Metsätalouden kosteikot -seurantatietoja Kyyjärven ja Kaihlalammen kosteikoista

Transkriptio

1 Metsätalouden kosteikot -seurantatietoja Kyyjärven ja Kaihlalammen kosteikoista Kosteikkopäivä Saarijärvellä Pia Högmander & Päivi Saari Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

2 TASO-hanke Metsätalouden ja turvetuotannon vesiensuojelun kehittämishanke Valtakunnallinen hanke, pilottialueena Saarijärven reitti Kansallinen rahoitus - Päärahoittajina YM, MMM ja TEM - Paikallisina rahoittajina Karstula, Keski-Suomen Liitto, Kyyjärvi, Metsähallitus, Saarijärvi, Suomen Metsäkeskus, Uurainen, Vapo Oy

3 Metsätalouden kosteikot Metsätalouden kehittämiskeskus Tapio toteutti Kosteikot metsätaloudessa -selvityksen TASO-hankkeessa. Kosteikkokysely: Suomen metsäkeskus ilmoitti 116 kosteikkohanketta, joista 92 toteutuneita. Vesiensuojelu päätavoitteena 99 kosteikolla, muilla riistanhoito, virkistyskäyttö, monimuotoisuus tai ennallistaminen. Metsähallituksella 16 kosteikkoa, joista yksi vesiensuojelukosteikko, muissa tavoitteena vesilintujen tai monimuotoisuuden edistäminen. Suomen Riistakeskus: 62 kosteikkoa. Tapion tilastoissa 7 luonnonhoitohanketta sisälsi kosteikon rakentamisen. Vesiensuojelun näkökulmasta kaikkien kosteikkojen toiminta ei ole kustannustehokasta, mutta muut hyödyt ja arvot voivat lisätä kustannustehokkuutta.

4 Torsanjoen kosteikon kiintoaine- ja ravinnehuuhtouma

5

6 Suosituksia hyvin toimivan kosteikon toteuttamiseksi Perustetaan patoamalla painanteisiin. Palvelee rajattua valuma-aluetta. Paikalla on mahdollisuus toteuttaa useampia peräkkäisiä kosteikkoja tai toteuttaa nk. hajautettu malli. Maanpinnanmuotojen hyväksikäyttö mahdollista esim. järvikuiviot. Suunnittelijan paikallistuntemus tärkeää ja sitä hyödynnetään. Maaperätutkimus tehdään suunnitteluvaiheessa. Korkeustasot toteutetaan nykyteknologialla kasvillisuuden nopean tulon kannalta optimaalisiksi. Laserkeilaustekniikka otetaan avuksi kohteiden löytämiseen. Kasvillisuuden kylvöä kosteikkoalueelle suositellaan.

7 Kyyjärven kosteikko Perustettu syyskuussa Seurataan jatkuvatoimisesti kunnostusojitusalueelta vesiensuojelukosteikolle tulevaa sekä kosteikolta lähtevää vettä. Mitattavia muuttujia virtaama, sameus (kiintoaine), kemiallinen hapenkulutus ja liukoinen orgaaninen hiili. Mittaustieto va littyy min va lein Internetin datapalveluun. Asemien toimittaja EHP-tekniikka Oy vastaa myös huollosta ja mittaustiedon laadusta.

8 Vesinäytteitä asemien kalibrointiin ja vedenlaadun seurantaan: kiintoaine (0,45 µm ja GF/C), hehkutushäviö sameus, ph, sähkönjohtavuus väri, rauta kemiallinen hapenkulutus (COD Mn ) liukoinen orgaaninen hiili (DOC) kokonaistyppi (N), ammoniumtyppi (NH 4 -N), nitraatti- ja nitriittityppi (NO 2 +NO 3 -N) kokonaisfosfori (P), fosfaattifosfori (PO 4 -P) > Veden laadun seuranta

9 Kohdetietoja Seurantakohde Valumaalue ha Turvemaan osuus % Myöhemmin taulukoissa esitettyjen vesinäytetulosten seurantajakso Vesinäytemäärä Jatkuvatoimistenmittausten lkm* Selitysaste ** R 2 Metsätalous, ennen kunnostusojitusta (vanha ojitus) (3 809) (0.17/0.23) 0.77/0.66 Metsätalous, kunnostusojitus Metsätalous, kosteikko * Esimerkkinä sameusmittausten lukumäärä. ** Vesinäytteistä laboratoriossa määritetty sameus vs. jatkuvatoimisesti mitattu sameus/ jatkuvatoimisesti mitattu sameus vs. vesinäytteistä laboratoriossa määritetty kiintoaine

10 Alustavia tuloksia

11

12

13

14

15 Sameus- ja kiintoainemittausten vaihteluväli, keskiarvo ja mediaani Vesinäytteet Jatkuvatoiminen seuranta Metsätalous sameus (FTU) kiintoaine (mg/l) N sameus (FTU) kiintoaine (mg/l) n Ennen kunnostusojitusta / / /0.5 < / / / / / Kunnostusojitusalueelta lähtevä vesi / / / / Kosteikolta lähtevä vesi /0.7 < / / /

16 Liukoisen orgaanisen hiilen, kemiallisen hapenkulutuksen, sekä kokonaistypen ja -fosforin vaihteluväli, keskiarvo ja mediaani Vesinäytteet Metsätalous DOC (mg/l) COD Mn (mg/l) kok. N (µg/l) kok. P (µg/l) n Ennen kunnostusojitusta / / / / / / / / Kunnostusojitusalueelta lähtevä vesi / / / /28 13 Kosteikolta lähtevä vesi / / / /30 13

17 Kaihlalammen luonnonhoitohankekosteikko Toteutettu luonnonhoitohankkeena Kemera-rahoituksella. Valuma-alueesta maatalousmaan osuus alle 20 %. Toteutettu patoamalla (pohjapato). Lammen ympärille rakennetulla penkereellä ja sen takaisella kuivatusojalla estetään viljelys- ja metsämaiden vettyminen.

18 Tavoitteena lammen umpeenkasvun estäminen, kalatalousnäkökulma, virtaamien tasaaminen, vesiensuojelu, ja luonnon monimuotoisuuden edistäminen. Seurattu TASO-hankkeessa vesinäyttein.

19

20

21 Päätelmiä seurannasta Jatkuvatoimisella seurannalla saadaan selville hetkelliset pitoisuuden muutokset ja voidaan arvioida, kuinka vesinäytteenotto on onnistuttu ajoittamaan erilaisiin kuormitustilanteisiin. Kahteen mittaustapaan perustuvia tuloksia voidaan vertailla keskenään. Kunnostusojituksen seuranta-aineistoa on vielä liian lyhyeltä aikaväliltä johtopäätelmien tekemiseen. Kosteikko kuitenkin näyttäisi pidättävän kiintoainetta. Kaihlalammen kosteikon perustamistyöt aiheuttivat kiintoainekuormitusta sekä fosforipäästöjä. Seuranta-aineisto on vielä liian lyhyeltä aikaväliltä pidemmälle menevien johtopäätelmien tekemiseen.

22 Kiitos!