Kasvihuoneen kasvutekijät. HIILIDIOKSIDI Tuula Tiirikainen Keuda Mäntsälä Saari

Transkriptio

1 Kasvihuoneen kasvutekijät HIILIDIOKSIDI Tuula Tiirikainen Keuda Mäntsälä Saari

2 Kasvien kasvuun vaikuttavat: - Lämpö - Valo - Vesi - Ilmankosteus - Hiilidioksidi - Ravinteet - Kasvin perinnölliset eli geneettiset ominaisuudet -> kasvutekijät

3 Hiilidioksidi kasvutekijänä Yhteyttämisessä sidotaan ilman hiilidioksidi (CO₂) ja vedestä saatu vety sokereiksi Liian pieni CO₂-pitoisuus saattaa kasvihuoneviljelyssä rajoittaa viljelykasvin kasvua, kun kasvuolot ovat viljelykasville muutoin optimaaliset ja yhteyttäminen voimakasta

4 Hiilidioksidipitoisuus Ulkoilmassa on hiilidioksidia 0,04 % Kasvihuoneviljelyn yhteydessä CO₂-pitoisuus ilmoitetaan miljoonasosina ilman tilavuudesta lyhenteellä ppm (parts per million) 0,04 % = 400 ppm = miljoonassa ilmalitrassa on 400 litraa C0₂

5 Hiilidioksidipitoisuus kasvihuoneessa Alhainen ilman C0₂-pitoisuus on kasvin kasvulle usein minimitekijä CO₂-tason nostolla voidaan lisätä yhteyttämistä merkittävästi Päivällä CO₂-pitoisuus laskee alle ulkoilman CO₂ tason, koska kasvusto yhteyttää voimakkaasti -> kasvuston sisällä pitoisuus n. 200 ppm -> rajoittaa kasvua

6 Hiilidioksiditarpeeseen vaikuttavat tekijät Hiilidioksidilannoituksella pyritään varmistamaan, että kasvihuoneessa ei tule vakavaa CO₂ vajetta CO₂ pitoisuuden tulisi kasvihuoneessa olla väh. 400 ppm Riittävällä ilmankierrolla varmistetaan hiilidioksidin pääsy lehtien alapinnoille tiiviissäkin kasvustossa (tuuletus, puhaltimet)

7 Hiilidioksiditaso eri viljelykasveilla Ruukku- ja ryhmäkasvit 400 ppm, hiilidioksidilannoitus harvinaista Kurkku ja tomaatti ppm - asetusarvot ppm (lannoitus) Salaatti ppm - asetusarvot ppm (lannoitus)

8 Hiilidioksidi ja valo-olosuhteet Pimeässä, hämärässä ja alhaisissa valoolosuhteissa ei kannata antaa hiilidioksidia CO₂ parantaa valon hyödyntämistä alentamalla valon kompensaatiopistettä Luonnonvaloviljelyssä CO₂-lannoitusta annetaan valoisaan aikaan luukkujen ollessa kiinni Valoviljelyssä CO₂-lannoitusta annetaan valotettuna aikana

9 Hiilidioksidi ja lämpötila Alhaisissa lämpötiloissa ( C) hiilidioksidilisäyksestä ei ole hyötyä kasvun kannalta Normaaleissa viljelylämpötiloissa CO₂lannoitusta annetaan niin kauan kuin se tuottaa merkittävästi lisäkasvua esim. pitoisuuden muutos 350 ppm -> 450 ppm lisäsi kasvua 12 %

10 Kasvihuoneen luontainen CO₂pitoisuus Hengityksessä vapautuva CO₂ kasvit hengittävät pimeässä -> vapautuu hiilidioksidia mitä lyhyempi valoisa aika on, sitä enemmän kasveilla on käytettävissään hiilidioksidia kesää kohti pimeä aika lyhenee -> hengityksessä vapautuneen hiilidioksidin määrä vähenee

11 Kasvihuoneen luontainen CO₂pitoisuus Turpeesta vapautuva hiilidioksidi pieneliöstön hajottaessa turvetta siitä vapautuu hiilidioksidia Lannoituksen yhteydessä vapautuva CO₂ kun turvetta lannoitetaan urealla tai eloperäinen lanta palaa hitaasti maatuessaan Tuuletuksella saatu CO₂- lisäys mitä pienempi kasvihuoneen ilmatila on, sitä suurempi on hiilidioksidin vajaus ilman pitäisi vaihtua viisi kertaa tunnissa, jotta kasvihuoneeseen tulee tarpeeksi uutta hiilidioksidia

12 Kasvihuoneeseen varastoituva CO₂ hiilidioksidi on raskasta kaasua, minkä vuoksi yön aikana vapautunut CO₂ varastoituu kasvihuoneeseen ja on kasvien käytössä heti aamulla valon lisääntyessä

13 Hiilidioksidin puute kasvua rajoittavana tekijänä Kasvit tarvitsevat hiilidioksidia yllättävän paljon esim. kurkkukasviyksilö tarvitsee valoisana aikana hiilidioksidia 11 g eli 5,6 l kesällä hiilidioksidista on pulaa, sillä yhteyttäminen on voimakasta ja hengitys vähäistä puutos ei aiheuta varsinaisia puutosoireita, mutta kasvu jää normaalia hitaammaksi

14 Hiilidioksidilannoitus Kasvihuoneeseen voidaan lisätä hiilidioksidia hiilidioksidilannoituksella Lannoitusta käytetään eniten salaatin, kurkun ja tomaatin viljelyssä Käytetään myös taimikasvatuksessa, koska se tukevoittaa kasvua vähävaloisana aikana Hiilidioksidia ei kannata lisätä yöllä tai vähävaloisana aikana, koska valoa ei ole riittävästi yhteyttämiseen

15 Hiilidioksidilannoitus Vähennetään tai lopetetaan tuuletuksen aikana Ruukku- ja ryhmäkasviviljelyssä ei kevät- ja kesäaikana ole taloudellisesti kannattavaa Erityisen tärkeää ja taloudellista valoviljelyssä, koska tehostaa huomattavasti valon hyödyntämistä -> ilman hiilidioksidilannoitusta valotus ei ole usein lainkaan taloudellista

16 Hiilidioksidin annostelumäärät Ennen CO₂-lannoituksen aloittamista lasketaan sen kannattavuus tapauskohtaisesti Määrä vaihtelee 2-20 g/m²/h yleisin määrä 3-5 g/m²/h Mitataan hiilidioksidiantureilla, joihin skannerit imevät kasvihuoneilmaa Hiilidioksidin työturvallisuusraja on 5000 ppm, mutta kasvihuoneessa hälytysraja on 1500 ppm

17 Hiilidioksidin lisääminen 1. Nesteytetty hiilidioksidi - toimitetaan viljelmälle oleviin säiliöihin säiliöautolla -> muutetaan höyrystimessä kaasuksi -> ohjataan jakeluputkistoa pitkin kasvihuoneeseen, jossa se annostellaan huoneen alaosaan

18 2. Hiilidioksidia polttamalla Poltetaan maakaasua tai nestekaasua - käytetään vähäpäästöisiä Low-Nox polttimia, joilla typen oksidit suodatetaan pois - kaasua poltetaan pannuhuoneessa kattilassa, josta lämpö ohjataan varaajaan ja kaasu jäähdytetään ja ohjataan kasvihuoneeseen - kasvihuoneessa olevat polttimet -> lämpö ja kaasu kasvihuoneeseen -> ongelmana kaasun epäpuhtaudet

19 Hiilidioksidipitoisuuden tasaaminen kasvihuoneilmaa kierrättämällä Lämmitys alaputkilla Ilmankierrätyspuhaltimet -> tasataan kasvihuoneen lämpötilaa, ilmankosteutta ja hiilidioksidipitoisuutta -> tavoitteena saada tasaiset olosuhteet kasvien lehtien läheisyyteen

20 Hiilidioksidilannoituksen etuja kasvien kuiva-ainepitoisuus kohoaa kukkien laatu paranee tomaatin siitepölyn määrä lisääntyy tomaatin tertut kehittyvät nopeasti useiden kasvien sato aikaistuu väh. 2 vkoa Vihannesten taimikasvatusaika lyhenee Valotushyöty kasvaa Valohengitys vähenee ja kasvu nopeutuu Vihannessato (kg/m²) kasvaa Taloudellinen tuotto paranee