäksi edistetään henkilöstön monitaitoisuutta ja tuetaan henkilöstöä ottamaan vastaan yhä laajenevia tehtäväkokonaisuuksia. Vuorovaikutustaidot, tiedonkulku ja kokonaisvaltainen ympäristöosaaminen sekä ekotehokkuuden hallinta korostuvat. Näiden taitojen ylläpitäminen ja hyödyntäminen edellyttävät työssä jaksamiseen panostamista mm. koulutuksen, palkitsemisen ja työhyvinvoinnin osalta. HENKILÖSTÖN JA OSAAMISEN SAATAVUUS Lähivuosina on vaihtuvuutta useissa erityisosaamista vaativissa tehtävissä. Rekrytoinnissa tavoitteena olevasta mentorointivaiheesta joudutaan taloudellisista syistä useissa tapauksissa luopumaan. Ostopalvelujen käyttö ja kumppanuudet edellyttävät riittäviä ohjausresursseja. Edistääkseen tulevaisuuden työvoiman saatavuutta kaupunkiympäristön palvelualue tarjoaa harjoittelupaikkoja alan opiskelijoille. SUUNNITELMA ULKOISTEN PALVELUJEN KÄYTÖSTÄ Rakentamisen ja kunnossapidon palveluissa on pysäköinnin järjestämistä lukuun ottamatta siirrytty tilaaja-tuottajajärjestelmään. Suunnittelupalvelut hoidetaan pääosin omana työnä. Maaomaisuuden hallintapalveluissa sekä ympäristö- ja rakennusvalvontapalveluissa käytetään ostopalveluja mm. puunkorjuussa, mittaus- ja tutkimuspalveluissa, eläinlääkintähuollossa ja laboratoriopalveluissa. Ostopalvelujen osuus kaupunkiympäristön palvelualueella kasvaa joukkoliikenteen järjestämisen mallin 11

muututtua. Uudessa järjestelmässä kaupunki ostaa palvelut liikennöitsijöiltä ja saa lipputulot.. 12

Kaupunkiympäristön palvelualue: Vetovoima, kilpailukyky ja kasvu: Taulukko 1 Kriittiset menestystekijät Arviointikriteeri Vuosittain seurattava mittari Tavoite Toimenpiteet Ohjelma Vahva ja monipuolinen Yritystonttien tarjonta Yritysrakentamisen määrä, Kasvuohje elinkeinoelämä. tonttivaranto lma Innovaatio- ja opiskelukaupunki Kampus kärkihanke 2020 Suunnittelun ja toteutumisen eteneminen Kuopiossa on riittävä ja monipuolinen yritystonttivaranto. Uusien alueiden suunnittelussa huomioidaan niiden toteutettavuus ja kaavataloudelliset seikat Kampus alueen suunnittelu etenee, siten että alueen asuntorakentaminen on aloitettavissa vuonna 2018 ja vireillä olevat toimitilahankkeet on toteutettavissa aikataulun mukaisesti. Monipuolinen yritystonttien kaavoitus ja aktiivinen maanhankinta kasvualueilla sekä uusien alueiden rakentaminen. Suunnittelussa ja vaikutusten arvioinneissa painotetaan tehokkuutta ja kustannustietoisuutta. Savilahden alueella asemakaavoitus etenee. Kokonaisuutta ohjaava projekti etenee. Kasvuohje lma Kuopio-kuva Kasvua ja vetovoimaa tukeva markkinointi Imagotutkimukset, yöpymiset, muuttoliike Ylläpidetään kaupungin houkuttelevuutta ja positiivista Kuopio kuvaa Edistetään toimivaa, vetovoimaista, terveellistä ja monimuotoista kaupunkiympäristöä Kasvuohje lma 13

Kaupunkiympäristön palvelualue: Asukkaat ja palvelut: Taulukko 1 Kriittiset menestystekijät Arviointikriteeri Vuosittain seurattava mittari Tavoite Toimenpiteet Ohjelma Tulevaisuuteen suunnattu ja Asuntotonttien tarjonta Asuntorakentamisen määrä, Kasvuohje kestävä kaupunkirakenne. tonttivaranto lma Asuntotonttien tarjonta mahdollistaa Kuopion kaupungin kasvun ja noin 800-1000 asunnon vuosittaisen rakentamisen Monipuolinen asuntotonttien kaavoitus ja aktiivinen maanhankinta kasvualueilla sekä uusien alueiden rakentaminen. Tulevaisuuteen suunnattu ja kestävä kaupunkirakenne. Tulevaisuuteen suunnattu ja kestävä kaupunkirakenne. Tulevaisuuteen suunnattu ja kestävä kaupunkirakenne. Lähiöiden ja keskustaajamien omaleimaisuus ja täydennysrakentaminen Lähiöiden ja keskustaajamien omaleimaisuus ja täydennysrakentaminen Joukkoliikenteen toimivuus ja kustannusvastaavuus Rakentamisen määrä Asukasluvun kehitys Käynnissä olevat lähiöuudistushankkeet Rakentamisen määrä Asukasluvun kehitys Käynnissä olevat lähiöuudistushankkeet Joukkoliikenteen käyttäjämäärä Täydennysrakentamista suunnataan kaupunginosiin, joissa se ei edellytä palvelujen lisärakentamista vaan tukeutuu päätettyjen verkostosuunnitelmien mukaiseen palvelutarjontaan. Täydennysrakentamista suunnataan kaupunginosiin, joissa se ei edellytä palvelujen lisärakentamista vaan tukeutuu päätettyjen verkostosuunnitelmien mukaiseen palvelutarjontaan. Joukkoliikenteen käyttäjämäärät kasvavat. Monipuolisen tonttivarannon varmistaminen. Lähiöiden täydennysrakentamisen suunnittelua tehostetaan ja ympäristön parantamisen suunnittelua jatketaan energiatehokkuus huomioiden. Taajamia kehitetään olemassa olevan infran ja palvelutarjonnan hyödyntämiseksi Asiakaslähtöiset, kysyntää tukevat reitti- ja palvelutarjonta Tuottavuu sohjelma Tuottavuu sohjelma Tuottavuu sohjelma Asiakaslähtöiset ja ennaltaehkäisevät palvelut. Palvelujen asiakaslähtöisyys Luodaan edellytyksiä asukkaiden osallisuuteen ja vaikuttamiseen. Kaupunkitasoista asiakaspalvelua kootaan ja sen palvelukonseptia uudistetaan. Asukkaiden aktivointi vuorovaikutukseen mm. sähköisen palautejärjestelmän avulla. Osallistutaan kaupunkitasoisen selvityksen tekemiseen. Tuottavuu sohjelma Kaupunkiympäristön palvelualue: Resurssit, johtaminen ja henkilöstö: Taulukko 1 14

Kriittiset menestystekijät Arviointikriteeri Vuosittain seurattava mittari Tavoite Toimenpiteet Ohjelma Tasapainoinen talous Tilikauden tulos Tilikauden tulos Investointien tulorahoitus Talous on tasapainossa valtuustokauden lopussa. Investointien pitkäjänteinen ennakointi, toteutuksen oikeaaikaisuus ja kustannustehokkaat suunnitteluratkaisut. Tuottavuu sohjelma Tasapainoinen talous Tuottavuuden kehittyminen Tuottavuusmittarit Toimintakate Palvelujen laatutasoja tarkastellaan kustannuskehityksen hallitsemiseksi. Maaomaisuuden tuoton tasaisen kertymän varmistaminen. Talvikunnossapidon tason arviointiselvitys Tehokas kilpailuttaminen Tuottavuu sohjelma Budjetin pitävyys HTV kehitys Henkilöstömenojen osuus toimintakuluista Palvelurakenteita ja palveluprosesseja kehitetään tuottavammiksi ja vaikuttavammiksi. Budjettitietoisuutta ja talousymmärrystä parannetaan kaikilla tasoilla. Henkilöstötarvetta vähennetään uusilla toimintatavoilla ja tuottavuustoimenpiteillä. Henkilöstöresurssin oikea käyttö suunnitellaan pidemmän tähtäimen henkilöstösuunnitelmilla. Muut tuottavuusohjelman toimenpiteet Kaupunkiympäristön palvelualueen ja hyvinvoinnin edistämisen palvelualueen yhteistyön tiivistäminen Palvelualueen sisäinen koulutus Kehitetään sähköisiä palveluja Oma toiminta ja henkilöstön käyttö sekä palvelujen ostaminen mitoitetaan kokonaistaloudellisesti edullisimmin. 15

Tasapainoinen talous Palveluverkon ja toimitilojen käytön tehokkuus Tilankäytön tehokkuus Myytyjen kiinteistöjen määrä ja arvo Tilojen vuokrausaste Palveluverkostojen ja tilojen käytön tehokkuutta lisätään edelleen. Tarpeettomista tiloista luovutaan (myynti, ulosvuokraus). Otetaan enemmän kaupungin omia kiinteistökohteita kaavoitusohjelmaan. Palvelualueen henkilöstön kokoaminen valtuustovirastotalolle sekä asiakaspalvelupisteisiin. Tuottavuu sohjelma Tasapainoinen talous Henkilöstötyön tuottavuus HTV kehitys Työkyvyttömyyskustannusten osuus palkkasummasta Työhyvinvointikysely Henkilöstön suorityskyky paranee ja työkyvyttömyyskustannusten osuus palkkasummasta vähenee Henkilöstöohjelman toteuttaminen Henkilöstö ohjelma Työhyvinvointityön painopisteenä on ennalta ehkäisevä toiminta ja ammatillinen koulutus. Tasapainoinen talous Hankintojen hallinta Toimintakulujen kehitys Ostopalveluja tarkastellaan kriittisesti osana talouden tasapainottamista. Määrätietoinen kokonaisjohtaminen Kokonaisjohtaminen Budjetin pitävyys Toimintaa, taloutta ja henkilöstöä suunnitellaan ja johdetaan pitkäjänteisesti ja kokonaisuus huomioiden. Tehokas kilpailutus, oman työn ja ostopalvelujen taloudellisuuden jatkuva tarkastelu. Osaamiskartoitusten hyödyntäminen ja laajentaminen Resurssien yhtenäiskäytön varmistaminen Tuottavuu sohjelma Henkilöstö ohjelma 16

3. AVAINPROSESSIEN TOIMINNAN PAINOPISTEET SEKÄ TOIMINNALLISET TAVOITTEET JA TOIMENPITEET Suunnittelupalvelut TOIMINTA-AJATUS Kaupunkiympäristön suunnittelupalvelut huolehtii asemakaavoituksesta, kunnallistekniikan, viheralueiden, satamien, venerantojen, urheilu-, ulkoliikunta- ja leikkipaikkojen ja muiden yleisten alueiden yleis- ja toteutussuunnittelusta ja suunnitteluttamisesta, liikennejärjestelmän suunnittelusta, vesihuollon järjestämisestä ja yleisestä kehittämisestä sekä joukkoliikenteestä ja kaupungin keskitetyistä henkilökuljetuspalveluista. Strategisena tehtävänä on varmistaa kaupungin kasvuohjelman edellyttämä tonttitarjonnan monipuolisuus ja riittävyys, kaupungin saavutettavuus sekä houkuttelevuus asuin-, yritys- ja opiskeluympäristönä. TOIMINTAYMPÄRISTÖ JA SEN MUUTOKSET Kaupunkistrategia edellyttää mm. asuin- ja yritystonttivarannon monipuolistamista, Savilahden kampusalueen kehittämishankkeita, täydennysrakentamisen vahvistamista, lähiöiden ja keskustaajamien kehittämistä, kaavojen toteutettavuutta ja taloudellisuutta sekä haja-asutusalueiden asiointiliikenteen turvaamista. Annetut resurssit eivät mahdollista tavoiteltua strategista tonttivarannon kasvattamista. Lisäksi on huomioitava Maaningan kuntaliitoksen aiheuttamat toimenpiteet. Asuntotuotannon nousu 500 asunnon tasosta n. 800-1000 asuntoon vuodessa on nostanut parina viime vuonna huomattavasti tonttien kysyntää. Kysyntää vastaava tonttivaranto on käynyt kriittisen vähäiseksi sekä kerros- että pientalotonttien osalta, mikä vaarantaa Kuopion kasvuedellytyksiä. Tuotannon kasvu edellyttäisi pitkäjänteistä panostusta tonttituotantoon, jotta tonttivaranto mahdollistaa asuntotuotannon pysyvän n. 900 asunnon vuositasolla. Kasvutavoitteiden toteuttaminen edellyttää lähivuosina erityisesti asuntotuotantoalueiden kaavoitusta, täydennysrakentamis- ja yritystonttikaavoitusta sekä kaavamuutoksia keskusta-alueelle. Kunnallisteknisen suunnittelun resurssin puutteellisuus aiheuttaa aikatauluongelmia kaavoitusohjelman toteuttamisessa ja rakentamisen toteutussuunnittelussa. Kasvualuesuunnittelun lisäksi infrastruktuurin kunnon kohentaminen edellyttäisi kunnallistekniikan ja yleisten alueiden saneeraussuunnittelun osuuden lisäämistä. Ilmastopoliittinen ohjelma ja lainsäädäntö edellyttävät energiatehokkuutta, mm. täydennysrakentamisen osuuden lisäämistä, liikennepolitiikan kehittämistä sekä hulevesien ja tulvariskien entistä parempaa hallintaa. Valittu joukkoliikenteen järjestämistapa (alueellinen käyttöoikeussopimus) 17

edellyttää joukkoliikenneyksikköön vähintään yhden henkilön lisäystä, koska viranomaisen vastuut kasvavat. Budjetissa tulee varautua joukkoliikenteen asiakaspalvelun turvaamiseksi myös lisääntyvään viranomaistoimintaan, mm. matkustajainformaation, tiedottamisen sekä maksu- ja lippujärjestelmän hoitamisessa. Vesihuoltolain muutoksella tulee olemaan vaikutusta kaupungin toimintaan ja vesihuollon resursointiin, mm. hulevesien kokonaishallinnan osalta. Vesihuollon avustusrahojen riittävyys laajenevassa kaupungissa tulisi taata, jotta maaseutualueiden vesihuolto pystytään järjestämään teknis-taloudellisesti järkevästi. Maankäyttö- ja rakennuslaki edellyttää vanhentuneiden asemakaavojen jatkuvaa arviointia sekä liitoskuntien asemakaavojen päivittämistä. Strateginen maankäytön suunnittelu edellyttäisi yleissuunnittelun vahvistamista mm. liikenne- ja viheraluejärjestelmäsuunnittelussa. Asuntotuotannon pitkäjänteinen ohjelmointi edellyttää yhteisen valmistelun kehittämistä esimerkiksi ns. "Kymppi -ohjelmalla". Suunnitelmiin liittyvien asiakirjojen määrä on kasvanut sekä työkohteiden valvonta lisääntynyt. Seudullinen joukkoliikenne mukaan lukien henkilökuljetusten järjestäminen on suuren meno- ja tulovolyymin sekä oman lautakunnan takia tarkoituksenmukaista organisoida omaksi palveluyksikökseen. Henkilötyövuosien vähentämistavoite edellyttäisi ostopalvelujen osuuden lisäämistä palvelu- ja hankintaohjelman mukaisesti, mutta oma työ on katsottu edullisemmaksi erityisesti osallistamista edellyttävissä täydennysrakentamistyyppisissä suunnittelutöissä. TOIMINNAN PAINOPISTEET Asunto- ja yritystonttien riittävä ja monipuolinen tonttivaranto - Savilahden kampusalueen suunnittelu - Lehtoniemen pohjoisosan asemakaavoitus ja tontinluovutuskilpailut, Hiltulanlahden 2- vaiheen ja Hepomäen yritysalueen asemakaavoitus - investointikohteiden suunnittelu mm. Lehtoniemen ja Hiltulanlahden asuntoalueilla - Kymppiohjelman valmistelu - ympäristö- ja rakennushistorialliset selvitykset Joukkoliikenteen toimivuus ja kustannusvastaavuus - koulukuljetusten ja haja-asutusalueiden joukkoliikenteen integroiminen kuntaliitokset huomioiden - joukkoliikenne- ja henkilökuljetuspalvelujen organisointi palveluyksiköksi Lähiöiden ja keskustaajamien omaleimaisuus ja täydennysrakentaminen - lähiöuudistushankkeisiin osallistuminen - vanhentuneiden asemakaavojen tarkistus 18

- täydennysrakentamisalueiden asemakaavoitus ja yleisten alueiden suunnittelu mm. rakentamattomien Y- tonttien osalta Puijonlaaksossa, Jynkässä ja Kelloniemessä - keskuspuistojen ja lähiliikunta-alueiden suunnittelu keskustassa, Puijonlaaksossa, Särkiniemessä ja Jynkässä Ennaltaehkäisevät ja omaehtoisuuteen kannustavat palvelut - liikennepoliittisen ohjelman laatiminen - liikenneturvallisuustyö - esteettömyyden edistäminen suunnittelussa - vesihuollon kehittämissuunnitelman toimenpiteiden toteutus Kasvun ja vetovoimaisuuden tukeminen - kaikessa suunnittelussa edistetään toimivan, vetovoimaisen ja terveellisen kaupunkiympäristön muodostumista. Tasapainoinen talous - tuottavuusohjelman toteuttaminen - tonttivarannon kasvattaminen - kaupungin kiinteistökehityskohteiden asemakaavan muutokset - kaavatalouden ja toteutettavuuden huomiointi suunnittelussa Määrätietoinen kokonaisjohtaminen - CAF itsearvioinnin kehittämistoimenpiteet - prosessikuvausten hyödyntäminen TOIMINNAN PAINOPISTEIDEN VAIKUTUKSET OSAAMIS- JA HENKILÖSTÖTARPEESEEN Strategiset tavoitteet edellyttävät asemakaavoituksen, yleissuunnittelun ja investointien suunnittelun resurssien vahvistamista. Vesihuollon ja henkilökuljetusten viranomaistoiminnan tuottaminen edellyttää resursointia. Suunnittelupalvelujen tilaajaosaaminen tarvitsee verkostoitumista valtakunnallisiin ja kansainvälisiin kehittämishankkeisiin sekä viranomaisiin ja tarvitsee kilpailuttamisosaamis- ja viestintätukea. Tuotannosta vastaavat tarvitsevat koulutusta mm. ekotehokkuuden ja hankeosaamisen osalta sekä viranomaisyhteistyötä. Suunnittelijoiden osaamistarpeissa korostuvat hankehallinta, ympäristöosaaminen ja ekotehokkuuden hallinta. Suunnitteluavustajien osaamisen hyödyntäminen, moniosaamisen kehittäminen ja varahenkilöjärjestelmän täydentäminen ovat kehittämiskohteina. Eläköityvien tilalle tulisi palkata työntekijöitä, joiden tehtävänkuva on monipuolinen. Moniosaamisen lisääminen edellyttää myös koulutusmahdollisuuksien 19

lisäämistä, työssäjaksamisen tukemista ja kannustavaa palkkausta. Resurssien käytön tehostamiseksi tarvitaan hanketoiminnan kehittämistä ja tiimitoiminnan edellytysten luomista. HENKILÖSTÖN JA OSAAMISEN SAATAVUUS Suunnittelupalvelujen henkilöstöstä saavuttaa eläkeiän v. 2015-2018 seitsemän henkilöä. Vapautuvien resurssien korvaaminen osaamistarpeiden mukaisesti on välttämätöntä kaupungin kasvuohjelman toteuttamiseksi. SUUNNITELMA ULKOISTEN PALVELUJEN KÄYTÖSTÄ Suunnittelupalvelut mukaan lukien investointien suunnittelu hoidetaan pääosin omana työnä. Ostopalvelujen ohjaus ja päätöksenteon valmistelu sitoo asiantuntijaresursseja siten, että oma työ tulee perustehtävissä kokonaistaloudellisesti edullisemmaksi. Ostopalveluja tarvitaan kehittämishankkeiden ideointiin, erityissuunnitteluun ja ruuhkahuippujen tasaamiseen. Yhteistyö rakennuttajien oman suunnittelun kanssa lisääntyy mm. tontinluovutus- ja suunnittelukilpailuilla. 20