TASO. TASO-hanke TASOA TURVETUOTANNON JA METSÄTALOUDEN VESIENSUOJELUUN

Transkriptio

1 TASO TASO-hanke TASOA TURVETUOTANNON JA METSÄTALOUDEN VESIENSUOJELUUN

2 Turvetuotannon vesistökuormitus ja vesiensuojelu Turvetuotannon aiheuttama ravinne- ja kiintoainekuormitus voi olla paikallisesti merkittävää. Humuskuormitusta pystytään mittaamaan vain epäsuorasti, mikä lisää kuormitusarvioiden epäluotettavuutta. Kuormitus on pitkäaikaista, sillä turvetuotanto jatkuu alueella jopa vuotta. Vaikutukset kohdistuvat usein herkimpiin latvavesiin. Tuotantoalueiden vesiensuojelutoimista määrätään ympäristöluvassa. Vesiensuojelun perusrakenteita ovat kaikilla turvesoilla tuotantoalueen eristysojitus, sarkaojasyvennykset, lietteenpidättimet, mitoitusohjeiden mukaiset laskeutusaltaat padottavine rakenteineen ja pintapuomeineen. Perusrakenteiden lisäksi ympäristöluvissa vaaditaan nykyisin uusille soille pintavalutuskenttää tai muuta vähintään samantasoista menetelmää. Vanhoilla soilla vesiensuojelua tehostetaan yleensä pintavalutus- ja kasvillisuuskenttien, kosteikkojen tai virtaamansäätöpatojen avulla.

3 Metsätalouden vesistökuormitus ja vesiensuojelu Metsätalouden kiintoainekuormitus on merkittävämpi haitta vesistöille kuin suhteellisen vähäinen ravinnekuormitus. Kuormitus on laaja-alaista ja pitkäaikaista, sillä esimerkiksi kunnostusojituksen jälkeen kiintoainetta huuhtoutuu vesistöihin noin kymmenen vuoden ajan. Lisäksi vaikutus kohdistuu yleensä herkimpiin latvavesiin. Vesiensuojelun toimia edellytetään vapaaehtoisessa metsäsertifioinnissa, joka kattaa Suomen metsistä yli 95 %. Metsätalouden vesiensuojelua ohjeistetaan myös Metsätalouden kehittämiskeskus Tapion metsänhoitosuosituksissa, vesiensuojeluoppaissa sekä metsäorganisaatioiden omissa ohjeissa. Kunnostusojitusten vesiensuojelusuunnitelmista pyydetään lausunto ympäristöviranomaiselta. Vesiensuojelutoimina ovat lannoituksissa ja hakkuissa suojakaistat. Kunnostusojituksissa käytetään lietekuoppia, kaivu- ja perkauskatkoja, laskeutusaltaita, putkipatoja ja pintavalutusta.

4 Valtakunnallisen TASO-hankkeen tavoitteet tunnettujen, vesiensuojelullisesti tehokkaiden toimenpiteiden käyttöönoton edistäminen, uusien vesiensuojelumenetelmien kokeilu, niiden vesiensuojelutehon ja käyttömahdollisuuksien arviointi sekä valtakunnallisten mitoitus- ja käyttöohjeiden laadinta, kiintoaineksen ja humuksen leviämisen selvittäminen mallintamalla, turvetuotannon ja metsätalouden vaikutusten mittaamiseen soveltuvien seurantamenetelmien kehittäminen, valuma-aluetason vesiensuojelusuunnittelun kehittäminen, toimintamallin jatkokehittäminen purojen ja valuma-alueen kunnostukselle sekä latvavesien tulvanhallinnan vesiensuojelullisen merkityksen selvittäminen.

5 Vesiensuojelua kehitetään suositusten, koulutuksen ja omavalvonnan avulla Metsätalouden ja turvetuotannon koulutus antaa toimijoille lisätietoa muun muassa toiminnan vesistövaikutuksista ja mahdollisuuksista vähentää vesistökuormitusta. Omavalvonnan kehittämisellä tähdätään toimijoiden oman toiminnan omaehtoiseen laadun arviointiin vesiensuojelussa. Metsätalouden kehittämiskeskus Tapion koordinoima metsätalouden vesiensuojelusuositusten päivitys tarkentaa metsätalouden vesiensuojelusuosituksia hyödyntäen uusinta tutkimustietoa. Mallintamalla tehostetaan käytännön toimia. Esimerkiksi valuma-aluetason vesiensuojelusuunnittelussa hyödynnetään paikkatietoa ja näin pyritään löytämään kohteet, joiden vesiensuojelu vaatii tehostamista. Seurannan, selvitysten ja pienimuotoisen tutkimuksen avulla tehostetaan vesiensuojelua. Esimerkiksi suokasvillisuuskylvöjen avulla selvitetään mahdollisuutta tehostaa turvetuotannon vesiensuojelua kasvillisuuskenttien kasvittumista nopeuttamalla.

6 Jatkuvatoimisella seurannalla lisätietoa vesistökuormituksesta Jatkuvatoimiset mittausasemat välittävät lähes reaaliaikaista tietoa veden laadusta ja sen vaihteluista. Tämän ohella otetaan myös perinteisiä vesinäytteitä. Jatkuvatoimisella seurannalla tutkitaan turvetuotannon ja metsätalouden vesistökuormitusta sekä vesiensuojelutoimien vaikutuksia. Lisäksi seurataan sekä luonnontilaisen suon vesistövaikutuksia että vanhan metsäojitetun alueen vesistökuormitusta. Muuttujina ovat muun muassa kiintoaine, liukoinen orgaaninen hiili ja virtaama.

7 Pilottialueena Saarijärven reitti TASO-hanke ja sen tavoitteet ovat valtakunnalliset, mutta hanketta pilotoidaan Saarijärven reitillä, jonka vesien tila on Keski-Suomen heikoin. Pilottialueena toimiminen tarkoittaa muun muassa sitä, että jatkuvatoiminen seuranta ja vesinäytteenotto toteutetaan pääosin reitin alueella. Samoin aluetta hyödynnetään omavalvonnan ja koulutuksen kehittämisessä. Myös puro- ja valuma-alueiden kunnostuksen toimintamallia (PUREVA) hyödynnetään metsätalouden vesiensuojelutoimenpiteiden tarpeen arvioinnissa. Tarvittaessa alueelle voidaan suunnata vesiensuojelutoimenpiteitä. Rahoittajat

8 Hankkeen vastuullinen toteuttaja Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Postiosoite: PL 250, Jyväskylä Käyntiosoite: Cygnaeuksenkatu 1 (Wanha lääni) Yhteystiedot Päivi Saari, hankekoordinaattori, Keski-Suomen ELY-keskus puh Pia Högmander, suunnittelija, Keski-Suomen ELY-keskus, puh Ansa Selänne, yli-insinööri, Keski-Suomen ELY-keskus puh etunimi.sukunimi@ely-keskus.fi Ajankohtainen tieto Taitto: Juha Paakkolanvaara, etusivun kuva: Anssi Eloranta 4. sivun kuva: Veli Saari