TURPEENOTON VAIKUTUKSET JOKIVESISTÖJEN JA VAASAN VESIALUEIDEN TILAAN

Samankaltaiset tiedostot
SUOT, TURVETUOTANTO JA SOIDENSUOJELU POHJANMAALLA 2011

Bioenergia ry TURVETUOTANTOALUEIDEN OMINAISKUORMITUSSELVITYS

Metsätalouden ja turvetuotannon vedenlaadun seuranta TASO-hankkeessa

Soiden luonnontilaisuusluokitus

Turvetuotannon vesistökuormitus

Suot puhdistavat vesiä. Kaisa Heikkinen, FT, erikoistutkija Suomen ympäristökeskus

Kuinka turvetuotannolla vähennetään vesistökuormitusta

Metsätalouden vesiensuojelu

Turvetuotannon vesistövaikutukset totta vai tarua? Anneli Wichmann

LUVITTAJAN NÄKÖKULMA TURVETUOTANTOON

Metsätalouden vesistökuormitus ja -vaikutukset

Metsätalouden vesistökuormitus ja -vaikutukset

TASO-hankkeen esittely

Suomen luonnonsuojeluliiton Pohjanmaan piiri ry

Kunnostusojituksen aiheuttama humuskuormitus Marjo Palviainen

Turvetuotannon vesistövaikutukset ja vesiensuojelutoimenpiteet. TASO hankkeen aloitusseminaari Saarijärvi Jaakko Soikkeli

Tehokkaita ratkaisuja turvetuotannon vesien käsittelyyn, Tukos-projektin seminaari Oulu Petri Tähtinen

TASO. TASO-hanke TASOA TURVETUOTANNON JA METSÄTALOUDEN VESIENSUOJELUUN

Olli Ristaniemi 3. VAIHEMAAKUNTAKAAVASEMINAARI

Paljon vai vähän? Energian kokonaiskulutus 2010, Turvemaiden maankäyttömuodot pinta-alan suhteen. Puupolttoaineet 22 % Öljy 24 % Muut 2 %

Vesiensuojelu soiden ja turvemaiden käytössä Kansallisen suo- ja turvemaiden strategian aloitusseminaari Leena-Marja Kauranne, YM

Soiden käyttö hajakuormituksen hallinnassa

Tarvitseekö metsätalouden ja turvetuotannon vesiensuojelua tehostaa? Ympäristöneuvos Hannele Nyroos Ministry of the Environment, Jyväskylä 9.5.

Typpeä voidaan poistaa valumavesistä kosteikkojen ja pintavalutuskenttien avulla. Kaisa Heikkinen, erikoistutkija, FT Suomen ympäristökeskus

Kiintoaineen ja humuksen mallintaminen. Markus Huttunen ja Vanamo Seppänen 11/11/2013

Turvetuotannon vesiensuojelurakenteet ja niiden teho Anssi Karppinen, Suomen ympäristökeskus

Puula-forum Kalevi Puukko

Metsätalouden kosteikot -seurantatietoja Kyyjärven ja Kaihlalammen kosteikoista

Valuma-alue kunnostuksen prosessit ja menetelmät. Björn Klöve, Vesi- ja ympäristötekniikka, Teknillinen tiedekunta, Oulun yliopisto

Turvemaiden ojituksen vaikutus vesistöihin

Vesienhoidon asettamat tavoitteet turvetuotannon vesiensuojelulle. Marjaana Eerola

Suosta on moneksi SUO, LUONTO JA TURVE - NÄKÖKULMIA MAAKUNTAKAAVAAN Etelä-Pohjanmaan III vaihemaakuntakaava

Eri maankäyttömuotojen vaikutuksesta liukoisen orgaanisen aineksen määrään ja laatuun tapaustutkimus

Olli Ristaniemi KESKI-SUOMEN MAAKUNTAKAAVAT/ 3. VAIHEMAAKUNTAKAAVA. Keuruu

Suomen vesistöjen tummuminen. Antti Räike Suomen ympäristökeskus Merikeskus

TOTEUTUS Tomi Yli-Kyyny Kolmen vuoden yhteenveto Vapon ympäristölupauksista

Suomen luonnonsuojeluliiton Vapo Oy:n Meranevan turvetuotantoa koskeva ympäristölupahakemus, Perho

Vaasan hallinto-oikeus Korsholmanpuistikko 43 PL VAASA Puhelin Faksi Sähköposti

Kansallinen suo- ja turvemaiden strategia turvealan kannalta

HULEVESIEN KESTÄVÄ HALLINTA

Valumavettä puhdistavat kosteikot ja pintavalutuskentät vesien hoidossa Suomen pintavesien ekologinen tila

Kosteikot vesienhoidossa

Kunnostusojituksen vesistökuormitus ja -vaikutukset. Samuli Joensuu Jyväskylä

Turvetuotannon selvitykset ja toimenpiteet kesällä TASO hankkeen kuulumisia , Karstula Jaakko Soikkeli

Turvetuotannon vesiensuojelu

Kiintoainemenetelmien käyttö turvemaiden alapuolella. Hannu Marttila

Ojitetut kosteikot turvetuotannon. TuKos-hankkeen loppuseminaari

Puulan länsiosan kuormitusselvitys Mikkelin seudun ympäristöpalvelut

Virtain luonnonsuojeluyhdistys ry c/o Larissa Heinämäki Havangantie Vaskivesi

Käsitys metsäojituksen vesistökuormituksesta on muuttunut miksi ja miten paljon?

Kokemuksia jatkuvatoimista mittauksista turvetuotantoalueilla Jaakko Soikkeli

Suomen luonnonsuojeluliiton

Suot ja turpeenkaivun vesistövaikutukset Hirvensalmi Risto Sulkava, FT Suomen luonnonsuojeluliitto, pj

Liuenneen orgaanisen hiilen huuhtoutuminen ja kulkeutuminen - bayesilainen arviointi HENVI SCIENCE DAYS

Soidensuojelu maanomistajan näkökulmasta. Suoseminaari Seinäjoki Markus Nissinen Metsänomistajien liitto Länsi-Suomi

TASO-hanke päättyy mitä on saatu aikaan turvetuotannon ja metsätalouden vesiensuojelussa?

Suomen vesistöjen tummuminen. Antti Räike Suomen ympäristökeskus Merikeskus

Suoluonnon suojelu maakuntakaavoituksessa

Mitattua tietoa jatkuvatoimisesta vedenlaadun tarkkailusta

Puula-forum Kalevi Puukko

Mitkä ovat soiden kustannustehokkaat käyttömuodot?

Keski-Suomen vesien tila. Maakuntavaltuusto, Saarijärvi Arja Koistinen, Keski-Suomen ELY-keskus

ytön n vaikutukset vesistöjen ekologisessa tilassa esimerkkinä Muhosjoki

Suomen luonnonsuojeluliiton

Maakunnan uudet mahdollisuudet bioenergiassa

Kovesjoen valuma-alueen kunnostussuunnitelma

Hankkeen toteutusaika

Hankkeen toteutusaika

Bioenergia ry TURVETUOTANTOALUEIDEN YLIVIRTAAMASELVITYS

VEDENLAADUN SEURANTA JA RAVINNEVALUMIEN EHKÄISY

Case Vapo. Ahti Martikainen Viestintä ja yhteiskuntasuhteet

Liuenneen hiilen (CDOM) laatu menetelmän soveltaminen turv le. Jonna Kuha, Toni Roiha, Mika Nieminen,Hannu Marttila

Suomen luonnonsuojeluliiton Pohjanmaan piiri ry jättää Rimminnevan turpeenottohankkeesta seuraavanlaisen muistutuksen:

Suometsätalouden vesistövaikutukset

Pirttinevan turvetuotantolupa/oy Ahlholmens Kraft Ab

Rahkasammalresurssit Suomessa, sammalbiomassan korjuu sekä rahkasammalpinnan uusiutuminen korjuun jälkeen

Kaihlalammen kosteikon vedenlaadun seuranta. TASO-hanke

Ehdotus Etelä-Pohjanmaan, Keski-Pohjanmaan ja Pohjanmaan merkittäviksi tulvariskialueiksi

PÄÄTÖS. Nro 2/2017/1 Länsi- ja Sisä-Suomi Dnro LSSAVI/3842/04.08/2014 Annettu julkipanon jälkeen

RENKAJÄRVEN VEDENLAATU KESÄLLÄ 2014

Vesilain mukainen ojitusten ilmoitusmenettely

Teija Kirkkala, toiminnanjohtaja (FT) Pyhäjärvi-instituutti

Metsätalouden vesiensuojelupäivät Kolilla Marja Hilska-Aaltonen Maa- ja metsätalousministeriö

3. VAIHEMAAKUNTAKAAVA Turvetuotanto, suoluonto ja tuulivoima

Soiden luonnontilaisuusluokittelu ja sen soveltaminen. Eero Kaakinen

Muuttuvan ilmaston vaikutukset vesistöihin

TURVETUOTANNON HUMUSKUORMITUS JA HUMUS VESISTÖSSÄ Mari Kangasluoma ja Kari Kainua

Huuhtoutumisen merkitys metsäojitusalueiden ravinnekierrossa

Ravinnehuuhtoumien mittaaminen. Kirsti Lahti ja Pasi Valkama Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys ry

Turvetuottajien vesiensuojelukoulutus, 3. koulutuspäivä Tiivistelmä turvetuotannon valvonnasta

Sanginjoen ekologinen tila

Metsätalouden vesiensuojelu ja elinympäristöjen hoito

Keski-Suomen vesien tila. Maakuntavaltuuston seminaari, Jyväskylä Arja Koistinen, Keski-Suomen ELY-keskus

Suomen luonnonsuojeluliiton

Suoseuran esitelmätilaisuus

Lausunto Jari Soljakka Oy:n Matkusnevan ja Haukinevan turvetuotantoalueen ympäristöluvasta, Viitasaari

VESIEN- JA MERENHOIDON HUOMIOIMINEN LUPIEN VALMISTELUSSA JA PÄÄTÖKSISSÄ. Hämeen vesien- ja merenhoidon yhteistyöryhmän kokous 7.12.

PÄÄTÖS ympäristövaikutusten arviointimenettelyn soveltamisesta yksittäistapauksessa

Suomen luonnonsuojeluliiton Vapo Oy:n Vähä Koihnannevan turvetuotantoa koskeva ympäristölupahakemus, Kauhajoki

Veikö syksyn sateet ravinteet mennessään?

Transkriptio:

TURPEENOTON VAIKUTUKSET JOKIVESISTÖJEN JA VAASAN VESIALUEIDEN TILAAN SLL-POHJANMAAN PIIRI RY / TEEMU TUOVINEN 5.4.2017

Soiden käyttö Suomessa Läntisessä Suomessa turvetuotanto on maamme korkein 1,9% (Etelä- ja Keski-Pohjanmaa, Pohjanmaa, Keski-Suomi ja Pirkanmaa)

Etelä- ja Keski-Pohjanmaan sekä Pohjanmaan alueen suot: (tiedot Kansallinen suostrategia) -Kokonaisala -Ojitettua -Ojittamatonta (sis.suojelualueet) -Turvetuotantoa 2010 715000 ha 550000 ha 140000 ha 27000 ha (4%) Suomessa sanotaan olevan 0,7 % suoalasta turvetuotannossa, todellisuus meillä on toinen Alueellamme turvetuotantoa on >4% suoalasta Etelä-Pohjanmaalla jopa >6% suoalasta! Paikallisesti turvetuotantoa saattaa olla suoalasta jopa 15%! Esimerkkinä Jalasjärvi 15% 14% 71% Ojitettu Ojittamaton Turvesuot

Turvetuotantoalueet: Esimerkiksi; -Kyrönjoella noin 10000 ha noin 50 kpl lupia -Lapuanjoella noin 9000 ha noin 55 kpl lupia -EPOELYn alueella yhteensä noin 25000 ha -Isoina toimijoina mm. Vapo, EPV, VVO, Alholmens Kraft,jne... -Ilmoitusmenettelyllä toimivista <10 ha turvealueista on alueellamme >90% (ei näy kartalla). Arviolta noin 2000 ha.

Turpeenottoon suunniteltuja alueita Kyrönjoen ja Laihianjoen alueilla lähivuosina Kotaneva, Saarikkoneva, Läntineva, Hangasneva, Kaakimoonneva, Voitonneva, Varisneva, Sarvineva, Klapurinneva, Koirainneva, Kairainneva, jne... (VVO ja EPV)

Vesistökuormitus ja vesiensuojelu -Vesistökuormitus on hankalasti hallittavissa johtuen vuodenajoista, säästä ja toimintakulttuurista -Ravinteita ja kiintoainesta poistetaan vesistä lupamääräysten mukaan, tosin kuormitus voi olla ajoittain lupamääräyksiä huomattavasti suurempaa aivan laillisesti (kuormitus perustuu keskiarvojen tarkasteluun) -Yhteiskunta ja yksityiset kansalaiset maksavat eri tavoin turpeenoton vesistökuormituksen seurauksia mm. vesistökunnostushankkeina, kaivuina ja ruoppauksina, kasvavina vesimaksuina jne.

Vesistöjen kunnostus yhteiskunta maksaa kulut? Esimerkki Alavuden Saarijärvestä

Maksaako aiheuttaja? Hanke 1 Alavuden Saarijärvi

Maksaako aiheuttaja? Hanke 2 Alavuden Saarijärvi Vaasan hallinto-oikeuden päätöksen 16/0519/1 mukaan Vapo Oy määrättiin korvaamaan kustannuksia 48000 euroa eli < 50 % suunnitellusta.

Kyrönjoen ja Laihianjoen vaikutus Vaasan merialueille Laihianjoki, Eteläinen kaupunginselkä. Kyrönjoki, Tottesund, Pudmofjärden, Västerö

Uutiset ja sää

Lämpimämpää ja sateista luvassa

Vesistökuormitus Kyrönjoen ja Laihianjoen alueella -Happamat sulfaattimaat alueen suurin ongelma ja haaste. -Ekologiset ongelmat haasteena kemiallisen tilan lisäksi. -Toksisuus, kalakuolemat,ekologisen ketjun muutokset ja häiriöt -Metallikuormitus, raskasmetallit -Ravinteet ja kiintoaine ongelmana myös suistossa, rehevöityy, mataloituu + maannousema. -Humuksen poistoon (COD) ei ole tehokkaita keinoja, eikä sitä edellytetä monissa luvissakaan. Humuskuorma + veden väri lisääntyy koko ajan vesistöissämme alentaen käyttökelpoisuutta ja ekologista tilaa. -Turpeenotolla on selkeää merkitystä raudan ja humuksen osalta.

Orgaaninen kuormitus -Kyrönjoen orgaaninen kuormitus on ollut kasvussa ja vuonna 2012 mitattiin yli 40-vuotisen tarkastelujakson korkein orgaaninen kuormitus. -Turvetuotannon pinta- alan suhde veden Kemialliseen hapenkulutukseen on tilastollisesti merkitsevä. -Kemiallinen hapenkulutus korreloi positiivisesti Valuma-alueen turvetuotantopinta-alan kanssa!

COD -kuorma kasvaa koko ajan vuosi vuodelta

Mitä tästä voidaan päätellä? -Ilmasto on lämmennyt kaikilla mittareilla mitattuna -Kokonaissademäärä kasvanut vain hiukan, mutta runsaat sateet lisääntyneet ja ennustettavuus heikentynyt. -Kasvukausi on vähän muuttunut ja vuodenaikojen rajat hämärtyneet -Avoin maan pinta lisää vesistökuormitusta turvetuotannolla merkitystä COD:n osalta -Orgaaninen kuormitus jatkuu noin 2 vk sateen jälkeen saavuttaa suiston alle viikossa

Mitä tästä voidaan päätellä? -Humuksen lisääntyminen kasvattaa veden väriä, raudan huuhtoutumisella myös merkitystä -Tummemmassa vedessä hajotustoiminta heikompaa liettyminen kasvaa ekologia muuttuu -Happamien vesien takia ekologisia muutoksia jo muutenkin jokien alaosien tila on hyvin haastava -Merialueilla tilanne parempi laimentuminen on voimakasta ja hajotustoiminnot vilkkaita. -Valuma-alueilla veden pidättäminen olisi tärkeää, mutta saattaa vain lisätä ongelmaa!!!

KIITOS! Luonnontilainen suo; puro, kalasääksi, metsähanhia sekä metsäpeuran elinaluetta...tännekin suolle haaveillaan turpeenottoa!