TASO-hanke päättyy mitä on saatu aikaan turvetuotannon ja metsätalouden vesiensuojelussa?

Transkriptio

1 TASO-hanke päättyy mitä on saatu aikaan turvetuotannon ja metsätalouden vesiensuojelussa? Keski-Suomen kalastusaluepäivä Pia Högmander, Keski-Suomen ELY-keskus

2 TASO-hanke Metsätalouden ja turvetuotannon vesiensuojelun kehittämishanke Valtakunnallinen, pilottialueena Saarijärven reitti Kansallinen rahoitus - päärahoittajina YM, MMM ja TEM - paikallisina rahoittajina Karstula, Keski-Suomen liitto, Kyyjärvi, Metsähallitus, Saarijärvi, Suomen Metsäkeskus, Uurainen, Vapo Oy

3 Tavoitteet Metsätalouden ja turvetuotannon vesiensuojelutason parantaminen Tunnettujen, vesiensuojelullisesti tehokkaiden toimenpiteiden käyttöönoton edistäminen Uusien vesiensuojelumenetelmien kokeilu Kiintoaineksen ja humuksen leviämisen selvittäminen mallintamalla

4 Tavoitteet Turvetuotannon ja metsätalouden vaikutusten mittaamiseen soveltuvien seurantamenetelmien kehittäminen Valuma-aluetason vesiensuojelusuunnittelun kehittäminen Toimintamallin jatkokehittäminen purojen ja valuma-alueen kunnostukselle Latvavesien tulvanhallinnan vesiensuojelullisen merkityksen selvittäminen

5 Toteutus Useita osahankkeita ja yhteistyökumppaneita

6 Tuotokset Tähän mennessä valmistunut 11 julkaisua Valuma-alueiden suunnittelun työkalut Metsätalouden vesiensuojelun työ- ja toimintaohjekortit Metsätalouden vesiensuojelun koulutusaineisto Lomakkeet metsäojitusilmoituksen tekemiseen sekä metsätalouden ja turvetuotannon omavalvontaan Kartoitukset, selvitykset ja opinnäytetyöt 5 kpl

7 Turvetuotannon osahankkeet 1) Turvetuotannon kuormitukseen vaikuttavat tekijät - asiantuntija-arvio ja kirjallisuuskatsaus 2) Luonnonhuuhtouman mittaaminen - jatkuvatoiminen vedenlaadun seuranta 3) Vesiensuojelun toimenpiteiden teho ja kokeilu - kasvillisuuskenttä- ja kosteikkoselvitys - suokasvien kylvökokeilut - pienkemikaloinnin ja pystylaskeutusaltaan kokeilu

8 Turvetuotannon osahankkeet Vesiensuojelutoimenpiteiden tehon selvittäminen sekä uusien keinojen kokeilu ja käyttömahdollisuuksien arviointi Kasvillisuuskenttien ja kosteikkojen teho ja alustavat mitoitusohjeet Kasvillisuuskenttien suokasvikylvöseuranta Alustavia tuloksia Ferrisulfaattiannostelijan ja pystylaskeutusaltaan tehokkuuden seuranta (yhteistyössä Saloy Oy:n ja J & V Saukko Oy:n kanssa) Alustavia tuloksia

9 Turvetuotannon osahankkeet 4) Omavalvonnan kehittäminen - ohjeistus, lomakkeet ja koulutusta pientuottajille 5) Turvetuottajien ja urakoitsijoiden vesiensuojelukoulutuksen kehittäminen - koulutuspaketti ja pilottikoulutus

10 Lisäksi Turvetuotantoon soveltuvien soiden vesistövaikutusriskin arviointi Keski-Suomessa (arviointityökalu 3. vaihemaakuntakaavaa varten) Turvetuotannon kuormituslaskentasuositus Jatkuvatoiminen virtaaman ja vedenlaadun seuranta (3 asemaa)

11 Metsätalouden osahankkeet 1) Vesiensuojelun suunnittelun kehittäminen valuma-aluetasolla - KUHA-malli - opas metsätalouden vesiensuojelun suunnitteluun valuma-aluetasolla 2) Vesiensuojelun suunnittelun tehostaminen hanketasolla - työ- ja toimintaohjeet metsätalouden vesiensuojeluun (kunnostusojitus, maanmuokkaus, kantojen nosto)

12 Metsätalouden osahankkeet 3) Metsätalouden vesiensuojelutoimenpiteiden tehostaminen ja kehittäminen - jatkuvatoiminen vedenlaadun seuranta (3 asemaa) - Kosteikot metsätaloudessa selvitys 4) Omavalvonnan kehittäminen - suositukset, lomakkeet ja koulutus

13 Metsätalouden osahankkeet 5) Vesiensuojelusuositusten yhtenäistäminen ja päivittäminen - Metsätalouden vesiensuojelusuositusten päivitys - Metsätalouden vesiensuojelu -kouluttajan aineisto - laskeutusaltaiden mitoitusohje 6) Metsänomistajien, urakoitsijoiden ja suunnittelijoiden vesiensuojelukoulutuksen kehittäminen - koulutusaineisto ja koulutustilaisuuksia

14 Lisäksi Kirjallisuuskatsaus kunnostusojituksen humuskuormitukseen Käytännön vesiensuojeluratkaisujen toteuttaminen (Saarijärvi, Karstula, Kyyjärvi)

15 Muita osahankkeita Seurantamenetelmien kehittäminen - Turvetuotannon seurannan kehittäminen -raportti - Opas metsätalouden vesistökuormituksen seurantaan - Humuksen ja kiintoaineen kulkeutuminen pienillä valuma-alueilla/puroissa menetelmävertailu - Jatkuvatoiminen vedenlaadun seuranta Latvavesien tulvanhallinnan vesiensuojelullisen merkityksen selvittäminen

16 Muita osahankkeita Kiintoaineen ja humuksen leviämisen selvittäminen - VEMALA-mallinnus - Eri maankäyttömuotojen vaikutuksesta liukoisen orgaanisen aineksen määrään ja laatuun tapaustutkimus Toimintamallin jatkokehittäminen purojen ja valuma-alueiden kunnostukselle - PUREVA-menetelmän käyttö hankealueen kuntien vesiensuojelutoimenpidetarpeen arvioinnissa - PUREVA-toimintamallin jatkokehittäminen

17 Automaattiset veden laadun seuranta-asemat 6 kohdetta, 8 asemaa (asennettu 11/2011 ja 5/2012) Toimivat ympärivuotisesti (aurinkopaneelit) Mitattavat muuttujat: - virtaama (l/s) - sameus (NTU) - kiintoaine (mg/l), mallinnetaan sameusmittauksesta - COD Mn eli kemiallinen hapenkulutus (mg/l) - DOC eli liukoinen orgaaninen hiili (mg/l)

18 Mittaukset 15 min 1 h välein Mittaustieto välittyy Internetin datapalveluun (Veden laadun seuranta) Asemien toimittaja EHP-tekniikka Oy vastaa mittareista, asemien huollosta ja mittaustiedon laadusta Vesinäytteitä kertaa vuodessa asemien kalibrointiin ja vedenlaadun seurantaan (kiintoaine 0,45 µm ja GF/C, hehkutushäviö, sameus, ph, väri, sähkönjohtavuus, Fe, COD Mn, DOC, N TOT, NH 4 -N, NO 2 +NO 3 -N, P TOT, PO 4 -P)

19 Esimerkki TASO-hankkeen vedenlaadun seuranta-aineistosta Luonnontilainen valuma-alue Virtaama, l/s Kiintoaine, mg/l Kiintoaine, jatkuvatoiminen Virtaama Kiintoaine, vesinäyte

20 kg Luonnontilainen valuma-alue m kumulatiivinen virtaama kumulatiivinen kiintoainekuorma

21 kg/ha 45 Kiintoainekuormitus automaattinen vesinäyte metsätalous, kunnostusojitus metsätalous kunnostusojitus + kosteikko luonnontilainen valuma-alue turvetuotanto ojittamaton pintavalutuskenttä* turvetuotanto kasvillisuuskenttä* Vettä virrannut tulva-aikoina ohi mittapisteiden > kuormitusarviot tältä osin aliarvioita

22 Virtaamien hallinta

23 TASO-hankkeen loppuraportin julkistamistilaisuus Jyväskylässä

24 Kiitos!

25 Kasvillisuuskenttien suokasvikylvökokeilu Putkilokasvikylvö: Rahkasammalkylvö: Kylvetty rahkasammal on savuttanut vakiintuneen aseman ja kiinnittynyt kasvualustaansa selvästi runsastuneena. Rämekarhunsammal on yleensä niukka, mutta paikoin rahkasammalta peittävämpi. Rahkasammalkylvö on edistänyt muun kasvillisuuden kehittymistä.

26 Pienkemikalointikokeilu Kiintoainepitoisuus mg/l Pintavalutuskentältä lähtevä vesi Ferrisulfaattiannostelijalta lähtevä vesi 120 COD mg/l 250 Kokonaisfosfori µg/l