Vihannesviljelystä vahva elinkeino Pohjois-Suomeen Kirjoittanut: Anu Räty, Tutkija MTT Sotkamo Vihannesviljelystä vahva elinkeino Pohjois-Suomeen -hankkeessa tehtiin vuonna 2010 lajikekokeita porkkanalla (7 lajiketta), keräkaalilla (10 lajiketta), kukkakaalilla (2 lajiketta) ja parsakaalilla (5 lajiketta). Lisäksi oli pienempiä näyteruutuja useilla eri vihanneksilla mm. lanttu, nauris, punajuuri, salaatteja, papu, kesäkurpitsa. Pienillä näyteruuduilla haluttiin kokeilla, miten eri lajit kasvavat pohjoisessa ja mitä lajeja tulevissa kokeissa kannattaisi kasvattaa. Monet pienten näyteruutujen vihanneksista on kasvatettu suosituksia tiheämmässä. Rovaniemellä vihannesten kasvupaikka oli huono, mikä selittää suurelta osin heikot satotulokset. Vuonna 2011 kokeita jatketaan uudella paremmalla kasvupaikalla. MTT ROVANIEMEN VIHANNESKOETULOKSET 2010 PORKKANA Porkkanan lajikekokeessa oli seitsemän lajiketta. Maalajina oli hietamoreeni. Porkkanat kylvettiin kesäkuun 15. päivänä. Rivivälinä käytettiin 40 cm ja taimiväli oli noin 3 cm. Torjunta-aine käsittelyjä ei tarvittu. Sato korjattiin syyskuun 15. päivänä. Porkkanasato lajiteltiin neljään luokkaan; alle 50g, 50-250g, yli 250g ja huonot (haaroittuneet, katkeilleet, haljenneet yms.). Suurimmat kokonaissadot ja kauppakelpoiset sadot (50-250g) saatiin lajikkeesta Vac 49 ja Soprano. Pienten porkkanoiden osuus oli suuri kaikilla lajikkeilla. Tuleentumisprosentit jäivät Rovaniemellä alhaisiksi.
25000 20000 kg/ha 15000 10000 alle 50g 50-250g Huonot 5000 0 Napoli Namdal Norwalk Exelso 55-150 Vac 49 Soprano Kuvio 1. Porkkanan lajikekokeen sadot kokoluokittain, MTT Rovaniemi 2010 Taulukko 1. Porkkanan lajikekokeen satotulokset, MTT Rovaniemi *) satoindeksi = juuren osuus kokonaismassasta, MTT Rovaniemi 2010 Rovaniemi alle 50g tn/ha 50-250g tn/ha Huonot tn/ha Kokosato tn/ha Satoindeksi *) Juuren pituus (50-250g) cm Tuleentuneet % Napoli 16,1 8,1 9,3 33,5 0,78 14 33 Namdal 14,2 7,0 7,2 28,4 0,80 14 13 Norwalk 21,6 3,5 5,3 30,4 0,76 14 24 Exelso 16,8 7,1 6,3 30,2 0,77 15 16 55-150 16,9 5,7 4,9 27,6 0,72 14 19 Vac 49 11,5 18,1 7,5 37,2 0,81 15 43 Soprano 17,1 14,8 6,3 38,2 0,77 14 28
KERÄKAALI Keräkaalin lajikekokeeseen kuului yhdeksän lajiketta. Lajikkeet Bloktor, Vivaldi, Consul, Rodima kylvettiin 4.5 ja muut 11.5. Esikasvatus tapahtui kasvihuoneessa. Kaalit istutettiin 17.6 ulos. Koealueen maalaji oli hietamoreeni. Kaalien rivivälinä käytettiin 50 cm ja taimiväli 45 cm. Kokeella ei ollut kastelua käytössä. Taimille annettiin pian istutuksen jälkeen Danadim Progress (dimetoaatti) kastelukäsittely kaalikärpästen torjuntaan. Suurin kokonaissato saatiin Tiaralla ja toiseksi tuli Artost. Suurin kauppakelpoisen sadon osuus kokonaissadosta oli myöhäislajikkeella Artost ja seuraavina tulevat Tiara ja Jetma. Taulukko 2. Keräkaalilajikkeiden kasvuajat, MTT Rovaniemi 2010 Ohjeelliset kasvuajat Kokeen kasvuajat vrk Jetma Varhais- ja kesäviljelyyn, 50-55 vrk 62 Tiara Aikainen 62 Checkmate Aikainen, 65-70 vrk 62 Vivaldi Syysviljelyyn 85,92,107 Consul Kesä- ja syysviljelyyn, 90 vrk 92,107 Kilaherb Keskiaikainen, 100 vrk 114 Artost Myöhäinen 85,107 Budena Myöhäinen 127 vrk, keskipitkään varastointiin 114 Bloktor Varastokaali, 112-130 vrk 114
kg/ha 50000 45000 40000 35000 30000 25000 20000 15000 10000 5000 0 Jetma Tiara Checkmate Vivaldi Consul Kilaherb Artost Budena Bloktor 90 80 70 60 50 40 30 20 10 0 % Kokosato Kauppakelpoiset Kauppakelpoisuus % Kuvio 2. Keräkaalin sato ja kauppakelpoisen sadon osuus kokonaissadosta, MTT Rovaniemi 2010 Taulukko 3. Keräkaalilajikkeiden kerän korkeus, kannan pituus, kerän tiiviys ja muoto, MTT Rovaniemi 2010 Kerän korkeus cm Kannan pituus cm Kerän tiiviys Kerän muoto Jetma 14,7 6,1 tiivis pyöreä Tiara 15,1 7,2 tiivis hiukan litteä Checkmate 14,7 6,4 löyhä pyöreä/litteän pyöreä Vivaldi 11,9 6,6 tiivis/puoli tiivis soikea Consul 12,3 6,6 puoli tiivis ylös levenevä Kilaherb keskenkasvuisia Artost 14,7 5,7 tiivis pyöreä/litteän pyöreä Budena Bloktor keskenkasvuisia keskenkasvuisia
KUKKAKAALI Kukkakaali kokeessa oli kaksi lajiketta. Kukkakaalit kylvettiin 11.5 ja esikasvatettiin kasvihuoneessa. Taimet istutettiin ulos 17.6. Kaalien rivivälinä käytettiin 50 cm ja taimiväli 45 cm. Tuholaistorjuntakäsittelyt olivat samat kuin keräkaalilla. Myöskään kukkakaalilla ei ollut kastelua käytössä. Sato kerättiin vähitellen, korjuu kertoja oli 1-3. Kauppakelpoinen sato jäi pieneksi. Lajikkeella Oviedo kaikki kukinnot olivat punertavia ja lajikkeella Jerez yli puolet sadosta oli pieniä ja huonoja. Taulukko 4. Kukkakaalilajikkeiden kasvuajat, MTT Rovaniemi 2010 Siemenliikkeen tiedot Kasvuajat korjuukerroittain vrk Oviedo Aikainen, 50-65 vrk 61,69,77 Jerez Kesä- ja alkusyksyn viljelyyn 65-80 vrk 49 Taulukko 5. Kukkakaalilajikkeiden sadot, MTT Rovaniemi 2010 Kokosato kg/ha Kukinto Jerez 8615 Suljettu Oviedo 20356 Avoin PARSAKAALI Parsakaalin lajikekokeeseen kuului viisi lajiketta. Ne kylvettiin ja istutettiin ulos samaan aikaan ja samoilla etäisyyksillä kuin kukkakaalit. Torjunta-aine käsittelyt olivat samat kuin kerä- ja kukkakaalilla. Kokeella ei ollut kastelua käytössä.
Satoa korjattiin vähitellen, korjuu kertoja oli 1-2. Aquiles ja osa Sirtakista ehti ylikukkia (korjattiin 24.8). Kauppakelpoinen sato jäi vähäiseksi kukintojen pienuuden takia. Taulukko 6. Parsakaalilajikkeiden sadot, MTT Rovaniemi 2010 Koko sato kg/ha Kasvuaika vrk Halkaisija (20 kauppakelpoisen kaalin keskiarvo) Kukinto Aguiles 7444 68 Ylikukkineita Sirtaki 10898 61,68 (7 hyvän kaalin keskiarvo) 16,9 Ylikukkineita Verdasco 3138 60,68 10,4 Hyviä Monopoly 4898 60,68 13,2 Belstar 6630 60 12,6 Hyviä, muutamat onttoja/pieni reikä Lähes kaikissa ruskettumaa Kuva 1. Parsakaali Verdasco, MTT Rovaniemi 2010 (Alpo Heinonen)
KESÄKURPITSA Kesäkurpitsakokeessa oli kaksi lajiketta, Anissa ja President. Ne kylvettiin 24.5 ja esikasvatettiin kasvihuoneessa, jonka jälkeen istutettiin avomaalle 18.6. Rivivälinä oli 50 cm ja taimivälinä 50 m. Kastelua ei ollut käytössä. Satoa kerättiin 28.7-1.9 välisenä aikana Anissalla 5 kertaa ja Presidentillä 3 kertaa. Satotaso jäi pieneksi. Tähän on syynä luultavasti huono kasvualusta ja tiheä istutus. Taulukko 7. Kesäkurpitsalajikkeiden sadot, MTT Rovaniemi 2010 Koko sato (I ja II laatu), kg/ha Huonot kg/ha Anissa 34093 1651 President 27048 2233 Kuva 2. Kesäkurpitsakoe, MTT Rovaniemi 2010 (Kati Hoppula)
PAVUT Kokeessa oli kaksi papu lajiketta, Primel (vihreä) ja Valdor (keltainen, vahapapu). Molemmista lajikkeista puolet esikasvatettiin kasvihuoneessa ryhmätaimina (kylvettiin 31.5 ja istutettiin ulos 18.6) ja puolet kylvettiin suoraan avomaalle kesäkuun 10. päivä. Rivivälinä oli 33 cm ja taimivälinä 7 cm. Sato korjattiin 16.8 ja se jäi vähäiseksi. Taulukko 8. Papulajikkeiden sadot. ek = esikasvatettu, sk = suorakylvö, MTT Rovaniemi 2010 Hyvät kg/ha Huonot kg/ha Primel ek 1440 0 Primel sk 260 0 Valdot ek 79 39 Valdor sk 0 0 PUNAJUURET Punajuurikokeissa kokeiltiin viittä eri lajiketta pienissä näyteruuduissa. Punajuurikkaat kylvettiin 10. kesäkuuta 33 cm:n rivivälein ja taimiväleinä oli 10 cm. Kokeella ei ollut kastelua. Satoa korjattiin kaksi kertaa (1.9 ja 17.9). Suurimmat punajuuret olivat halkaisijaltaan 4-6 cm. Taulukko 9. Punajuurilajikkeiden sadot, MTT Rovaniemi 2010 Koko sato kg/ha Kauppakelpoiset kg/ha Chioggia 18010 14260 Egyptische Platronde 4460 3430 Tardel 13900 8590 Zeppo RZ 16160 8490 BRH.007 F1 15030 12400
KAURAJUURI JA MUSTAJUURI Kokeessa oli yksi kaurajuuri lajike ja kolme mustajuuri lajiketta. Molemmat lajit kylvettiin kesäkuun 10. päivä. Kylvöksen riviväli oli 33 cm ja taimiväli 8 cm. Kastelua ei ollut käytössä. Sato korjattiin syyskuun 8. päivä. Sato lajiteltiin pituuden mukaan kahteen luokkaan ja haaroittuneisiin. Molemmilla lajeilla sato jäi vähäiseksi. Taulukko 10. Kaurajuuren ja mustajuuren sadot kg/ha, MTT Rovaniemi 2010 Laji 10-20 cm alle 10 cm Haaroittuneet Kokosato Kaurajuuri Sandwich Island 821,9 322 8,7 1152,6 Mustajuuri Eenårig Kaempe 121,8 186,3 0 308,1 Mustajuuri Lange Jan 491,8 162,3 0 654,1 Mustajuuri Hoffmann's schwarze Pfahl 1775,5 118,3 138 2031,8 LANTTU JA NAURIS Kokeessa oli neljä lanttulajiketta pienissä näyteruuduissa. Riviväli oli 33 cm ja taimiväli 15 cm. Nauriita kokeessa oli neljä lajiketta. Riviväli oli 33 cm ja taimiväli 10 cm. Molemmat lajit kylvettiin kesäkuun 10. päivä. Syyskuun 17. päivänä kerättiin lajikkeista Östgöta ja Globus muutama lanttu ja niiden loppusato sekä muut lajikkeet lokakuun 9. päivänä. Lanttujen sato jäi vähäiseksi. Naurissatoa kerättiin 2-3 kertaa. Kokosadossa on myös pienet ja alikehittyneet mukana. Nauriit jäivät pienikokoisiksi.
Taulukko 11. Lanttu- ja naurislajikkeiden satotulokset, MTT Rovaniemi 2010 Laji Kokosato kg/ha Lanttu Östgöta 11230 Lanttu Globus 4540 Lanttu Wilhelmsburger 3460 Lanttu Magres 2420 Nauris Snowball 13230 Nauris Market express 10990 Nauris Enon kanta 9370 Nauris Goldenball 8210 PINAATTI Kokeeseen kuului neljä eri pinaattityyppiä, King of Denmark, Uuden Seelannin ja Tyee F1. Pinaatit kylvettiin kesäkuun 10. päivänä. Riviväli oli 33 cm ja taimiväli 3 cm. Pinaatit kukkivat, joten ne kylvettiin uudestaan heinäkuulla. Satoa ei saatu. PERSILJA JA TILLI Persiljalla kokeiltiin yhtä lajiketta, Petra, ja tilliä oli kaksi lajiketta, Mammut ja Superdukat. Molemmat lajit kylvettiin kesäkuun10. päivä. Riviväli oli 33 cm ja taimiväli persiljalla 10 cm ja tillillä 5 cm. Lehtitilli oli korjuu vaiheessa heinäkuun lopulla. Kruunutillivaiheeseen asti ei aivan ehditty ennen pakkasten tuloa. Persilja korjattiin syyskuun 17. päivänä. Persiljan Petra-lajikkeesta saatiin satoa 33 kg/100m².
PALSTERNAKKA, RETIKKA JA RETIISI Kokeessa oli mukana pienellä näyteruudulla retikkaa ja retiisiä yksi lajike. Palsternakkaa oli kaksi lajiketta. Kaikki lajit kylvettiin kesäkuun 10. päivänä. Retiisillä tehtiin uusinta kylvö heinäkuun 28. päivänä. Retiisillä riviväli oli 25 cm ja taimiväli 6 cm. Palsternakalla ja retikalla riviväli oli 33 cm ja taimiväli 10 cm. Retiisin ensimmäisen kylvön kasvuaika venyi pitkäksi ja retiisit ehtivät liian suuriksi ja halkeilivat. Tästä kylvöstä ei kunnon satoa saatu. Retiisin toisesta kylvöstä kauppakelpoisen sadon osuus oli 8160 kg/ha. Palsternakan kasvukausi jäi lyhyeksi ja tämän takia palsternakan mukulakoko ja sato jäivät pieneksi. Retikat alkoivat kukkia jo ennen mukulan muodostumista ja ne korjattiin heinäkuun 28. päivänä. Taulukko 12. Palsternakan, retikan ja retiisin korjuuajat ja satotulokset, MTT Rovaniemi 2010 Laji lajike Korjuu aika Kokosato kg/ha Palsternakka Javelin 17.9 2283 Palsternakka White Gem 17.9 4869 Retikka Ronde Zwarte 28.7 3424 Retiisi Marabelle 17.9 11080 PILLISIPULIT Pillisipuleja oli kolme lajiketta. Ne kylvettiin kesäkuun10. päivänä. Riviväli oli 25 cm ja taimiväli 5 cm. Pillisipulit jäivät pieniksi, halkaisija alle 1 cm. Taulukko 13. Pillisipulien korjuuajat ja satotulokset, MTT Rovaniemi 2010 Korjuuaika Kokosato kg/m² White Lisbon 1.9.2010 0,2 White Ishikura 17.9.2010 0,2 Toga 17.9.2010 0,1
SALAATIT Pienillä koeruuduilla kokeiltiin erilaisia salaatteja. Jäävuorisalaateista kokeessa oli mukana lajikkeet Brenson, Sonette ja Antartica. Lisäksi oli keräsalaattilajikkeita, kuten Maikönig, Pirat, Ovired ja lehtisalaattia (Salad Bowl) sekä muita salaatin tyyppisiä vihanneksia, kuten Lollo Rossa, pinaattikiinankaalia (Black summer), sinappikaalia eli Rucolaa (Vild.maskrosbladig), sareptansinappia (Pizzo) ja lehtimangoldia (Orange Fantasia). Lajikkeet kylvettiin kesäkuun 10. päivänä. Kuva 3. Sareptansinappi Pizzo, MTT Rovaniemi (Kati Hoppula) Rovaniemellä salaateista ei tehty punnituksia. Jäävuorisalaatit kerivät, mutta kerät jäivät pieniksi ja kukkavarret kehittyivät kerien sisällä. Lehtisalaatit tuottivat jonkin verran satoa. Lollo Rossa kasvoi kohtalaisen hyvin. RYVÄSSIPULI Kokeilimme myös kahden ryvässipulikannan kasvatusta pienellä koeruudulla. Istukkaat laitettiin maahan kesäkuun 18. päivänä. Riviväli oli 50 cm ja taimiväli 10 cm. Sipulit nostettiin syyskuun 8. päivänä. Satoa kuivattiin kuusi viikkoa. Kuivatuksen jälkeen ne punnittiin. Kannan A 840351 kokosato oli 1787 kg/ha ja SPK 85961 kokosato oli 3767 kg/ha.