Muistisairauden käytösoireet Maija-Helena Keränen Geriatri

Samankaltaiset tiedostot
Muistisairauksien käytösoireista. Pia Nurminen Metropolia Ammattikorkeakoulu Seminaariesitys

Käytösoireisen muistisairaan ihmisen hyvinvoinnin ja mielenterveyden tukeminen

Neuropsykiatrinen haastattelu (Neuropsychiatric Inventory)

Tietoa muistisairauksista Geriatrian ja yleislääketieteen erikoislääkäri Maija-Helena Keränen

Muistisairaan ihmisen kohtaaminen Uudenmaan Muistiluotsi Muistiohjaaja Tanja Koljonen

NEUROLOGIA-SEMINAARI: Käytösoireet muistisairauksissa

Muistisairaudet. TPA Tampere: Muistisairaudet

Dementiapotilaan käytösoireiden hoito milloin ja mitä lääkettä uskaltaa antaa?

Käytösoireista kohti muistisairaan ihmisen hyvinvoinnin kokonaisvaltaista tukemista

Tietoa muistisairauksista Geriatrian ja yleislääketieteen erikoislääkäri Maija-Helena Keränen

Ari Rosenvall Yleislääketieteen erikoislääkäri

Muistisairauksien lääkkeetön hoito Ari Rosenvall Yleislääketieteen erikoislääkäri Muistisairauksien erityispätevyys

Muistisairaan ihmisen vähälääkkeinen hoito

Muistisairauksien koko kuva

Muistipotilaan käytösoireiden lääkehoito. Prof. Hannu Koponen ISY ja KYS psykiatria Turku

Lääkkeet muistisairauksissa

HAASTEELLISEN KÄYTTÄYTYMISEN KOKONAISVALTAINEN HOITO. Jouko Laurila geriatrian erikoislääkäri Rovaniemen ikäosaamiskeskus

Alkoholidementia hoitotyön näkökulmasta

Somaattisen sairauden poissulkeminen

DEMENTIAHOIDON PROFIILIMALLI

MUISTI JA MUISTIN HÄIRIÖT

Käytösoireiden lääkkeetön hoito

Muistisairaan hoidon kokonaisuus Tutkimustiedon valossa

Muistisairaana kotona kauemmin

Muistisairaudet

Käytösoireisten asiakkaiden/potilaiden lääkitys

Miten se nyt olikaan? Tietoa muistista ja muistisairauksista

Psykoosi JENNI AIRIKKA, TAMPEREEN MIELENTERVEYS- JA PÄIHDEPALVELUIDEN PSYKOOSIPÄIVÄN LUENTO

NURMIJÄRVEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 7/2015 1

Mielenterveyden häiriöt

Miten se nyt olikaan? Tietoa muistista ja muistisairauksista

Pohjois-Suomen Kirjastoautopäivä Muistisairauteen sairastunut ihminen kirjastopalvelujen asiakkaana

Muistisairauden tuomat haasteet kodin turvallisuuteen

Vanhus ja päihteet - seminaari Turun AMK, Salon toimipiste Salon Muistiyhdistys, Projektityöntekijä Sari Nyrhinen

Muistiliiton juhlavuosi välittää ja vaikuttaa. Kansanedustaja Merja Mäkisalo-Ropponen Muistiliitto ry:n hallituksen puheenjohtaja

Suomen Psykologinen Instituutti Raul Soisalo, vaativan erityistason psykoterapeutti Psykoterapiakouluttaja ja -tutkija

Haasteellinen. opastan läheisiä?

Hyvä päivä, hyvä yö? Helena Aatsinki, työterveyshuollon erikoislääkäri, unilääketieteen erityispätevyys, psykoterapeutti

AGGRESSIIVINEN VANHUS

LEWYn kappale -tauti Tietoa ja tukea sairastuneille sekä hänen läheisilleen

Miten se nyt olikaan? tietoa muistista ja muistihäiriöistä

Iäkkään muistipotilaan masennuksen hoito

Kehitysvammaisen epilepsia oikea lääkitys hyvän hoidon edellytys

Muistisairauden aiheuttamat käytösoireet. Petteri Viramo Geriatrian ja yleislääketieteen erikoislääkäri Lääketieteen tohtori, MBA

LEWYn kappale -tauti Tietoa ja tukea sairastuneille sekä hänen läheisilleen

Kuinka hoidan aivoterveyttäni?

GEROPSYKIATRIAN SUUNNITELMAT RISTO VATAJA GERO-NEURO-PÄIHDEPSYKIATRIAN LINJAJOHTAJA

MUISTISAIRAUDET JA NIIDEN HOITO

Vanhusten sairaudet ja toimintakyky. Pertti Karppi Geriatrian ylilääkäri Etelä-Savon sairaanhoitopiiri

Optimimalli. Viitasaari

Onko käytösoireiden lääkehoidon tehosta näyttöä? Ari Rosenvall Yleislääketieteen erikoislääkäri Mehiläinen Ympyrätalo

TYÖNKUVAT. Gerontologinen sosiaalityö työkokous Saara Bitter

Dementian vaikeiden käytösoireiden lääkehoito - mitä ja kuinka paljon? Esa Leinonen Psykiatrian professori TaY

Muistisairaudet Käypä Hoito. Päivitys 2017

Kohtaaminen ja tunteet

TARKISTUSLISTA MUISTISAIRAILLE JA LÄHEISILLE. Ota kuntoutus, hoiva ja hoito rohkeasti puheeksi.

Muistisairaudet ja ikääntyneiden kuntoutus

Muistihoitajan / Muistineuvojan koulutusohjelma 2018 (30 op

Akseli kotihoito Liikuntasopimuskoulutus

MUISTIYSTÄVÄLLISEN YMPÄRISTÖN PIKAOPAS

ALZHEIMERIN TAUTIIN LIITTYVÄT KÄYTÖSOIREET JA NIIDEN HOITO YLI 65-VUOTIAILLA

Yhteistyö muistisairaan ihmisen ja hänen läheisensä kanssa

Muistisairaan ihmisen ymmärtäminen ja kohtaaminen Käpyrinne

SISÄLLYSLUETTELO. Lukijalle 3. Alzheimerin tauti 4. Vaskulaarinen dementia eli verenkiertoperäinen muistisairaus 6. Lewyn kappale -tauti 7

Muistisairauden vaikutuksista arkeen -auttaako muistinkuntoutus

Muistisairaan lääkitys ja sen seuranta. Geriatri Pirkko Jäntti

ALKOHOLI JA HENKINEN HYVINVOINTI

Turvallisuudentunteen arvioiminen muistisairauden alkuvaiheessa osana digitaalista palvelukanavaa

Voiko muistisairauksia ennaltaehkäistä?

Vanhuksen ja muistisairaan ihmisen henkinen ja hengellinen tukeminen saattohoidossa Petri Jalonen

Muistipoliklinikan toiminnan kehittäminen

Miten nuoret oireilevat? Tiia Huhto

Hyvä vuorovaikutus muistisairautta sairastavan kanssa. Arja Isola professori emerita Oulun yliopisto. 11/04/2014 Arja Isola 1

Miksi vanhuspsykiatria on tärkeää? Prof. Hannu Koponen HY ja HYKS Psykiatriakeskus Helsinki

TERVETULOA MUISTISAIRAUKSIEN ENSITIETOPÄIVILLE! Sirkku Lavonius Geriatrian erikoislääkäri, ylilääkäri Geriatrinen osaamiskeskus PHHYKY

Muistihäiriöt, muistisairaudet, dementia.

Mitä on vapaus muistisairailla. Anna Tamminen Muistiliitto

Hyvän hoidon kriteeristö

KUINKA MUISTISAIRAUS MUUTTAA KÄYTÖSTÄ?

Kati Juva HUS Psykiatriakeskus Lääketieteen etiikan päivä

Muistisairauden eteneminen ja sen edellyttämät muutokset

Masentaa ja ahdistaa: terapia, korkki kiinni vai eläke?

Varhainen muistisairaus. Nina Kemppainen LT, Neurologian erikoislääkäri

MONTO, PANINA, PELTONEN, SIVULA, SOININEN

Huolehdi muististasi!

Psykoosilääkkeet Antipsykootit

MUISTISAIRAAN PSYKOTERAPEUTTINEN HOITO JA HOIVA

Lasten ja nuorten syo misha irio iden esiintyvyys ja hoitokeinot. Veli Matti Tainio HYKS Nuorisopsykiatria

Lapsen levottomuus ja aggressiivisuus

TYÖNKUVAT. Vanhusneuvoston työkokous Saara Bitter

KUNTOUTUS ETENEVISSÄ MUISTISAIRAUKSISSA

Muistisairaan potilaan DELIRIUM. Oirekuva, tunnistaminen ja hoito. Jouko Laurila LT, Dos. HUS

Opas muistisairaan omaiselle

KeVa perhehoidon ennakkovalmennus. KeVa -perhehoito - ennakkovalmennus

FSD1256 Masennuskysely 2002 FSD1293 Kokemukset masennuksen hoidosta ja toipumisesta 2002 FSD1296 Elämä masentuneena 2002

Kerronpa tuoreen esimerkin

Muistisairaan ihmisen kohtaaminen ja ja vaikuttavat hoitokäytännöt Mitä tutkimukset osoittavat?

Miltä näyttää Pirkanmaan kunnissa nyt ja tulevaisuudessa?

VANHUKSEN PERIOPERATIIVINEN SEKAVUUS

Muistisairaudet saamelaisväestössä

Transkriptio:

Muistisairauden käytösoireet 25.4.2017 Maija-Helena Keränen Geriatri

Muistisairaus Sairaus, joka heikentää sekä muistia että toimintakykyä ja muita tiedonkäsittelyn alueita (kielelliset toiminnat, näönvarainen hahmottaminen, toiminnanohjaus) Ovat luonteeltaan eteneviä aivoja rappeuttavia sairauksia

Kuva: Muistiliitto

Muistisairaus Muistisairaudet %-osuus Alzheimerin tauti 60-70 Aivoverenkiertosairaud en muistisairaus Lewyn kappale - sairaudet Otsaohimolohkorappeumat 15-20 10-15 5-10

Käytösoire on Psyykkinen oire tai haitallinen käyttäytymisen muutos Viestii muistisairaan kärsimyksestä Aiheuttaa ongelmaa/stressiä kanssaihmisille On toistuvaa

Käytösoire on Vaste muuttuneeseen tilanteeseen tai tunteeseen omassa itsessä, ympäristössä tai kokemusmaailmassa Itsensä ilmaisemista omilla kyvyillä ja tavoilla Kuvaa sairastuneen pyrkimystä selvitä tilanteesta, mikä ei ole tavanomaisin keinoin hallittavissaan

Muistisairaan käytösoireet Käyttäytymistä on liikaa tai liian vähän tai se on epätarkoituksenmukaista Ovat erilaisia eri muistisairauksissa ja sairauksien eri vaiheissa

Käytösoireiden esiintyvyys 50-90%, riippuu tutkimusaineistosta ja määrittelystä Esiintyvät usein jaksoittain ja vaihdellen

Käytösoireiden merkitys Tuottavat kärsimystä muistisairaalle Kuormittavat läheistä/läheisiä Ovat usein syy palveluasumiseen siirtymiselle Ongelmallista hoitohenkilökunnalle Sekoittavat osaston toimintaa

Käytösoireita -motorisia ja psykologisia Harhaluulot Aistiharhat Levottomuus/aggressiivisuu s Masentuneisuus/alakuloisu us Ahdistuneisuus Kohonnut mieliala/epäasiallinen iloisuus Apatia/välinpitämättömyys Estottomuus Ärtyisyys/mielialan vaihtelu Vaeltelu Poikkeava motorinen käyttäytyminen Toistuva kysely Seksuaaliset käytösoireet Epäluuloisuus Unen häiriöt Ruokahalun ja syömisen häiriöt

Psykologisia oireita Masennus Ahdistuneisuus Unihäiriöt Aistiharhat ja harhaluulot Virhetulkinnat

Motorisia oireita Aggressiivisuus Levottomuus ja kuljeskelu Estoton käyttäytyminen Huutelu Tavaroiden keräily Katastrofireaktiot

Käytösoireiden syntyyn vaikuttavat tekijät Muistisairaus Neurokemialliset ja patologiset muutokset Kognitiiviset muutokset Kritiikin ja arviointikyvyn höltyminen

Kolinerginen Dopaminergi nen Noraderginen Serotonerginen Tumake Menynertin tyvitumake Substantia nigra Locu caeruleus Raphetumake Neuropsyk oireet Delirium Näköharhat Aggressiivisuus Apatia Apatia Psykoottiset oireet Kognitiiviset oireet Levottomuus Ahdistuneisuus Masennus Aggressiivisuus Masennus Ahdistuneisuus Aggressiivisuus Uni-valverytmin häiriöt

Persoonallisuus Elämänkulku Sairaudet ja fyysinen tilanne Ympäristö Arkeen vaikuttava toimintakyky Vuorovaikutus Ravitsemus

Käytösoireiden taustalla voi olla Fyysiseen tilanteeseen liittyviä tekijöitä Epämukavuus, huono olo, palelu, kipu Lääketieteellisiä asioita Tulehdus, matala verenpaine, epäsopiva lääkitys Tunneherkkyys, persoonallisuuteen ja elämänkulkuun liittyviä asioita Ravitsemustarpeet Arkielämän selkeyden tarve

Käytösoireiden triggerit Valtataistelu Nopeat muutokset Suuret vaatimukset/kriittisyys Kontrollointi Aggressiivinen lähestyminen hoputtaminen

Ideologiaa` Muistisairailla Inhimilliset ja juridiset oikeudet Onnistumisen ja ihmisyyden tarpeita Ilmaisevat muita aikuisia herkemmin tunteitaan

Muistisairaan autonomia Itsenäisyys, itsemäärääminen, koskemattomuus Tarpeiden ja toiveiden kuuleminen, vakavasti ottaminen Kysyminen, mielipiteen kuuleminen ja huomiointi Yksilöllisen reviirin kunnioittaminen ja tilan antaminen Osallisuuden ja tekemisen mahdollistaminen

Elää nykyhetkeä Muistisairas On onnellinen jos tuntee olonsa turvalliseksi On aikuinen ihminen Kuitenkin usein muista riippuvainen

Kohtaaminen Kohtaa ihminen, älä sairautta Ole selkeä Sanaton viestintä on tärkeää Anna aikaa muistisairaan puheilmaisulle Älä muistuta muistamattomuudesta Älä nolaa

Lääkkeetön hoito Ennalta ehkäisyä Tarpeista huolehtimista Kohtaamista Turhaa rajoittamista vältetään

Lääkkeetön hoito Hyvä fyysinen perushoito Hyvä somaattinen ja lääketieteellinen hoito Hoitoympäristön muovaaminen Virikkeiden määrän optimointi Voimavarojen hyödyntäminen Päiväsairaalat, muistikoordinaattori, kotiapu Hoitajan käyttäytymisen havainnointi Käyttäytymisterepeuttiset interventiot Toiminta-, taide-, mielikuva-, liikuntaterapia

Mielihyvän kokemusten tuottaminen Hetkessä elämistä Vanhat hyvät toimintamallit eivät sitten aina toimikaan Sairastuneen elämän tunteminen

Lääkkeetön hoito Aktiviteetit Toistuvat motoriset aktiviteetit Omaisen opastaminen ja tukeminen Häpeä pois, turhat vaatimukset/rutiinit pois, kommunikoinnin opastaminen Ei kielteinen kommunikointi, yksinkertaiset kehotukset

Miten suhtaudun?

Lääkehoito Vain poikkeustapauksissa, kun Rasittaa potilasta Heikentää toimintakykyä Vaarantaa potilasta Vaarantaa omaista/asukastovereita/hoitajia Lääkkeen teho ei tule hetkessä 50-75% hyötyy lääkehoidosta

Lääkittäviä oireita Vaikea aggressiivisuus Vaikea levottomuus Vaikea ahdistuneisuus Vaikea masennus Vaikeat unihäiriöt

Lääkehoito Oireita, joihin lääkehoito ei tehoa Kuljeskelu Tavaroiden keräily/kätkeminen Tarkoitukseton pukeminen/riisuminen Huutelu Esineiden syöminen Seksuaalinen estottomuus Itsensä vahingoittaminen (raapiminen, hakkaaminen)

Lääkkeet Muistisairauslääkkeet Muistisairauden tarkkaavaisuushäiriöt, apatia, agitaatio, ahdistuneisuus, psykoosioireet Masennuslääkket Masennus, apatia, (unihäiriöt), levottomuus Psyykelääkkeet Harhaluuloisuus, aistiharhat, vaikea levottomuus, aggressio Epilepsialääkkeet (karbamatsepiini) mielialan vaihtelut, ylivilkkaus Bentsodiatsepiinit (lyhyt- ja keskipitkävaikutteiset) Tilapäisesti tukilääkkeenä ahdistukseen ja tuskaisuuteen

Lääkehoito Harhaisuus ja vaikea agitaatio Ketiapiini 25-300 mg Risperidoni 0,25-3 mg Olatsapiini 2,5-5 mg Haloperidoli vaikeimmissa tilanteissa 0,5-2 mg

Käytösoirelääkkeen lopetus Neuroleptin jatkoa arvioitava viimeistän 3-4 kk päästä aloituksesta Lopetus 4 kk vasteen jälkeen? Masennuslääkkeen lopetuksen harkinta 4 kk kuluttua Jos oire palaa, lääkehoito aloitetaan uudelleen