5. PIETARSAAREN SOSIAALIKESKUKSEN KRIITTISET MENESTYSTEKIJÄT 5.1. Kriittisten menestystekijöiden määrittely Visiosta ja toiminta-ajatuksesta on johdettu Pietarsaaren sosiaalikeskuksen kriittiset menestystekijät. Ne ovat asioita, joissa onnistuminen tai epäonnistuminen vaikuttaa pitkällä aikavälillä ratkaisevasti organisaation menestymiseen. Kriittisten menestystekijöiden on oltava strategisesti tärkeitä ja organisaation on samalla pystyttävä vaikuttamaan niihin omilla toimenpiteillään. Kriittiset menestystekijät vastaavat kysymykseen, missä asioissa kaupungin on ehdottomasti onnistuttava, jotta se etenee vision suuntaan. Kriittisiä menestystekijöitä määriteltäessä on asiaa tarkasteltu neljästä eri näkökulmasta: vaikuttavuus, uudistuminen, prosessit ja rakenteet sekä resurssit ja talous. Näkökulmien sisältö voidaan määritellä seuraavalla tavalla: Vaikuttavuus ( kansalaisen ja poliittisen päätöksentekijän näkökulma) Vaikuttavuus tarkoittaa kaupungin perimmäisen tarkoituksen mukaisia aikaansaannoksia ja tuloksia. Näitä tuloksia a) kaupunkilaiset äänestäjinä, veronmaksajina ja asiakkaina, b) elinkeinoelämä ja yhteisöt kaupungin sidosryhminä ja yhteistyökumppaneina odottavat kaupungin tuottavan palveluina ja yhteiskunnallisina vaikutuksina. Uudistuminen (työyhteisön ja henkilöstön näkökulma) Uudistuminen tarkoittaa kaupungin ja sen henkilöstön kykyä irrottautua vanhasta ja toimia uudella tavalla, jotta kaupunki kykenee paremmin toteuttamaan vaikuttavuutta koskevat tavoitteensa käytettävissä olevilla resursseilla. Prosessit ja rakenteet (organisaation suorituskyvyn ja toimivuuden näkökulma) Prosessinäkökulma edustaa sisäisen suorituskyvyn, tehokkuuden ja toimivuuden näkökulmaa. Mitkä ovat ne prosessit, organisaatiot, vuorovaikutussuhteet ja järjestelmät, joiden kautta päästään parannuksiin vaikuttavuustuloksissa? Resurssit ja talous(resurssien hallinnan ja talouden näkökulma) Resursseilla tarkoitetaan voimavaroja, jotka varmistavat suorituskyvyn ja vaikuttavuuden strategisten päämäärien saavuttamiseksi. Minkälaisella resurssien hankkimisella, kohdentamisella ja käytöllä päästään parannuksiin vaikuttavuustuloksissa?
5.2. Pietarsaaren sosiaalikeskuksen kriittiset menestystekijät eri näkökulmista VAIKUTTAVUUS 1. Ennalta ehkäisevät toimenpiteet luovat hyvinvointia ja sosiaalista turvallisuutta kaupunkilaisille. 2. Kaupunkilaisten tarpeista lähtevät sosiaalipalvelut jotka kannustavat aktiiviseen osallistumiseen. 3. Palveluiden tarkoitus on luoda kaupunkilaisille tasa-arvoiset mahdollisuudet itsenäiseen elämään. UUDISTUMINEN 4. Näkyvä ja tavoitteellinen johtajuus. 5. Motivoitunut, aktiivinen ja osaava henkilöstö. 6. Palvelutoimintojen jatkuva kehittäminen. 7. Hyvä ja kannustava työilmapiiri. PROSESSIT JA RAKENTEET 8. Toimiva ja luova organisaatio. 9. Joustava päätösprosessi 10. Selkeä palvelurakenne. 11. Yhteistyö muiden toimijoiden kanssa luo oikeantasoisen ja kattavan palveluverkoston. RESURSSIT JA TALOUS 12. Kustannustehokkuus suhteessa laadukkaaseen palveluun. 13. Oikea henkilökuntamitoitus. 14. Tehokas henkilökuntarekrytointi. 15. Tarpeisiin ja tavoitteisiin suhteutetut taloudelliset resurssit. 5.3. Arviointikriteerit ja tavoitetasot Kriittisille menestystekijöille on edelleen johdettu arviointikriteerit, joiden avulla kuvataan sitä, miten menestystekijöiden suhteen on onnistuttu. Arviointikriteerille asetettu tavoite voi olla määrällinen tai laadullinen kuvaus tarkasteltavan asian ominaisuuksista, joiden perusteella voidaan erottaa onnistuminen epäonnistumisesta. Yhdellä menestystekijällä voi olla useampi (1-3) arviointikriteeri, jolla kuvataan onnistumista. Arviointikriteerien tulisi
jatkossa ohjata päätöksentekoa niin luottamushenkilöiden kuin virkamiesjohdon osalta. Arviointikriteerien tehtävänä on osoittaa, eteneekö kaupunki strategiansa mukaisesti. Kullekin kriittisen menestystekijän toteutumista arvioivalle arviointikriteerille asetetaan tulostavoite. Se kuvaa tavoitetilaa, jonka saavuttaminen on todettavissa ja jonka saavuttaminen osoittaa lyhyellä aikavälillä etenemistä strategian suunnassa. Tavoitteen on ominaisuuksiltaan oltava haastava, ymmärrettävä ja hyväksyttävä, jotta henkilöstö pystyisi sitoutumaan tavoitteen toteuttamiseksi. Kunkin arviointikriteerin kohdalla käytetään seuraavia tasoja: - max (paras mahdollinen) - real (realistinen) - min (huonoin hyväksyttävissä oleva) Näin syntyy 3-tasoinen onnistumisen vaihtelualue, jolle toteutuva tulos todennäköisesti osuu. Realistisen tavoitetason yläpuolella oleva tulos on hyväksytty ja alapuolella epätyydyttävä. Minimitaso on huonoin hyväksyttävissä oleva tulos.
5.3.1. VAIKUTTAVUUS Kriittinen menestystekijä 1. Ennalta ehkäisevät toimenpiteet luovat hyvinvointia ja sosiaalista turvallisuutta kaupunkilaisille. Arviointikriteeri (kriteeri/mittari/tapa) asiakastyytyväisyys vertailu suhteessa koko maahan laatukriteerit (arvioidaan toimialoittain) Tavoitetaso (min real max) 95% maan parhaat palvelut 2015 enemmän kuin lakisääteinen Hyvinvointi; vrt. koko maan tilastoa Vanhushoito: Palvelutarpeen eteenpäin siirtäminen Miten mitata = Kotona asuvien määrä 90% 75 v. täyttäneistä. Päivähoito: - % a lapsista päivähoidossa. Sosiaaliosasto Ennalta ehkäisevät projektit, huostaanottojen määrä, avohoito. vrt. koko maa -toimeentulotukisaajien määrä vrt koko maa saajia % väestöstä tttuen määrä/asukas ennalta ehkäisevä toimeentulotukea Ennalta-ehkäisevät kotikäynnit; projekti v. 2004 2006. Vakio toiminta v. 2007 lähtien. Ennalta ehkäisevä työ Projektien laatu yli maan keskitasoa suhde avohoito;laitoshoito parempi kuin maan keskitasoa 2005 v. 2006 =2,5 % v. 2009 = 3 % v. 2015 = 4 %
2. Kaupunkilaisten tarpeista lähtevät sosiaalipalvelut jotka kannustavat aktiiviseen osallistumiseen. Lasten päivähoito - monipuolinen päivähoidon tarjonta ( tarpeen mukaan) Vanhempien mahdollisuudet valita niille oikean päivähoitomuodon Kyselymittaus Vanhushoito/ vammaishoito Hoito ja palvelusuunnitelmat Kotipalvelu; Vanhushoito/laitoshoito ja palveluasuminen Vammaishoito: Lastensuojelu: Lasten päivähoito 93% tyytyväisiä 2005 tavoite 95% 2010 100% = lakisääteinen 100% 2005 100% 2005 100% 2010 100% 2004 100% 2006 3. Palveluiden tarkoitus on luoda kaupunkilaisille tasaarvoiset mahdollisuudet itsenäiseen elämään. Tasa-arvo: - tilasto - kyselyt - palvelujen läheisyys 85 % tyytyväisiä 2006 2015 = 95 % Tasa-arvoiset mahdollisuudet
5.3.2. UUDISTUMINEN Kriittinen menestystekijä 4. Näkyvä ja tavoitteellinen johtajuus. Arviointikriteeri (kriteeri/mittari/tapa) Pitkä-aikaissuunttelu / strategia Tavoitteiden täyttäminen (raportointi) kehityskeskustelut yhteiset koulutustilaisuudet näkyvyys: Myönteinen imago Tavoitetaso (min real max) 3 vuotis-suunnitelma, päivitetään vuosittain Osavuotisraportit; 3 k. vuodessa 1 kerta / vuosi / työntekijä kerran vuodessa - jatkuva osallistuminen yhteiskuntakeskusteluun ( tiedotusvälineet) Osallistuminen eri yhteistyöverkostoihin 5. Motivoitunut, aktiivinen ja osaava henkilöstö. Henkilöstökoulutus, määrä ja kohdistus Koulutustarpeiden arviointi kehityskeskustelussa (koulutussuunnitelma) Koulutusvastaava henkilö tyytyväisiä: 90 % 2008 ammattikoulutus: 1 / 2 / 4 päivää vuodessa 3 v. sisällä. muu koulutus: /joka toinen vuosi 2008 vuosittain päivitettävä henkilökohtainen koulutussuunnitelma: 100%, 2006 6. Palvelutoimintojen jatkuva kehittäminen. Palveluiden lyhyet odotusajat Parempi tavoitettavuus Tyytyväiset asiakkaat Pyrkimys sijoittaa pariskunnat samaan hoitolaitokseseen Ennalta ehkäisevä työ Kotipalvelu : myös lapsiperheille 1 viikko. Vanhainkotien/palveluasumisen jonotusajat 3 kk. Vammaishoito; asian käsittely on valmis 1-3 kk Sosiaalityöntekijä:1 viikko Lastenvalvoja = 1-2 viikkoa A-klinikka = 1-2 viikkoa 2005 Yhteistyö eri sektorien välillä kaikissa ryhmissä ja joka tasolla. Kolmas sektori mukana. Seuranta v. 2008. 7. Hyvä ja kannustava työilmapiiri. työilmapiirikartoitukset työpaikan kuormituksesta johtuneiden sairaspoissaolojen väheneminen. 4 pistettä (asteikolla 0-5) 2006 Alle maan keskitasoa 2006
5.3.3. PROSESSIT JA RAKENTEET Kriittinen menestystekijä 8. Toimiva ja luova organisaatio. Arviointikriteeri ( kriteeri/mittari/tapa) Palvelujen tuotantokustannukset Uudet työmenetelmät Subjektiivinen arviointi Laatujärjestelmät - TAK - asiakaskyselyt Kaikilla toiminta-alueilla. toimivat, kehittyneet ja kattavat ATK-järjestelmät Valmiit, toimivat, ohjelmat. jotka toimivat muiden ohjelmien kanssa. Tavoitetaso (min real max) yli maan keskiarvoa 85 % tyytyväiset työntekijät ja asiakkaat v. 2007 85 % tyytyväiset asiakkaat, henkilökunta 2007 Apua tietokoneongelmiin samana päivänä 9. Joustava päätösprosessi 10. Selkeä palvelurakenne. 11. Yhteistyö muiden toimijoiden kanssa luo oikeantasoisen ja kattavan palveluverkoston. Käsittelyaika suhteessa asian laajuuteen. Kaikilla toiminta-alueilla delegointi työnjako (valmistelu/ päätös) tilasto, janavertailu prosessikuvaus tavoiteohjaus (ohjeiden mukaan) vahvistetaan lautakuntatasolla vahvistetaan lautakuntatasolla Virkamiehet tekevät; vahvistetaan lautakuntatasolla
5.3.4. RESURSSIT JA TALOUS Kriittinen menestystekijä 12. Kustannustehokkus suhteessa laadukkaaseen palveluun.. Arviointikriteeri (kriteeri/mittari/tapa) Janavertailu vrt. muut kunnat (kustannukset) Laatumittarit esim. TAK Otetaan huomioon kaksikielisyys ja ikärakenne kuntavertailussa. Tavoitetaso (min real max) Asiakaskyselyt, joka 2. vuosi 85 % tyytyväisiä osavuosiraportit TA 98,9 % netto 13. Oikea henkilökuntamitoitus. Noudatta lakisääteisiä ohjeita Noudattaa suosituksia Realistinen = noudattaa valtakunnallisia suosituksia 2007 Henkilökunta tarpeen mukaan.
14. Tehokas henkilökuntarekrytointi. 15. Tarpeisiin ja tavoitteisiin suhteutetut taloudelliset resurssit. Pätevät hakijat/ avoin paikka ( määrä) 2-10 Oman henkilökunnan mahdollisuudet edetä. Henkilökohtainen palkka = Lisää määrärahaa Resurssisaanti Minimi: Palkkataso = maan keskitasoa Realistinen: 10 % yli maan keskitasoa Max: maan kilpailukykyisimmät palkat Kielilisät: kaikki jotka täyttävät vaatimuksia 2006 Tavoitteet ohjaavat taloudellisten resurssien jaon.