Talousmatematiikan perusteet: Luento 3
|
|
- Katariina Järvinen
- 7 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Talousmatematiikan perusteet: Luento 3 Funktiot Lineaarinen ja paloittain lineaarinen funktio Lineaarinen interpolointi Toisen ja korkeamman asteen polynomifunktiot
2 s(n) p e m K(t) Tähän mennessä Olemme jo tarkastelleet erilaisten muuttujien välisiä riippuvuuksia: Henkilö lainaa pankista 5% vuosikorolla. Miten lainasumma K riippuu vuodesta t? K(t) = t t Henkilö lainaa % nimellisellä vuosikorolla siten, että korkoa lisätään pääomaan m kertaa vuodessa. Miten efektiivinen vuosikorko p e riippuu m:stä? p e m = /m 100 m m Tarkastellaan geometrista lukujonoa a n = n1. Miten jonosta muodostetun sarjan termi riippuu termin järjestysluvusta n? s(n) = n 1 (1.2 1) n 2
3 Tällä luennolla Muuttujien välisiä yhteyksiä kuvataan yleisesti funktioilla, esim. Lainasumma K(t)= Efektiivinen korko p e m = /m 100 määrän m funktio Geometrisen sarjan termi s n = n 1 (1.21) t on vuoden t funktio m 100 on koronlisäämiskertojen on järjestysluvun n funktio Tällä luennolla tarkastellaan Funktioihin liittyviä käsitteitä Lineaarista ja paloittain lineaarista funktiota Lineaarista interpolointia Toisen ja korkeamman asteen polynomifunktioita 3
4 Funktiot Esim. Kiinteistöyhtiö ostaa teollisuusprosessissa syntyvää lauhdevettä, jota se välittää edelleen kiinteistölle kaukolämmöksi. Kiinteistölle välitettävästä sopimuksesta yhtiö maksaa tehtaalle Perusmaksun, joka on kuukaudessa ja Kulutuksesta /MWh Käytetään merkintöjä Ostettava lauhdevesimäärä: x A = R + Laskun suuruus: y B = R + Ostettavan määrän ja laskun suuruuden yhteyttä kuvaa funktio f on sääntö, joka kuvaa joukon A alkiot (x) joukon B alkioiksi (y). f: A B, y = f x = 16.10x f(x) määrittää tämän kuvauksen tietylle x A. 4
5 Lähtö-, maali- ja arvojoukot f: A B o Joukko A on funktion f lähtöjoukko Lähtöjoukkoa kutsutaan usein myös määrittelyjoukoksi Joukko B on funktion f maalijoukko Arvojoukko V f on niiden B:n alkioiden joukko, joiksi f kuvaa kaikki A:n alkiot o A o o f o V f o o B 5
6 Reaalifunktio Lähtö- ja maalijoukon alkiot voivat periaatteessa olla mitä tahansa olioita Pirjo A Pena f Mies Meiju Nainen B Jos A R ja B R, kutsutaan funktiota f: A B reaalifunktioksi 6
7 Funktion ominaisuudet Jotta funktio f: A B olisi hyvin määritelty, tulee sen kuvata jokainen lähtöjoukon alkio yksikäsitteisesti arvojoukkoon, eli f: R R, f x = 1/x ei ole (hyvin määritelty) funktio f: R \{0} R, f x = 1/x on funktio 1. Jokaiselle x A pitää löytyä kuva y = f(x) V f 1. Jokaisen x A pitää kuvautua täsmälleen yhdelle arvojoukon alkiolle y = f(x) V f Ei funktio 7
8 Polynomifunktio Polynomifunktio on muotoa f: R R, f x = a 0 + a 1 x + a 2 x a n x n Esim. f 1 x = x + 1 f 2 x = x 2 x + 2 f 3 x = 0.2x 3 0.5x 2 + x 1 f 4 x = 0.1x 4 0.5x Polynomin aste = korkein eksponentti. 8
9 Lineaarinen funktio Ensimmäisen asteen polynomifunktiota f x = a 0 + a 1 x sanotaan lineaariseksi funktioksi Lineaarisen funktion kuvaaja on suora: Kerroin a 0 määrittää kohdan, jossa suora leikkaa y-akselin Kerroin a 1 on suoran kulmakerroin, joka mittaa funktion f absoluuttista muutosnopeutta Esim. Kaukolämmön kulutuksen ja laskun suuruuden yhteyttä kuvaa lineaarinen funktio f x = 16.10x Kerroin a 0 = 20.3: nollakulutuksella lasku on perusmaksu Kerroin a 1 = 16.1: yhden MWh:n lisäys kulutuksessa kasvattaa laskua Kulutus x (MWh) Lasku y=f(x) ( )
10 Lineaarinen funktio tilastollisena mallina Edellä kaukolämmön kulutuksen ja laskun suhteeseen ei liittynyt satunnaisvaihtelua, vaan se oli deterministinen Lineaarista funktiota käytetään kuitenkin usein myös tilastollisena mallina Esim. Ekonomisti tutki teollisuuskiinteistön energiakustannusten riippuvuutta ulkoilman keskilämpötilasta x ( C) ja sai tuloksena tilastollisen mallin f: R R: f x = 16.5x Vakiotermi a 0 = 444: Kustannus on keskimäärin 444 /vrk, kun lämpötila on 0 C Kulmakerroin a 1 = 16.5: Kustannus pienenee keskimäärin 16.5, kun lämpötila nousee asteella 10
11 Lineaarinen funktio tilastollisena mallina Tilastollinen malli kuvaa muuttujien välisen yhteyden vain likimääräisesti Yhteyteen vaikuttaa myös satunnaisvaihtelu Lineaarinen malli on tavallisesti vain yksinkertaistava, rajoitetulla alueella pätevä approksimaatio Esim. Antaako lineaarinen malli f x = 16.5x järkeviä tuloksia, kun lämpötila x = 26.9 C? 11
12 Lineaarisen funktion määrittäminen Suoran määrittää yksikäsitteisesti kaksi pistettä Esimerkki: Fahrenheit- ja Celciusasteikkojen välinen yhteys on lineaarinen. Tiedät, että 0 C = 32 F ja 100 C = 212 F. Määritä funktio f: R R, joka kuvaa Celcius-asteet Fahrenheit-asteiksi. f 0 = a 0 + a 1 0 = a 0 = 32 f 100 = a 0 + a = a 1 = 212 a 1 = 1.8 f x = x 12
13 Lineaarisen funktion määrittäminen Suoran määrittää yksikäsitteisesti yksi piste ja kulmakerroin Esimerkki: Markkinointiguru uskoo, että jokainen markkinointiin laitettu lisäeuro tuottaa yritykselle 2 lisäeuroa vuodessa. Yrityksen tämänhetkinen markkinointibudjetti on ja tuotto 1.2 M. Määritä funktio, joka kertoo tuoton (uskotun) riippuvuuden markkinointibudjetista. Kulmakerroin a 1 = 2 1 = 2. f 0.5 = a 0 + a = a = 1.2 a 0 = 0.2. f x = x 13
14 Sovellus tasapainohinnoitteluun Esim. Ekonomisti tutkii luomuturnipsin kysynnän ja tarjonnan (t) riippuvuutta yksikköhinnasta x ( /kg): Kysyntä f: R + R +, f x = 15.9x Tarjonta g: R + R +, g x = 11.7x Markkinat ovat tasapainossa suorien leikkauspisteessä, eli kun kysyntä = tarjonta: f x = g x 15.9x = 11.7x x 29.2, f x 345.4t kg 14
15 Yhteenveto lineaarisista funktioista Funktiolla f: A B kuvataan muuttujan y B riippuvuutta muuttujasta x A A on lähtö- tai määrittelyjoukko (mihin joukkoon x kuuluu?) B on maalijoukko (mihin joukkoon y kuuluu? V f B on arvojoukko (mille B:n osajoukolle f kuvaa A:n?) Lineaarinen funktio on muotoa f: R R, f x = a 0 + a 1 x Lineaarisen funktion kuvaaja on suora: Kerroin a 0 määrittää kohdan, jossa suora leikkaa y-akselin Kerroin a 1 on suoran kulmakerroin, joka mittaa funktion f absoluuttista muutosnopeutta 15
16 Presemo-kysymys Opiskelija osallistuu tenttiin, josta saatava pistemäärä x 0,30. Tentti- ja kotitehtäväpisteiden yhteismitallistamiseksi tenttipisteet skaalataan välille 0,100. Mikä lineaarinen funktio f antaa skaalatut pisteet y = f(x) alkuperäisten pisteiden x funktiona? 1. f x = x 2. f x = 10 3 x 3. f x = 3 10 x 16
17 Paloittain lineaarinen funktio Esim. Kiinteistöhuoltoyhtiön välittämissä kaukolämpösopimuksissa on ehto, jonka mukaan 1. Perusmaksu toimituksesta on /kk, ja 2. Kulutuksesta maksetaan tehtaalle /MWh, mutta MWh:n ylittävästä kulutuksesta maksetaan /MWh. Kulutuksen ja laskun yhteyttä kuvaa nyt paloittain lineaarinen funktio: f x = x, kun x x, kun x > x MWh:n alittava osa 50 MWh:n ylittävä osa 17
18 Paloittain lineaarinen funktio Paloittain lineaarisella funktiolla voidaan periaatteessa approksimoida mitä tahansa funktiota Esim. Funktiota f x = x 3 voidaan approksimoida funktiolla f x = 196x + 960, 63x + 162, 9x, 63x x 960 kun 10 x < 6 kun 6 x < 3 kun 3 x < 3 kun 3 x < 6 kun 6 x < 10 Tämä ei kuitenkaan aina ole järkevää 18
19 Lineaarinen interpolointi Empiirisiä ilmiöitä kuvaavista muuttujista x ja y tunnetaan useimmiten tarkan yhteyden sijaan vain joitakin havaintopisteitä x 1, y 1, x 2, y 2,, (x n, y n ) Havaintopisteiden välillä (lat. inter) muuttujien yhteyttä voidaan arvioida interpoloimalla Päivä Lukema (MWh) (0) (8)?? (18) (26) (32) Esim. Kiinteistö on sitoutunut ilmoittamaan käytetyn kaukolämmön määrän noin viikon välein Energialaitokselle. Huolimattomuussyistä otettu lukema on jäänyt ilmoittamatta. Miten arvioisit puuttuvaa lukemaa? 19
20 Lineaarinen interpolointi Kuvan perusteella kulutuksen voi olettaa kertyvän lineaarisesti: Välillä (18 päivää) kulutuksen kasvu oli =1.56 MWh Välin (8 päivää) osuus tästä kasvusta on MWh. 18 Arvio lukemalle = =97.00 MWh Sama tulos saadaan myös määrittämällä kahden ensimmäisen pisteen välinen suora: f 0 = a 0 + a 1 0 = a 0 = f 18 = a 0 + a 1 18 = a 1 = a f x = x f 8 = MWh Päivä Lukema (MWh) (0) (8)?? (18) (26) (32) MWh 0.69 MWh 20
21 Lineaarinen interpolointi Lineaarinen interpolointi vastaa paloittain lineaarisen funktion määrittämistä Aiemmin todettiin, että paloittain lineaarisella funktiolla voidaan approksimoida mitä tahansa funktiota Jos havaintopisteet on valittu (tai ovat valikoituneet) sopivasti, lineaarinen interpolointi toimii hyvin todellisesta funktiomuodosta huolimatta Mutta jos havaintopisteet on valittu (tai ovat valikoituneet) huonosti, myös lineaarinen interpolointi toimii huonosti 21
22 Populaation koko Kiitospäivä Ekstrapolointi Kuvalähde: Taleb, N The black swan: the impact of the highly improbable. Random House, New York. Ekstrapolointi tarkoittaa muuttujien välisen yhteyden arviointia havaintopisteiden ulkopuolella (lat. extra) Tämä on usein vaarallista toimintaa Aika Historiadataan pohjautuvien ennusteidemme perusteella populaatiomme voi odottaa yhä kasvavan; suhtaudumme tulevaan kiitospäiväsesonkiin luottavaisin mielin. 22
23 Yhteenveto paloittain lineaarisesta funktiosta Paloittain lineaarisella funktiolla voidaan approksimoida mitä tahansa funktiota Lineaarista interpolointia käytetään, kun Tarkasteltavista muuttujista on saatavilla vain joitakin havaintopisteitä, Muuttujien välinen yhteys voidaan olettaa lineaariseksi havaintopisteiden välillä, ja Muuttujien välistä yhteyttä halutaan arvioida näillä väleillä Lineaarinen interpolointi vastaa paloittain lineaarisen funktion rakentamista havaintopisteiden määrittämille väleille 23
24 Toisen asteen polynomifunktio Toisen asteen polynomifunktio on muotoa f: R R, f x = ax 2 + bx + c Esim. Luomuturnipsin kysyntä f(x) yksikköhinnan x ( /kg) funktiona on f x = 15.9x Turnipsin tuottajat muodostavat kartellin, jonka tavoitteena on maksimoida markkinoilta saatava voitto, kun tuotantokustannus on 5 /kg. Mikä on kartellihinta x? Voittoa/tappiota kuvaa toisen asteen polynomifunktio v: R + R +, v x = f x x 5 = 15.9x x 5 = 15.9x x Kuvan perusteella voitto maksimoituu, kun x 28 /kg, jolloin v x = = 8395 k 8.4M. 24
25 Kuvaaja ja nollakohdat Toisen asteen polynomifunktion f x = ax 2 + bx + c kuvaaja on paraabeli, joka aukeaa Ylöspäin, jos a > 0, Alaspäin, jos a < 0. (Mitä jos a = 0?) Paraabeli leikkaa x-akselin joko 0, 1 tai 2 kertaa Näitä leikkauskohtia sanotaan funktion nollakohdiksi tai (reaali)juuriksi 25
26 Nollakohtien ratkaiseminen Nollakohdat voidaan ratkaista kaavalla x = b ± b2 4ac 2a Nollakohtien lukumäärä riippuu diskriminantista b 2 4ac: Jos b 2 4ac > 0, nollakohtia on 2 (x = b+ b2 4ac ja x = b b2 4ac ) 2a 2a Jos b 2 4ac = 0, nollakohtia on 1 (x = b ) 2a Jos b 2 4ac < 0, (reaalisia) nollakohtia ei ole (x R ) 26
27 Nollakohtien ratkaiseminen Esim. (Jatkuu) Millä välillä turnipsin kilohinnan pitää olla, jotta se tuottaisi voittoa? v x = 15.9x x 4051 Nollakohdat: x = 889.7± (15.9) (4051) 2 (15.9) = ± x 1 = 5.00 ja x 2 = Kuvan perusteella voidaan siis sanoa, että tulos on voitollinen, jos kilohinta x [5.00 kg, kg ]. 27
28 Ääriarvot Jos funktiolla on 2 nollakohtaa, se saavuttaa ääriarvonsa nollakohtien x = b ± b2 4ac 2a 2a puolivälissä, eli kun x = b. 2a Ääriarvo kohdassa x = 1 2 Ääriarvo on funktion Minimi, jos a > 0 Maksimi, jos a < 0 Ääriarvo kohdassa x = 1 2 (2) =
29 Ääriarvot Määritetään vielä analyyttisesti turnipsin kartellihinta: Voittofunktion v x nollakohdiksi saatiin x = ± Nollakohtia on 2, joten ääriarvo saavutetaan niiden puolivälissä: x = Koska voittofunktion v x = 15.9x x 4051 korkeinta eksponenttia vastaava kerroin on negatiivinen (15.9), on ääriarvo maksimi. 29
30 Sovellus tasapainohinnoitteluun Esim. Ekonomisti tutki kapakalan kysynnän ja tarjonnan (t) riippuvuutta yksikköhinnasta x ( /kg): Kysyntä f: R + R +, f x = 14.8x Tarjonta g: R + R +, g x = 0.19x Markkinat ovat tasapainossa kysyntä- ja tarjontakäyrien leikkauspisteessä, eli kun kysyntä = tarjonta: f x = g x 14.8x = 0.19x x x = 0 x kg, f x 1 = g x t x kg ei sisälly määrittelyjoukkoon 30
31 Korkeamman asteen polynomifunktiot Korkeamman asteen polynomifunktioita tarvitaan Joidenkin empiiristen ilmiöiden mallintamiseen Funktioiden approksimointiin sarjakehitelmillä; esim. e x = n=0 xn n! Jos funktiossa on vain korkeamman asteen termejä, sen kulku voidaan hahmottaa helposti (ks. kuvat) 31
32 Nollakohtien ratkaiseminen Kolmannen ja neljännen asteen polynomifunktioiden nollakohtien määräämiseen on olemassa yleiset mutta monimutkaiset ratkaisukaavat Joissakin erikoistapauksissa funktio voidaan muuttujanvaihdoksella palauttaa 1. tai 2. asteen yhtälöksi. Esim. Bikvadraattinen yhtälö ax 4 + bx 2 + c voidaan kirjoittaa muodossa ay 2 + by + c, missä y = x 2. Funktion x 4 2x = y 2 2y + 1 nollakohdat: y = 2 ± 4 4 = 1 = x 2 x = ±
33 Nollakohtien ratkaiseminen Yleisessä tapauksessa polynomifunktion nollakohdat ratkaistaan faktoroinnilla Esim. Funktio x 3 3x voidaan kirjoittaa myös muodossa x 1 x 1 3 x ; tarkista! Funktion nollakohdat ovat x = 1, x = ja x = 1 3 Yleisesti: Jos n. asteen polynomifunktion nollakohdat ovat x 1, x 2,, x n, voidaan se esittää muodossa a n x x 1 x x 2 x x n Nollakohtien ratkaisuun on käytettävissä myös monenlaisia työkaluja, ks. esim. 33
34 Yhteenveto toisen ja korkeamman asteen polynomifunktioista Toisen asteen polynomifunktio f x = ax 2 + bx + c Kuvaaja on ylöspäin (alaspäin) aukeava paraabeli, jos a > 0 (a < 0) Nollakohdat (0, 1 tai 2 kpl) ratkaistaan kaavalla x = b± b2 4ac 2a Jos nollakohtia on 2, funktio saavuttaa ääriarvonsa kohdassa x = b Ääriarvo on minimi (maksimi), jos a > 0 (a < 0) 2a Korkeamman asteen polynomifunktion nollakohtien ratkaiseminen käsin on hankalampaa 34
35 Presemo-kysymys Kuinka monta nollakohtaa on funktiolla f x = x 2 + x 2?
Talousmatematiikan perusteet: Luento 3. Funktiot Lineaarinen funktio Paloittain lineaarinen funktio Lineaarinen interpolointi
Talousmatematiikan perusteet: Luento 3 Funktiot Lineaarinen funktio Paloittain lineaarinen funktio Lineaarinen interpolointi s(n) p e m K(t) Tähän mennessä Olemme jo tarkastelleet erilaisten muuttujien
LisätiedotTalousmatematiikan perusteet: Luento 4. Polynomifunktio Potenssifunktio Eksponenttifunktio Logaritmifunktio
Talousmatematiikan perusteet: Luento 4 Polynomifunktio Potenssifunktio Eksponenttifunktio Logaritmifunktio Viime luennolla Funktiolla f: A B kuvataan muuttujan y B riippuvuutta muuttujasta x A A on lähtö-
LisätiedotTalousmatematiikan perusteet: Luento 5. Käänteisfunktio Yhdistetty funktio Raja-arvot ja jatkuvuus
Talousmatematiikan perusteet: Luento 5 Käänteisfunktio Yhdistetty funktio Raja-arvot ja jatkuvuus Tähän mennessä Funktiolla f: A B, y = f x kuvataan muuttujan y B riippuvuutta muuttujasta x A Jotta funktio
LisätiedotTalousmatematiikan perusteet: Luento 5. Käänteisfunktio Yhdistetty funktio Raja-arvot ja jatkuvuus
Talousmatematiikan perusteet: Luento 5 Käänteisfunktio Yhdistetty funktio Raja-arvot ja jatkuvuus Tähän mennessä Funktiolla f: A B, y = f x kuvataan muuttujan y B riippuvuutta muuttujasta x A Jotta funktio
LisätiedotTalousmatematiikan perusteet: Luento 4. Potenssifunktio Eksponenttifunktio Logaritmifunktio
Talousmatematiikan perusteet: Luento 4 Potenssifunktio Eksponenttifunktio Logaritmifunktio Viime luennolla Funktiolla f: A B kuvataan muuttujan y B riippuvuutta muuttujasta x A A on lähtö- tai määrittelyjoukko
LisätiedotMAA2.3 Koontitehtävät 2/2, ratkaisut
MAA.3 Koontitehtävät /, ratkaisut. (a) 3x 5x 4 = 0 x = ( 5) ± ( 5) 4 3 ( 4) 6 (b) (x 4) = (x 4)(x + 4) (x 4)(x 4) = (x 4)(x + 4) x 8x + 6 = x 6 x 6 8x = 3 : 8 x = 4 = 5 ± 73 6 (c) 4 x + x + = 0 4 x + 4x
Lisätiedot3 Yleinen toisen asteen yhtälö ja epäyhtälö
Juuri Tehtävien ratkaisut Kustannusosakeyhtiö Otava päivitetty 5.8.016 3 Yleinen toisen asteen yhtälö ja epäyhtälö ENNAKKOTEHTÄVÄT 1. a) x + x + 1 = 4 (x + 1) = 4 Luvun x + 1 tulee olla tai, jotta sen
LisätiedotTalousmatematiikan perusteet: Luento 6. Derivaatta ja derivaattafunktio Derivointisääntöjä Ääriarvot ja toinen derivaatta
Talousmatematiikan perusteet: Luento 6 Derivaatta ja derivaattafunktio Derivointisääntöjä Ääriarvot ja toinen derivaatta Motivointi Funktion arvojen lisäksi on usein kiinnostavaa tietää jotakin funktion
LisätiedotTalousmatematiikan perusteet: Luento 6. Derivaatta ja derivaattafunktio Derivointisääntöjä Ääriarvot ja toinen derivaatta
Talousmatematiikan perusteet: Luento 6 Derivaatta ja derivaattafunktio Derivointisääntöjä Ääriarvot ja toinen derivaatta Motivointi Funktion arvojen lisäksi on usein kiinnostavaa tietää jotakin funktion
Lisätiedot4 Yleinen potenssifunktio ja polynomifunktio
4 Yleinen potenssifunktio ja polynomifunktio ENNAKKOTEHTÄVÄT 1. a) Tutkitaan yhtälöiden ratkaisuja piirtämällä funktioiden f(x) = x, f(x) = x 3, f(x) = x 4 ja f(x) = x 5 kuvaajat. Näin nähdään, monessako
LisätiedotMAA02. A-osa. 1. Ratkaise. a) x 2 + 6x = 0 b) (x + 4)(x 4) = 9 a) 3x 6x
MAA0 A-osa. Ratkaise. a) x + 6x = 0 b) (x + 4)(x 4) = 9 a) 3x 6x a) Kirjoitetaan summa x + 6x yhteisen tekijän avulla tulomuotoon ja ratkaistaan yhtälö tulon nollasäännön avulla. x + 6x = 0 x(x + 6) =
LisätiedotFunktio 1. a) Mikä on funktion f (x) = x lähtöjoukko eli määrittelyjoukko, kun 0 x 5?
Funktio. a) Mikä on funktion f (x) = x + lähtöjoukko eli määrittelyjoukko, kun 0 x 5? b) Mikä on funktion f (x) = x + maalijoukko eli arvojoukko? c) Selitä, mikä on funktion nollakohta. Anna esimerkki.
LisätiedotMatematiikan tukikurssi
Matematiikan tukikurssi Kurssikerta 8 1 Funktion kuperuussuunnat Derivoituva funktio f (x) on pisteessä x aidosti konveksi, jos sen toinen derivaatta on positiivinen f (x) > 0. Vastaavasti f (x) on aidosti
LisätiedotLue tehtävänannot huolella. Tee pisteytysruudukko 1. konseptin yläreunaan. ILMAN LASKINTA -OSIO! LASKE KAIKKI SEURAAVAT TEHTÄVÄT:
MAA Koe 8.1.014 Arto Hekkanen ja Jussi Tyni Lue tehtävänannot huolella. Tee pisteytysruudukko 1. konseptin yläreunaan. ILMAN LASKINTA -OSIO! LASKE KAIKKI SEURAAVAT TEHTÄVÄT: 1. a) Laske polynomien x x
LisätiedotLukuväleistä. MB 3 Funktio. -2 < x < 5 tai ]-2,5] x < 3 tai ]-,3]
Lukuväleistä MB Funktio - < < tai ]-,] < tai ]-,] Yksikäsitteisyys Täytyy tuntea/arvata tyyppi T 0. (sivu ) f() = a) f () = = 9 = 4 T 0. (sivu ) T 0. (sivu ) f() = f() = b) f(k) = k c) f(t + ) = (t + )
LisätiedotJuuri 2 Tehtävien ratkaisut Kustannusosakeyhtiö Otava päivitetty
Kertaus K. a) E Nouseva suora. b) A 5. asteen polynomifunktio, pariton funktio Laskettu piste f() = 5 =, joten piste (, ) on kuvaajalla. c) D Paraabelin mallinen, alaspäin aukeava. Laskettu piste f() =
LisätiedotTekijä Pitkä matematiikka Pisteen (x, y) etäisyys pisteestä (0, 2) on ( x 0) Pisteen (x, y) etäisyys x-akselista, eli suorasta y = 0 on y.
Tekijä Pitkä matematiikka 5 7..017 37 Pisteen (x, y) etäisyys pisteestä (0, ) on ( x 0) + ( y ). Pisteen (x, y) etäisyys x-akselista, eli suorasta y = 0 on y. Merkitään etäisyydet yhtä suuriksi ja ratkaistaan
Lisätiedot2 Yhtälöitä ja epäyhtälöitä
2 Yhtälöitä ja epäyhtälöitä 2.1 Ensimmäisen asteen yhtälö ja epäyhtälö Muuttujan x ensimmäisen asteen yhtälöksi sanotaan yhtälöä, joka voidaan kirjoittaa muotoon ax + b = 0, missä vakiot a ja b ovat reaalilukuja
LisätiedotKertaava osa on 2. periodilla ja normaaliosa 3. periodilla ja 4. periodin alussa.
Ohjeita Lukuvuoden 2015-2016 talousmatematiikan perusteiden kurssi koostuu kahdesta osasta, joiden avulla tavoitellaan joinain aikaisempina vuosina toteutettua jakoa hitaammin etenevään andante-kurssiin
LisätiedotMatematiikan tukikurssi
Matematiikan tukikurssi Kurssikerta 10 1 Funktion monotonisuus Derivoituva funktio f on aidosti kasvava, jos sen derivaatta on positiivinen eli jos f (x) > 0. Funktio on aidosti vähenevä jos sen derivaatta
LisätiedotMATEMATIIKAN KOE, PITKÄ OPPIMÄÄRÄ HYVÄN VASTAUKSEN PIIRTEITÄ
MATEMATIIKAN KOE, PITKÄ OPPIMÄÄRÄ 4.9.09 HYVÄN VASTAUKSEN PIIRTEITÄ Alustavat hyvän vastauksen piirteet on suuntaa-antava kuvaus kokeen tehtäviin odotetuista vastauksista ja tarkoitettu ensisijaisesti
LisätiedotTalousmatematiikan perusteet: Luento 2. Sarjat Sovelluksia korkolaskentaan
Talousmatematiikan perusteet: Luento 2 Sarjat Sovelluksia korkolaskentaan Viime luennolla Lukujono on päättyvä tai päättymätön jono reaalilukuja a 1, a 2,, a n, joita sanotaan jonon termeiksi. Erikoistapauksia
LisätiedotMAB3 - Harjoitustehtävien ratkaisut:
MAB3 - Harjoitustehtävien ratkaisut: 1 Funktio 1.1 Piirretään koordinaatistoakselit ja sijoitetaan pisteet: 1 1. a) Funktioiden nollakohdat löydetään etsimällä kuvaajien ja - akselin leikkauspisteitä.
Lisätiedot3 TOISEN ASTEEN POLYNOMIFUNKTIO
3 TOISEN ASTEEN POLYNOMIFUNKTIO POHDITTAVAA 1. Kuvasta voidaan arvioida, että frisbeegolfkiekko käy noin 9 metrin korkeudella ja se lentää noin 40 metrin päähän. Vastaus: Frisbeegolfkiekko käy n. 9 m:n
LisätiedotKERTAUS KERTAUSTEHTÄVIÄ K1. P( 1) = 3 ( 1) + 2 ( 1) ( 1) 3 = = 4
KERTAUS KERTAUSTEHTÄVIÄ K1. P( 1) = 3 ( 1) + ( 1) + 3 ( 1) 3 = 3 + 3 = 4 K. a) x 3x + 7x 5x = 4x + 4x b) 5x 3 (1 x ) = 5x 3 1 + x = 6x 4 c) (x + 3)(x 4) = x 3 4x + 3x 1 = x 3 + 3x 4x 1 Vastaus: a) 4x +
LisätiedotTalousmatematiikan perusteet: Luento 14. Rajoitettu optimointi Lagrangen menetelmä: yksi yhtälörajoitus Lagrangen menetelmä: monta yhtälörajoitusta
Talousmatematiikan perusteet: Luento 14 Rajoitettu optimointi Lagrangen menetelmä: yksi yhtälörajoitus Lagrangen menetelmä: monta yhtälörajoitusta Viime luennolla Tarkastelimme usean muuttujan funktioiden
LisätiedotParaabeli suuntaisia suoria.
15.5.017 Paraabeli Määritelmä, Paraabeli: Paraabeli on tason niiden pisteiden ura, jotka ovat yhtä etäällä annetusta suorasta, johtosuorasta ja sen ulkopuolella olevasta pisteestä, polttopisteestä. Esimerkki
Lisätiedot2 Yhtälöitä ja funktioita
Yhtälöitä ja funktioita.1 Ensimmäisen asteen yhtälö 50. Sijoitetaan yhtälöön 7 ja tutkitaan, onko yhtälö tosi. a) x 18 3 x 7 7 18 3 7 14 18 3 7 4 4 Yhtälö on tosi, joten luku 7 on yhtälön ratkaisu. b)
LisätiedotTalousmatematiikan perusteet: Luento 15. Rajoitettu optimointi Lagrangen menetelmä Lagrangen kerroin ja varjohinta
Talousmatematiikan perusteet: Luento 15 Rajoitettu optimointi Lagrangen menetelmä Lagrangen kerroin ja varjohinta Viime luennolla Tarkastelimme usean muuttujan funktioiden rajoittamatonta optimointia:
LisätiedotMAB3 - Harjoitustehtävien ratkaisut:
MAB - Harjoitustehtävien ratkaisut: Funktio. Piirretään koordinaatistoakselit ja sijoitetaan pisteet:. a) Funktioiden nollakohdat löydetään etsimällä kuvaajien ja - akselin leikkauspisteitä. Funktiolla
LisätiedotAloita Ratkaise Pisteytä se itse Merkitse pisteet saanut riittävästi pisteitä voit siirtyä seuraavaan osioon ei ole riittävästi
Aloita A:sta Ratkaise osion (A, B, C, D, jne ) yhtälö vihkoosi. Pisteytä se itse ohjeen mukaan. Merkitse pisteet sinulle jaettavaan tehtävä- ja arviointilappuun. Kun olet saanut riittävästi pisteitä (6)
LisätiedotTalousmatematiikan perusteet: Luento 13. Rajoittamaton optimointi Hessen matriisi Ominaisarvot ja vektorit Ääriarvon laadun tarkastelu
Talousmatematiikan perusteet: Luento 13 Rajoittamaton optimointi Hessen matriisi Ominaisarvot ja vektorit Ääriarvon laadun tarkastelu Viime luennolla Aloimme tarkastella yleisiä, usean muuttujan funktioita
LisätiedotFunktiot, L4. Funktio ja funktion kuvaaja. Funktio ja kuvaus. Yhdistetty funktio. eksponenttifunktio. Logaritmi-funktio. Logaritmikaavat.
Funktiot, L4 eksponentti-funktio Funktio (Käytännöllinen määritelmä) 1 Linkkejä kurssi2 / Etälukio (edu.fi) kurssi8, / Etälukio (edu.fi) kurssi8, logaritmifunktio / Etälukio (edu.fi) Funktio (Käytännöllinen
Lisätiedot4. Kertausosa. 1. a) 12
. Kertausosa. a kun, : b kun, tai 8 . Paraabeli y a bc c aukeaa ylöspäin, jos a alaspäin, jos a a Funktion g kuvaaja on paraabeli, jolle a. Se aukeaa ylöspäin. b Funktion g kuvaaja on paraabeli, jolle
LisätiedotTalousmatematiikan perusteet: Luento 7. Derivointisääntöjä Yhdistetyn funktion, tulon ja osamäärän derivointi Suhteellinen muutosnopeus ja jousto
Talousmatematiikan perusteet: Luento 7 Derivointisääntöjä Yhdistetyn funktion, tulon ja osamäärän derivointi Suhteellinen muutosnopeus ja jousto Viime luennolla Funktion Derivaatta f (x) kuvaa funktion
LisätiedotTalousmatematiikan perusteet: Luento 2. Lukujonot Sarjat Sovelluksia korkolaskentaan
Talousmatematiikan perusteet: Luento 2 Lukujonot Sarjat Sovelluksia korkolaskentaan Lukujonoista Miten jatkaisit seuraavia lukujonoja? 1, 3, 5, 7, 1, 2, 4, 8, 1, 3, 9, 27, 1, 1, 2, 3, 5, 8, 8.1.2018 2
LisätiedotTalousmatematiikan perusteet: Luento 7. Derivointisääntöjä Yhdistetyn funktion derivointi
Talousmatematiikan perusteet: Luento 7 Derivointisääntöjä Yhdistetyn funktion derivointi Viime luennolla Funktion Derivaatta f (x) kuvaa funktion muutosnopeutta Toinen derivaatta f x = D f x kuvaa muutosnopeuden
Lisätiedot3.3 Paraabeli toisen asteen polynomifunktion kuvaajana. Toisen asteen epäyhtälö
3.3 Paraabeli toisen asteen polynomifunktion kuvaajana. Toisen asteen epäyhtälö Yhtälön (tai funktion) y = a + b + c, missä a 0, kuvaaja ei ole suora, mutta ei ole yhtälökään ensimmäistä astetta. Funktioiden
LisätiedotBM20A5840 Usean muuttujan funktiot ja sarjat Harjoitus 1, Kevät 2018
BM20A5840 Usean muuttujan funktiot ja sarjat Harjoitus 1, Kevät 2018 1. (a) Tunnemme vektorit a = [ 5 1 1 ] ja b = [ 2 0 1 ]. Laske (i) kummankin vektorin pituus (eli itseisarvo, eli normi); (ii) vektorien
LisätiedotVASTAA YHTEENSÄ KUUTEEN TEHTÄVÄÄN
Matematiikan kurssikoe, Maa6 Derivaatta RATKAISUT Sievin lukio Torstai 23.9.2017 VASTAA YHTEENSÄ KUUTEEN TEHTÄVÄÄN MAOL-taulukkokirja on sallittu. Vaihtoehtoisesti voit käyttää aineistot-osiossa olevaa
LisätiedotMatematiikan tukikurssi
Matematiikan tukikurssi Kurssikerta 9 Korkeamman asteen derivaatat Tutkitaan nyt funktiota f, jonka kaikki derivaatat on olemassa. Kuten tunnettua, funktion toista derivaattaa pisteessä x merkitään f (x).
LisätiedotDerivaatan sovellukset (ääriarvotehtävät ym.)
Derivaatan sovellukset (ääriarvotehtävät ym.) Tehtävät: 1. Tutki derivaatan avulla funktion f kulkua. a) f(x) = x 4x b) f(x) = x + 6x + 11 c) f(x) = x4 4 x3 + 4 d) f(x) = x 3 6x + 1x + 3. Määritä rationaalifunktion
LisätiedotMITEN RATKAISEN POLYNOMIYHTÄLÖITÄ?
MITEN RATKAISEN POLYNOMIYHTÄLÖITÄ? Polynomiyhtälön ratkaiseminen Eri lajin yhtälöiden ratkaisutavat poikkeavat toisistaan. Siksi on tärkeää tunnistaa yhtälötyyppi. Polynomiyhtälö on yhtälö, joka voidaan
Lisätiedot1 Ensimmäisen asteen polynomifunktio
Ensimmäisen asteen polynomifunktio ENNAKKOTEHTÄVÄT. a) f(x) = x 4 b) Nollakohdassa funktio f saa arvon nolla eli kuvaaja kohtaa x-akselin. Kuvaajan perusteella funktion nollakohta on x,. c) Funktion f
LisätiedotTekijä MAA2 Polynomifunktiot ja -yhtälöt = Vastaus a)
K1 a) Tekijä MAA Polynomifunktiot ja -yhtälöt 6.8.016 ( + + ) + ( ) = + + + = + + + = + 4 b) 4 4 ( 5 + ) ( 5 + 1) = 5 + + 5 + 1 4 = + + + 4 = + 5 5 1 1 Vastaus a) 4 + b) 4 + 1 K a) f ( ) = + 1 f () = +
Lisätiedotorigo III neljännes D
Sijoita pisteet A(1,4) ja B(4,5;5) sekä C(-3,4) ja D(-4,--5) y II neljännes C A I neljännes B x origo III neljännes D IV neljännes KOTIT. Sijoita ja nimeä koordinaatistoon pisteitä niin, että pisteet yhdistettäessä
Lisätiedot4 Polynomifunktion kulku
4 Polynomifunktion kulku. a) Funktio on kasvava jollakin välillä, jos sen arvo kasvaa tällä välillä. Kuvaajan nousemisen ja laskemisen perusteella funktio on kasvava kohtien x,4 ja x 0, välissä. b) Funktion
LisätiedotTekijä Pitkä matematiikka
Tekijä Pitkä matematiikka 5..017 110 Valitaan suoralta kaksi pistettä ja piirretään apukolmio, josta koordinaattien muutokset voidaan lukea. Vaakasuoran suoran kulmakerroin on nolla. y Suoran a kulmakerroin
LisätiedotMatematiikan peruskurssi (MATY020) Harjoitus 7 to
Matematiikan peruskurssi (MATY020) Harjoitus 7 to 5..2009 ratkaisut 1. (a) Määritä funktion f(x) = e x e x x + 1 derivaatan f (x) pienin mahdollinen arvo. Ratkaisu. (a) Funktio f ja sen derivaatat ovat
LisätiedotKertaus. x x x. K1. a) b) x 5 x 6 = x 5 6 = x 1 = 1 x, x 0. K2. a) a a a a, a > 0
Juuri 8 Tehtävien ratkaisut Kustannusosakeyhtiö Otava päivitetty 8.9.07 Kertaus K. a) 6 4 64 0, 0 0 0 0 b) 5 6 = 5 6 = =, 0 c) d) K. a) b) c) d) 4 4 4 7 4 ( ) 7 7 7 7 87 56 7 7 7 6 6 a a a, a > 0 6 6 a
LisätiedotSähköinen koe (esikatselu) MAA A-osio
MAA2 2018 A-osio Laske molemmat tehtävät! Tee tehtävät huolellisesti. Muodosta vastaukset abitin kaavaeditoriin. Kysy opettajalta tarvittaessa neuvoa teknisissä ja ohjelmien käyttöön liittyvissä ongelmissa.
LisätiedotRajatuotto ja -kustannus, L7
ja -kustannus, L7 1 Kun yritys valmistaa tuotetta jaksossa määrän q (kpl/jakso), niin kassaan kertyvä tuotto on R(q) = p q = p(q) q. Esimerkki. Jos kysyntäfunktio on p = 20 0.1q, niin tuotto funktio on
LisätiedotKertaus. x x x. K1. a) b) x 5 x 6 = x 5 6 = x 1 = 1 x, x 0. K2. a) a a a a, a > 0
Kertaus K. a) 6 4 64 0, 0 0 0 0 b) 5 6 = 5 6 = =, 0 c) d) 4 4 4 7 4 ( ) 7 7 7 7 87 56 7 7 7 K. a) b) c) d) 6 6 a a a, a > 0 6 6 a a a a, a > 0 5 5 55 5 5 5 5 5 5 5 5 5 5 a a a a a ( a ) a a a, a > 0 K.
Lisätiedot11 MATEMAATTINEN ANALYYSI
Huippu Kertaus Tehtävien ratkaisut Kustannusosakeyhtiö Otava päivitetty 0.7.08 MATEMAATTINEN ANALYYSI ALOITA PERUSTEISTA 444A. a) Funktion arvot ovat positiivisia silloin, kun kuvaaja on x-akselin yläpuolella.
LisätiedotMATP153 Approbatur 1B Ohjaus 2 Keskiviikko torstai
MATP15 Approbatur 1B Ohjaus Keskiviikko 4.11. torstai 5.11.015 1. (Opiskeluteht. 6 s. 0.) Määritä sellainen vakio a, että polynomilla x + (a 1)x 4x a on juurena luku x = 1. Mitkä ovat tällöin muut juuret?.
LisätiedotMatematiikan tukikurssi: kurssikerta 10
Matematiikan tukikurssi: kurssikerta 10 1 Newtonin menetelmä Oletetaan, että haluamme löytää funktion f(x) nollakohan. Usein tämä tehtävä on mahoton suorittaa täyellisellä tarkkuuella, koska tiettyjen
LisätiedotTekijä Pitkä matematiikka
K1 Tekijä Pitkä matematiikka 5 7..017 a) 1 1 + 1 = 4 + 1 = 3 = 3 4 4 4 4 4 4 b) 1 1 1 = 4 6 3 = 5 = 5 3 4 1 1 1 1 1 K a) Koska 3 = 9 < 10, niin 3 10 < 0. 3 10 = (3 10 ) = 10 3 b) Koska π 3,14, niin π
LisätiedotJuuri 12 Tehtävien ratkaisut Kustannusosakeyhtiö Otava päivitetty
Kertaus K. a) Polynomi P() = 3 + 8 on jaollinen polynomilla Q() = 3, jos = 3 on polynomin P nollakohta, eli P(3) = 0. P(3) = 3 3 3 + 8 3 = 54 08 + 54 = 0. Polynomi P on jaollinen polynomilla Q. b) Jaetaan
LisätiedotBM20A5840 Usean muuttujan funktiot ja sarjat Harjoitus 7, Kevät 2018
BM20A5840 Usean muuttujan funktiot ja sarjat Harjoitus 7, Kevät 2018 Tehtävä 8 on tällä kertaa pakollinen. Aloittakaapa siitä. 1. Kun tässä tehtävässä sanotaan sopii mahdollisimman hyvin, sillä tarkoitetaan
LisätiedotB-OSA. 1. Valitse oikea vaihtoehto. Vaihtoehdoista vain yksi on oikea.
B-OSA 1. Valitse oikea vaihtoehto. Vaihtoehdoista vain yksi on oikea. 1.1 Mitä voidaan sanoa funktion f raja-arvosta, kun x a? I Raja-arvo on f(a), jos f on määritelty kohdassa a. II Raja-arvo on f(a),
LisätiedotTalousmatematiikan perusteet: Luento 14. Rajoittamaton optimointi Hessen matriisi Ominaisarvot Ääriarvon laadun tarkastelu
Talousmatematiikan perusteet: Luento 14 Rajoittamaton optimointi Hessen matriisi Ominaisarvot Ääriarvon laadun tarkastelu Luennolla 6 Tarkastelimme yhden muuttujan funktion f(x) rajoittamatonta optimointia
LisätiedotVoitonmaksimointi, L5
, L5 Seuraavassa tullaan systemaattisesti käyttämään seuraavia merkintöjä q = tuotannon määrä (quantity) (kpl/kk) p = tuotteen hinta (price) (e/kpl) R(q) = tuotto (revenue) R(q) = pq MR(q) = rajatuotto
LisätiedotKuvaus eli funktio f joukolta X joukkoon Y tarkoittaa havainnollisesti vastaavuutta, joka liittää joukon X jokaiseen alkioon joukon Y tietyn alkion.
Kuvaus eli funktio f joukolta X joukkoon Y tarkoittaa havainnollisesti vastaavuutta, joka liittää joukon X jokaiseen alkioon joukon Y tietyn alkion. Kuvaus eli funktio f joukolta X joukkoon Y tarkoittaa
LisätiedotSekalaiset tehtävät, 11. syyskuuta 2005, sivu 1 / 13. Tehtäviä
Sekalaiset tehtävät, 11. syyskuuta 005, sivu 1 / 13 Tehtäviä Tehtävä 1. Johda toiseen asteen yhtälön ax + bx + c = 0, a 0 ratkaisukaava. Tehtävä. Määrittele joukon A R pienin yläraja sup A ja suurin alaraja
LisätiedotMalliratkaisut Demo 1
Malliratkaisut Demo 1 1. Merkitään x = kuinka monta viikkoa odotetaan ennen kuin perunat nostetaan. Nyt maksimoitavaksi kohdefunktioksi tulee f(x) = (60 5x)(300 + 50x). Funktio f on alaspäin aukeava paraaeli,
LisätiedotTalousmatematiikan perusteet: Luento 11. Lineaarikuvaus Matriisin aste Käänteismatriisi
Talousmatematiikan perusteet: Luento 11 Lineaarikuvaus Matriisin aste Käänteismatriisi Viime luennolla Käsittelimme matriisien peruskäsitteitä ja laskutoimituksia Vakiolla kertominen, yhteenlasku ja vähennyslasku
LisätiedotTalousmatematiikan perusteet: Luento 8. Tulon ja osamäärän derivointi Suhteellinen muutosnopeus ja jousto
Talousmatematiikan perusteet: Luento 8 Tulon ja osamäärän derivointi Suhteellinen muutosnopeus ja jousto Viime luennoilla Derivointisääntöjä eri funktiotyypeille: Polynomifunktio Potenssifunktio Eksponenttifunktio
LisätiedotKuvaus eli funktio f joukolta X joukkoon Y tarkoittaa havainnollisesti vastaavuutta, joka liittää joukon X jokaiseen alkioon joukon Y tietyn alkion.
Kuvaus eli funktio f joukolta X joukkoon Y tarkoittaa havainnollisesti vastaavuutta, joka liittää joukon X jokaiseen alkioon joukon Y tietyn alkion. Vastaavuus puolestaan on erikoistapaus relaatiosta.
LisätiedotJuuri 6 Tehtävien ratkaisut Kustannusosakeyhtiö Otava päivitetty
Juuri 6 Tehtävien ratkaisut Kustannusosakeyhtiö Otava päivitetty 14..016 Kertaus K1. a) b) x 18 ( x 9) ( x ) ( x+ ) lim = lim = lim x+ x+ ( x + ) x x x = lim (x 6) = ( ) 6 = 1 x x + 6 ( ) + 6 0 lim = =
LisätiedotFunktio. Funktio on kahden luvun riippuvuuden ilmaiseva sääntö, joka annetaan usein laskulausekkeena.
n ja muuttujan arvon laskeminen on kahden luvun riippuvuuden ilmaiseva sääntö, joka annetaan usein laskulausekkeena. ESIMERKKI Tarkastele funktiota f() = + 7. a) Laske funktion arvo, kun =. b) Millä muuttujan
LisätiedotKERTAUS KERTAUSTEHTÄVIÄ K1. P( 1) = 3 ( 1) + 2 ( 1) ( 1) 3 = = 4
Huippu Tehtävien ratkaisut Kustannusosakeyhtiö Otava päivitetty 7.4.016 KERTAUS KERTAUSTEHTÄVIÄ K1. P( 1) = 3 ( 1) + ( 1) + 3 ( 1) 3 = 3 + 3 = 4 K. a) x 3x + 7x 5x = 4x + 4x b) 5x 3 (1 x ) = 5x 3 1 + x
LisätiedotA-osio. Ilman laskinta. MAOL-taulukkokirja saa olla käytössä. Maksimissaan yksi tunti aikaa. Laske kaikki tehtävät:
MAB4 Koe Jussi Tyni 1..015 A-osio. Ilman laskinta. MAOL-taulukkokirja saa olla käytössä. Maksimissaan yksi tunti aikaa. Laske kaikki tehtävät: 1. a. Piirrä seuraava suora mahdollisimman tarkasti ruutupaperille:
Lisätiedot4 Kysyntä, tarjonta ja markkinatasapaino
4 Kysyntä, tarjonta ja markkinatasapaino (Taloustieteen oppikirja, luku 4) Opimme tässä ja seuraavissa luennoissa että markkinat ovat hyvä tapa koordinoida taloudellista toimintaa (mikä on yksi taloustieteen
LisätiedotTenttiin valmentavia harjoituksia
Tenttiin valmentavia harjoituksia Alla olevissa harjoituksissa suluissa oleva sivunumero viittaa Juha Partasen kurssimonisteen siihen sivuun, jolta löytyy apua tehtävän ratkaisuun. Funktiot Harjoitus.
LisätiedotMAA7 7.1 Koe Jussi Tyni Valitse kuusi tehtävää! Tee vastauspaperiin pisteytysruudukko! Kaikkiin tehtäviin välivaiheet näkyviin!
MAA7 7.1 Koe Jussi Tyni 9.1.01 1. Laske raja-arvot: a) 5 lim 5 10 b) lim 9 71. a) Määritä erotusosamäärän avulla funktion f (). f ( ) derivaatta 1 b) Millä välillä funktio f ( ) 9 on kasvava? Perustele
LisätiedotTalousmatematiikan perusteet: Luento 13. Usean muuttujan funktiot Osittaisderivaatta ja gradientti Suhteellinen muutosnopeus ja osittaisjousto
Talousmatematiikan perusteet: Luento 13 Usean muuttujan funktiot Osittaisderivaatta ja gradientti Suhteellinen muutosnopeus ja osittaisjousto Aiemmilla luennoilla Tähän mennessä olemme tarkastelleet Erilaisia
Lisätiedot4 TOISEN ASTEEN YHTÄLÖ
Huippu Tehtävien ratkaisut Kustannusosakeyhtiö Otava päivitetty 7.4.016 4 TOISEN ASTEEN YHTÄLÖ POHDITTAVAA 1. Merkitään toisen neliön sivun pituutta kirjaimella x. Tällöin toisen neliön sivun pituus on
Lisätiedot2 Raja-arvo ja jatkuvuus
Juuri 6 Tehtävien ratkaisut Kustannusosakeyhtiö Otava päivitetty 5.7.6 Raja-arvo ja jatkuvuus. a) Kun suorakulmion kärki on kohdassa =, on suorakulmion kannan pituus. Suorakulmion korkeus on käyrän y-koordinaatti
LisätiedotAki Taanila YHDEN SELITTÄJÄN REGRESSIO
Aki Taanila YHDEN SELITTÄJÄN REGRESSIO 26.4.2011 SISÄLLYS JOHDANTO... 1 LINEAARINEN MALLI... 1 Selityskerroin... 3 Excelin funktioita... 4 EKSPONENTIAALINEN MALLI... 4 MALLIN KÄYTTÄMINEN ENNUSTAMISEEN...
LisätiedotTalousmatematiikan perusteet: Luento 19
Talousmatematiikan perusteet: Luento 19 Integraalin sovelluksia kassavirtaanalyysiin Differentiaaliyhtälöt Motivointi Edellisillä luennolla olemme oppineet integrointisääntöjä Tällä luennolla tarkastelemme
LisätiedotTekijä Pitkä matematiikka a) Ratkaistaan nimittäjien nollakohdat. ja x = 0. x 1= Funktion f määrittelyehto on x 1 ja x 0.
Tekijä Pitkä matematiikka 6 9.5.017 K1 a) Ratkaistaan nimittäjien nollakohdat. x 1= 0 x = 1 ja x = 0 Funktion f määrittelyehto on x 1 ja x 0. Funktion f määrittelyjoukko on R \ {0, 1}. b) ( 1) ( 1) f (
LisätiedotMatematiikan tukikurssi
Matematiikan tukikurssi Kurssikerta 4 Jatkuvuus Jatkuvan funktion määritelmä Tarkastellaan funktiota f x) jossakin tietyssä pisteessä x 0. Tämä funktio on tässä pisteessä joko jatkuva tai epäjatkuva. Jatkuvuuden
LisätiedotKERTAUSHARJOITUKSIA. 1. Rationaalifunktio a) ( ) 2 ( ) Vastaus: a) = = 267. a) a b) a. Vastaus: a) a a a a 268.
KERTAUSHARJOITUKSIA. Rationaalifunktio 66. a) b) + + + = + + = 9 9 5) ( ) ( ) 9 5 9 5 9 5 5 9 5 = = ( ) = 6 + 9 5 6 5 5 Vastaus: a) 67. a) b) a a) a 9 b) a+ a a = = a + a + a a + a a + a a ( a ) + = a
LisätiedotJuuri 6 Tehtävien ratkaisut Kustannusosakeyhtiö Otava päivitetty Vastaus: Määrittelyehto on x 1 ja nollakohta x = 1.
Juuri 6 Tehtävien ratkaisut Kustannusosakeyhtiö Otava päivitetty 4..6 Kokoavia tehtäviä ILMAN TEKNISIÄ APUVÄLINEITÄ. a) Funktion f( ) = määrittelyehto on +, eli. + Ratkaistaan funktion nollakohdat. f(
LisätiedotJuuri 12 Tehtävien ratkaisut Kustannusosakeyhtiö Otava päivitetty
Juuri Tehtävien ratkaisut Kustannusosakeyhtiö Otava päivitetty 7.5.08 Kertaus K. a) Polynomi P() = + 8 on jaollinen polynomilla Q() =, jos = on polynomin P nollakohta, eli P() = 0. P() = + 8 = 54 08 +
Lisätiedot1 Peruslaskuvalmiudet
1 Peruslaskuvalmiudet 11 Lukujoukot N {1,, 3, 4,} on luonnollisten lukujen joukko (0 mukana, jos tarvitaan), Z {, 3,, 1, 0, 1,, 3,} on kokonaislukujen joukko, Q m n : m, n Z, n 0 on rationaalilukujen joukko,
Lisätiedoty=-3x+2 y=2x-3 y=3x+2 x = = 6
MAA Koe, Arto Hekkanen ja Jussi Tyni 5.5.015 Loppukoe LASKE ILMAN LASKINTA. 1. Yhdistä kuvaaja ja sen yhtälö a) 3 b) 1 c) 5 d) Suoran yhtälö 1) y=3x ) 3x+y =0 3) x y 3=0 ) y= 3x 3 5) y= 3x 6) 3x y+=0 y=-3x+
LisätiedotMatematiikan peruskurssi (MATY020) Harjoitus 10 to
Matematiikan peruskurssi (MATY00) Harjoitus 10 to 6.3.009 1. Määrää funktion f(x, y) = x 3 y (x + 1) kaikki ensimmäisen ja toisen kertaluvun osittaisderivaatat. Ratkaisu. Koska f(x, y) = x 3 y x x 1, niin
Lisätiedot1 Rajoittamaton optimointi
Taloustieteen matemaattiset menetelmät 7 materiaali 5 Rajoittamaton optimointi Yhden muuttujan tapaus f R! R Muistutetaan mieleen maksimin määritelmä. Funktiolla f on maksimi pisteessä x jos kaikille y
LisätiedotKaikkia alla olevia kohtia ei käsitellä luennoilla kokonaan, koska osa on ennestään lukiosta tuttua.
6 Alkeisfunktiot Kaikkia alla olevia kohtia ei käsitellä luennoilla kokonaan, koska osa on ennestään lukiosta tuttua. 6. Funktion määrittely Funktio f : A B on sääntö, joka liittää jokaiseen joukon A alkioon
LisätiedotMS-A0107 Differentiaali- ja integraalilaskenta 1 (CHEM)
. Lasketaan valmiiksi derivaattoja ja niiden arvoja pisteessä x = 2: f(x) = x + 3x 3 + x 2 + 2x + 8, f(2) = 56, f (x) = x 3 + 9x 2 + 2x + 2, f (2) = 7, f (x) = 2x 2 + 8x + 2, f (2) = 86, f (3) (x) = 2x
Lisätiedot