Turvetuotannon vesiensuojelu

Transkriptio

1 Turvetuotannon vesiensuojelu Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus Heta Latvala Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus, Ympäristövastuualue Närings-, trafik- och miljöcentralen i Södra Österbotten, Miljö och naturresurser 1

2 Ympäristö ja luonnonvarat vastuualueen organisaatio Johtaja Aulis Rantala Sij. Pertti Sevola Johtoryhmä Ympäristönsuojeluyksikkö Päivi Kentala sij. Matti Seppälä Alueidenkäyttö- ja vesihuoltoyksikkö Jyrki Palomäki Sij. Matti Rantala Vesien ja maaperän suojeluryhmä Matti Seppälä Sij. Päivi Rajala Alueidenkäytön ryhmä Matti Rantala Sij. Seppo Hakala Teollisuuden ja jätehuollon ympäristönsuojeluryhmä Jari Tolppanen Sij. Marketta Kujala Vesihuoltoryhmä Irma Hyry Sij. Anu Schulte-Tigges Elintarviketuotannon ympäristönsuojeluryhmä Anne Polso Sij. Heta Latvala Pohjavesiryhmä Merja Antikainen Sij. Anu Rautiala Vesistöyksikkö Liisa Maria Rautio Sij. Susanna Airiola, Mikko Vesaaja ja Sari Yli-Mannila Pohjanmaan vesistöryhmä Kim Klemola Sij. Eva-Stina Bredgård Etelä-Pohjanmaan vesistöryhmä Sari Yli-Mannila Sij. Katja Haukilehto Keski-Pohjanmaan vesistöryhmä Susanna Airiola Sij. Marko Aalto Kuivatusryhmä Raine Saari Sij. Väinö Haapamäki Luontoympäristöyksikkö Esa Koskenniemi Sij. Leena Rinkineva-Kantola ja Matti Kyröläinen Luonnonsuojeluryhmä Leena Rinkineva-Kantola Sij. Matti Kyröläinen ja Jouni Hongell Vesienhoitoryhmä Jyrki Latvala Sij. Vincent Westberg ja Jukka Pakkala Ympäristön tila -ryhmä Anssi Teppo Sij. Hans-Göran Lax ja Carola Storgård-Envall Ympäristörakennuttamisryhmä Mikko Vesaaja Sij. Markku Muilu ja Jussi Ruohoniemi Säännöstely- ja patoturvallisuusryhmä Tommi Mäki Sij. Tuuli Saari ja Markku Muilu 2

3 3

4 Etelä- ja Keski-Pohjanmaan turvetuotantoalueet Valtakunnallisesti katsottuna paljon turvetuotantoalueita (Pohjois-Pohjanmaan ja Keski-Suomen ohella) Turvetuotantoalueita noin ha 215 ympäristölupaa Ensimmäiset suot otettu tuotantoon 1970-luvulla, tarve korvaaville alueille Lupia haetaan paljon, LSSAVIssa vireillä 113 lupaa ( ) Suurimmat tuotantoalat Kauhajoen, Jalasjärven ja Alavuden alueilla 4

5 Valvontaviranomaiset AVI käsittelee ympäristöluvat ja niiden muutokset ELY valvoo ympäristölupien noudattamista Ympäristönsuojelulain 22 :n mukaisia valvontaviranomaisia ovat ELY-keskus ja kunnan ympäristönsuojeluviranomainen. Ympäristönsuojeluasetuksen 29 nojalla turvetuotantoa valvoo ensisijaisesti ELY-keskus. ELY-keskuksen ja kunnan ympäristönsuojeluviranomaisen toimivalta on kuitenkin suurelta osin päällekkäistä. 5

6 Valvonnan tehtävät Valvonta voidaan jakaa laillisuusvalvontaan ja yleisen edun valvontaan. Laillisuusvalvontaa ovat mm. lupamääräysten noudattamisen valvonta, tarkastukset, epäkohtiin puuttuminen ja määräaikaisraporttien tarkastaminen Yleisen edun valvontaa ovat mm. lupahakemuksista annettavat lausunnot 6

7 Vesiensuojelu Vesiensuojelurakenteet jaetaan perustason rakenteisiin ja tehostettuihin rakenteisiin tuotantoon otetuilla alueilla alunperin pääosin perustason rakenteet (nyttemmin tehostettu) 2000-luvulla käyttöönotetuilla alueilla tehostettu vesiensuojelu 7

8 Vesiensuojelu Perustaso Sarkaojarakenteet Laskeutusallas Tehostettu taso Virtaamansäätö Pintavalutuskenttä Kasvillisuusallas/kasvillisuuskenttä/kosteikko Kemiallinen käsittely Kokeelliset menetelmät (maaperäimeytys, salaojitus) 8

9 Sarkaojarakenteet Sarkaoja, lietesyvennys, lietteenpidätin, päisteputki Johtaa kokoojaojaan 9

10 Sarkaojarakenteet Rakenteet tasaavat virtaamia Pidättävät kiintoainetta ojastoon ja lietesyvennyksiin Riittävän tiheä tyhjennysväli (kentälle, jos ei kivennäismaata) Tärkeää syvyys, ei leveys 10

11 Laskeutusallas 11

12 Laskeutusallas Löytyy jokaiselta alueelta 1 allas/30-50 ha Allas mitoitetaan siten, että kiintoainetta poistuu vedestä mahdollisimman tehokkaasti Altaaseen kerääntynyt kiintoaine poistetaan ja siirretään altaan vieressä oleviin lietteen läjitysalueisiin 12

13 Virtaamansäätöpadot Virtaamansäätöpato pidättää kiintoainetta ja siihen sitoutuneita ravinteita (ei liukoisia) Pienentää virtaamahuippuja ja veden virtausnopeutta ojissa Ongelma päättyvät alueet, padot vaikeuttavat kuivatusta 13

14 Pintavalutus 14

15 Pintavalutus Yleisin tehostettu menetelmä Tavoitteena painovoimaiset kentät Vedet ohjataan pengerretylle luonnontilaiselle tai mahdollisimman luonnontilaisen kaltaiselle suolle Vesi virtaa turpeen pintakerroksissa ja puhdistuu fysikaalisten, kemiallisten ja biologisten prosessien seurauksena. Vähintään 3,8 % valuma-alueesta 15

16 Pintavalutuskenttien tulee olla hyvin suunniteltuja (sijainti, rakenne, turvepaksuus, korkeudet, ojitukset) Toimivuudessa eroja (ojitus, maatuneisuusaste) 16

17 Pintavalutuskentän puhdistustehon tarkkailu Kentän tehon varmentamiselle on tarvetta Vaasan hallinto-oikeus (Ruokosuo ) Kiintoaineen, P ja N puhdistusteho (50%, 50%, 20%) Ongelmat Edustava vesinäyte ennen pv-kenttää? Vain pv-kentän reduktio, ei vs-rakenteiden kokonaisuutta Mikäli luontaisesti alhainen kuormitustaso? Ylä- ja alapuolella eri vettä Virtaamamittauksen ongelmat Vaatisi kaikille kentille ympärivuotista mittausta(kustannukset) Mikä olisi sopiva keino mitata ja varmistaa pintavalutuskentän toimivuus? 17

18 Kasvillisuuskenttä Tavallisesti vanhojen alueiden vesiensuojelun tehostamiseen Ei yhtä tehokas kuin pintavalutuskenttä EPOELY kokoaa tänä vuonna tarkkailutulokset 5 % valumaalueesta 18

19 19

20 Kemiallinen käsittely Tehokas mutta ympärivuotisesti kallis EPOELYn alueella yksi kemiallinen käsittelylaitos Haukinevalla (ympärivuotinen, ferrisulfaatti) e, e 20

21 Tutkimuksia TuKos (Turvetuotannon valumavesien ympärivuotinen käsittely) ( ): Ojitetuille suoalueille rakennetut pv-kentät ja niiden toimintaedellytykset, ympärivuotisten kohteiden toimivuus. TuVeKu: selvittää syitä vesienkäsittelyrakenteiden huonoihin tuloksiin, selvittää saostuskemikaalin käyttöä vesienpuhdistuksessa sekä tutkii rahkasammalen viljelyä tapana perustaa suonpohjalle uusi suoekosysteemi, joka voisi toimia myös pintavalutuskenttänä 21

22 Tutkimuksia TASO Keski-Suomen ELY, alkoi keväällä 2011 edistää tunnettujen, vesiensuojelullisesti tehokkaiden toimenpiteiden käyttöönottoa turvetuotannossa ja metsätaloudessa kokeilla uusia vesiensuojelumenetelmiä selvittää kiintoaineksen ja humuksen leviämistä mallintamalla kehittää valuma-aluetason vesiensuojelusuunnittelua 22

23 Tutkimuksia TULOSSA? SuHe: Sulfaattimaat ja turvetuotanto (sijainti, ennakkovaroitusjärjestelmä, keinot haittojen vähentämiseksi), EAKR, POPELY+LAPELY 23

24 KIITOS! 24