KAAVIN KIRKONKYLÄN ETUAJO-OIKEUS- TARKASTELU

Transkriptio

1 KAAVIN KIRKONKYLÄN ETUAJO-OIKEUS- TARKASTELU Toukokuu 2015

2 Ramboll Finland Oy Kirjastokatu KUOPIO T

3 ESIPUHE Kaavin liikenneturvallisuusryhmän kokouksessa marraskuussa 2014 tuli esiin, että Kaavin kirkonkylässä olisi tarpeen käydä läpi tie- ja katuverkon etuajooikeusjärjestelyt. Koska tällainen tarkastelu soveltuu Itä-Suomen liikenneturvallisuushankkeen pieniksi suunnittelupalveluiksi, sovittiin tarkastelu tehtäväksi tällaisena suunnittelupalveluna. Suunnittelualue käsittää Kaavin kirkonkylätaajaman kokonaisuudessaan. Tarkastelua laadittaessa on käytetty apuna vuonna 2012 valmistunutta Kaavin kiekonkylän osayleiskaavaa sekä Kaavin liikenneturvallisuussuunnitelmaa Tarkastelun on tehnyt Olli Mäkelä Ramboll Finland Oy:stä. Kaavilla maaliskuussa 2015

4 SISÄLTÖ 1. Yleistä Tie- ja katuverkon toiminnallinen luokittelu Nykytila Muutosesitykset... 3 LÄHTÖAINEISTO LIITTEET Karttaliite 1. Tie- ja katuverkon toiminnallinen luokitus Karttaliite 2. Nykyiset etuajo-oikeussuhteet Karttaliite 3. Muutokset etuajo-oikeussuhteissa

5 1 1. YLEISTÄ Väistämisvelvollisuuksien määrittelytarve lähtee väylien erilaisista toiminnallisista tehtävistä tieja katuverkossa. Pääväylien tehtävänä on välittää suurempia liikennemääriä sujuvasti. Paikallisväylillä on vähemmän liikennettä ja niiden tehtävänä on mahdollistaa pääsy tonteille ja muihin maankäyttökohteisiin. Tie- ja katuverkon toiminnallisella luokituksella tarkoitetaan väylien jaottelua niiden pääasiallisen liikenteellisen tehtävän mukaan. Toiminnallinen luokitus on pohjana väylien suuntauksen ja muiden liikennejärjestelyjen, nopeusrajoitusten ja myös väistämisvelvollisuuksien suunnittelulle. Ajonopeudet ja väistämisvelvollisuus Nykyisten säännösten mukaan väylillä, joilla nopeusrajoitus on 50 km/h tai korkeampi, ei saa olla tasa-arvoisia risteyksiä ilman, että niistä erikseen varoitetaan. Tämä merkitsee käytännössä sivukatujen merkitsemistä väistämisvelvollisiksi. Nopeusrajoituksen olleessa alempi kuin 50 km/h etuajo-oikeusjärjestelyjä ei ole pakko käyttää. Pääväylillä etuajo-oikeussuhteet kuitenkin tällöinkin yleensä merkitään. Kokoojaväylillä ei etuajooikeussuhteita aina määritellä. Niiden merkitsemistä puoltavat vilkas liikenne, linja-autoreitti tai jos kokoojaväylän varrella kulkee pyörätie, jolloin sivusuunnan väistämisvelvollisuus parantaa pyöräliikenteen asemaa ja turvallisuutta. Jos nopeusrajoitus on enintään 30 km/h, jätetään risteykset yleensä tasa-arvoisiksi. Sivusuunnan väistämisvelvollisuus saattaa lisätä pääsuunnan ajonopeuksia, mikä on tarpeen ottaa huomioon väistämisvelvollisuuden merkitsemistä harkittaessa. Väylien hallinnollinen luokka ja väistämisvelvollisuus Hallinnollisesti väylät ovat maanteitä, katuja tai yksityisteitä. Hallinnollisella luokalla yksinään ei ole etuajo-oikeussuhteiden määrittelyssä ratkaisevaa merkitystä, vaan se ratkaistaan väylän luonteen (toiminnallinen luokka) ja muiden näkökohtien perusteella. Myös yksityinen tie voidaan joissakin tapauksissa merkitä etuajo-oikeutetuksi suunnaksi. Väistämisvelvollisuuksien jatkuvuus ja yhdenmukaisuus Mikäli tietty väylä päätetään osoittaa etuajo-oikeutetuksi, sivusuunnan väistämisvelvollisuus tulisi osoittaa johdonmukaisesti kaikissa liittymissä. Taajaman sisällä tulisi noudattaa mahdollisimman yhdenmukaista käytäntöä siinä, millaiset väylät osoitetaan etuajo-oikeutetuiksi. Ajan mittaan yksittäisratkaisut ja tie- ja katuverkon muutokset ovat saattaneet johtaa epäyhtenäisiin tilanteisiin, joiden yhtenäistäminen on tarpeen. Ajopsykologiset näkökohdat väistämisvelvollisuussuhteiden määrittämisessä Liikennemerkeillä osoitetun väistämisvelvollisuuden tulisi olla ajopsykologista väistämisvelvollisuutta tukeva: - Kääntyvä suunta voidaan vain poikkeuksellisesti valita etuajo-oikeutetuksi. - T-liittymissä etuajo-oikeutetuksi suunnaksi valitaan yleensä suoraan jatkuva suunta. Sivusuunnan väistämisvelvollisuutta korostavat tien päättyminen ja liikenteenjakajasaarekkeet. - Nelihaaraliittymissä etuajo-oikeutetuksi suunnaksi valitaan yleensä suoraan jatkuva suunta. Suuntien väistämisvelvollisuudet määritetään seuraavat näkökohdat huomioon ottaen: - Pääsuunnan geometria on yleensä korkeatasoisempi kuin väistämisvelvollisen suunnan geometria. - Pääsuunnalla on yleensä sivusuuntaa suuremmat liikennemäärät. - Väistämisvelvollisuutta korostaa päällysteen puuttuminen toiselta suunnalta.

6 2 Pyöräteiden väistämisvelvollisuus Sivusuunnan väistämisvelvollisuus koskee myös pyörätietä, joka liittyy päätiehen. Sivusuunnalla kärkikolmio sijoitetaan ennen pyörätietä. Väistämisvelvollisuusmerkin käyttö tultaessa pihasta, pysäköintipaikalta, huoltoasemalta tai vastaavasta paikasta Tieliikennelain (TLL 14 3 mom.) mukaan kuljettajan on aina väistettävä muuta liikennettä, jos hän on tulossa tielle pihasta, pysäköintipaikalta, huoltoasemalta tai muulta vastaavalta alueelta taikka polulta, tilustieltä tai muulta vähäiseltä tieltä. Tällöin väistämisvelvollisuutta ei yleensä osoiteta liikennemerkillä. Liikennemerkkiä käytetään vain, milloin väistämisvelvollisuudesta voi syntyä epäselvyyttä (LMp liikenteen ohjauslaitteista 16 ). Pysäköintipaikkojen, huoltoasemien tai vastaavien liittymissä väistämisvelvollisuusmerkin käyttö voi olla tarpeen erityisesti, mikäli liittymä ylittää päätien suuntaisen pyörätien, jolloin pihasta tulevan kuljettajan on tarpeen väistää pyöräilijöitä. STOP-merkin (liikennemerkki 232 pakollinen pysäyttäminen) käyttö STOP-merkkiä käytetään kärkikolmion asemesta risteyksessä, jossa ajoneuvo liikenteen turvallisuuden vuoksi on aina pysäytettävä. STOP-merkkiä voidaan käyttää, kun - risteyksen liittymisnäkemä ei ole riittävä - etuajo-oikeutetun suunnan liikennemäärä on niin suuri, että väistämisvelvollisen liikenteen on yleensä pysähdyttävä - sivutien osuus koko liittymän liikennemäärästä on suuri - paikallisten olosuhteiden vuoksi risteävällä tiellä olevan ajoneuvon nopeuden arviointi on vaikeaa tai - liittymissä, joissa on tapahtunut väistämisvelvollisuuden laiminlyönnistä aiheutuneita onnettomuuksia tai esiintyy usein tämän kaltaisia vaaratilanteita. 2. TIE- JA KATUVERKON TOIMINNALLINEN LUOKITTE- LU Kaavin kirkonkylän tie- ja katuverkon toiminnallinen luokitus on esitetty karttaliitteessä 1. Toiminnallisen luokituksen pohjana käytetty Kaavin kirkonkylän osayleiskaavan 2012 väylävarausten luokitusta. Kokoojaväylästöä on kuitenkin hieman supistettu siten, että pistokatuluontoisia kokoojakatuja on jätetty pois. Pääkaduksi on luokiteltu seututie 573 (Kellolahdentie - Kaavintie - Luikonlahdentie). Kokoojakaduiksi on luokiteltu muut taajaman sisääntuloväylät (Kortteisentie mt 5731, Miettilänmäentie mt ja Karpinlammintie mt 16486) sekä asunto- ja teollisuusalueiden kokoojaväylät. Muut tiet ovat tonttikatuja. 3. NYKYTILA Pääväylän Kaavintien keskustaosuudella on 40 km/h -nopeusrajoitus ja sisääntulo-osuuksilla 50 km/h -taajamarajoitus. Muilla sisääntuloväylillä Kortteisentiellä mt 5731 ja Karpinlammentiellä mt on 50 km/h -taajamarajoitus. Miettilänmäentien mt taajamaosuudella on 40 km/h -rajoitus. Asuntoalueilla ja Harjulan teollisuusalueella on alueelliset 30 km/h -rajoitukset. Nykyiset etuajo-oikeusjärjestelyt on esitetty karttaliitteessä 2. Maantieluokkaiset pää- ja kokoojakadut on osoitettu etuajo-oikeutetuiksi. Myös asunto- ja teollisuusalueiden kokoojakaduilla sivusuunnat on joitakin poikkeuksia lukuun ottamatta osoitettu väistämisvelvollisiksi.

7 3 4. MUUTOSESITYKSET Muutosesitykset etuajo-oikeusjärjestelyihin ovat karttaliitteessä 3. Etuajo-oikeusjärjestelyihin esitetään seuraavia muutoksia: - Kärkikolmioita lisätään Kuikkatielle Lokkitien liittymään (T-liittymän sivusuunta), Lokkitielle Kaartotien liittymään (T-liittymän sivusuunta), Rantakaarelle ja Paavonpolulle Kaartotien risteykseen, Kalliotielle Kaavintien risteykseen, Liiketielle Rantatien risteykseen (Tliittymän sivusuunta), Pyykkärinpolun liittymissä sivusuunnille (T-liittymiä) sekä Välikönpolulle Puistotien liittymään (T-liittymän sivusuunta). - Kaartotien ja Rantatien risteyksessä kärkikolmiot siirretään Kaartotieltä Rantatielle (kuva 1). - Kaavintien keskustaosuudella lisätään kärkikolmiot tien eteläpuolen liikerakennusten ja pysäköintialueiden kahteen katumaiseen tonttiliittymään. Nykyisellään kärkikolmiot ovat sivukatujen ja S-Marketin liittymissä, joten ratkaisulla haetaan yhdenmukaisuutta. Kärkikolmiot selkeyttävät samalla väistämisvelvollisuutta Kaavintien pyörätien suhteen. - Selkeyden vuoksi esitetään kärkikolmiot lisättäväksi koulukeskuksen ja kirkon yhteiseen Kaavintielle johtavaan liittymään sekä suunniteltuun koulukeskuksen saattoliikenteen ulosajoliittymään Koulutielle. Kuva 1. Kaartotien ja Rantatien risteyksessä esitetään väistämisvelvollisuuden muuttamista siten, että kärkikolmiot siirretään Rantatielle. Muutosta puoltaa Kaartotien asema kokoojakatuna. Rantatien asutus Kaartotien eteläpuolella on suhteellisen vähäistä ja Rantatien keskustan suunnan liikenteestä pääosaa kääntyy Kaartotielle. Jotta nopeudet eivät liikaa kasvaisi, hidastetöyssyt Kaartotiellä on hyvä säilyttää, mutta Rantatielle voitaisiin rakentaa hidaste väistämisvelvollisuutta tehostamaan. Mikäli muutokseen päädytään, se vaatii tehokasta tiedotusta. Kuva Kaartotieltä lännestä.

8 4 Kuva 2. Kaavin koulukeskuksen uudisrakennushankkeeseen liittyen saattoliikennejärjestelyjä on tarkoitus muuttaa siten, että sisäänajo on Kaavintieltä ja ulosajo on Koulutielle. Kaavintien liittymässä säilyy ulosajo kirkon pysäköintialueen suunnasta. Selkeyden vuoksi koulukeskuksen tonttiliittymiin esitetään asetettavaksi kärkikolmiot. LÄHTÖAINEISTO Yleisohjeet liikennemerkkien käytöstä. Tielaitos Liikennemerkit kaduilla. Suomen Kuntaliitto Kaavin liikenneturvallisuussuunnitelma Pohjois-Savon ELY-keskus. Kaavin kunta. Sito- Kuopio Oy. Kaavin kirkonkylän osayleiskaava Kaavin kunta. FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy.

9 5 LIITTEET Karttaliite 1. Tie- ja katuverkon toiminnallinen luokitus Karttaliite 2. Nykyiset etuajo-oikeussuhteet Karttaliite 3. Muutokset etuajo-oikeussuhteissa

10 Tie- ja katuverkon toiminnallinen luokitus Pääväylä (seututie) Kokoojaväylä (yhdystie) Tonttikatu Kaavin etuajo-oikeustarkastelu,

11 Nykyiset etuajo-oikeusjärjestelyt "Kärkikolmio" Kaavin etuajo-oikeustarkastelu,

12 " " " D Nykyinen "kärkikolmio" D Muutokset etuajo-oikeusjärjestelyissä Uusi "kärkikolmio" Nykyisen "kärkikolmion" poistaminen Tie- ja katuverkon toiminnallinen luokitus Pääväylä (seututie) Kokoojaväylä (yhdystie) Tonttikatu Kaavin etuajo-oikeustarkastelu, D

13