PORIN KUNTAJAKOSELVITYSALUEEN TILANNEKATSAUS Timo Aro 12.2.2014
KUNTARAKENNE- LAKI METROPOLIALUEEN RATKAISUT KUNTIEN VALTIONOSUUS- JÄRJESTELMÄN UUDISTAMINEN KUNTA- UUDISTUS SOSIAALI- JA TERVEYDEN- HUOLLON RATKAISUT KUNTALAIN KOKONAIS- UUDISTUS KUNTIEN TEHTÄVIEN ARVIOINTI
PORIN KUNTAJAKO- SELVITYSALUE Porin selvitysalue on kuntien lukumäärällä mitattuna toiseksi suurin käynnissä oleva selvitysalue Turun seudun jälkeen. Väkiluku 130.172 asukasta marraskuun lopussa 2013 (58 % koko maakunnan väkiluvusta) Työpaikkojen lukumäärä 51.484 vuoden 2011 lopussa (55,6 % koko maakunnan työpaikoista) Yritysten lukumäärä 7.913 vuoden 2011 lopussa (54 % koko maakunnan yrityskannasta)
Tämä taustalla Alvar Aallon aluesuunnitelma Kokemäenjokilaaksosta 1940-luvulla Suomen ensimmäinen ylikunnallinen seutusuunnitelma
Kuntarakennelaki 1.7.2013 Kuntien ilmoitukset selvitysalueista 30.11.2013 Erityiset kuntajakoselvitykset 12 kaupunkiseudulla Nakkila, Harjavalta, Kokemäki ja Luvia kaksi selvityssuuntaa Kokemäki kolme selvityssuuntaa Porin vapaaehtoinen 10 kunnan kuntajakoselvitys käynnistyi elokuussa 2013 Pori, Merikarvia, Ulvila yksi selvityssuunta Siikainen, Pomarkku ja Lavia kaksi selvityssuuntaa Kuntajaon muutokset voimaan 2015-2017 Kuntarakennelain 4d 3 mom. täydennys (pakkopykälä) heinäkuu 2014 Kuntien yhdistymisselvitysten ja -esitysten määräaika + 6 kk sote järjestämislain hyväksymisestä joulukuu 2014 1.1.2015: - Uusi sote järjestämislaki - Uusi valtionosuuslaki - Uusi kuntalaki Erityinen kuntajakoselvitys kriteerit täyttävillä alueilla Porin kuntajakoselvityksen selvitysvaihe päättyy 31.5.2014
Alueella ei ole edes edellytyksiä selvityksen tekemiseen Keskeinen haaste on luottamuksen ja yhteistyön rakentaminen. Ei mahdollista edes puhua kuntaliitoksista tai kuntien yhdistymisestä Edellytykset selvityksen tekemiseen ovat olemassa Selvitysalueella on on kokemusta seudullisesta yhteistyöstä ja runsaasti erilaisia yhteistyörakenteita. On käytännössä opittu vuosien ajan yhteistyön tekemistä ja luottamuksen ilmapiirin rakentamista. Edellytykset onnistuneelle selvitykselle ovat olemassa Taustalla usein pitkän yhteistyön historia, jonka aikana kuntarajat ovat monella tapaa menettäneet merkityksen palveluiden järjestämisessä ja asioinnissa. Voidaan luontevasti siirtyä seuraavaan vaiheeseen, jos löytyy yhteistä tahtoa. Lähde: Ramboll Consulting Oy kuntaliitosselvitys prosessina 2013
Selvitystyön toteuttamisvaiheet ja organisointi Elokuu 2013- tammikuu 2014 Helmikuu 2014- toukokuu 2014 Kesäkuu 2014- joulukuu 2014 1. Nykytilaanalyysi ja muutostarpeiden kartoitus 2. Uuden Kunnan suunnittelu ja arviointi Yhdistymissopimusluonnos seuraavaa vaihetta varten - Poliittinen ohjausryhmä - Työvaliokunta - 15 työryhmää (8 toimialaa) - Poliittinen ohjausryhmä - Työvaliokunta - 5 + 1 työryhmää
Selvitystyön ensimmäinen vaihe eli nykytilan kartoitus ja muutostarpeiden arviointi
SELVITYSTYÖN ENSIMMÄINEN VAIHE Vapaaehtoiseen kuntajakoselvitykseen päätti osallistua 10 kuntaa. Kuntajaloselvittäjäksi valittiin Jarmo Asikaisen johdolla FCG Oy:n selvitystiimi. Selvitystyö käynnistyi syyskuun vaihteessa: organisoituminen kolmella eri tasolla, 8+7 toimialakohtaista ryhmää, toimeksiantojen määrittely, työryhmien omaehtoista työskentelyä puheenjohtajien johdolla jne. Toimialakohtaiset ryhmät ja niiden alatyöryhmät saivat ensimmäisen vaiheen (nykytila ja muutostarpeet) väliraportin valmiiksi 15.1.2014 perusta jatkotyölle ja ryhmien uudelle organisoinnille Lavia: erityinen kuntajakoselvitys käynnissä rinnakkaisena prosessina 2.1.2014-28.2.2014 erityinen kuntajakoselvittäjä Arto Saarinen Viestintä: Keskitetty www.pori.fi/kuntauudistus Siirtyminen selvitystyön toiseen vaiheeseen (Uuden Kunnan suunnittelu) tammi-helmikuussa 2014
www.pori.fi/kuntauudistus
Selvitystyön ensimmäisen vaiheen väliraportointi Kaikkien toimialakohtaisten ryhmien väliraportit tehty samalla formaatilla: - Nykytilan perusteellinen kuvaus (palvelurakenne, toimipisteet, henkilöstö, kustannustiedot, yhteistyörakenteet, vahvuudet, heikkoudet jne.) - Keskeiset huomiot kuntien yhtäläisyyksistä ja eroavaisuuksista - Keskeiset kehittämis- ja muutostarpeet selvitystyön toista vaihetta ja Uutta Kuntaa ajatellen nykytila-analyysin perusteella
Esimerkkejä väliraporttien sisällöistä
Lähivaikuttamisen vaihtoehtoiset mallit Teknisten palveluiden nykytila MAL-rakennemallin täydentäminen Palveluverkko ja lähipalvelut toimipisteittäin Henkilöstöprosessit Toisen asteen ja lukioverkon tarkastelua Asuntopoliittiset linjaukset Nuorisotilojen määrä Kuntien voimassa olevien strategioiden analyysi Palveluverkkosuunnitelmia Liikuntapaikkojen määrä ja hoito Vapaan sivistystyön järjestäminen Tietohallinnon järjestäminen Uuden Kunnan strategiset valinnat Tukipalveluiden nykytila Henkilöstömäärät ja mitoitukset Viestintäsuunnitelma ja ydinviestit Porin seudun investointilistat Elinvoimapolitiikan vahvuudet Poliittinen johtaminen Kuntien tulojen ja menojen ennakointimalli Yhdistymis- ja painelaskelmia ICT-muutostukityösuunnitelma Taseanalyysit Alueelliset toimielimet Loma-asuntokanta
Esim. olemassa olevat Porin ja Ulvilan väliset yhteistyörakenteet ja -järjestelyt Ympäristöterveydenhuollon yhteistoiminta-alue Ympäristönsuojelun ostopalvelut Varhaiskasvatuspalvelut Lastenkulttuurikeskus Jätehuollon neuvonta- ja suunnittelupalvelut Porin perusturvan yhteistoiminta-alue Steiner-koulu Kiertävät lastentarhanopettajat Luotsinmäen jätevedenpuhdistamo Satakunnan työterveyspalvelut Englanninkielinen opetus Björneborgs Samskola Porin seudun jätehuolto Porin palveluliikelaitos Porin seudun kansalaisopisto Palmgrenkonservatorio Maaseutuhallinnon yhteistoiminta-alue Seudulliset yhteistyöhankkeet ja virkamiesryhmätyöskentel Taloustuki Kuntapalvelut Oy Talous- ja velkaneuvonta Porin Linjat Oy PoriLab Maisa Oy Kulttuuripalvelut ja museot Seudullinen hankintatoimi Pori Energia Oy Joukkoliikennelautakunta Prizztech Oy Porin tietohallinnon IT-palvelut Karhuseutu ry
Palvelutarpeiden kehitystä arvioitiin kunnittain Vanhuspalveluihin liittyvä tarve kasvaa eniten Osa kunnista jo nyt siinä tilanteessa kuin muut kunnat 2020- luvulla Lähde: FCG Oy Porin selvitysalueen palvelutarpeet
5000 Vakioimattomat sote menot kunnittain 4500 Alhaisimmat menot Ulvilassa, Nakkilassa ja Luvialla 4000 3500 3000 Korkeimmat menot Laviassa, Merikarvialla ja Pomarkussa 2500 2000 1500 1000 500 Harjavalta Kokemäki Lavia Luvia Merikarvia Nakkila Pomarkku Pori (sis. Noormarkku) Siikainen Ulvila Lähde: THL, SotkaNET 0 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012
Tasetarkastelu selvitysalueen kunnissa Tase Pori Harjavalta Kokemäki Lavia Luvia Merikarvia Nakkila Pomarkku Siikainen Ulvila uusi kunta Pysyvät vastaavat 1000 812 008 34 124 30 468 6 418 13 317 20 423 19 973 10 103 9 225 59 238 1 015 297 Pysyvät vastaavat /as 9 750 4 558 3 860 3 350 3 963 6 247 3 475 4 257 5 622 4 398 7 784 Vieras pääoma 1000 316 733 11 121 21 147 5 526 7 815 3 806 8 191 4 547 2 827 26 069 407 782 Vieras pääoma /as 3 803 1 486 2 679 2 884 2 326 1 164 1 425 1 916 1 723 1 935 3 126 Lainakanta 1000 216 627 5 000 15 828 3 374 5 793 1 254 3 850 2 936 1 275 19 237 275 174 Lainakanta /as 2 601 668 2 005 1 761 1 724 384 670 1 237 777 1 428 2 110 Sijoitukset 1000 342 766 6 242 9 734 1 710 1 604 2 946 6 803 1 603 1 241 13 566 388 215 Sijoitukset /as 4 116 834 1 233 892 477 901 1 184 676 756 1 007 2 976 Kumulatiivinen ali/ylijäämä 1000 57 757 9 086 676-4 503-144 4 681 2 536 1 238 938 2 702 74 967 Kumulat. Jäämät /as 693 1 214 86-2 350-43 1 432 441 522 572 201 575 Nettovarallisuus 1000 525 460 27 065 12 228 1 331 6 435 18 670 15 234 6 492 7 864 39 826 660 605 Nettovarallisuus /as 6 309 3 615 1 549 695 1 915 5 711 2 651 2 736 4 792 2 957 5 064 Tasetarkastelu selvitysalueen kunnissa Luvialla ja Lavialla kumulatiivista alijäämää Kumulatiivin en yliljäämä varsin alhainen Kokemäellä ja Ulvilassa Lainakanta, mutta myös nettovarallisuus korkein Porissa Lähde: FCG Oy
Taloudellinen painelaskelma Porin seudulla Kunta 2014 2015 2016 2017 2018 2019 2020 2021 2022 2023 2024 2025 Pori 19,25 20,25 21,25 22,25 23,25 24,25 25,25 25,75 25,75 25,75 26,25 26,50 19,75 20,75 21,75 22,75 23,75 24,75 25,75 26,75 27,50 28,25 28,75 29,50 Luvia 20,50 21,50 22,50 23,50 24,50 25,50 26,50 27,50 28,50 29,50 30,50 31,50 Nakkila 20,25 21,25 22,25 23,25 24,25 25,25 26,25 27,25 28,00 28,75 29,50 30,25 Harjavalta Pomarkku 20,50 21,50 22,50 23,50 24,50 25,50 26,50 27,50 28,50 29,50 30,50 31,50 Ulvila 20,50 21,50 22,50 23,50 24,50 25,50 26,50 27,25 28,00 28,75 29,50 30,25 Lähde: Hallityksen esitys kuntarakennelain täydennykseksi 2014
Henkilöstömäärä selvitysalueella Selvitysalueella noin 7 000 vakinaista henkilöä ja 3000 määräaikaista Porissa 74,7 % selvitysalueen vakinaisesta hlöstöstä 10 000 9 600 9 200 8 800 8 400 8 000 7 600 7 200 6 800 6 400 6 000 5 600 5 200 4 800 4 400 4 000 3 600 3 200 2 800 2 400 2 000 1 600 1 200 800 400 0 Henkilöstön määrä 31.12.2012 Harjavalta Kokemäki Lavia Luvia Merikarvia Nakkila Pomarkku Pori Siikainen Ulvila Kaikki yhteensä Yhteensä 312,5 426 143 167 143 295 99 6 793 65 505 8 948,5 Vakinaiset 293,5 319 138 138 113 259 92 5 349 44 407 7152,5
Eläkepoistuma vuoteen 2030 mennessä Eläkepoistuma noin puolet nykyisestä henkilöstöstä vuoteen 2020 mennessä 2010-2015 2010-2020 2010-2025 2010-2030 Henk. % Henk. % Henk. % Henk. % Harjavalta 98 23,9 175 42,7 236 57,3 282 68,7 Kokemäki 93 21,8 165 38,7 229 53,6 284 66,5 Lavia 22 15,1 42 28,2 62 42,4 88 59,9 Luvia 38 20,8 69 38,3 95 52,6 118 65,2 Merikarvia 48 17,8 98 36,2 146 53,9 188 69,3 Selvityksessä käyty läpi kunnittaiset ja toimialakohtaiset erot ammattiryhmittäin Nakkila 68 20,5 132 39,7 174 52,5 222 66,9 Pomarkku 24 15,5 57 36,7 82 52,7 102 65,9 Pori 1463 21,8 2630 39,2 3614 53,9 4517 67,4 Siikainen 28 27,6 47 46,5 62 61,7 70 69,3 Ulvila 190 22,3 329 38,6 448 52,6 544 64,00 Yhteensä 2072 3744 5148 6415
Nostoja keskeisistä mahdollisuuksista väliraporttien perusteella Pakko muuttaa ja kehittää joko kuntien yhdistymisellä tai yhteistyöllä Yhteinen tulevaisuus = alueen jokaisen kunnan elinvoima ja vetovoima perustuu Porin kehittymiseen ja päinvastoin. Tarvitaan elinvoimasopimus tai valtuustojen valtuustosopimus perustaksi Elinvoimaan liittyvät kysymykset muutoksen ajureina: sisäinen elinvoima (kuntakeskusten kehittäminen) ja ulkoinen elinvoima (seudun vetovoima ja kilpailukyky) yhdessä ratkaisevat yhteisen suunnan. Jokaisen kunnan strategisissa valinnoissa korostuvat samat asiat eri painotuksin (talous, palvelut, vetovoima) Porin kaupunkiseudun perusta ja yhteistyörakenteet kunnossa: kompakti alue joka suhteessa Sote kehitys ja muuhun palvelurakenteeseen ja -verkkoon liittyvät muutokset avainasemassa kaikessa Poliittinen tahtotila ja tosissaan olemisen aste : vaihtelee merkittävästi kunnittain Lähde: Timo Aron omia nostoja selvitystyön ensimmäisen vaiheen väliraporttien perusteella
Nostoja keskeisistä peloista väliraporttien perusteella Asenteet, ennakkoluulot ja pelot sekä Poria että suuruuden ekonomiaa kohtaan. Palveluiden saatavuus ja kehittäminen jatkossa, erityisesti lähipalvelut: Keskeinen asia selvittää selvitystyön toisessa vaiheessa, miten lähipalvelut ja keskitetyt palvelut saatavuus kehittyy a) kuntien yhdistymisessä ja b) ilman kuntien yhdistymistä. Varautuminen ikärakenteen ja palvelutarpeiden nopeaan muutokseen, kustannusten nousuun ja samanaikaiseen kuntatalouden kriisiytymiseen: kriisitietoisuus tulevasta hajautunut selvitysalueen sisällä. Kyky tehdä vaikeita päätöksiä vahvasti etupainotteisesti liitoksen yhteydessä eikä siirtymäaikojen jälkeen: talouden sopeuttaminen, lukio- ja muuta palveluverkkoa koskevat ratkaisut, henkilöstön käyttösuunnitelmat jne.) Yhteisvastuu- ja lähidemokratiaongelma keskuskaupungin ja kehyskuntien välillä: pienen ja ison kunnan intressien, toimintakulttuurien ja palvelujen yhteen sovittaminen: Suurimmat pelot: oma lukio, kyläkoulut, yksityisteiden hoito, kunnan henkilöstön työpaikan sijainti, lupa-asiat jne. Lähde: Timo Aron omia nostoja selvitystyön ensimmäisen vaiheen väliraporttien perusteella
Talousanalyysiä kunnittain FCG Oy:n analyysin perusteella Kunta Harjavalta Kokemäki Lavia Luvia Merikarvia Nakkila Pomarkku Pori Siikainen Ulvila Talousanalyysin keskeisimmät havainnot kunnittain Vahvuutena tiivis yhdyskuntarakenne ja hyvä infrastruktuuri. Kunta monipuolinen, elinvoimainen ja koko maan työpaikkaomavaraisin. Kunnalliset palvelut hyvät. Kouluverkko kunnossa ja palvelutarjonta monipuolinen. Heikkoutena demografinen kehitys: väestö vanhenee ja huoltosuhde heikkenee. Sote kustannukset kasvussa. Valtionhallinnon palvelut poistuneet. Erikoiskauppa hiipunut. Yhteisöveron suuret vaihtelut. Harjavallan museo ja lukio kallis ylläpitää. Suurimpana uhkatekijänä kaupungin suurteollisuuden menestyminen ja väestökehityksen heikkous. Toimintakatteen kasvu ollut vuosina 2010-2013 2,5 % kuntien keskimääräisen toimintakatteen kasvun. Kunnalliset palvelut järjestetty kustannustehokkaasti. Verotettavat tulot asukasta kohden alhaiset. Väestökehitys heikkoa. Lainamäärä kasvanut tasaisesti. Rakennusten korjausvelka suuri. Lavian talouden heikkeneminen jatkunut koko 2000-luvun. Kunnan taloutta rasittavat eniten maan keskiarvoa selvästi korkeammat perusterveydenhuollon, erikoissairaanhoidon ja lastensuojelun menot. Talouden pohja ja liikkumavara on erittäin heikko. Lavian kunnalla ei ole edellytyksiä palveluiden järjestämiseen ja turvaamiseen itsenäisenä kuntana. Luvian vahvuutena on terve väestön ikärakenne, pienet muuttovoitot, alhainen sairastavuus ja hyvä tuloverokertymä. Heikkoudet liittyvät vähäiseen valtionosuuskertymään suhteessa väkilukuun, alhaiset toimintatuotot, raskas investointiohjelma ja varsinkin taseeseen kertynyt alijäämä. Perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon tulevaisuuden menokehitys uhkatekijä. Samoin rakennusten sisäilmaongelmat erityisesti koulukeskuksessa. Vahvuutena hyvä taloudellinen tilanne. Kumulatiivista ylijäämää 4,7 meuroa ja velkaa vain noin 600 euroa per asukas. Kunta pystyy tarjoamaan noin 10 000 asukkaan kuntaa vastaavan palvelutarjonnan. Kunnan palveluverkko on tehokas. Kiinteistöt hyvässä kunnossa eikä merkittävää korjausvelkaa. Kunnassa on vahva elinkeinorakenne ja kohtalainen työpaikkaomavaraisuus. Heikkoudet liittyvät väestökehitykseen ja alhaiseen väestöpohjaan. Valtionouusriippuvuus erittäin suuri. Perusturvan ja erikoissairaanhoidon kustannusten osuus kunnan menoista merkittävä. Vahvuutena optimaalinen sijainti Porin ja Harjavallan kehityskäytävän välillä. Lainamäärä vähäinen. Toiminnan kustannustehokkuus on usean toiminnon kohdalla hyvää tasoa. Väestökehitys tasapainossa. Sairastavuusindeksi varsin alhainen. Heikkoutena tuloverokertymän hidas kasvu. Uhkanä käyttötalousmenojen liian nopea kasvu. Pomarkun vahvuutena on sijainti kahden kaupungin välissä ja vahva yhteisöllisyys. Lainakanta varsin alhainen. Taseessa kumulatiivista ylijäämää. Heikkoutena alhainen työpaikkaomavaraisuus, negatiivinen väestökehitys ja suuri valtionosuustukiriippuvuus. Vahvuutena monipuolinen ja edelleen monipuolistuva elinkeinorakenne. Verotulot kasvaneet hyvin viime vuosina. Monipuolinen koulutustarjonta lisää vetovoimaa. Väestönkehitys kasvavalla uralla. Pori saa muuttovoittoa seudun sisältä ja muualta maasta erityisesti nuorista. Heikkoutena lisääntynyt velkaantuminen, kassavirran negatiivinen kehitys ja hallituksen rakennepoliittisen ohjelman kielteiset vaikutukset. Valtuustosopimuksella pyritään kääntämään kehitystä myönteiseen suuntaan. Kunnan talouden suunnittelua vaikeuttaa alhainen asukasluku ja suuret vaihtelut vuosittain sote kustannuksissa. Kumulatiivista ylijäämää on ja velkamäärä alhainen. Kiinteistöveropotentiaalia varaa kasvattaa (loma-asuminen, tuulivoimarakentaminen). Heikkoutena negatiivinen väestönkehitys, vinoutunut ikärakenne, alhaiset verotulot ja suuri valtionosuustukiriippuvuus. Ulvilan vahvuutena on sijainti Pori-Harjavalta kehityskäytävän ydinalueella ja kiinteä yhteys alueen keskuskaupunkiin. Väestörakenne on terve ja sairastavuusindeksi alhainen. Korjausvelkaa on erittäin vähän. Talouskehityksen uhkana on väestörakenteen nopea muutos tulevina vuosina. Käyttötalousmenojen kasvu on ollut verotulokasvua suurempaa. Talouden epätasapainoa lisää valtionosuuksien alhainen taso ja konsernivelan suuri määrä. Ulvila on reagoinut talouden epätasapainoon ja esimerkiksi vuoden 2013 tilinpäätös tulee olemaa ylijäämäinen.
Selvitystyön toinen vaihe eli Uuden Kunnan suunnittelu
Toinen vaihe Helmikuu Toukokuu Lokakuu Vaihe 1.2 Uuden kunnan elinvoiman kehittäminen (sisäinen ja ulkoinen) Uuden kunnan palvelujen organisointi Uuden kunnan edut ja haitat Kuntalaisten osallistuminen ja lähivaikuttaminen Vaihe 2 SELVITYS Johtopäätökset - Nykytilasta - Uuden kunnan - Mahdollisuuksista - Kuntien osallistumisesta KUNTIEN TILAISUUDET SELVITYS EHDOTUS KUNTARAKENNE MUUTOKSEKSI YHDISTYMIS- SOPIMUS VALTUUSTOJEN PÄÄTÖKSET KUNTAKOHTAINEN VALMISTELU KUNTALAISET JA SIDOSRYHMÄT VIESTINTÄ JA TILAISUUDET Lähde: FCG Oy
Selvitysvaiheen toinen osa eli uuden mahdollisen kunnan suunnittelu Uuden kunnan strategisten tavoitteiden määritteleminen Suunnitelma hallinnon ja palveluiden järjestämisestä sekä palvelujen tuottamisesta Selvitys yhdistymisen vaikutuksista kuntien yhteistoimintaan Arvio asukkaiden osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksien sekä lähidemokratian toteutumisesta Arvio kunnan yhdistymisen eduista ja haitoista elinvoimaisen ja toimintakykyisen kunnan näkökulmasta
Yhteinen ja erillinen toimeksianto Yhteinen toimeksianto kaikille ryhmille: - Nykytilan johtopäätökset (edut, haitat, huomioitavaa jne.) - Miten palveluiden järjestäminen ja tuotanto organisoidaan uudessa kunnassa? - Millaisia vaikutuksia kunnan perustamisella on? - Sidosryhmien ja asiantuntijoiden kuulemiset ryhmäkohtaisesti Erillinen toimeksianto kaikille ryhmille: - Räätälöidyt ja yksityiskohtaiset teemat/kysymykset jokaiselle ryhmälle - Vahva painopiste uuden kunnan etujen ja haittojen perusteellisesta arviosta sekä uuden kunnan tavoiteasetannasta ja visiosta toimialakohtaisesti. - Ryhmät määrittelevät lisäksi itse toimialan muut avainkysymykset, jotka on selvitettävä ennen yhdistysmissopimusesitystä
Ehdotus toimialakohtaisiksi Poliittinen ohjausryhmä (luottamushenkilöt, pj. Diana Bergroth-Lampinen) ryhmiksi Työvaliokunta (kunnanhallitusten puheenjohtajat ja kunnanjohtajat, pj. Jaana Laitinen-Pesola) Sosiaali- ja terveysryhmä (viranhaltijat, pj. Aulis Laaksonen) Kasvatus- ja koulutusryhmä (viranhaltijat, pj. Leena Aalto- Setälä) Vapaa-aikatoimiryhmä (viranhaltijat, pj. Kimmo Rinne) MALPE ja elinvoimaryhmä (viranhaltijat, pj. Kari Hannus) Talousryhmä (viranhaltijat, pj. Riitta Ekuri) Hallintoryhmät (viranhaltijat, pj. Helena Metsälä ja Henna Lempiäinen) Johtaminen-, osallisuusja viestintäryhmä (luottamushenkilöt)
Alueella ei ole edes edellytyksiä selvityksen tekemiseen Keskeinen haaste on luottamuksen ja yhteistyön rakentaminen. Ei mahdollista edes puhua kuntaliitoksista tai kuntien yhdistymisestä Edellytykset selvityksen tekemiseen ovat olemassa Selvitysalueella on on kokemusta seudullisesta yhteistyöstä ja runsaasti erilaisia yhteistyörakenteita. On käytännössä opittu vuosien ajan yhteistyön tekemistä ja luottamuksen ilmapiirin rakentamista. Edellytykset onnistuneelle selvitykselle ovat olemassa Taustalla usein pitkän yhteistyön historia, jonka aikana kuntarajat ovat monella tapaa menettäneet merkityksen palveluiden järjestämisessä ja asioinnissa. Voidaan luontevasti siirtyä seuraavaan vaiheeseen, jos löytyy yhteistä tahtoa. Lähde: Ramboll Consulting Oy kuntaliitosselvitys prosessina 2013
Yhdistymissopimusluonnoksen sisältö Sopimusluonnokseen kirjataan selvityksen aikana nousevia paikallisesti tärkeitä asioita. Sopimuksen tavoitteena on kuvata riittävällä tasolla sopimuskauden keskeisiä asioita samalla taataan yhdistyneen kunnan toimintakyky välttämällä liian yksityiskohtaisia kirjauksia. Oikea taso määritellään paikallisesti selvitysprosessin aikana 1) Kuntajaon muuttamisen toteuttamistapa ja ajankohta; 2) Uuden kunnan hallinnon järjestämisen periaatteet; 3) Uuden kunnan nimi; 4) Yhdistymishallituksen jäsenten ja varajäsenten määrä, paikkojen jakautuminen yhdistyvien kuntien kesken sekä niiden alueella valtuustoissa edustettuina olevien eri ryhmien kesken; 5) Yhdistymishallituksen toimivalta; 6) Yhdistymishallituksen yhteistyö yhdistyvien kuntien viranomaisten kanssa ennen kuin valtioneuvosto on päättänyt kuntien yhdistymisestä; 7) Yhdistyvien kuntien kunnanjohtajien asema uudessa kunnassa; 8) Yhdistyvien kuntien palvelujärjestelmien yhteensovittamisen periaatteet; 9) Uuden kunnan taloudenhoidon yleiset periaatteet; 10) Asukkaiden vaikuttamis- ja osallistumismahdollisuuksien sekä lähidemokratian toteuttamisen keinot uudessa kunnassa; sekä 11) Yhdistymisavustuksen käytön periaatteet.
Kiitos!