Järki Pelto-tapaaminen Kohti täyttä satoa pellon potentiaali käyttöön! J.Knaapi

Järki Pelto-tapaaminen Kohti täyttä satoa pellon potentiaali käyttöön! J.Knaapi 02.03.2017

Järki Pelto-tapaaminen Kohti täyttä satoa pellon potentiaali käyttöön! J.Knaapi 02.03.2017 Neljä tärkeintä kasvutekijää ovat ilmaisia!

Järki Pelto-tapaaminen Kohti täyttä satoa pellon potentiaali käyttöön! J.Knaapi 02.03.2017 Neljä tärkeintä kasvutekijää ovat ilmaisia! W/m2 CO2 H2O N2

Järki Pelto-tapaaminen Kohti täyttä satoa pellon potentiaali käyttöön! J.Knaapi 02.03.2017 Neljä tärkeintä kasvutekijää ovat ilmaisia! W/m2 CO2 H2O N2 Viides ilmainen kasvun elementti on pellossa luontaisesti olevat ravinteet! Fe Cu

Hieman tarkemmin kasvun tekijöistä!

Järki Pelto-tapaaminen Kohti täyttä satoa pellon potentiaali käyttöön! J.Knaapi 02.03.2017 Veden hallinta kasvukaudella - tilanne maassa - tilanne kasvin kannalta - hieman ympäristöasiaa

Järki Pelto-tapaaminen Kohti täyttä satoa pellon potentiaali käyttöön! J.Knaapi 02.03.2017 Veden hallinta kasvukaudella - tilanne maassa - tilanne kasvin kannalta - hieman ympäristöasiaa Maaperän vyöhykkeet (x/y/z) - rakenne ja tiivistymäkerrokset

Järki Pelto-tapaaminen Kohti täyttä satoa pellon potentiaali käyttöön! J.Knaapi 02.03.2017 Veden hallinta kasvukaudella - tilanne maassa - tilanne kasvin kannalta - hieman ympäristöasiaa Maaperän vyöhykkeet (x/y/z) - rakenne ja tiivistymäkerrokset Kasvuston täsmähoito - mikromanagementti

Viljelyn tehtävä on tuottaa ravintoaineita.

Viljelyn tehtävä on tuottaa ravintoaineita. Kotimaassa

Max valkuainen + 3 %

Terve maa terve sato terveellinen ruoka!

Ympäristö ja viljely voivat olla tasapainossa

Pellon ekosysteemi on herkkä kokonaisuus Rikkakasvien ja kasvitautien resistenssiongelmat maailmalla

Maassa on voimaa!

Kestävät, monipuoliset ekosysteemit voittavat Mimic the nature Jäljittele luonnon monimuotoisuutta

Sienijuurten palautus!

Erot Suorakylvö vs min-till vs kyntö

Juurten ympärillä tapahtuu Soil primers!

Optimitilanteessa maan satopotentiaali on 100 % Viljan huippusato jää yleensä n 60 %:iin!

Optimitilanteessa maan satopotentiaali on 100 % Viljan huippusato jää yleensä n 60 %:iin! Uuden tekniikan ja tiedon avulla voimme yrittää kuroa tätä väliä pienemmäksi Auringon energia, lehtipinta-ala, juuriston syvyys/maaprofiilin ominaisuudet, managementti

Mikä kasvia stressaa? Eli heikentää sen vastustus/kilpailukykyä Abioottinen stressi, ympäristöolosuhteista aiheutuva ( eloton )>> Veden puute tai liikamäärä /lämpötilan vaihtelut /tuuli tai auringonsäteilyn voimakkuus/ ravinne-epätasapaino, johtoluku Bioottinen stressi, elollisten taudinaiheuttajien aiheuttama ( elollinen ) >> sieni- tai bakteeritaudit, virukset, hyönteiset, parasiitit, rikkaruohot

Auringon energia, max n 1000 W/neliö >> riittää Lehtipinta-ala yhteyttämiseen >> yleensä hyvin riittävä Sadanta mm/kasvukausi >> alkukesän tilanne, Huom! Juuriston syvyys, alle 2 mpa, ph, Al, Fe >> Huom! Maaprofiilin potentiaali, bruttona ok >> Huom! Managementti, laaja keinovalikoima >> Huom!

Pohjanheimon resepti

Syysvehnän teoreettinen satopotentiaali Iso-Britanniassa Laskelma perustuu: >> Auringon säteilyenergiaan, sadantaan ja maan vesivarantoon Lähde: Yen.adas.co.uk

7:n suhde 1:een! - Morrow plots, Illinois - 1876 - Kysymys: Miksi orgaaninen aines katoaa?

Tilanne Suomessa -keskimäärin 200-300 kg/vuosi C hävikki peltomaasta Lähde: MTT pitkäaikaistutkimus

G2G-ajattelu

Multavuuden ylläpito

Reunaehtoja Lähde: Maan vesi- ja ravinnetalous 2009

Reunaehtoja

Maakuutio-ajattelu

Veden hallinnan haasteita

Ja sitten taas kuivaa.

Hyvä maalaji, mutta tiivistynyt!

Kuohkeutuskokeita

30 cm Piikkien välissä Kuohkeutuskokeita

Kuohkeutuskokeita Kuohkeutuspiikkien välissä 30 cm syv. Suhteellisen vähän juuria Vesipitoisuus 25 % Näyte pellon pinnasta Tummaa pintamultaa, paljon juuria Vesipitoisuus 28 % Kuohkeutuspiikkien kohdalla 30 cm syv. Suhteellisen paljon juuria Vesipitoisuus 27 %

Maan vesivarasto keväällä, vastaten mm sadetta 25 10 cm syvyydessä 30 cm syvyydessä, piikin kohdalla 82 76 30 cm syvyydessä, piikkien välissä

Maan vesivarasto keväällä, vastaten mm sadetta 25 10 cm syvyydessä 30 cm syvyydessä, piikin kohdalla 82 76 30 cm syvyydessä, piikkien välissä Laskennallisesti 160 250 60 cm syvyydessä 90 cm syvyydessä

Sadontuoton logiikka - Viljasato tarvitsee keskimäärin 200 litraa vettä per 1 ka.kg - Eli 10 tn (15 %) = 8500 k.a / 200 litraa - 420 mm vettä - puuttuva sadeveden määrä vaihtelee 100 200 mm - Paljonko ja miten vajaus täytetään?

Pellon vyöhykkeet x/y/z

Katsaus täsmäviljelyyn Perinteinen viljely

Maaperäskannaus

Isoveli valvoo

Ilmassa on typpikaasua 78 %

Maa toimii kuten akku Jan Feersma, Agro-vital

Pellon biologia käynnistysavain

Miltä hyvä pelto näyttää?

Maaperästä vapautuva hiilidioksidi (CO2) kuvaa, miten paljon maassa on hengittäviä mikrobeja. Mitä keltaisempi reagenssiliuska, sitä voimakkaampi mikrobihengitys.

1. 2. 3. 4.

Sadonmuodostuksen minimitekijät Keväinen prosessien herääminen Kasvin juuristovyöhykkeen tila Ravinteiden oikea biosaatavuus Vesi!! Prosessin stressikestävyys

Mikromanagement

Max valkuainen + 3 %

Kylvösiemenen mobiilikunnostusyksikkö Koko- ja ominaispainolajittelu, pinnoitus jopa useilla erityppisillä valmisteilla ja pussitus

Kasvinsuojelussakin on tilaa mikromanagementille!

Kiitos!