Koulukulttuurien erot erityisen tuen järjestämisen näkökulmasta Matti Kuorelahti, KT Erityispedagogiikan lehtori Kasvatustieteiden laitos / Erityispedagogiikka Jyväskylän yliopisto
Sisältö Koulukulttuuri mitä sillä tarkoitan Näkökulmat koulukulttuuriin Opettaja Oppilas Vanhempi Tutkimus 2 kaupungissa: Kuopio ja Mikkeli Koulukulttuurien yhtäläisyyksiä ja eroja Johtopäätöksiä
Koulukulttuuri Koulukulttuuri tarkoittaa kouluyhteisön kaikkia tietoja ja käytänteitä, jotka ovat kullekin koululle sekä ominaisia ja tyypillisiä että myös eri koulujen yhteisiä ja jaettuja Koulukulttuuri perustuu Arvoihin, jotka ohjaavat yksittäisten ihmisten toimintaa ilmenevät asenteissa Oletukset ja uskomukset -> tapa reagoida ulkoisiin ja sisäisiin haasteisiin Käytänteisiin, joita eri tahot yhteisössä noudattavat Johtaminen Säännöt, pedagogiikka, vuorovaikutus Oppilaan, opettajien ja hallinnon kulttuurit Lisäksi kodin ja koulun yhteistyön kulttuuri Sekä kirjoitettu että kirjoittamaton
Koulukulttuuurin tyypit johtamisen näkökulmasta (Mustonen 2003) Rationaalinen Tehtäväkeskeisyys, tuotannollisuus Johdon asiantuntijuus Ideologinen Uusiutumismyönteisyys, ideoivuus Johdon karisma Kohesiivinen Hyvä ilmapiiri, yhteisymmärrys, yhteinen päätöksenteko Johdon neuvonantajuus Byrokraattinen Konservatiivisuus, järjestelmän säilyminen, Johdon hierarkiaan perustuva valta
Inklusiivinen koulukulttuuri I: Oppilaan ja huoltajan näkökulma Oppilaan ja huoltajan näkökulmasta tärkeää on, että kukaan ei syrjäytyisi kaikki pääsevät mukaan Koulutus toteutetaan yksilöllisesti ja tukea on tarjolla tulokset ovat hyviä tapahtuu sosiaalista integraatiota (Jyväskylän kaupungin koulutuspolitiikkaa ohjaavat periaatteet)
Inklusiivinen koulukulttuuri II: opettajan näkökulma Sitoutuminen yhteisen koulun ideologiaan Vahva johtajuus Erilaisuuden arvostaminen Yhteistyö Tukiverkostojen käyttö Vanhempien osallistuminen Yksilöllinen arviointi Korkeatasoiset tavoitteet Joustavat oppimisympäristöt Riittävä resursointi (Hautamäki, Lahtinen, Moberg & Tuunainen 2001)
Tukitoimet kunnossa? Perusopetuksen toimivuus Kuopiossa ja Mikkelissä (Kuorelahti & Vehkakoski 2009) Tutkimusaineisto Laadullinen 19 haastattelua (opettajia, oppilaita, vanhempia) 2 yksilö ja 17 ryhmähaastattelua 70 videoitua oppituntia 7 eri ympäristössä Määrällinen (kyselylomakeaineisto) 14 koulua 271 rehtoria, opettajaa ja esiopettajaa (77 % osallistuminen) 1034 huoltajaa (2., 5. ja 8. lk) 2.-luokkalaisia 316 5.-luokkalaisia 292 8.-luokkalaisia 491 - > Yhteensä 1099 koululaista N = 2404 vastaajaa
Koulukulttuurin tarkastelua kouluviihtymisen näkökulmasta
Oppilaat Yleinen viihtyvyys (4 osiota asteikko 1-4) 1) käyn koulua mielelläni; 2) oppiminen on mukavaa; 3) viihdyn todella hyvin; 4) pidän koulutehtävistä. α 2 =.847; α 5 =.896; α 8 =.876 Oppilas-opettaja suhde (3 osiota asteikko 1-4) 1) opettajat kannustavat minua; 2) opettajat kohtelevat minua reilusti; 3) opettajat kuuntelevat minua. α 2 =.734; α 5 =.809; α 8 =.857 Kaikki oppilaat (N=1099) jaettiin kolmeen suunnilleen yhtä suureen joukkoon: heikosti, keskimäärin ja hyvin viihtyvät
Viihtyvyys kolmitasoisesti ja luokittain Yleinen viihtyvyys Oppilas-opettaja-suhde Ka=3,32 Ka=2,95 Ka=2,62 Ka=3,45 Ka=3,27 Ka=2,85
Viihtyminen (opettajasuhde) erityisopetussiiron mukaan p =.023
Viihtyminen (yleinen) erityisopetussiiron mukaan p =.009
Opettajan pystyvyyskäsitys Henkilökohtainen pystyvyys Minä pystyn henkilökohtaisesti omalla opetuksellani vaikuttamaan Yleinen opetuspystyvyys Opetuksella yleensä voidaan vaikuttaa Vahva henkilökohtainen pystyvyysusko lisää opettajan taitoa kohdata mm. erityisoppilaita Heikko yleinen opetuspystyvyys: opettaja ei koe epäonnistuvansa työssään, sillä hänen käsityksensä mukaan kukaan muukaan ei saisi aikaan parempia tuloksia kuin hän Gibson & Dembo 1984 Tschannen-Moran & Hoy 2007
Opettajan iän ja tehtävän yhdysvaikutus käyttäytymishäiriöisten ja vaikeasti vammaisten integroituun opettamiseen Kuopiossa (N = 100) 2 1 Luokanop. Aineenop. Erityisop. Erityislkop. 0-1 20 60
Lähteitä Mustonen, K. 2003. Mihin rehtoria tarvitaan? Rehtorin tehtävät ja niiden toteutuminen Pohjois-Savon yleissivistävissä kouluissa. Kasvatustieteiden tiedekunta, Kajaanin opettajankoulutusyksikkö, Oulun yliopisto. Kuorelahti, M. & Savolainen, P. & Puro, E. 2004. Erityistä tukea ja erityisopetusta tarvitsevien peruskoululaisten opetuksen toimivuus Jyväskylässä. Jyväskylän kaupungin opetusviraston julkaisusarja A9:2004. (46 s.)