Muistisairauden vaikutuksista arkeen -auttaako muistinkuntoutus
|
|
- Tapani Kähkönen
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Muistisairauden vaikutuksista arkeen -auttaako muistinkuntoutus Kaisa Karhu Kuntoutusohjaaja Kaisa Karhu KSKS
2 Sisältö Yleistä muistisairauksista Kuntoutus Käytösoireet Käytösoireiden hoito Muistisairaan hoitaja
3 Muistisairaus Suomessa arvioidaan olevan muistisairasta henkilöä ( Käypähoito 2010) Työ-ikäisiä alle 65-vuotiaita on noin Lievistä muistioireista kertoo kärsivänsä joka kolmas ikääntynyt henkilö Muistisairauksien määrä vähentynyt viimeisen 20- vuoden aikana (The Lancet 2013) Muistin toimintaan tulee muutoksia ikääntyessä
4 Keskeiset käsitteet Muistisairaus heikentää muistia ja muita tiedonkäsittelyalueita kuten kielellisiä toimintoja, näönvaraista hahmottamista ja toiminnanohjausta. Yleisimmät muistisairaudet ovat Alzheimerin tauti( AT) aivoverenkiertosairaudet ( AVH), Lewyn kappale-tauti, Parkinsonin taudin ( PT-muistisairaus) ja frontotemporaalirappeumat ( FTD), AT+AVH yli 80-vuotiailla merkittävä määrä Diagnoosi erikoislääkärin tai muistisairauteen perehtyneen lääkärin tehtävä, lääkitys aloitetaan tällöin. Muistihoitajan tehtävät. Dementia on oireyhtymä, ei erillinen sairaus. Dementia on useamman kognitiivisen toiminnon heikentyminen, niin että itsenäinen selviytyminen arjessa vaikeutuu Dementian syy voi olla etenevä sairaus, aivovamman pysyvä jälkitila tai hoidolla parannettava sairaus ( esim. kilpirauhasen vajaatoiminta) Toimintakyky/ omatoimisuus määrittää asteen, onko kyseessä dementiaan edennyt muistisairaus. Mittaaminen tärkeää. CDR, GDS-FAST Muistihäiriö, ohimenevä, etenevä, hoidettavissa oleva MCI = (oiretermi)mild Cognitive Impairment, lievä kognitiivinen heikentyminen. Johtaa 12 % Alzheimerin tautiin. Tärkeä seurata. VCI= ( oireyhtymä)vaskulaarinen kognitiivinen heikentymä
5 Suosituksia palveluiden parantamiseksi Käypähoitosuositus 2010 ( Kansallinen muistiohjelma Uusi laki valmisteilla itsemääräämisoikeudesta ja rajoitteiden käytöstä, 2014 voimaan Laatusuositus hyvän ikääntymisen turvaamiseksi ja palvelujen parantamiseksi 2013,STM Hyvät hoitokäytännöt etenevien muistisairauksien kaikissa vaiheissa 2008, Suhonen J ym. SLL Alzheimerin taudin uudet diagnostiset kriteerit 2009
6 Paro
7 Kuntoutuksen käsite muistisairauksissa Kuntoutuksella edistetään sairastuneen ihmisen mahdollisuuksia elää ja osallistua sairauden aiheuttamista rajoitteista huolimatta Prof.Tuula Pirttilä 2004 Tavoitteena muistisairaan hyvä elämä, perustana voimavarat ja omatoimisuus. Perhe, läheiset ja ympäristö.
8 Muistisairauspotilaan kuntoutussuunnitelman sisältö Muistisairaus ja arvio ennusteesta Toimintakyky ja käytetyt mittarit ( Adcs-Adl, Cerad, Cdr, Gds-fast jne) Potilaan ja perheen tarpeet, voimavarat ja vahvuudet, haasteet ja ongelmat Ohjauksen ja ennakoivan neuvonnan tarpeet Tavoitteet Tutkimus ja hoitotoimenpiteet,esim.muistisairauksiin perehtyneen lääkärin tutkimus kerran vuodessa Kuvaus potilaan arjesta, muistia kuntouttavasta toiminasta Suositus kuntoutuskursseista ja omaisen osallistumisesta Viikko-ohjelma
9
10 Terapiat kuntoutuksen tukena Musiikki -ryhmä tai yksilöterapiana - säilyttää puheilmaisua, antaa tunnetilan, auttaa hoitotoimenpiteissä Puheterapia - ei saatavilla, kokeiltu muistikodissa, josta hyvät tulokset, selkokieli työkaluna Toimintaterapia -arjen toimintatapojen vahvistaminen, pienapuvälineet arvio, vähän saatavilla, merkityksellinen, Taideterapia -maalaus, piirtäminen, muovailu. Yksilö ja ryhmäterapiana
11 Mikä muistiapuväline kuvassa on?
12 Muistia tukeva koti/muistiyksikkö Vihjeet, sanalliset, kuvalliset, kirjalliset Asioiden kertaaminen, oppimista tapahtuu vielä sairauden edetessä Selkokieli, tiivis katsekontakti, aikaa vuorovaikutukseen Afaattisen viestin vastaanottaminen Taitomuistin ja liikemuistin hyödyntäminen Tunnemuisti Ympäristö /heijastukset/ melu ym
13 Muistikuntoutus- arjen keinoja sairauden lievässä vaiheessa - keskittyminen -voimavarojen arviointi -töiden pilkkominen osiin -rauhallisuus, kiireen välttäminen -lepo ja mieliala -sosiaalisten suhteiden ylläpito -muistitukien käytön opettelu -riskien kartoitus ja turvalaitteet -pienapuvälineet
14 Muistikuntoutus sairauden edetessä Keskeistä voimavarojen kartoitus mittarit, havainnointi, haastattelut, apuvälineet, ger.kartoitus, käytösoireet Kuntoutus laaja-alaista arkeen ja päivittäisiin toimiin liittyvää, turvallisuus, toivon ylläpito, läheisten tukeminen Päiväkeskustoiminta merkittävä kuntouttava tekijä ( säilyttää orjentaatiota ym) Oikea-aikainen lyhytaikaishoidon aloitus Sairastuneen liikuntakyvyn tukeminen Tavoite lyhyt terminaalivaihe
15 Muistinkuntoutus auttaa Muistisairauksien määrä on vähentynyt jopa neljänneksellä viimeisen 20-vuoden aikana. Artikkeli The Lancet Aivoterveys parantunut, mikä selittyy terveellisimmällä elämäntavoilla. Sydän sykkii muistille,aivoille Nauru keventää arkea
16 Ovivalpas
17 Muistisairaus voi muuttaa käyttäytymistä Käytösoire on hoitotyön haaste, vaatii erityisosaamista, käytösoireita lisääntyvästi muistisairauden edetessä Kotihoidossa tärkein omaishoitajan stressiä lisäävä tekijä,nopeuttaa kotihoidon päättymistä Laitoshoidossa hoitajien kuormitukseen ja jaksamiseen vaikuttava tekijä Hoitamaton käytösoire saattaa johtaa turhaan tai liialliseen psyykenlääkitykseen, mikä saattaa heikentää ennustetta
18 Käytösoire termistä käyttäytymisen muutoksiin Muistisairaan oikeus käyttäytyä kummallisesti - hänen sairauden muuttamassa aivotoiminnassa se voi olla järkevä tapa ( ainoa?) Muistikysymyksillä testaaminen silloin kun sairaalla ei ole enää kykyä vastata, on hänen todellisuutensa mitätöintiä ja aiheuttaa sairaalle häpeän tunteen
19 1.Masennus Oireet muistipotilaalla Mieliala laaja-alaisesti masentunut Kyky kokea ja osoittaa mielihyvää heikentynyt Itsetuhoiset ajatukset ja toiveet kuolemasta Toiminnan hidastuminen aiemmin aktiivisella ihmisellä Psyykkiset ja fyysiset ahdistusoireet Avuttomuuden, arvottomuuden ja toivottomuuden tunteet Paranoidiset ajatukset Kaisa Karhu KSKS
20 2.Ahdistuneisuus ja pelko Altistavia tekijöitä Somaattiset sairaudet (rytmihäiriöt, korkea tai matala RR, sepelvaltimotauti, astma jne.) Aistiharhat, harhaluulot ja virhetulkinnat Lääkkeet (digoksiini, efedriini,teofylliini, antikolinergiset lääkkeet, kortisoni,parkinsonlääkkeet jne.) Alzheimer lääkkeiden lopetus, unilääkkeiden lopetus, alkoholin vieroitusoireet Vieras, meluisa, rauhaton, tyhjä ympäristö Kaisa Karhu KSKS
21 3.Aistiharhat eli hallusinaatiot Näköharhat huono näöntarkkuus, epäsopivat lääkkeet ja alkoholi altistavat Kuuloharhat meluisa ympäristö, huono kuulo, epäsopivalääkitys ja matala RR altistavat Kaisa Karhu KSKS
22 4.Harhaluulot eli deluusiot Tyypillisiä harhaluuloja Varastamisharhaluulot Myrkytysharhaluulot (voi estää syömisen tai lääkkeenoton) talo, jossa asun ei ole kotini Parisuhteeseen liittyvät harhaluulot (uskottomuus ja mustasukkaisuusharhaluulot) Hylkäämisharhaluulot Ylimääräiset asukkaat (peili tai televisio saattavat aiheuttaa virhetulkintoja) -capgrasin oireyhtymä (henkilöt eivät ole niitä, joita heidän väitetään olevan) Kaisa Karhu KSKS
23 5.Virhetulkinnat ympäristön ja läheisten ihmisten tunnistamisen vaikeudet, oman hahmon tunnistamisen ongelmat, keskustelu televisiossa esiintyvien henkilöiden kanssa Kaisa Karhu KSKS
24 6.Aggressiot Fyysinen tai sanallinen Tilanteisiin liittyvä Reviirin puolustaminen (kokee tulevansa alistetuksi, pakotetuksi tai nolatuksi) Turhautuminen, kun ei tule ymmärretyksi Ahdistus (liian vaativa tilanne) Pelko, ei ymmärrä mitä odotetaan/tapahtuu auttamistilanteissa Kontaktin tai huomion tarve Palelun aiheuttama suuttumus Kaisa Karhu KSKS
25 6.Aggressiot Tilanteeseen liittymätön aggressio Kipu Matala verenpaine Huonovointisuus Sairauteen sopeutumattomuuteen liittyvä ahdistus Elämänaikaisen käsittelemättömän ahdistuksen aiheuttama tuska Vaikeasti hahmotettava ympäristö, melu Ympäristön epäarvostava ilmapiiri ja negatiiviset palautteet Kaisa Karhu KSKS
26 7.Pakkoitku ja pakkonauru Liittyy usein aivojen syvien osien tai aivorungon vaurioon (aivoverenkierron häiriö, Parkinsonin tauti, Lewyn kappale tauti) Pakkoitku voi alkaa aamusta ja jatkua pitkään Kotihoidossa kuormittava Kaisa Karhu KSKS
27 8.Levottomuus ja vaeltelu Syitä Somaattiset vaivat (kipu, matala RR jne) Turvattomuuden tunne Yleinen ahdistuneisuus Virikkeettömyys Ympäristön hahmottamisen vaikeus Liikkumista ja touhuilua ei estetä, fyysinen turvallisuus huomioitava Kaisa Karhu KSKS
28 1.Käyttäytymismallien muutokset Esim. hygienian laiminlyönti, epäasiallinen pukeutuminen, alkoholin ja lääkkeiden väärinkäyttö, impulsiivinen toiminta Taustalla muistisairauden aiheuttama estojen häviäminen ja opittujen käyttäytymismallien murtuminen, frontaaliset dementiat, masennus, turhautuminen Kaisa Karhu KSKS
29 2.Toisto-oireet ja tavaroiden keräily Toistuva kysely, sanojen toistaminen, esineiden siirtäminen, keräily jne. Hoito paljolti informaation jakamista omaisille Ympäristön muokkaaminen turvalliseksi Keskeistä, ettei touhuamista estetä Tyypillistä muistisairauden edetessä Sisältöä ja ohjelmaa päivään, vähentää toisto-oireita Kaisa Karhu KSKS
30 Muita käyttäytymisen oireita Yleensä seksuaalinen aktiivisuus vähenee, noin 20% Ympäristön kannalta koetaan usein hankaliksi Hoidossa pyritään hienotunteiseen ohjaukseen ja puututaan asiaan jos käyttäytyminen loukkaa toista osapuolta tai on hyväksikäyttävää Levottomuuden, kuljeskelun, sekavuuden lisääntyminen myöhään iltapäivällä ja illalla Syitä: väsyminen, valon vähentyminen (virhetulkinnat, aistiharhat), vuorokausirytmiä säätelevä järjestelmä ei toimi normaalisti Kaisa Karhu KSKS
31 Unihäiriöt Tavallisia muistisairauden kaikissa vaikeusasteissa Syitä: depressio, ahdistuneisuus, kipu, levottomat jalat, matala RR, painajaisunet, liian aikainen nukkumaanmenoaika, liiallinen kiire iltaisin, aktivoivat lääkkeet (muisti ja -masennuslääkeet) Kaisa Karhu KSKS
32 Handy 11
33 Hoidon peruslinjat Lääkkeetön hoito Aina ensisijainen, käypähoito-ohjeen mukaan Hoitoympäristön muovaaminen turvallisemmaksi, selkeämmäksi, valoisammaksi, muistuttamaan tavallisen elämän ympäristöä Henkilökunnan kouluttaminen ja jaksamisen tukeminen, johtamismenetelmät, työnohjaus Omaisten tukeminen, esim. vertaistuki, muistiyhdistykset, omaisten masennuksen hoito Kaisa Karhu KSKS
34 Hoidon peruslinjat Keskeistä pyrkimys löytämään oireen syy Käyttäytymisen tarkoitus Kuinka käytösoire näkyy arkielämässä? Kenelle aiheutuu haittaa? Voidaanko oiretta sietää? Voiko potilas olla väärinkäytön uhri? Kaisa Karhu KSKS
35 Hoidon peruslinjat 1. Kirjaaminen 2. Edeltävät tapahtumat 3. Käytösoireen luonne ja sisältö 4. Kesto 5. Auttamismenetelmät 6. Vaikuttavuus 7. Raportointi työtovereille ja lääkärille Kaisa Karhu KSKS
36 Hoidon peruslinjat Lääkäriin:potilaan kliininen tutkiminen (mm.lääkityksen tarkastaminen, potilaan havainnointi ja haastattelu, kogn.taso esim. MMSE, näkö, kuulo, vammat, vatsan palpaatio, ulostaminen, virtsaaminen, kipu?) Tarvittaessa laboratoriotutkimukset PVK, PLV, La, CRP, TSH, Ca, NTA, ekg, lääkeainetutkimukset Ympäristötekijöiden selvittely mm.turvallisuus, melu, henkilökunnan asenteet, elämänhistoria, peruspersoonallisuus Kaisa Karhu KSKS
37 Puhuva kello
38 Syitä ja hoitokeinoja Matala verenpaine -riittämätön nesteiden saanti -riittämätön suolan saanti -verenpainelääkityksen tarkastaminen -liikunta Kipu - voi olla monenlaista - lääkityksen tarkistaminen/lääkäri - 80% laitoshoidossa olevista muistisairaista kärsii kroonisesta kivusta, mm nivelrikko, - Tyypillistä, että aamulla tehtävät hoidot aiheuttavat kipua, mm pesut
39 Fyysinen huono olo - viluinen olo, verenkierto, huone lämpötila, peittohoito - huono ravitsemustila - ikääntyneen ruokahaluun vaikuttavat useat tekijät, herkut - syy selvitettävä Suuttuminen, kun ei tule ymmärretyksi - selkopuhe - katsekontakti - aikaa, vastausten odottaminen - tunnetasolla myös kohtaaminen - kunnioittava puhetapa
40 Ahdistuminen vaativassa tilanteessa -auttaminen -huumorin käyttö -hoitajan rauhallinen ja rento ote -ei huomiota epäonnistumisiin -tukeminen, kannustus ja hienotunteisuus -nolatuksi tulemisen estäminen Muu ahdistus ja kireä olo -turvallisuuden tunteen lisääminen -vakaumuksen hyödyntäminen -muistelu, laulu -positiivisuus -tarvittaessa yksilöllinen psykologinen tuki -välittäminen ja halaus
41 Hoitaja Koulutus, täydennyskoulutus, opintopäivät, työpalaverit, raportit ja supinat Empatia, lämpö, rakkaus ja myötätunto Nonverbaalinen viestintä Arvio ja itsetuntemus, erilaisuuden hyväksyminen, arvot, moraali
42 Miten hoitajana jaksat? Puhu työtovereille, esimiehelle Työnohjaus, työkierto Paljonko kestät, omat rajat hyvä tuntea Kysy itseltäsi haluaisitko olla itsesi hoidossa? Miten haluaisit äitiäsi, isääsi, lapsiasi, läheisiäsi hoidettavan? Kirjoita oma tunne muutamalla sanalla Nonverbaalinen viestintä, eleet, ilmeet, kosketus Hoitajana olet myös saavana puolena, voit kasvaa ja saada syvyyttä persoonaasi vrt. liukuhihnatyö Kysele ja kuuntele
43 Hyvää jatkoa arvokkaaseen työhönne! Kiitos! Kaisa Karhu KSKS
Ari Rosenvall Yleislääketieteen erikoislääkäri 10.11.2015
Ari Rosenvall Yleislääketieteen erikoislääkäri 10.11.2015 Muistisairauksista Muistisairauksien lääkehoidon periaatteet Muistisairauden hoidon kokonaisuus Lääkkeettömät hoidot Etenevät muistisairaudet ovat
LisätiedotNeuropsykiatrinen haastattelu (Neuropsychiatric Inventory)
Käytösoireet muistisairauksissa seminaari, 18.5.2017, Helsinki Neuropsykiatrinen haastattelu (Neuropsychiatric Inventory) Ilona Hallikainen, PsT, psykologi, tutkija Itä-Suomen Yliopisto, Aivotutkimusyksikkö
LisätiedotMuistisairauksien käytösoireista. Pia Nurminen Metropolia Ammattikorkeakoulu Seminaariesitys 12.12.2013
Muistisairauksien käytösoireista Pia Nurminen Metropolia Ammattikorkeakoulu Seminaariesitys 12.12.2013 Mitä ovat käytösoireet? Kun muistisairaus etenee, edellytykset hallita ja työstää omia tunteita heikkenevät,
LisätiedotMiten se nyt olikaan? Tietoa muistista ja muistisairauksista
Miten se nyt olikaan? Tietoa muistista ja muistisairauksista HAE apua ajoissa www.muistiliitto.fi Muistiliitto on muistisairaiden ihmisten ja heidän läheistensä järjestö. Liitto ja sen jäsenyhdistykset
LisätiedotMiten se nyt olikaan? Tietoa muistista ja muistisairauksista
Miten se nyt olikaan? Tietoa muistista ja muistisairauksista MUISTI JA MUISTIHÄIRIÖT Muisti on tapahtumasarja, jossa palautetaan mieleen aiemmin opittuja ja koettuja asioita sekä opitaan uutta. Kun muisti
LisätiedotMuistisairauksien lääkkeetön hoito Ari Rosenvall Yleislääketieteen erikoislääkäri Muistisairauksien erityispätevyys
Muistisairauksien lääkkeetön hoito Ari Rosenvall Yleislääketieteen erikoislääkäri Muistisairauksien erityispätevyys 23.11.2018 Muistisairauksien lääkkeetön hoito Muistisairauksista Muistisairauksien lääkehoidon
LisätiedotTYÖNKUVAT. Gerontologinen sosiaalityö työkokous Saara Bitter
TYÖNKUVAT Gerontologinen sosiaalityö työkokous 18.11.2015 Saara Bitter MUISTIHOITAJA Muistihoitajalla tarkoitetaan etenevien muistisairauksien hoitoon perehtynyttä terveydenhuollon henkilöä. Muistihoitaja
LisätiedotMuistisairaan ihmisen kohtaaminen Uudenmaan Muistiluotsi Muistiohjaaja Tanja Koljonen
Muistisairaan ihmisen kohtaaminen 22.5.2017 Uudenmaan Muistiluotsi Muistiohjaaja Tanja Koljonen Muistisairaudet Suomessa Lähes 193 000 muistisairasta ihmistä 14 500 uutta sairastunutta vuosittain 7 000
LisätiedotDEMENTIAHOIDON PROFIILIMALLI
DEMENTIAHOIDON PROFIILIMALLI 4.3.2010 4.3.2010 Fyysinen agressiivisuus Levottomuus Kielellinen agressiivisuus Huutelu Häiritseminen Sylkeminen Ulosteilla sotkeminen Pahantuulen puuskat Epäluuloisuus Vaeltelu/eksyminen
LisätiedotMuistihoitajan / Muistineuvojan koulutusohjelma 2018 (30 op
Muistihoitajan / Muistineuvojan koulutusohjelma 2018 (30 op KOULUTUKSEN SISÄLTÖ 1. KOGNITIIVISET, PSYKOEMOTIONAALISET JA SOSIAALISET PROSESSIT ELÄMÄNKAARESSA 2. MUISTISAIRAUDET SYYT JA SEURAUKSET 3. LAADUKAS
LisätiedotNEUROLOGIA-SEMINAARI: Käytösoireet muistisairauksissa
NEUROLOGIA-SEMINAARI: Käytösoireet muistisairauksissa Aika torstai 18.5.2017 klo 12.00 16.00 Biomedicum, luentosali 2, Haartmaninkatu 8, 00290 Helsinki Järjestäjät HY neurologian koulutusohjelma, HUS Neurologian
LisätiedotMUISTI JA MUISTIN HÄIRIÖT
MEMO OHJELMA MUISTI JA MUISTIN HÄIRIÖT SELKOKIELELLÄ 2015 Inkeri Vyyryläinen (toim.) SELKOESITE MUISTI JA MUISTIN HÄIRIÖT SELKOKIELELLÄ Inkeri Vyyryläinen (toim.) Lähde: Muistiliiton esite Selkokielimukautus:
LisätiedotMuistisairauden käytösoireet Maija-Helena Keränen Geriatri
Muistisairauden käytösoireet 25.4.2017 Maija-Helena Keränen Geriatri Muistisairaus Sairaus, joka heikentää sekä muistia että toimintakykyä ja muita tiedonkäsittelyn alueita (kielelliset toiminnat, näönvarainen
LisätiedotMiten se nyt olikaan? tietoa muistista ja muistihäiriöistä
Miten se nyt olikaan? tietoa muistista ja muistihäiriöistä Hae apua ajoissa! www.muistiliitto.fi Muistaminen on monimutkainen tapahtumasarja. Monet tekijät vaikuttavat eri-ikäisten ihmisten kykyyn muistaa
LisätiedotMuistisairaudet 23.10.13
Muistisairaudet 23.10.13 Muistaminen on aivojen tärkeimpiä tehtäviä Kaikki älyllinen toiminta perustuu tavalla tai toisella muistiin Muisti muodostaa identiteetin ja elämänhistorian Muistin avulla tunnistamme
LisätiedotMuistisairaudet. TPA Tampere: Muistisairaudet
Muistisairaudet 1 Perustieto Termejä Yleisimpien muistisairauksien oireet Muistisairauksien hoito Käytösoireet Muistisairauden ennuste Syventävä tieto Riskitekijät CPS vs. MMSE Lääkehoito 2 Muistisairaus:
LisätiedotSomaattisen sairauden poissulkeminen
Psykoosit Psykoosit Yleisnimitys: todellisuudentaju selvästi vääristynyt ongelma, jossa ihmisellä on heikentynyt kyky erottaa aistien kautta tulevat ärsykkeet omista mielikuvista vaikeus erottaa, mikä
LisätiedotMuistiliiton juhlavuosi välittää ja vaikuttaa. Kansanedustaja Merja Mäkisalo-Ropponen Muistiliitto ry:n hallituksen puheenjohtaja
Muistiliiton juhlavuosi välittää ja vaikuttaa Kansanedustaja Merja Mäkisalo-Ropponen Muistiliitto ry:n hallituksen puheenjohtaja Välittämisen viestin vieminen Välittämisen asenteen edistäminen yhteiskunnassa
LisätiedotMielenterveyden häiriöt
Masennus Mielenterveyden häiriöt Ahdistuneisuushäiriöt pakkoajatukset ja -toiminnot paniikkihäiriöt kammot sosiaalinen ahdistuneisuus trauman jälkeiset stressireaktiot Psykoosit varsinaiset mielisairaudet
LisätiedotTYÖNKUVAT. Vanhusneuvoston työkokous Saara Bitter
TYÖNKUVAT Vanhusneuvoston työkokous 5.10.2015 Saara Bitter LÄÄKÄRI Muistilääkäri on muistisairauksiin perehtynyt lääkäri, tavallisimmin geriatri, neurologian tai psykogeriatrian erikoislääkäri. Hän toimii
LisätiedotMuistihäiriöt, muistisairaudet, dementia.
ETNIMU-projektin, aivoterveyttä edistävän kurssin 3.osa Muistihäiriöt, muistisairaudet, dementia. Muisti on monimutkainen älyllinen toiminto, joka perustuu aivojen hermoverkkojen laajaalaiseen yhteistoimintaan.
LisätiedotVanhusten sairaudet ja toimintakyky. Pertti Karppi Geriatrian ylilääkäri Etelä-Savon sairaanhoitopiiri 30.1.2012
Vanhusten sairaudet ja toimintakyky Pertti Karppi Geriatrian ylilääkäri Etelä-Savon sairaanhoitopiiri 30.1.2012 Oma esittäytyminen LL 1976 Sisätautien erikoislääkäri 1982 Sisätauti-geriatri 1984 LKT 1993
LisätiedotVanhus ja päihteet - seminaari 24.5.2011 Turun AMK, Salon toimipiste Salon Muistiyhdistys, Projektityöntekijä Sari Nyrhinen
Vanhus ja päihteet - seminaari 24.5.2011 Turun AMK, Salon toimipiste Salon Muistiyhdistys, Projektityöntekijä Sari Nyrhinen Suomessa joka viides työikäinen ja joka kolmas yli 65-vuotias ilmoittaa muistioireita
LisätiedotMuistisairaana kotona kauemmin
Muistisairaana kotona kauemmin Merja Mäkisalo Ropponen Terveystieteiden tohtori, kansanedustaja Muistiliitto ry:n hallituksen puheenjohtaja Nykytilanne Suomessa sairastuu päivittäin 36 henkilöä muistisairauteen.
LisätiedotAlkoholidementia hoitotyön näkökulmasta
Alkoholidementia hoitotyön näkökulmasta PÄIHDELÄÄKETIETEEN PÄIVÄT 8.3.2019 SH KATJA ORANEN HELSINGIN SAIRAALA / SUURSUON SAIRAALA, AKUUTTI PÄIHDEKUNTOUTUSOSASTO 12 Suursuon sairaala os. 12 Akuutti päihdekuntoutusosasto
LisätiedotDementian varhainen tunnistaminen
Tiedosta hyvinvointia RAI-seminaari 13.3. 2008 Hoitotyön päivä 1 Dementian varhainen tunnistaminen Harriet Finne-Soveri LT, geriatrian erikoislääkäri Terveystaloustieteen keskus CHESS Tiedosta hyvinvointia
LisätiedotMuistipoliklinikan toiminnan kehittäminen
Muistipoliklinikan toiminnan kehittäminen Geriatri Pirkko Jäntti 25.5.2015 Mistä muistipoliklinikan toiminnan kehittämistyössä aloitetaan? Selvitetään muistisairaiden laskennallinen osuus kunnan väestöstä
LisätiedotTietoa muistisairauksista Geriatrian ja yleislääketieteen erikoislääkäri Maija-Helena Keränen
Tietoa muistisairauksista 21.2.2017 Geriatrian ja yleislääketieteen erikoislääkäri Maija-Helena Keränen Muisti ei ole yksi kokonaisuus, se koostuu osista Aistimuisti Työmuisti i Säilömuisti Taitomuisti
LisätiedotMONTO, PANINA, PELTONEN, SIVULA, SOININEN
MONTO, PANINA, PELTONEN, SIVULA, SOININEN Alzheimerin tauti Lewyn kappale tauti Otsa-ohimolohkorappeuma Verisuoniperäinen muistisairaus Hitaasti etenevä aivosairaus, perimmäistä syytä ei tunneta. Varhainen
LisätiedotElämä ei pääty muistisairauden diagnoosiin - näkökulma muistisairaiden ihmisten itsemääräämisoikeuteen. 23.5.2014 Opetushallitus Olli Lehtonen
Elämä ei pääty muistisairauden diagnoosiin - näkökulma muistisairaiden ihmisten itsemääräämisoikeuteen 23.5.2014 Opetushallitus Olli Lehtonen Muistiliitto ry Muistisairaiden ihmisten etujärjestö Muistisairaita
LisätiedotKalliit dementialääkkeet. laitoshoidossa
Tiedosta hyvinvointia 1 Kalliit dementialääkkeet kotija laitoshoidossa Harriet Finne-Soveri LT, geriatrian erikoislääkäri ylilääkäri Terveystaloustieteen keskus CHESS Tiedosta hyvinvointia 2 Alzheimerin
LisätiedotIkäihmisten varhainen tuki ja palvelut
Ikäihmisten varhainen tuki ja palvelut Ikääntyvien varhainen tuki Vanhuspalvelulaki: Hyvinvointia edistävät palvelut Ikääntyneen väestön hyvinvointia, terveyttä, toimintakykyä ja itsenäistä suoriutumista
LisätiedotHyvän hoidon kriteeristö
Hyvän hoidon kriteeristö Työkirja työyhteisöille muistisairaiden ihmisten hyvän hoidon ja elämänlaadun kehittämiseen ja arviointiin 4., uudistettu painos 2016 1 Muistisairaan ihmisen hyvän hoidon elementit
LisätiedotMuistipotilaan hoito- ja kuntoutuspolku kunnassa. 23.5.2012 Jaana Suhonen Dosentti, sosiaali- ja terveysjohtamisen MBA Jokilaakson Terveys Oy
Muistipotilaan hoito- ja kuntoutuspolku kunnassa 23.5.2012 Jaana Suhonen Dosentti, sosiaali- ja terveysjohtamisen MBA Jokilaakson Terveys Oy Kirjallisuus Muistisairaudet Käypä hoito suositus 13.8.2010
LisätiedotMiksi muisti pätkii? Anne Remes, Professori, ylilääkäri. Neurologian klinikka, Itä- Suomen Yliopisto KYS, Neurokeskus 14.3.2014
Miksi muisti pätkii? Anne Remes, Professori, ylilääkäri Neurologian klinikka, Itä- Suomen Yliopisto KYS, Neurokeskus 14.3.2014 Sidonnaisuudet LT, dosen6i, neurologian erikoislääkäri, lääkärikoulu6ajan
LisätiedotOmaishoitajan voimavarat. Alustus Vantaalla 3.4.2014 Esa Nordling PsT Kehittämispäällikkö
Omaishoitajan voimavarat Alustus Vantaalla 3.4.2014 Esa Nordling PsT Kehittämispäällikkö 1 Omaishoitajan karikot * Byrokratia * Velvoittava sitoutuminen * Avun vastaanottamisen vaikeus * Ammattilaisten
LisätiedotLEWYn kappale -tauti Tietoa ja tukea sairastuneille sekä hänen läheisilleen
LEWYn kappale -tauti Tietoa ja tukea sairastuneille sekä hänen läheisilleen MUISTILIITTO RY 2013 www.muistiliitto.fi Tämä esite löytyy myös Muistiliiton internet-sivuilta. Opas on tuotettu RAY:n tukemana.
LisätiedotMuistisairauden eteneminen ja sen edellyttämät muutokset
Muistisairauden eteneminen ja sen edellyttämät muutokset Geriatri Pirkko Jäntti 10.11.2015 Alzheimerin taudin eteneminen 2 Toimintakyky (MMSE) 30 28 26 24 22 20 18 16 14 12 10 8 6 4 2 ITSENÄISYYS TARVE
LisätiedotMuistisairauksien hoito ja päivittäisissä toiminnoissa tukeminen
Muistisairauksien hoito ja päivittäisissä toiminnoissa tukeminen (Versio 1) - Oulun kaupunki Sote tuotanto 24.1.2014 Muistisairauksien hoito ja päivittäisissä toiminnoissa tukeminen Luokka Tarkoitus Prosessin
LisätiedotPsykoosi 22.9.2015 JENNI AIRIKKA, TAMPEREEN MIELENTERVEYS- JA PÄIHDEPALVELUIDEN PSYKOOSIPÄIVÄN LUENTO
Psykoosi 22.9.2015 JENNI AIRIKKA, TAMPEREEN MIELENTERVEYS- JA PÄIHDEPALVELUIDEN PSYKOOSIPÄIVÄN LUENTO Mitä psykoosi tarkoittaa? Psykoosilla tarkoitetaan sellaista poikkeavaa mielentilaa, jossa ihminen
LisätiedotKuinka hoidan aivoterveyttäni?
Kuinka hoidan aivoterveyttäni? Geriatrian dosentti Pirkko Jäntti Kemijärvi 28.11.2012 Kaavakuva eri muistijärjestelmistä Terveetkin aivot unohtelevat 83 % unohtaa ihmisten nimiä 60 % unohtaa esineiden
LisätiedotHuolehdi muististasi!
Huolehdi muististasi! HUOLEHDI MUISTISTASI Sinun voi olla joskus vaikea muistaa asioita. Muistisi toimintaa ja keskittymistäsi haittaavat monet asiat. Muistin toimintaan vaikuttavat esimerkiksi: väsymys
LisätiedotIkääntyvän muisti ja aivoterveys
Ikääntyvän muisti ja aivoterveys 13.4.2016 Varusmestarintie 15, 20360 Turku (Runosmäki) www.muistiturku.fi Elina Rannikko fysioterapeutti, sosionomi amk Liiku ja Muista-projekti (2015-2017) Ikääntyminen
LisätiedotIäkkään muistipotilaan masennuksen hoito
Iäkkään muistipotilaan masennuksen hoito Sinikka Luutonen Psykiatrian dosentti, geriatrian erikoislääkäri Turun yliopisto ja VSSHP/Psykiatrian tulosalue Sidonnaisuudet toiminut luennoitsijana terveydenhuollon
LisätiedotVoiko muistisairauksia ennaltaehkäistä?
Voiko muistisairauksia ennaltaehkäistä? Juha Rinne, Neurologian erikoislääkäri ja dosentti Professori PET- keskus ja neurotoimialue, TYKS ja Turun yliopisto MITÄ MUISTI ON? Osatoiminnoista koostuva kyky
LisätiedotAsiakkaan oma arvio kotihoidon tarpeesta. Palvelutarpeen arvion pohjalta on laadittu yksilöllinen hoito ja palvelusuunnitelma
1(5) FYYSINEN TOIMINTAKYKY Asiakkaalla on koettu kotihoidon tarve. Asiakas ei selviydy päivittäisistä toiminnoista itsenäisesti koska hänen toimintakykynsä on selkeästi alentunut. Palveluntarve MAPLe_5
LisätiedotMuistisairaudet saamelaisväestössä
Muistisairaudet saamelaisväestössä Anne Remes Professori, ylilääkäri Kliininen laitos, neurologia Itä-Suomen yliopisto, KYS Esityksen sisältö Muistisairauksista yleensä esiintyvyys tutkiminen tärkeimmät
LisätiedotLEWYn kappale -tauti Tietoa ja tukea sairastuneille sekä hänen läheisilleen
LEWYn kappale -tauti Tietoa ja tukea sairastuneille sekä hänen läheisilleen Lewyn kappale -tauti on 50 80 vuoden iässä alkava etenevä muistisairaus. Nimensä se on saanut Lewyn kappaleista, jotka ovat hermosolun
LisätiedotOptimimalli. Viitasaari 06.03.14
Optimimalli Viitasaari 06.03.14 TYÖRYHMÄ 1 PREVENTIO / X Seniorikeskus / pysäkki X Vertaisryhmät - päivärytmi TYÖIKÄISET SAIRASTUNEET: työn jatkajan harkinta, omat ryhmät / vertaistuki X Erityisesti yksin
LisätiedotMuistisairaus työiässä Mikkeli 3.9.2014. Anne Remes Neurologian professori, ylilääkäri Itä-Suomen yliopisto, KYS
Muistisairaus työiässä Mikkeli 3.9.2014 Anne Remes Neurologian professori, ylilääkäri Itä-Suomen yliopisto, KYS Muisti voi heikentyä monista syistä väsymys kiputilat masennus uupumus stressi MUISTI, KESKITTYMINEN
LisätiedotYmpäristöön säilötty muisti auttaa selviytymään arjessa. Kouvolan seudun Muisti ry Dos. Erja Rappe
Ympäristöön säilötty muisti auttaa selviytymään arjessa Kouvolan seudun Muisti ry 14.2.2017 Dos. Erja Rappe 9.2.2017 Al Esityksen sisältö Ympäristö ja hyvinvointi Muistisairaalle tärkeitä ympäristötekijöitä
LisätiedotMuistisairaan ihmisen vähälääkkeinen hoito
Sodankylä Muistisairaan ihmisen vähälääkkeinen hoito Kotihoidon palveluohjaaja, muistihoitaja Tuula Kettunen 17.2.2014 2014 DEMENTIAINDEKSI Sodankylässä geriatri 2005 2013, muistineuvolatoiminta aloitettiin
LisätiedotKati Juva HUS Psykiatriakeskus Lääketieteen etiikan päivä
Kati Juva HUS Psykiatriakeskus Lääketieteen etiikan päivä 27.9.2018 Muistisairaudet Kognitiivisia kykyjä heikentäviä aivosairauksia Yleensä eteneviä Periaatteessa tunnetaan myös korjaantuvia tiloja ja
LisätiedotAsiakas oman elämänsä asiantuntijana
Asiakas oman elämänsä asiantuntijana RAI -seminaari 29.3.212 28.3.212 Teija Hammar / IIPA Teija Hammar, erikoistutkija, Ikäihmisten palvelut -yksikkö, THL 1 Esityksen sisältö: Asiakkaan äänen voimistuminen
LisätiedotAVH-POTILAAN PSYYKKINEN TUKEMINEN
AVH-POTILAAN PSYYKKINEN TUKEMINEN Ihmisen käsitys muuttuneesta tilanteesta muodostuu nopeasti ja on melko pysyvää. Hallinnan tunteen saavuttaminen ennustaa masennuksen vähäisyyttä, kuntoutumista, parempaa
LisätiedotNURMIJÄRVEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 7/2015 1
NURMIJÄRVEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 7/2015 1 Vanhusneuvosto 26.10.2015 KÄSITELLYT ASIAT Sivu 24 Muistikoordinaattori Helena Hurme-Marttisen puheenvuoro 4 25 Edellisen kokouksen pöytäkirjan tarkastaminen 6 26
LisätiedotMuistisairaudet ja ikääntyneiden kuntoutus 29.01.2015
Muistisairaudet ja ikääntyneiden kuntoutus 29.01.2015 Ayl Ulla-Marja Louhija Psykiatrian, geriatrian ja yleislääketieteen erikoislääkäri HYKS Vanhuspsykiatria Kehitys 2033 2 Yli 65-vuotiaiden osuus koko
LisätiedotMUISTISAIRAUDET JA NIIDEN HOITO
MEMO OHJELMA MUISTISAIRAUDET JA NIIDEN HOITO SELKOKIELINEN OPAS 2015 Inkeri Vyyryläinen (toim.) SELKOESITE MUISTISAIRAUDET JA NIIDEN HOITO Inkeri Vyyryläinen (toim.) Lähteet: www.muistiliitto.fi Kati
LisätiedotMuistikylä projekti
Muistikylä projekti 2016-2018 Projektiesittely 42 -seminaari, 26.4. 2017 Maija Haapakoski Salon Muistiyhdistys ry Muistikylä-projekti 2016-2018 Yhä useampi muistisairas elää kotona, taloyhtiössään ja lähiympäristössään
LisätiedotOmaisyhteistyön seminaari. Anna Maija Saukkonen 30.1.2013
Omaisyhteistyön seminaari Anna Maija Saukkonen 30.1.2013 PD-palliaation kohteena Bunting-Perry L 2006 Parkinsonin-tauti/yleistä 2/3 yli 70-vuotiaita Etenevä hermosolujen kuolema SN ja laajaalaisemminkin
LisätiedotPohjois-Suomen Kirjastoautopäivä Muistisairauteen sairastunut ihminen kirjastopalvelujen asiakkaana
Pohjois-Suomen Kirjastoautopäivä 15.6.2017 Muistisairauteen sairastunut ihminen kirjastopalvelujen asiakkaana Kuva: Muistiliitto Annika Väihkönen, muistiasiantuntija Lapin Muistiyhdistys ry / Lapin Muistiluotsi
LisätiedotKäytösoireisen muistisairaan ihmisen hyvinvoinnin ja mielenterveyden tukeminen
Käytösoireisen muistisairaan ihmisen hyvinvoinnin ja mielenterveyden tukeminen Hoitotyön RAI-seminaari 13.3.2008, Helsinki FT, esh Ulla Eloniemi-Sulkava Vanhempi tutkija Käytösoireet Behavioral and psychological
LisätiedotMiten hyvinvointiteknologia tukee muistisairaiden turvallisuutta?
TEKNOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS VTT OY Miten hyvinvointiteknologia tukee muistisairaiden turvallisuutta? Kokeilusta käytäntöön seminaari Holiday Club Saimaa, 19.4.2017 Hankkeen tavoitteet Alkavaa muistisairautta
LisätiedotMuistiliitto ry. Työikäisen muistisairaan kuntoutus ja niiden haasteet. suunnittelija Outi Ronkainen ja kokemusasiantuntija Marja Häkkinen 6.6.
Muistiliitto ry Työikäisen muistisairaan kuntoutus ja niiden haasteet suunnittelija Outi Ronkainen ja kokemusasiantuntija Marja Häkkinen 6.6.2019 1 Maailman laajuisesti joka 3. sekunti joku sairastuu etenevään
LisätiedotAnitta Mikkola Kuntoutuksen kehittäjätyöntekijä SenioriKaste hanke, POSKE
Anitta Mikkola Kuntoutuksen kehittäjätyöntekijä SenioriKaste hanke, POSKE 7.5.2015 Kotihoidon toimintakykyä edistävällä työotteella hidastetaan vanhusten riippuvuutta ja siirtymistä laitoshoitoon Yhteiskehittely:
LisätiedotSISÄLLYSLUETTELO. Lukijalle 3. Alzheimerin tauti 4. Vaskulaarinen dementia eli verenkiertoperäinen muistisairaus 6. Lewyn kappale -tauti 7
SISÄLLYSLUETTELO Lukijalle 3 Alzheimerin tauti 4 Vaskulaarinen dementia eli verenkiertoperäinen muistisairaus 6 Lewyn kappale -tauti 7 Muut etenevät muistisairaudet 8 Käyttäytymisen muuttuminen 9 Eteenpäin
LisätiedotTietoa muistisairauksista Geriatrian ja yleislääketieteen erikoislääkäri Maija-Helena Keränen
Tietoa muistisairauksista 18.10.2017 Geriatrian ja yleislääketieteen erikoislääkäri Maija-Helena Keränen Luennon sisältö Mitä on muisti ja tiedonkäsittely Mikä muu voi heikentää muistia kuin muistisairaus
LisätiedotKUNTOUTUS ETENEVISSÄ MUISTISAIRAUKSISSA
KUNTOUTUS ETENEVISSÄ MUISTISAIRAUKSISSA Sirpa Granö Kehittämisjohtaja Alzheimer-keskusliitto Verkostoitumispäivä toimintaterapeuttiliitossa 7.11.2008 ETENEVÄT MUISTISAIRAUDET yleisimmät: Alzheimerin tauti
LisätiedotMUISTISAIRAAN JA OMAISEN TILANNE TÄNÄÄN JA TULEVAISUUDESSA
MUISTISAIRAAN JA OMAISEN TILANNE TÄNÄÄN JA TULEVAISUUDESSA Pirkanmaan Muistiyhdistyksen Sydän-Hämeen alaosaston 10-vuotisjuhla 20.11.2011 toiminnanjohtaja Teija Siipola Pirkanmaan Muistiyhdistys ry Taustaa
LisätiedotYtimenä validaatio. Irmeli Kauppi, sh, TunteVa-kouluttaja
Ytimenä validaatio Irmeli Kauppi, sh, TunteVa-kouluttaja 18.05.2015 on amerikkalaisen validaatiomenetelmän pohjalta suomalaiseen hoitokulttuuriin kehitetty vuorovaikutusmenetelmä validaatio tulee englannin
LisätiedotMuistisairauden tuomat haasteet kodin turvallisuuteen
Muistisairauden tuomat haasteet kodin turvallisuuteen Hanne-Maarit Mansala Varsinais-Suomen Muistiyhdistys ry Turvallisesti kotona projekti (2016 2018) ETENEVÄT MUISTISAIRAUDET SUOMESSA: ARVIOLTA 193 000
LisätiedotHYVINKÄÄN SEUDUN MUISTIYHDISTYS RY
HYVINKÄÄN SEUDUN MUISTIYHDISTYS RY 14.06.2018 Perustettu 1.1993 Jäsenmäärä 136 Tarkoitus ja tavoite: Yhdistyksestä: - toimii muistisairauksien haittavaikutusten vähentämiseksi ja valvoo näistä sairauksista
LisätiedotMIHIN MINÄ TÄSSÄ MITÄ LÄÄKÄRI VASTAA KUOLEN? KUOLEVALLE?
MIHIN MINÄ TÄSSÄ KUOLEN? MITÄ LÄÄKÄRI VASTAA KUOLEVALLE? Kristiina Tyynelä-Korhonen, LT, erikoislääkäri, palliatiivisen lääketieteen erityispätevyys Syöpäkeskus, KYS 15.2.2016 2 PALLIATIIVISEN HOIDON JA
LisätiedotKuolevan potilaan kohtaaminen. Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET
Kuolevan potilaan kohtaaminen Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET Mikä tämän esityksen tavoite on? Saada neuvoja kuolevan ihmisen kohtaamiseen. Saada
LisätiedotMASENNUS. Terveystieto. Anne Partala
MASENNUS Terveystieto Anne Partala MITÄ ON MASENNUS? Masennus on sairaus Sairaus, joka voi tulla kenen tahansa kohdalle Sairaus, josta voi parantua Masennus eroaa normaalista tunteiden vaihtelusta Kannattaa
LisätiedotKäytännössä toimintakyvyllä tarkoitetaan henkilön suoriutumista jossakin toimintaympäristössä:
Joensuu 2.12.2014 Käytännössä toimintakyvyllä tarkoitetaan henkilön suoriutumista jossakin toimintaympäristössä: Työssä Kotona Harrastuksissa Liikkumisessa (esim. eri liikennevälineet) Ym. WHO on kehittänyt
LisätiedotKäytösoireiden lääkkeetön hoito
Käytösoireiden lääkkeetön hoito Motivoinnin ja yksilökeskeisen hoidon mahdollisuudet Muistihoitaja Merete Luoto Turun Sosiaali- ja terveystoimi 24.1.2013 1 Käytösoireet Esiintyvyys; lähes jokaisella sairastuneella
LisätiedotHyvä vuorovaikutus muistisairautta sairastavan kanssa. Arja Isola professori emerita Oulun yliopisto. 11/04/2014 Arja Isola 1
Hyvä vuorovaikutus muistisairautta sairastavan kanssa Arja Isola professori emerita Oulun yliopisto 11/04/2014 Arja Isola 1 Välittäminen Välittäminen! Mitä se merkitsee? 1. Toisistamme välittäminen 2.
LisätiedotVIERELLÄSI. Opas muistisairaan omaisille selkokielellä. Inkeri Vyyryläinen (toim.)
VIERELLÄSI Opas muistisairaan omaisille selkokielellä 2014 Inkeri Vyyryläinen (toim.) Opas muistisairaan omaisille selkokielellä Inkeri Vyyryläinen (toim.) Lähde: Muutosta lähellä opas dementoituneen läheiselle.
LisätiedotMuistisairaan ihmisen ymmärtäminen ja kohtaaminen Käpyrinne
Muistisairaan ihmisen ymmärtäminen ja kohtaaminen Käpyrinne 1.6.2017 Ulla Eloniemi-Sulkava, dosentti, erikoissairaanhoitaja ulla.eloniemi-sulkava@amialife.fi www.amialife.fi PUNAINEN LANKA JA TÄRKEIN-
LisätiedotASIAKKAAN VOIMAVARAT KÄYTTÖÖN RAI-seminaari 26.9.2007
ASIAKKAAN VOIMAVARAT KÄYTTÖÖN RAI-seminaari 26.9.2007 Eva-Maria Emet Johtava hoitaja Folkhälsan Botnia / Östanlid Voimavarojen tunnistaminen kuntouttavan hoitotyön suunnittelussa Kartoittaminen Riskit
LisätiedotLääkkeet muistisairauksissa
Lääkkeet muistisairauksissa Muistihoitajat 27.4.2016 Vanheneminen muuttaa lääkkeiden farmakokinetiikkaa Lääkeaineen vaiheet elimistössä: Imeytyminen: syljen eritys vähenee, mahalaukun ph nousee, maha-suolikanavan
LisätiedotTyössä muistaminen -kysymyssarja
Työssä muistaminen -kysymyssarja Kysymyssarja sopii apuvälineeksi muistinsa ja keskittymisensä toiminnasta huolestuneen potilaan tarkempaan haastatteluun. Kysely antaa potilaalle tilaisuuden kuvata tarkentaen
LisätiedotGEROPSYKIATRIAN SUUNNITELMAT RISTO VATAJA GERO-NEURO-PÄIHDEPSYKIATRIAN LINJAJOHTAJA 30.10.2015 1
GEROPSYKIATRIAN SUUNNITELMAT RISTO VATAJA GERO-NEURO-PÄIHDEPSYKIATRIAN LINJAJOHTAJA 30.10.2015 1 NEUROPSYKIATRIAN OSASTO 21 MUUTTO PSYKIATRIAKESKUKSEEN MARRASKUUSSA 2016 Neuropsykiatrisia potilasryhmiä:
LisätiedotTurvallisuudentunteen arvioiminen muistisairauden alkuvaiheessa osana digitaalista palvelukanavaa
Turvallisuudentunteen arvioiminen muistisairauden alkuvaiheessa osana digitaalista palvelukanavaa Satu Elo, Riikka Mustonen, Anna-Leena Nikula, Jaana Leikas, Jouni Kaartinen, Hanna-Mari Pesonen & Milla
LisätiedotFyysinen kuntoutuminen
Tiedosta hyvinvointia RAI - vertailemalla laatua 1 RAI vertailutiedon käyttö kuntoutujan tunnistamisessa vanhuspalveluissa RAI-seminaari Helsingissä15.3.7 Harriet Finne-Soveri LT ylilääkäri Terveystaloustieteen
LisätiedotMuistiohjelman eteneminen
Kansallinen muistiohjelma: tavoitteena muistiystävällinen Suomi Pirkanmaan kunnille tehdyn kyselyn tuloksia Kirsti Kuusterä Asiantuntija, Muistiliiton muistiohjelmatoiminta Sihteeri, STM:n muistiohjelman
LisätiedotFSD1256 Masennuskysely 2002 FSD1293 Kokemukset masennuksen hoidosta ja toipumisesta 2002 FSD1296 Elämä masentuneena 2002
1 of 8 19.7.2011 8:42 KYSELYLOMAKE Tämä kyselylomake on osa Yhteiskuntatieteelliseen tietoarkistoon arkistoituja tutkimusaineistoja FSD1256 Masennuskysely 2002 FSD1293 Kokemukset masennuksen hoidosta ja
LisätiedotYmpärivuorokautista apua tarvitsevan iäkkään palvelutarpeet
Ympärivuorokautista apua tarvitsevan iäkkään palvelutarpeet Harriet Finne-Soveri, ikäihmisten palvelut - yksikön päällikkö 2010-05-20 Esityksen nimi / Tekijä 1 Sisältö Miten näemme palvelut ja niiden tarpeen
LisätiedotHoitotahto käytännössä
Hoitotahto käytännössä Marja-Liisa Laakkonen LT geriatrian el Helsingin terveyskeskus Laakson sairaala Hoitotahto- Kuka voi tehdä? Kuka tahansa, jolla on kyky tehdä hoitoaan koskevia päätöksiä kyky ymmärtää,
LisätiedotIkääntyvän kognitio ja liikkuminen
Ikääntyvän kognitio ja liikkuminen Pohjois Pohjanmaan ja Kainuun liikenneturvallisuusseminaari 3.10.2018 Petteri Viramo Geriatrian erikoislääkäri, LT Toimitusjohtaja Caritas Palvelut Oy Sisältö Ikääntyvän
LisätiedotKysely asukkaiden läheisille 2-3/2017
Kysely asukkaiden läheisille 2-3/2017 22.3.2017 Kysely Wilhelmiinan asukkaiden läheisille Kysely toteutettiin 23.2-19.3.2017 Kysely lähti 99 vastaanottajalle (88 kpl vuonna 2016), vastauksia saimme kaikkiaan
LisätiedotPilotti 1: Omaishoitoprosessin alkutilanne ja siihen liittyvä tiedon kerääminen ja tiedon käyttö
Pilotti 1: Omaishoitoprosessin alkutilanne ja siihen liittyvä tiedon kerääminen ja tiedon käyttö ARVIOINTIJAKSO Ensikäynnin valmistelu: - Hakemukseen tutustuminen - Effican viimeisin tiivistelmä: asiakkaan
LisätiedotMiksi muistiohjelma on kunnalle ja kuntalaisille hyvä juttu?
Miksi muistiohjelma on kunnalle ja kuntalaisille hyvä juttu? Juha Jolkkonen geriatrian erikoislääkäri osastopäällikkö Helsingin kaupunki sosiaali- ja terveysvirasto sairaala-, kuntoutus- ja hoivapalvelut
LisätiedotTyön ja vapaa-ajan tasapaino. Carita Tuohimäki 16.-17.3.2015
Työn ja vapaa-ajan tasapaino Carita Tuohimäki 16.-17.3.2015 Määrittele tasapaino! Työn ja vapaa-ajan tasapainon saavuttamiseksi ei ole olemassa yksiselitteistä määritelmää, joka sopisi jokaisen tilanteeseen.
LisätiedotMiten aistiharhat syntyvät ja miten niitä voidaan hoitaa?
Miten aistiharhat syntyvät ja miten niitä voidaan hoitaa? Voimaa arkeen 26.4.2018 Elina Hietala, psykiatrian erikoislääkäri vs Akuuttipsykiatrian ylilääkäri Seinäjoen keskussairaala Aistiharhat ja psykoosi
LisätiedotDementiapotilaan käytösoireiden hoito milloin ja mitä lääkettä uskaltaa antaa?
Dementiapotilaan käytösoireiden hoito milloin ja mitä lääkettä uskaltaa antaa? Petteri Viramo Geriatrian ja yleislääketieteen el, LT Caritas Palvelut Oy GPF:n kevätkoulutus, Helsinki 5.5.2017 Taustaa Muistisairaudet
LisätiedotPsykoositietoisuustapahtuma
Psykoositietoisuustapahtuma apulaisylilääkäri Pekka Salmela Tampereen Psykiatria- ja päihdekeskus 19.9.2017 Metso Psykoosit Psykooseilla eli mielisairauksilla tarkoitetaan mielenterveyshäiriöiden ryhmää,
LisätiedotMuistipalvelut. Kanta-Hämeen Muistiyhdistys ry Kasarmikatu Hämeenlinna p
Muistipalvelut Kanta-Hämeen Muistiyhdistys ry Kasarmikatu 12 13100 Hämeenlinna p. 044 726 7400 info@muistiaina.fi Kanta-Hämeen Muistiyhdistys ry tarjoaa Muistipalveluita Hämeenlinnan alueella asuville
LisätiedotHoitopolkutarinoita Kotihoidon asiakas
Hoitopolkutarinoita Kotihoidon asiakas Outi Iharvaara Rai- seminaari 3.4.2013 Asiakkaan taustatiedot 78- vuotias yksin asuva mies, jolla todettu lievä Alzheimerin tauti. Aivoinfarkti x 2 Vaimo kuollut
Lisätiedot