Tielaitos Keskushallinto /20/Th /96/20/TIEL/21. Tiepiirit KIERTOLIITTYMIEN KÄYTTÖ PÄÄTEILLÄ

Samankaltaiset tiedostot
Tietoa tiensuunnitteluun nro 51

Nopeudet ja niiden hallinta -workshop. Miten nopeuksiin vaikutetaan? Nopeusrajoitusohjeet

LIIKENTEEN OHJAUS Yleisohjeet liikennemerkkien käytöstä

Pääteiden kehittämisen periaatteet / Aulis Nironen

Kunnanhallitus liite 2. Kantatien 62 ja maantien liittymän liikenteellinen toimenpideselvitys, Puumala

Uudenmaan ELY-keskuksen merkittävän tieverkon palvelutasoselvitys TIIVISTELMÄ 2016

LUOSTARINKYLÄN ERITASOLIITTYMÄ, RAUMA. TIESUUNNITELMA. YLEISÖTILAISUUS YLEISÖTILAISUUS, LUOSTARINKYLÄ

Suupohjantien ja Kantatie 67:n liittymän n toimivuustarkastelut

Valtatien 8 lähitulevaisuuden parantamistoimenpiteet

Runkoverkkopäätöksellä lupaus palvelutasosta ja hyvistä yhteyksistä. Johtaja Risto Murto

Vihdintien kehittämisselvitys välillä Kehä III Lahnus

LÄNSI-PENNALAN TEOLLISUUSALUEEN OSAYLEISKAAVA, LIIKENNESELVITYS

Keskeisen päätieverkon toimintalinjat

Tasoliittymät ja perusverkon eritasoliittymät

ERIKOISKULJETUSLUVAN LUPAEHDOT 1/2013. Voimassa alkaen 1(7) Nämä lupaehdot on pidettävä kuljetuksen mukana.

ERIKOISKULJETUSLUVAN LUPAEHDOT 1/2005

LIIKENTEEN OHJAUS Yleisohjeet liikennemerkkien käytöstä

KOSKEN Tl KUNTA. Keskustaajaman ja Koivukylän osayleiskaavojen liikenneselvitys LUONNOS. Työ: Tampere

JUUAN KIRKONKYLÄN ETUAJO-OIKEUS- TARKASTELU

Kt 43 liittymätarkastelu

Muistio. Valo-ohjaamattomien liittymien (Sääskensuontie ja Madekoskentie) toimivuustarkastelu. Sääskensuontien liittymä

Tiemerkintäpäivät 2013 Uusi Tiemerkinnät-ohje

Kotkan Kantasataman liikenneselvitys Toimivuustarkastelut. Strafica Oy

FCG Finnish Consulting Group Oy ÄÄNEKOSKEN KAUPUNKI. Hirvaskankaan koillisen sektorin asemakaavan ja asemakaavan muutoksen liikennetarkastelu

Tielaitos VÄLIRAPORTTI 1/1993

NOUSIAISTEN KUNTA. Työ: Tampere

Inkoonportin liikenneselvitys

Tielaitoksen sisäisiä julkaisuja 29/2000. Pääteiden liittymätyyppien liikennetaloudelliset käyttöalueet. S 12 Pääteiden parantamisratkaisut

Tietoa tiensuunnitteluun nro 72

Hämeenlinnan 10-tien kaupunkijakso

ERIKOISKULJETUSTEN HUOMIOIMINEN VÄYLÄ- JA LIIKENNESUUNNITTELUSSA KAISU LAITINEN

Palikkalan asemakaava

Ohje on myös Internetissä osoitteessa:

Tietoa tiensuunnitteluun nro 55

SOKLI JA SAVUKOSKI -HANKE SAVUKOSKEN KUNTAKESKUKSEN LIIKENNEJÄRJESTELYJEN TOIMENPIDESUUNNITELMA SAVUKOSKI 2013/08/21

PAJARILAN OSAYLEISKAAVA-ALUE LIIKENNESUUNNITELMA

KAUKLAHDENVÄYLÄN KEHITTÄMISSELVITYS, 2007

Valtatien 6 parantaminen Kouvolan kohdalla. Tieverkon jatkosuunnitteluun valitut vaihtoehdot sekä ratkaisusuositukset

Keskustelua Trafin erikoiskuljetusmääräyksestä

Liikenne ja infrastruktuuri Pohjois - Suomessa

Valtatien 6 parantaminen Kouvolan kohdalla, yleissuunnitelma. Yleisötilaisuus Kouvola

Ysiväylä (valtatie 9, E63) Turun, Hämeen, Keski-Suomen ja Savo-Karjalan tiepiirien näkökulmasta

Niskanperän OYK liikenneselvitys

Tieverkollinen selvitys valtatien 26 ja maantien 387 palvelutasosta, rooleista ja kehittämisestä

Viitostien tilannekatsausta

9,.,1* Tielaitos. Uudenmaan tiepiirin liikenteen hallinnan strategia, Osaraportti 2 13/1999. Liikenteen hallinnan ja liikennetelematiikan strategia

Tekninen lautakunta Äänekosken liikenneselvitysraportti 107/ /2015

TAMPERE-VAASA YHDISTÄÄ SUOMEN Suomen ruokatie ja viennin runkoväylä

Mattisenlahti Salokylä osayleiskaavan liikenteellisten vaikutusten arviointi. Liperin kunta

LIIKENTEEN RAUHOITTAMINEN

Naantalin kaupunki. Luolalan teollisuusalueen kaavoitukseen liittyvä liikenteellisten vaikutusten tarkastelu 141-C6961

#erikumiu. Mittauudistus ja erikoiskuljetukset liikenneväylien suunnittelussa Nostoja ja jatkokäsittelytarpeita


Liite 1. Lottelundin liitymävaihtoehtojen vertailu Liite 2. Valtateiden aluevarauskartat

KIERTOLIITTYMÄ KOSOLAN RISTEYKSEEN

Niskanperän liittymäselvitys

Kuolemanriski tavanomaisessa liikenteessä

Suomen ruokatie ja viennin valtaväylä

Oulun tiepiiri VT 20:N JA MT 848:N LIITTYMÄN TOIMIVUUS: SIMULOINTITARKASTELU JA LIIKENNEVALO-OHJAUKSEN TARVE

Vapaudentien jatkeen alustava yleissuunnitelma Seinäjoki

PAINOKANKAAN-KARANOJAN LIIKENNESELVITYS

Kiertoliittymiä koskeva toimenpidesuunnitelma Vaasan tiepiirin alueella

Rantaväylän tulevaisuus puntarissa. Esittelymateriaali Rantaväylän nykytilanteeseen ja vaihtoehtoisiin skenaarioihin

1(1) MUISTIO. Matti Jäntti Rovaniemen kaupunki Tiehallinto, Lapin tiepiiri. Liite 2 VALTATIEN 4 - VIIRINKANKAAN ALUE

LIITTEET. 50 Valtatien 6 parantaminen välillä Taavetti - Lappeenranta, yleissuunnitelma

Julkaistu Helsingissä 28 päivänä tammikuuta Liikenne- ja viestintäministeriön asetus näkemäalueista

LIIKENNETURVALLISUUS MAANKÄYTTÖ

Valtatien 13 parantaminen välillä Lappeenranta Nuijamaa, Yleissuunnitelma. Virtuaalimallin havainnekuvat

Erikoiskuljetukset suunnittelussa - alkusanat luparyhmän näkökulmasta

5 TUTKITTAVAT VAIHTOEHDOT

Logistiikka-alueen katujen ja liittymien mitoittaminen

Tievalaistuksen toimintalinjat

LIDL LINNAINMAA LIIKENTEEN TOIMIVUUSTARKASTELUT

TIETURVALLISUUSARVIOINTI

Tuotannon yleisohjeet TIEL isbn Pohjavesisuojauksen kuvaus - ohje toteutetun suojauksen kuvaamiseksi

Siilinjärven keskusta-alueen liikenneselvitys

Yleiset arvonmuutosperusteet. Murskaustyät. Tielaitos. Urakka-asiakirjat. Helsinki Kehittämiskeskus V4N HE/VTUA/UT. Ti /

KAAVIN KIRKONKYLÄN ETUAJO-OIKEUS- TARKASTELU

E18 Turun kehätien kehittämisselvitys

TUUSULAN KUNTA KUNTAKEHITYS / KAAVOITUS

Valtateiden 2 ja 9 risteysalueen liikenneselvitys. Humppila

Päivittämistarpeen taustalla

HCT-poikkeuslupien tilanne ja tulevaisuus

Teräsmäen teollisuusalueen liikenteen vaikutusten arviointi osana Ylistaron yleiskaavaa 2020

DIGIROAD. Kansallinen tie- ja katutietojärjestelmä

Oulun seutu kasvaa, liikenne kasvaa

VALTIMON KESKUSTA LIIKENTEEN YLEISSUUNNITELMA

Liikennejärjestelmän kolariväkivalta; moottoritiet sekä seutu- ja yhdystiet (VIOLA2) Marko Kelkka, Sito Oy

SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA. Sodankylän torin yleissuunnitelma

YKSIKAISTAISEN KIERTOLIITTYMÄN MITOI- TUSPERIAATTEITA

Oulun tiepiirin tienpidon toimintalinjat 2015

VALTATIEN 9 ITÄISEN KEHÄTIEN ERITASOLIITTYMÄTARKASTELU, TAMPERE

Nopeuden hallinta. Väylät ja liikenne Kari Alppivuori Liikenteen turvallisuusvirasto

ERIKOISKULJETUKSET KATUVERKOLLA MERKITYS, HAASTEET JA RATKAISUT KAISU LAITINEN, RAMBOLL MARKO KORPELA, TAMPEREEN KAUPUNKI

CBRTS-HANKKEEN LOPPUSEMINAARI LIIKENTEEN RAUHOITTAMINEN

Salo, Rannikon OYK. Liikenteelliset vaikutukset. Liikennemäärät ja liikenne-ennuste v.2030

VT 6 TAAVETTI LAPPEENRANTA

Kiertoliittymät pääteillä

Mikä on erikoiskuljetus?

Mittaus , n. 2375ha/vrk Ylinopeutta ajoi vain 2,2 % autoista. Mittaus , n. 2500ha/vrk Ylinopeutta ajoi enää 4,0 % autoista

Transkriptio:

Tielaitos Keskushallinto 8.2.1996 96/20/Th8 3 117/96/20/TIEL/21 Tiepiirit KIERTOLIITTYMIEN KÄYTTÖ PÄÄTEILLÄ Yleisille teille on viime vuosina rakennettu yli 50 uudentyyppistä kiertoliittymää. Pääteille on niitä toteutettu 11 kohteessa. Kiertoliittymät sijaitsevat pääosin taajamaalueilla. Nykyisissä suunnitteluohjeissa on kiertoliittymien käyttökohteiksi osoitettu ensisijaisesti taajamaalueet ja alemman luokan väylät. Maaseutualueiden pääteille kiertoliittymiä ei ole suositeltu. Kun tienpidon rahoitus on vähentynyt, on viime aikoina keskusteltu kiertoliittymien käytöstä myös maaseutualueiden pääteillä. Kysymys on ollut tapauksista, joissa nykyistä tasoliittymää on tarpeen turvallisuustai välityskykysyistä parantaa tavalla tai toisella eikä ole varaa rakentaa eritasoliittymää. Kiertoliittymien käyttö pääteillä on linjanvetokysymys, joka nivoutuu pääteiden laatutavoitteisiin ja eri tavoitteiden keskinäisiin painotuksiin. Turvallisen liikennöinnin lisäksi pääteiden tehtävä on tarjota liikenteelle sujuvat ja suhteellisen nopeat yhteydet. Kiertoliittymien käyttö on ristiriidassa mainittujen tavoitteiden kanssa. Kiertoliittymä on muusta maaseudun päätieympäristöstä poikkeava, yllättävä ratkaisu ja se alentaa erityisesti pääsuunnan raskaan liikenteen sujuvuutta. Keskushallinto lähettää oheisena laitoksen johtoryhmässä ja johtokunnassa käsitellyn ja hyväksytyn muistion kiertoliittymien käyttöperiaatteista pääteillä. Sen mukaan kiertoliittymiä ei käytetä valta ja kantateillä taajamaalueiden ulkopuolella, vaan käytetään ratkaisuja, joissa pääsuunnan liikenteen sujuvuus säilyy riittävän hyvänä. Johtaja Jukka Isotalo Apulaisjohtaja Aulis Nironen POSTIOSOITE KÄYNTIOSOITE PL 33 Opastinsilta 12 A 00521 HELSINKI 00520 HELSINKI PUHELIN (90)148 721 TELEFAX (90) 1487 2698

LIITE: Kiertoliittymät pääteillä, muistio 30.1.1996, Kehittämiskeskus TIEDOKSI: J Keskushallinnon yksiköt Palvelukeskukset Tiekonsultit

TIELAITOS Kehittämiskeskus 30.1.1996 1 (3) PV, AOL KIERTOLIITTYMÄT PÄÄTEILLÄ Yleistä Tielaitos on tähän mennessä rakentanut yleisille teille yli 50 uudentyyppistä kiertoliittymää. Uudet kiertoliittymät ovat pääosin seutu tai yhdysteillä ja ne sijaitsevat taajamien keskusta tai reunaalueilla. Valtateille on rakennettu 8 (Hämeenlinna 2 kpl, Iisalmi, Keuruu 2 kpl, Kaustinen ja Sodankylä 2 kpl) ja kantateille 3 (Orivesi, Kuhmo ja Sievi) kiertoliittymää. Kiertoliittymien käyttöperiaatteet Kiertoliittymien suunnittelua käsittelevä ohje on vuodelta 1992 ja se sisältää kiertoliittymien käytön perusteet, likimääräiset välityskykyarvot ja yksityiskohtaiset suunnittelu ja mitoitusohjeet (TIEL 2130010). Pääteiden tehtävänä on tarjota liikenteelle sujuvat ja suhteellisen nopeat yhteydet. Sujuvuus tarkoittaa, että päätie on jatkuva ja yhtäjaksoisesti etuajooikeutettu ja liikennevirran häiriöt, viivytykset ja nopeusvaihtelut ovat vähäisiä. Pääteille asetetut tavoitteet heijastuvat myös liittymätyypin valintaan. Päätiet maaseutualueilla: Päätieverkon sekaliikenneteille soveltuvat liittymätyypit ovat tavanomainen tasoliittymä tai eritasoliittymä. Kiertoliittymää ei käytetä valta ja kantateillä maaseutumaisissa olosuhteissa. Myöskään liittymän valoohjaus ei ole päätien sujuvuus ja turvallisuustavoitteen vuoksi sopiva ratkaisu. Parannettaessa tai rakennettaessa uutta kahden päätien välistä liittymää tavoitteena on eritasoliittymä, kun liikennemäärät ovat suuret. Eritasoliittymä on tavoitteena myös nopeilla kaksiajorataisilla pääteillä, samoin yksiajorataisen päätien muissa liittymissä, joissa on välityskykyongelmia. Jos eritasoliittymä ei ole mahdollinen esimerkiksi kustannussyistä, on tutkittava muita keinoja, joilla ongelmia voidaan vähentää. Tällaisia ovat esimerkiksi nelihaaraliittymän porrastus, sivutien liikennekuormituksen pienentäminen uusien yhteyksien avulla, eritasoristeys tai eritasoliittymien erikoistyypit taikka nopeuksien hillintä nopeusrajoitusten tai muiden keinojen avulla. Myös sivutiellä tulevien nopeutta on hillittävä liittymän muotoilulla, nopeusrajoituksin tai STOPmerkein ja liittymän havaittavuutta parannettava. Päätiet taajamaalueilla: Taajamassa olevalla valta ja kantatiellä kiertoliittymä voi tulla kysymykseen, kun nopeustaso on alhainen ja liittymän ympäristö tukee ratkaisua, esimerkiksi ollaan selkeästi rakennetussa ympäristössä. Taajaman kohdat voidaan liikenneympäristön mukaan jakaa seuraavasti: E:\KKAOL\ WP51\ KIERTOLI\ MUISTIOT\ POLICY.96

2(3) 30.1.1996 Kauppakatu tai taajaman portti : Kiertoliittymä soveltuu kauppakadulla ajonopeuksien hidastimeksi. Kiertoliittymä soveltuu nopeuden alentamiskeinona taajaman porttikohdassa osoittamaan tien luonteen muuttumista. Liittymäjärjestelyjä on käsitelty mm. julkaisuissa "Taajamien keskustateiden suunnittelu" ja "Taajamakeskusten ohikulkuteiden liikenneturvallisuus ja ympäristöön sopeuttaminen". Taajama päätien päättymiskohdassa (sisääntulotiet) Kiertoliittymä tulee kysymykseen liikenteen solmukohdassa, jossa pääväylä päättyy ja/tai liikenne jaetaan toiminnallisesti alempiasteiseen verkkoon. Muut päätiejaksot taajamissa (taajamakeskustan ohikulkutie, maankäyttöä. päätien molemmin puolin): Tavoitteena on tarjota pääsuunnan liikenteelle hyvä sujuvuus. Kysymykseen tulevat tavanomaisettasoliittymät ja eritasoliittymät sekä niiden eri sovellukset (vrt. maaseutualueiden tiet). Kiertoliittymän soveltuvuus on harkittava tapauskohtaisesti. Vaihtoehtona kiertoliittymälle on tarkasteltava myös valoohjattua liittymää. Erikoiskuljetukset liittymissä Kiertoliittymien mitoitusohjeissa on otettu huomioon suurimpien Suomessa normaalissa liikenteessä sallittujen ajoneuvojen tilantarve. Ylipitkien erikoiskuljetusten tilantarve on kuitenkin näitä suurempi. Kiertoliittymissä ongelmia aiheutuu lähinnä ylipitkille erikoiskuljetuksille. Ylikorkeiden kuljetusten reiteistä tielaitos on tehnyt 1.8.1990 päivätyn karttaesitteen. Ylipitkiä ja leveitä erikoiskuljetuksia liikkuu kuitenkin muullakin tieverkolla, pääasiassa kuitenkin valtaja kantateillä. Ajoneuvolainsäädännössä erikoiskuljetuksille sallitun mitta tai massaarvon ylittävälle kuljetukselle on haettava kuljetuslupa. Luvan myöntää tielaitos tai poliisi. Erillistä tielaitoksen tai poliisin myöntämää lupaa ei kuitenkaan tarvita, jos erikoiskuljetuksen enimmäismitat eivät ylitä liikenneministeriön erikoiskuljetuksista ja erikoiskuljetusajoneuvoista antaman päätöksen (17.12.1992/1715) enimmäismittoja. Päätöksen mukaan erikoiskuljetuksissa mm. kuljetuksen enimmäisleveys voi muussa kuin konttikuljetuksessa olla 4,0 m. Lisäksi kuormaauton ja puoliperävaunun tai hinattavan laitteen yhdistelmän enimmäispituus muussa kuin konttikuljetuksessa voi olla 30 m. E:\KKAOL\ WP51\ KIERTOLI\ MUISTIOT\ POLICY.96

3(3) 30.1.1996 Päätielle rakennettavan kiertoliittymän mitoitus tulee suunnitella siten, että erikoiskuljetus pääsee kiertoliittymän läpi esimerkiksi oikaisemalla kiertosaarekkeen yli. Kiertosaareke on tällöin rakennettava tarpeelliselta leveydeltä reunatuen vierestäkin yliajettavaksi. Vaihtoehtoisesti erikoiskuljetukselle voidaan järjestää kiertotie kiertoliittymän ohi. Erikoiskuljetusten tilan tarpeen takia taajamien ulkopuolella suositellaan käytettäväksi suunnitteluohjeen mukaisia suuria kiertoliittymiä. Erikoiskuljetusten ongelmat voidaan tällöin helpommin hoitaa tarvittaessa erityisjärjestelyillä. Reunatuet Reunatukien käyttöä koskevat ohjeet on annettu kirjeellä Sts81/16.6.1981. Ohjeita uusitaan parhaillaan ja niihin tullaan sisällyttämään ohjeet reunatukien käytöstä kiertoliittymän kiertosaarekkeessa ja liittymäkaarteissa. Useissa kiertoliittymissä kiertosaarekkeessa ja liittymäkaarteissa on käytetty korkeaa reunatukea (yli 150 mm) tai reunakivityyppiä Tl1. Korkean reunatuen tai reunakivityypin, jossa on pystysuora etureuna, käyttöä tulee kuitenkin välttää, sillä ne saattavat vaurioittaa ajoneuvon renkaita. Nämä reunatuet ovat ongelmallisia etenkin ylipitkille erikoiskuljetuksille. Tämän vuoksi kiertoliittymän kiertosaarekkeen reunassa ja liittymäkaarteissa tulee käyttää matalaa viistoa reunatukea. Ajourasimulaattori Kehittämiskeskuksessa on käytössä ajourasimulaattori, jolla erikoisajoneuvojen tilantarve kiertoliittymissä voidaan tutkia. Simulaattoria voidaan käyttää myös muissa liittymissä tai tienkohdissa, joissa tarkemmat ajouratarkastelut ovat tarpeen. Tarkasteluja tehdään sopimuksen mukaan. Lisätietoja simulaattorista saa kehittämiskeskuksesta yliinsinööri Olavi Koskiselta. puhelin 90 14872502. E: \KKAOL\ WP51\ KIERTOLI\ MUISTIOT \ POLICY.96