Talousmatematiikan perusteet: Luento 4. Potenssifunktio Eksponenttifunktio Logaritmifunktio

Samankaltaiset tiedostot
Talousmatematiikan perusteet: Luento 4. Polynomifunktio Potenssifunktio Eksponenttifunktio Logaritmifunktio

Talousmatematiikan perusteet: Luento 5. Käänteisfunktio Yhdistetty funktio Raja-arvot ja jatkuvuus

Talousmatematiikan perusteet: Luento 5. Käänteisfunktio Yhdistetty funktio Raja-arvot ja jatkuvuus

Talousmatematiikan perusteet: Luento 7. Derivointisääntöjä Yhdistetyn funktion derivointi

Talousmatematiikan perusteet: Luento 7. Derivointisääntöjä Yhdistetyn funktion, tulon ja osamäärän derivointi Suhteellinen muutosnopeus ja jousto

Olkoon funktion f määrittelyjoukkona reaalilukuväli (erityistapauksena R). Jos kaikilla määrittelyjoukon luvuilla x 1 ja x 2 on voimassa ehto:

Talousmatematiikan perusteet: Luento 8. Tulon ja osamäärän derivointi Suhteellinen muutosnopeus ja jousto

k-kantaisen eksponenttifunktion ominaisuuksia

Talousmatematiikan perusteet: Luento 3. Funktiot Lineaarinen funktio Paloittain lineaarinen funktio Lineaarinen interpolointi

1.1. YHDISTETTY FUNKTIO

Talousmatematiikan perusteet: Luento 3

MAB3 - Harjoitustehtävien ratkaisut:

MS-A0102 Differentiaali- ja integraalilaskenta 1

Eksponentti- ja logaritmifunktiot

MAB3 - Harjoitustehtävien ratkaisut:

MS-A010{3,4} (ELEC*) Differentiaali- ja integraalilaskenta 1 Luento 6: Alkeisfunktioista

Talousmatematiikan perusteet: Luento 13. Usean muuttujan funktiot Osittaisderivaatta ja gradientti Suhteellinen muutosnopeus ja osittaisjousto

0. Kertausta. Luvut, lukujoukot (tavalliset) Osajoukot: Yhtälöt ja niiden ratkaisu: N, luonnolliset luvut (1,2,3,... ) Z, kokonaisluvut

Fysiikan matematiikka P

Potenssi eli potenssiin korotus on laskutoimitus, jossa luku kerrotaan itsellään useita kertoja. Esimerkiksi 5 4 = Yleisesti.

Kaikkia alla olevia kohtia ei käsitellä luennoilla kokonaan, koska osa on ennestään lukiosta tuttua.

Eksponenttifunktio ja Logaritmit, L3b

Talousmatematiikan perusteet: Luento 12. Usean muuttujan funktiot Osittaisderivaatta Gradientti Suhteellinen muutosnopeus ja osittaisjousto

Talousmatematiikan perusteet: Luento 16. Integraalin käsite Integraalifunktio Integrointisääntöjä

Matematiikan tukikurssi

Talousmatematiikan perusteet: Luento 6. Derivaatta ja derivaattafunktio Derivointisääntöjä Ääriarvot ja toinen derivaatta

Kuvaus eli funktio f joukolta X joukkoon Y tarkoittaa havainnollisesti vastaavuutta, joka liittää joukon X jokaiseen alkioon joukon Y tietyn alkion.

1 Peruslaskuvalmiudet

Funktiot, L4. Funktio ja funktion kuvaaja. Funktio ja kuvaus. Yhdistetty funktio. eksponenttifunktio. Logaritmi-funktio. Logaritmikaavat.

Talousmatematiikan perusteet: Luento 2. Sarjat Sovelluksia korkolaskentaan

Talousmatematiikan perusteet: Luento 6. Derivaatta ja derivaattafunktio Derivointisääntöjä Ääriarvot ja toinen derivaatta

Talousmatematiikan perusteet: Luento 1. Prosenttilaskentaa Korkolaskentaa Lukujonot: aritmeettinen ja geometrinen

4 Yleinen potenssifunktio ja polynomifunktio

Tehtävien ratkaisut

Kuvaus eli funktio f joukolta X joukkoon Y tarkoittaa havainnollisesti vastaavuutta, joka liittää joukon X jokaiseen alkioon joukon Y tietyn alkion.

Talousmatematiikan perusteet: Luento 2. Lukujonot Sarjat Sovelluksia korkolaskentaan

Tehtävä 1. Arvioi mitkä seuraavista väitteistä pitävät paikkansa. Vihje: voit aloittaa kokeilemalla sopivia lukuarvoja.

Matemaattisen analyysin tukikurssi

Talousmatematiikan perusteet: Luento 18. Määrätty integraali Epäoleellinen integraali

BM20A0300, Matematiikka KoTiB1

1. Murtoluvut, murtolausekkeet, murtopotenssit ja itseisarvo

MATEMATIIKAN KOE, PITKÄ OPPIMÄÄRÄ HYVÄN VASTAUKSEN PIIRTEITÄ

Funktio 1. a) Mikä on funktion f (x) = x lähtöjoukko eli määrittelyjoukko, kun 0 x 5?

Positiivitermisten sarjojen suppeneminen

Pyramidi 9 Trigonometriset funktiot ja lukujonot HK1-1. Dsin3 x. 3cos3x. Dsinx. u( x) sinx ja u ( x) cosx. Dsin. Dsin

Kertaus. x x x. K1. a) b) x 5 x 6 = x 5 6 = x 1 = 1 x, x 0. K2. a) a a a a, a > 0

Talousmatematiikan perusteet: Luento 17. Osittaisintegrointi Sijoitusmenettely

MATEMATIIKAN KOE, LYHYT OPPIMÄÄRÄ HYVÄN VASTAUKSEN PIIRTEITÄ

Matematiikan peruskurssi 2

Diskreetti derivaatta

Johdatus reaalifunktioihin P, 5op

Matematiikan tukikurssi: kurssikerta 10

Funktion määrittely (1/2)

6.8 Erityisfunktioiden sovelluksia

Algebra. 1. Ovatko alla olevat väittämät tosia? Perustele tai anna vastaesimerkki. 2. Laske. a) Luku 2 on luonnollinen luku.

5 Differentiaalilaskentaa

6 Eksponentti- ja logaritmifunktio

1 Ensimmäisen asteen polynomifunktio

Matematiikan tukikurssi

MAY1 Tehtävien ratkaisut Kustannusosakeyhtiö Otava päivitetty Julkaiseminen sallittu vain koulun suljetussa verkossa.

JATKUVUUS. Funktio on jatkuva jos sen kuvaaja voidaan piirtää nostamatta kynää paperista.

Kertaus. x x x. K1. a) b) x 5 x 6 = x 5 6 = x 1 = 1 x, x 0. K2. a) a a a a, a > 0

MAT Laaja Matematiikka 1U. Hyviä tenttikysymyksiä T3 Matemaattinen induktio

Huippu 4 Tehtävien ratkaisut Kustannusosakeyhtiö Otava päivitetty

Kompleksianalyysi Funktiot

6 Joitain erityisfunktioita

Vastaus: 10. Kertausharjoituksia. 1. Lukujonot lim = lim n + = = n n. Vastaus: suppenee raja-arvona Vastaus:

Ekspontentiaalinen kasvu. Eksponenttifunktio. Logaritmifunktio. Yleinen juurenotto

Differentiaali- ja integraalilaskenta 1 Ratkaisut 2. viikolle /

Sivu 1 / 8. A31C00100 Mikrotaloustieteen perusteet: matematiikan tukimoniste. Olli Kauppi

Talousmatematiikan perusteet: Luento 9

Todista, että jokaisella parittoman asteen reaalikertoimisella polynomilla on ainakin yksi reaalinen nollakohta. VASTAUS: ...

1. Osoita juuren määritelmän ja potenssin (eksponenttina kokonaisluku) laskusääntöjen. xm = ( n x) m ;

Talousmatematiikan perusteet: Luento 11. Lineaarikuvaus Matriisin aste Käänteismatriisi

Talousmatematiikan perusteet: Luento 17. Integraalin sovelluksia kassavirta-analyysissa Integraalin sovelluksia todennäköisyyslaskennassa

MATEMATIIKAN ALKEET I (YE19A) HUOM. Osa monisteen virheistä on korjattu ja korjatut kohdat on merkitty marginaaleihin.

Luvuilla laskeminen. Esim. 1 Laske

Reaalifunktiot 1/5 Sisältö ESITIEDOT: funktiokäsite

b) Määritä/Laske (ei tarvitse tehdä määritelmän kautta). (2p)

Jonot. Lukujonolla tarkoitetaan ääretöntä jonoa reaalilukuja a n R, kun indeksi n N. Merkitään. (a n ) n N = (a n ) n=1 = (a 1, a 2, a 3,... ).

1. Logiikan ja joukko-opin alkeet

Ilkka Mellin Todennäköisyyslaskenta. Osa 2: Satunnaismuuttujat ja todennäköisyysjakaumat. Kertymäfunktio. TKK (c) Ilkka Mellin (2007) 1

Analyysi I (sivuaineopiskelijoille)

Raja arvokäsitteen laajennuksia

3 TOISEN ASTEEN POLYNOMIFUNKTIO

Funktiot ja raja-arvo P, 5op

MATEMATIIKKA MATEMATIIKAN PITKÄ OPPIMÄÄRÄ. Oppimäärän vaihtaminen

Ratkaisuja, Tehtävät

Todennäköisyyslaskenta IIa, syys lokakuu 2019 / Hytönen 3. laskuharjoitus, ratkaisuehdotukset

Johdatus todennäköisyyslaskentaan Kertymäfunktio. TKK (c) Ilkka Mellin (2005) 1

1. Olkoon f :, Ratkaisu. Funktion f kuvaaja välillä [ 1, 3]. (b) Olkoonε>0. Valitaanδ=ε. Kun x 1 <δ, niin. = x+3 2 = x+1, 1< x<1+δ

Preliminäärikoe Tehtävät A-osio Pitkä matematiikka kevät 2016 Sivu 1 / 4

Satunnaismuuttujien muunnokset ja niiden jakaumat

MAY01 Lukion matematiikka 1

3 Derivoituvan funktion ominaisuuksia

MS-A010{3,4} (ELEC*) Differentiaali- ja integraalilaskenta 1 Luento 3: Jatkuvuus

Lukujoukot. Luonnollisten lukujen joukko N = {1, 2, 3,... }.

Vastausehdotukset analyysin sivuainekurssin syksyn välikokeeseen

Transkriptio:

Talousmatematiikan perusteet: Luento 4 Potenssifunktio Eksponenttifunktio Logaritmifunktio

Viime luennolla Funktiolla f: A B kuvataan muuttujan y B riippuvuutta muuttujasta x A A on lähtö- tai määrittelyjoukko (mihin joukkoon x kuuluu?) B on maalijoukko (mihin joukkoon y kuuluu? V f B on arvojoukko (mille B:n osajoukolle f kuvaa A:n?) Funktio f kuvaa jokaisen lähtöjoukon A alkion yksikäsitteisesti maalijoukkoon B Polynomifunktio on muotoa f: R R, f x = a 0 + a 1 x + a 2 x 2 + + a n x n 2

Tällä luennolla Tarkastelemme muita tavallisia funktiotyyppejä Potenssifunktio Eksponenttifunktio Logaritmifunktio 3

Potenssifunktio Funktiot x 1, x 2, x 3,, x n ovat polynomifunktioita f: R R, f x = x n, n N Tulkinta: x n = x x x eli x kerrotaan itsensä kanssa n kertaa. n kpl Potenssifunktio on edellä kuvatun kaltaisen polynomifunktion yleistys tilanteeseen, jossa eksponentti ei välttämättä ole positiivinen kokonaisluku: f: R R, f x = x n, n R Esim. x 1/2, x 5/2, x 2, x 3, x π Ei samanlaista tulkintaa kuin tapauksessa n N 4

Potenssifunktion kuvaaja Esimerkkejä, kun n > 1: Kasvava marginaalihyöty Kasvava marginaalikustannus ( Diseconomies of scale ) Esimerkkejä, kun 0 < n < 1: Laskeva marginaalihöyty Laskeva marginaalikustannus ( Economies of scale ) 5

Potenssifunktion kuvaaja Esimerkkejä, kun n < 0: Tuotannon arvon kasvunopeus työvoimapanoksen funktiona Monet fysikaaliset ilmiöt (esim. gravitaatiovoima tai lampun valaisuteho etäisyyden funktiona) 6

Potenssifunktion laskusääntöjä 1. x n x m = x n+m, Esim. x 2 x 3 = x 5 2. x n x m = xnm, Esim. x5 x 2 = x3 3. (x n ) m = x nm, Esim. (x 2 ) 2 = x 2 4. (xy) n = x n y n, Esim. (xy) 2 2 2 3 = x 3 y 3 x n = x n 3 = x 3 5. Esim. x y y n y 6. x 0 = 1 Esim. 2 0 = 1 y 3 Lisäksi käytetään merkintöjä 1. x n = 1 x n. Esim. x2 = 1 x 2 2. x 1 n = n x. Esim. x 1 2 = 2 x = x 7

Sovellus tasapainohinnoitteluun Esim. Ekonomisti tutki kultakalakaviaarin kysynnän ja tarjonnan (kg) riippuvuutta yksikköhinnasta x ( /kg): Kysyntä f: R + R +, f x = 13262x 1.14 Tarjonta g: R + R +, g x = 1.16x 1.52 Markkinat ovat tasapainossa kysyntä- ja tarjontakäyrien leikkauspisteessä, eli kun kysyntä = tarjonta: f x = g x 13262x 1.14 = 1.16x 1.52 13262 1.16 = x1.52 x 1.14 = x1.52+1.14 = x 2.66 13262 1.16 1 2.66 = x 2.66 1 2.66 = x x 33.54 /kg 8

Eksponenttifunktio Eksponenttifunktio on muotoa f: R R ++, f x = a x, missä kantaluku a > 0, a 1 on vakio Eksponenttifunktio sopii malliksi tilanteessa, jossa muuttujan suhteellinen muutos on vakio (vrt. geometrinen jono). Esim. Geenimuunneltujen bakteerien avulla tuotetaan lääkkeen L erästä raaka-ainetta. Käytetystä bakteerikannasta tiedetään, että sen koko kaksinkertaistuu tunnissa 20 C lämpötilassa. Jos bakteeriviljelmässä on tällä hetkellä n. 10 000 bakteeria, kuinka suuri määrä on x tunnin kuluttua? Tasatunneittain x N kyseessä on geometrinen lukujono a x = 10 000 2 x Sama tulos voidaan yleistää myös tilanteeseen, jossa x R bakteerikannan kehitystä ajan suhteen kuvaa eksponenttifunktio f: R R +, f x = 10 000 2 x Esim. 1.5 tuntia aiemmin bakteereja oli 10 000 2 1.5 3 500 Esim. 2.5 tunnin kuluttua bakteereja on 10 000 2 2.5 56 600 9

Eksponenttifunktion kuvaaja, kun a > 1 Eksponenttifunktio f x = a x on kasvava, jos a > 1. Esim. Kun alkupääoma on K ja korkokanta 5%, kertynyt pääoma ajan t funktiona on f t = K 1.05 t. Funktion arvo kasvavat nopeasti hyvin suuriksi eksponentiaalinen räjähdys Esim. Pena on ryhtynyt verkostomarkkinointiyrityksen myyjäksi. Hänen on itse rekrytoitava 5 uutta myyjää, joiden tulee taas kunkin rekrytoida 5 uutta myyjää jne. Gold-tasolle päästäkseen (vuosiansio n. 15 000 ) Penan tulee saada alleen 5 myyjätasoa. Royal Diamond tasolle päästäkseen (vuosiansio n. 600 000 ) Penan tulee saada alleen 10 myyjätasoa. Kuinka monta myyjää Gold- ja Royal Diamond tasoille pääsemiseksi tarvitaan yhteensä? Ratkaisu: Myyjien määrä tasojen lukumäärän x funktiona on f x = 5 x. Gold-tasolle tarvitaan siis 5 5 = 3125 myyjää ja Royal Diamond tasolle 5 10 = 9 765 625 myyjää. 10

Eksponenttifunktio e x Tärkeä erikoistapaus f x = e x = lim n 1 + x n Esim. Kun alkupääoma on K, vuosikorko on 5% ja korkoa lisätään jatkuvasti, kertynyt pääoma ajan t funktiona on f t = K e 0.05t. Funktio e x esiintyy myös monien todennäköisyysjakaumien tiheysfunktiossa, esim: n. Normaalijakauma: f x = 1 σ 2π e1 2 Eksponenttijakauma: f x = λe λx xμ σ 2 Funktion e x derivointi ja integrointi on helppoa (tästä lisää myöhemmin) Kompleksilukujen maailmassa funktio e x on myös kiinteässä yhteydessä trigonometrisiin funktioihin: e x+yi = e x (cos y + i sin y), missä i = 1 e πi + 1 = 0. 11

Eksponenttifunktion kuvaaja, kun a < 1 Eksponenttifunktion f x = a x on vähenevä, jos a < 1. Esim. Kun auton arvo ostettaessa on K ja se alenee vuosittain 15%, on arvo ajan x funktiona f x = K 0.85 x. Esim. Monet fysikaaliset ilmiöt, kuten radioaktiivisen aineen määrä ajan funktiona Koska a 0 = 1 kaikilla a R, kaikki eksponenttifunktiot kulkevat pisteen (0,1) kautta (ks. myös kalvon 10 kuva). 12

Potenssifunktion laskusäännöt pätevät myös eksponenttifunktiolle 1. a x a y = a x+y, Esim. 2 x 2 y = 2 x+y a x 2. = a y axy, Esim. 3x 3y = 3xy 3. (a x ) y = a xy, Esim.(2 x ) y = 2 xy 4. (ab) x = a x b x, Esim. 6 x = (2 3) x = 2 x 3 x 5. a b x = a x b x Esim. 2 x = 4 2 x = 4 x 2 x 13

Presemo-kysymys Sievennä x3.5 x 2 x 0.5 2. 1. x 0.5 2. x 2 3. x 4 14

Logaritmifunktio Esim. Lääkeen L valmistuksessa käytettävän bakteerikannan suuruutta ajan y suhteen kuvaa funktio f: R R +, f y = 10 000 2 y. Kauanko kestää, että bakteereja on 80 000 kpl? Eli mikä on y:n arvo, kun 10 000 2 y = 80 000 2 y = 8? 80 000 bakteeria Logaritmifunktio f: R ++ R, y = f x = log a x, a > 0, a 1 vastaa kysymykseen: Mihin lukuun y kantaluku a pitää korottaa, jotta saadaan x? Edellä kantaluku 2 pitää korottaan 3. potenssiin, jotta saadaan 8 y = log 2 8 = 3. 15

Logaritmifunktio Yleisesti: Bakteerikannan suuruutta ajan y suhteen kuvaa funktio f y = 10 000 2 y. Kauanko kestää, että bakteereja on x kpl? Mihin lukuun 2 pitää korottaa, jotta saadaan x = 10 000 2 y 2 y x = 10 000 x y = f(x) = log 2 10 000 x 10 000? 16

Logaritmifunktion ominaisuuksia Logaritmifunktio on Kasvava x:n suhteen, kun kantaluku a > 1 Vähenevä x:n suhteen, kun kantaluku a < 1 1. log a 1 = 0, koska 2. log a a = 1, koska 3. log a a x = x, koska Kuvalähde: https://www.cs.helsinki.fi/u/jhasa/kurssit/y100_s12/materiaali _osa6_y100_s12.pdf 17

Logaritmifunktion laskusäännöt Tulon logaritmi on logaritmien summa: log a xy = log a x + log a y Esim. log 2 32 = log 2 8 4 = log 2 8 + log 2 4 = 3 + 2 = 5. Osamäärän logaritmi on logaritmien erotus: log a x y = log a x log a y Esim. log 2 8 = log a 32 4 = log 2 32 log 2 4 = 5 2 = 3. 18

Logaritmifunktion laskusäännöt Eksponentti hyppää kertoimeksi: log a x d = d log a x Esim. log 2 16 = log 2 4 2 = 2 log 2 4 = 2 2 = 4. Kantaluvun vaihto: log a x = log b x log b a Esim. log 4 16 = log 2 16 log 2 4 = 4 2 = 2. 19

Logaritmi- ja eksponenttifunktion yhteys Laskusäännöistä seuraa, että x = a y log a x = log a a y log a x = y log a a log a x = y Logaritmi- ja eksponenttifunktiot ovat toistensa käänteisfunktioita (tästä lisää ensi luennolla) 20

Luonnollinen ja 10-kantainen logaritmi Tavallisesti käytetään lähinnä e-kantaista eli luonnollista logaritmia ln x = log e x 10-kantaista eli Briggsin logaritmia lg x = log 10 x Muu-kantaiset logaritmit saadaan helposti muutettua jompaankumpaan muotoon. Esim. log 2 x = ln x ln 2 = lg x lg 2 21

Luonnollinen ja 10-kantainen logaritmi Esim. Henkilö on ottanut 10 000 euron jatkuvakorkoisen lainan 5% nimellisellä vuosikorolla. Kuinka pitkän ajan y kuluttua lainapääoma x on 12 000 euroa? x = 10000 e 0.05y = 12 000 e 0.05y = 1.2 ln e 0.05y = ln 1.2 0.05y ln e = ln 1.2 y = ln 1.2 0.05 3.6 vuotta Esim. Äänenpaineen kymmenkertaistuminen tuntuu aina yhtä suurelta muutokselta ihmiskorvassa. Tästä syytä äänen mittaamiseen käytetään 10-kantaiseen logaritmiin perustuvaa desibeli-asteikkoa: Kuvalähde: Wikipedia db = 10 lg Mitattu teho Vertailuteho 22

Yhteenveto yleisimmistä funktiotyypeistä Potenssifunktio f: R R, f x = x n, n R on yksinkertaisen polynomifunktion yleistys tilanteeseen, jossa eksponentti ei välttämättä ole positiivinen kokonaisluku. Eksponenttifunktio f: R R ++, f x = a x, missä kantaluku a > 0, a 1 on vakio Funktio kasvaa kiihtyvästi, jos a > 1 Funktio vaimenee nollaan, jos 0 < a < 1 Logaritmifunktio f: R ++ R, f x = log a x vastaa kysymykseen: Mihin lukuun a pitää korottaa, jotta saadaan x? Funktio kasvaa vaimenevalla nopeudella, jos a > 1 Funktio vähenee vaimenevalla nopeudella, jos 0 < a < 1 23

Yhteenveto yleisimmistä funktiotyypeistä Logaritmifunktion laskusäännöt: 1. log a xy = log a x + log a y, 2. x log a y a x log a y, 3. log a x d = d log a x 4. log a x = log b x log b a 24

Presemo-kysymys Mikä vaihtoehdoista on ekvivalentti lausekkeen ln e 2 + ln 2e kanssa? 1. 1 + ln 2 2. 2 ln 2 3. 3 + ln 2 25