Miten opettaja voi tukea opiskelun taitojen kehittymistä? - Kirsti Lonka Kasvatuspsykologian professori, varadekaani Käyttäytymistieteiden tiedekunta, Helsingin yliopisto sekä vieraileva professori, Karolinska Institutet ERITYISOPETUKSEN KANSALLISET KEHITTÄMISPÄIVÄT 28.4.2011 2.5.2011 1
MITÄ JÄI MIELEEN TÄSTÄ PÄIVÄSTÄ? Käyttäytymis-tieteellinen tiedekunta / Henkilön nimi / Esityksen nimi 2.5.2011 2
Teknologia sulautuu osaksi tietokäytäntöjämme ja sosiaalista elämäämme
Mutta oppimisen tilat ja menetelmäät eivät juuri muutu!
MIKSI NUORET VAIKUTTAVAT PASSIIVISILTA? - Millainen on hyvä oppilas? - Miten hän eroaa hyvästä oppijasta? - Passiivinen meidän kanssamme, aktiivinen yksin tai kavereiden kanssa? OLISINPA JOSSAIN TOISAALLA, KIRSTILLÄ ON LIIKAA MATERIAALIA
Millaisia ovat tulevaisuuden oppimisen tilat ja visiot?
MOTIVAATION JA TUNTEIDEN NÄKÖKULMA (vrt. Kai Hakkarainen) Haluanko suoriutua, oppia vai välttää tehtävää? Selitykset onnistumisen tai epäonnistumisen syistä vaikuttavat ihmisen toimintaan ja siihen, millaisiin tehtäviin hän ylipäänsä tarttuu (Weiner, 1979) Sisäsyntyiseen kyvykkyyteen uskominen näyttää heikentävän ihmisen onnistumisen mahdollisuuksia koulussa ja opinnoissa (Carol Dweck) Mielekkäät ja riittävän haasteelliset tehtävät motivoivat ihmistä, jos hän uskoo selviytyvänsä niistä Oman keskeneräisyyden ja tyhmyyden sietäminen on keskeistä älyllisen kehittymisen kannalta
Aivot ovat supermuovautuva järjestelmä www.mieliforum.fi Ihmisen aivot eivät toimi kuin mikroprosessori, vaan tunteet ja motivaatio vaikuttavat! Aivot muotoutuvat ja kehittyvät siihen, mihin niitä käytetään On vaikeaa tietää, mikä on oppimisen seurausta ja mikä sen edellytys!
IHMISEN VAHVUUKSIEN PSYKOLOGIA (Aspinwall & Staudinger, 2006) Sen sijaan, että keskitytään puutteisiin ja ongelmiin, rakennetaan ihmisen vahvuuksille Optimistit kiinnittävät tarkkaa huomiota kielteiseen tietoon, mutta he toimivat joustavasti ja pystyvät muuttamaan toimintaansa tarvittaessa Usein menetykset edistävät kasvua ja tietynlainen kasvu saattaa olla mahdollista vain menetysten seurauksena asioita ei kannata luokitella hyviin ja pahoihin, koska nämä ulottuvuudet kietoutuvat toisiinsa Vahvuuksiksi miellettävät seikat vaihtelevat kulttuurista ja aikakaudesta toiseen (esim. ujous) Käyttäytymis-tieteellinen tiedekunta / Henkilön nimi / Esityksen nimi 2.5.2011 9
MINDSET Ajattelun raamit Prof. Carol Dweck Fixed mindset Lukittu malli Ihmisen lahjakkuutta ajatellaan ominaisuutena, jota joko on tai ei ole. Virheet ja puutteet ovat osoituksia lahjattomuudesta. Epäonnistuminen paljastaa tyhmyyden. Growth mindset Kasvun malli Lahjakkuus on dynaamista, kehittyvää, muuttuvaa. Jatkuva ponnistelu omien tietojen ja taitojen ylärajoilla on sekä älyllisen ponnistelun tulosta että tulevan onnistumisen ehto. Käyttäytymis-tieteellinen tiedekunta / Henkilön nimi / Esityksen nimi 2.5.2011 10
MITEN KIINNOSTUS SYNTYY? Neljän vaiheen malli (Hidi & Renninger, 2006) KIINNOSTAVA TAPAUS? OUTO JUTTU? JÄNNÄ TARINA? Tilannesidonnainen kiinnostus (CATCH) 1. sytytetty 2. ylläpidetty Henkilökohtainen kiinnostus (HOLD) 3. kehkeytyvä 4. hyvin kehittynyt
MILLAINEN OPETUS SYNNYTTÄÄ KIINNOSTUSTA? (Tsai et al, 2008) Älyllisen autonomian tukeminen antaa opiskelijalle kontrollin tunnetta Älyllistä autonomiaa koetaan oppitunneilla, joissa aktivoidaan opiskelijoiden aiempaa tietoa ja tuetaan heidän ymmärtämistään, ja jossa tavoitteet ovat läpinäkyvät Tällaiset oppitunnit koetaan myös miellyttäviksi ja kiinnostaviksi Vähäinen autonomia tai liika opettajan kontrolli vähentää kiinnostuksen tunnetta KIINNOSTUSPEDAGOGIIKKA?
AKTIVOIVAT TYÖTAVAT (Lonka, 2010) Mitä muutosta tapahtuu? Mitä uutta luotiin? Miten prosessi sujui? Mitä voidaan tehdä paremmin seuraavalla kierroksella? Kiinnostus syvenee. Miten tavoite saavutettiin? Sytytetään kiinnostus. Tiedostetaan ryhmän oppimisen tai tuotoksen tarve, asetetaan tavoitteet ja käynnistetään prosessi Diagnostinen arviointi, palaute Alkutilan arviointi, palaute Ylläpidetään kiinnostusta. Oppimisen prosessi etenee (kasvokkain, verkossa, ym.). Ryhmä luo uutta tietoa tai uusia tapoja toimia
AKTIVOINTIA KÄYTÄNNÖSSÄ? 1) Ole kärsivällinen ja realistinen optimismi: kaikki prosessit vievät aikaa. Aluksi on kestettävä sähellystä. 2) Karsi tietoaineksen määrä puoleen. Tästä päivästäkin muistetaan kuitenkin noin 10%. 3) Anna opiskelijoille tilaisuus oppia toistensa tavoista oppia. 4) Anna aikaa aikaisempien ajatusten aktivoinnille. Kiinnostava kysymys, tapaus, ongelma tai ilmiö sytyttää (useimmiten). 5) Näytä mallia siitä, että kaikkea ei tarvitse tietää ja osata. Älä ole liian täydellinen. Kunnioita kysymyksiä. 6) Ole joustava. Varaudu luovaan improvisaatioon. 7) Unohda tämä lista ja luota omaan pedagogiseen luovuuteesi. Käyttäytymis-tieteellinen tiedekunta / Henkilön nimi / Esityksen nimik 2.5.2011 14
OPPILAAN PEDAGOGINEN HYVINVOINTI rakentuu koulun arjen vuorovaikutustilanteissa, kohtaamisissa vertaisten ja opettajien kanssa sen rakentumisen kannalta merkityksellistä oli kokemus itsestä hyväksyttynä ja osaavana koululaisena hyvinvointia rakentaville tapahtumille tyypillistä on osallisuuden, kuulumisen ja pystyvyyden kokemus sekä aktiivisen toimijuuden mahdollistuminen. Pyhältö, K., Soini, T., & Pietarinen, J. (2010) Pupils pedagogical wellbeing in comprehensive school Significant positive and negative school experiences of Finnish nine graders European Journal of Psychology of Education 24, 447-463
YHTEENVETO: KIRSTIN VIISI KOOTA Kunnioita! Kuuntele! Kiinnostu! Kannusta! Kiitä!
LISÄÄ YHTEENVETOA Oppimista ajateltiin ennen mielen sisäisenä toimintana, jossa onnistuminen riippuu yksilön ominaisuuksista Nykyään oppimista ja kehitystä ajatellaan jatkuvana prosessina, jossa älykkyys kehittyy sosiaalisissa verkostoissa sekä ulkoisten apuvälineiden tukemana Aivot eivät kehity erillään apuneuvoista, vaan kulttuurin tarjoamat välineet valautuvat osaksi toimintaa Se, mihin ja miten aivoja käytetään, vaikuttaa niiden kehitykseen oppimisen ja persoonallisuuden reunaehtoja voidaan kiertää ja ylittää monin eri tavoin
ILTALUKEMISTA Aspinwall. L.G. & Staudinger, U.M. (2006, toim.) Ihmisen vahvuuksien psykologia. Helsinki: Edita. Hakkarainen, K., Lonka, K. & Lipponen, L. (2004) Tutkiva oppiminen. Järki, tunteet ja kulttuuri oppimisen sytyttäjinä. WSOY. Lonka, K., Hakkarainen, K., Paavola, S. ja Wirtanen, S. (2006) Kollektiivinen luovuus and all that jazz. Teoksessa: J. Husu & R. Jyrhämä (toim.) Suoraa puhetta opetuksesta- kollegiaalisesti opetuksesta ja kasvatuksesta. (s. 139-158). Juva: PS-kustannus. Lonka, Hakkarainen, Ferchen, Lautso (2005-2010) psykologia! Lukion uusi oppikirjasarja. WSOY (osat 2-3 yhdessä Minna Huotilaisen, 4-5 Katariina Salmela- Aron kanssa ja osa 5 Pekka Saurin kanssa) Saarinen, E. & Lonka, K. (2005). Muodonmuutos. Avauksia henkiseen kasvuun. Iisalmi: WSOY. 3. painos.