PORIN KUNTAJAKOSELVITYSALUEEN TILANNEKATSAUS

Transkriptio

1 PORIN KUNTAJAKOSELVITYSALUEEN TILANNEKATSAUS Timo Aro

2 KUNTARAKENNE- LAKI METROPOLIALUEEN RATKAISUT KUNTIEN VALTIONOSUUS- JÄRJESTELMÄN UUDISTAMINEN KUNTA- UUDISTUS SOSIAALI- JA TERVEYDEN- HUOLLON RATKAISUT KUNTALAIN KOKONAIS- UUDISTUS KUNTIEN TEHTÄVIEN ARVIOINTI

3 PORIN KUNTAJAKO- SELVITYSALUE Ø Porin selvitysalue on kun0en luku- määrällä mita4una toiseksi suurin käynnissä oleva selvitysalue Turun seudun jälkeen. Ø Väkiluku asukasta marraskuun lopussa 2013 (58 % koko maakunnan väkiluvusta) Ø Työpaikkojen lukumäärä vuoden 2011 lopussa (55,6 % koko maakunnan työpaikoista) Ø Yritysten lukumäärä vuoden 2011 lopussa (54 % koko maakunnan yrityskannasta)

4 Alueella ei ole edes edellytyksiä selvityksen tekemiseen Keskeinen haaste on luo4amuksen ja yhteistyön rakentaminen. Ei mahdollista edes puhua kuntaliitoksista tai kun0en yhdistymisestä Edellytykset selvityksen tekemiseen ovat olemassa Selvitysalueella on on kokemusta seudullisesta yhteistyöstä ja runsaas0 erilaisia yhteistyörakenteita. On käytännössä opi4u vuosien ajan yhteistyön tekemistä ja luo4amuksen ilmapiirin rakentamista. Edellytykset onnistuneelle selvitykselle ovat olemassa Taustalla usein pitkän yhteistyön historia, jonka aikana kuntarajat ovat monella tapaa mene4äneet merkityksen palveluiden järjestämisessä ja asioinnissa. Voidaan luontevas0 siirtyä seuraavaan vaiheeseen, jos löytyy yhteistä tahtoa.

5 Selvitystyön toteuiamisvaiheet ja organisoinn Elokuu tammikuu 2014 Helmikuu toukokuu 2014 Kesäkuu joulukuu NykyNla- analyysi ja muutostarpei- den kartoitus 2. Uuden Kunnan suunniielu ja arvioinn Yhdistymis- sopimusluonnos seuraavaa vaiheia varten - PoliiRnen ohjausryhmä - Työvaliokunta - 15 työryhmää (8 toimialaa) - PoliiRnen ohjausryhmä - Työvaliokunta työryhmää

6 Selvitystyön ensimmäinen vaihe eli nykynlan kartoitus ja muutostarpeiden arvioinn

7 SELVITYSTYÖN ENSIMMÄINEN VAIHE Vapaaehtoiseen kuntajakoselvitykseen pääq osallistua 10 kuntaa. Kuntajaloselvi4äjäksi valiqin Jarmo Asikaisen johdolla FCG Oy:n selvitys0imi. Selvitystyö käynnistyi syyskuun vaihteessa: organisoituminen kolmella eri tasolla, 8+7 toimialakohtaista ryhmää, toimeksiantojen määri4ely, työryhmien omaehtoista työskentelyä puheenjohtajien johdolla jne. Toimialakohtaiset ryhmät ja niiden alatyöryhmät saivat ensimmäisen vaiheen (nyky0la ja muutostarpeet) välirapor0n valmiiksi à perusta jatkotyölle ja ryhmien uudelle organisoinnille Lavia: erityinen kuntajakoselvitys käynnissä rinnakkaisena prosessina à erityinen kuntajakoselvi4äjä Arto Saarinen ViesNntä: Keskite4y Siirtyminen selvitystyön toiseen vaiheeseen (Uuden Kunnan suunni4elu) tammi- helmikuussa 2014

8

9 Selvitystyön ensimmäisen vaiheen väliraportoinn Kaikkien toimialakohtaisten ryhmien välirapor0t tehty samalla formaa0lla: - NykyNlan perusteellinen kuvaus (palvelurakenne, toimipisteet, henkilöstö, kustannus0edot, yhteistyörakenteet, vahvuudet, heikkoudet jne.) - Keskeiset huomiot kunnen yhtäläisyyksistä ja eroavaisuuksista - Keskeiset kehiiämis- ja muutostarpeet selvitystyön toista vaihe4a ja Uu4a Kuntaa ajatellen nyky0la- analyysin perusteella

10 Esimerkkejä väliraporqen sisällöistä

11 Lähivaikuttamisen vaihtoehtoiset mallit Teknisten palveluiden nykytila MAL-rakennemallin täydentäminen Palveluverkko ja lähipalvelut toimipisteittäin Henkilöstöprosessit Toisen asteen ja lukioverkon tarkastelua Asuntopoliittiset linjaukset Nuorisotilojen määrä Kuntien voimassa olevien strategioiden analyysi Palveluverkkosuunnitelmia Liikuntapaikkojen määrä ja hoito Vapaan sivistystyön järjestäminen Tietohallinnon järjestäminen Uuden Kunnan strategiset valinnat Tukipalveluiden nykytila Henkilöstömäärät ja mitoitukset Viestintäsuunnitelma ja ydinviestit Porin seudun investointilistat Elinvoimapolitiikan vahvuudet Poliittinen johtaminen Kuntien tulojen ja menojen ennakointimalli Yhdistymis- ja painelaskelmia ICT-muutostukityösuunnitelma Taseanalyysit Alueelliset toimielimet Loma-asuntokanta

12 Porin ja Ulvilan väliset yhteistyörakenteet ja - järjestelyt Ympäristöterveydenhuollon yhteistoiminta- alue Ympäristönsuojelun ostopalvelut Varhaiskasvatus- palvelut Lastenkul4uurikeskus Jätehuollon neuvonta- ja suunni4elupalvelut Porin perusturvan yhteistoiminta- alue Steiner- koulu Kiertävät lastentarhanope4ajat Luotsinmäen jätevedenpuhdistamo Satakunnan työterveyspalvelut Englanninkielinen opetus Björneborgs Samskola Porin seudun jätehuolto Porin palveluliikelaitos Porin seudun kansalaisopisto Palmgren- konservatorio Maaseutuhallinnon yhteistoiminta- alue Seudulliset yhteistyöhankkeet ja virkamiesryhmätyöskentel Taloustuki Kuntapalvelut Oy Talous- ja velkaneuvonta Porin Linjat Oy PoriLab Maisa Oy Kul4uuripalve- lut ja museot Seudullinen hankintatoimi Pori Energia Oy Joukkoliikenne- lautakunta Prizztech Oy Porin 0etohallinnon IT- palvelut Karhuseutu ry

13 Palvelutarpei- den kehitystä arvioinin kunniiain Porin selvitysalueella palvelutarpeet kasvavat selväsn eniten vanhusten hoidossa KunNen väliset erot suuria: osa kunnista jo nyt siinä Nlantees- sa kuin muut luvun jälkipuoliskolla

14 VakioimaIo- mat sote kustannukset euroa per asukas vuosina Sotekustannukset Alhaisimmat sote menot asukasta koh- den Ulvilassa, Luvialla ja Nakkilassa Korkeimmat sote menot asukasta kohden Laviassa, Merikarvialla ja Pomarkussa Harjavalta Kokemäki Lavia Luvia Merikarvia Nakkila Pomarkku Pori (sis. Noormarkku) Siikainen Ulvila

15 Tasetarkastelu selvitysalueen kunnissa Tase Pori Harjavalta Kokemäki Lavia Luvia Merikarvia Nakkila Pomarkku Siikainen Ulvila uusi kunta Pysyvät vastaavat Pysyvät vastaavat /as Vieras pääoma Vieras pääoma /as Lainakanta Lainakanta /as Sijoitukset Sijoitukset /as Kumulatiivinen ali/ylijäämä Kumulat. Jäämät /as Nettovarallisuus Nettovarallisuus /as ! Tasetarkastelu selvitysalueen kunnissa Luvialla ja Lavialla kumulanivista alijäämää KumulaNivinen yliljäämä varsin alhainen Kokemäellä ja Ulvilassa Lainakanta korkein Poris- sa muia myös neio- varallisuus korkein asukas- ta kohden

16 Henkilöstömäärä selvitysalueella Selvitysalueella noin vakinaista henkilöä ja 3000 määräaikaista Porissa 74,7 % selvitysalueen vakinaisesta hlöstöstä Henkilöstön määrä Harjavalta Kokemäki Lavia Luvia Merikarvia Nakkila Pomarkku Pori Siikainen Ulvila Kaikki yhteensä Yhteensä 312, ,5 Vakinaiset 293, ,5

17 Eläkepoistuma vuoteen 2030 mennessä Eläkepoistuma noin puolet nykyisestä henkilöstöstä vuoteen 2020 mennessä Henk. % Henk. % Henk. % Henk. % Harjavalta 98 23, , , ,7 Kokemäki 93 21, , , ,5 Lavia 22 15, , , ,9 Luvia 38 20, , , ,2 Merikarvia 48 17, , , ,3 Selvityksessä käyty läpi kun- niiaiset ja toimialakohtai- set erot am- marryhmit- täin Nakkila 68 20, , , ,9 Pomarkku 24 15, , , ,9 Pori , , , ,4 Siikainen 28 27, , , ,3 Ulvila , , , ,00 Yhteensä

18 ICT- palvelut volyymi0etoina Volyymiluvut Tieto- ja asiakirjahallin- toryhmän volyymilukuja selvitysalueen kunnista Esim. erilaisten palvelinympä- ristöjen määrä 300! Tarkastelun kohde Lukumäärä KunNen asukasluku KunNen työntekijöiden määrä (ydintoiminta) Tietohallinnon työntekijöiden määrä 41 Työasemien lukumäärä (pöytäkoneet) Työasemien lukumäärä (kanneiavat) VerkkotulosNnlaiIeiden lukumäärä 620 OheistulosNnlaiIeiden lukumäärä Palvelinympäristöjen lukumäärä 300 Fyysisten palvelinlaiieiden lukumäärä 55 Älypuhelimien lukumäärä 483 Matkapuhelimien lukumäärä Lankapuhelimien lukumäärä 748 TableRen lukumäärä 537 Älytaulujen lukumäärä 11 VideoneuvoIelulaiIeiden lukumäärä 4

19 Nostoja keskeisistä mahdollisuuksista väliraporren perusteella Pakko muuiaa ja kehiiää joko kun0en yhdistymisellä tai yhteistyöllä Yhteinen tulevaisuus = alueen jokaisen kunnan elinvoima ja vetovoima perustuu Porin kehi4ymiseen ja päinvastoin. Tarvitaan elinvoimasopimus tai valtuustojen valtuustosopimus perustaksi Elinvoimaan liiiyvät kysymykset muutoksen ajureina: sisäinen elinvoima (kuntakeskusten kehi4äminen) ja ulkoinen elinvoima (seudun vetovoima ja kilpailukyky) yhdessä ratkaisevat yhteisen suunnan. Jokaisen kunnan strategisissa valinnoissa korostuvat samat asiat eri painotuksin (talous, palvelut, vetovoima) Porin kaupunkiseudun perusta ja yhteistyörakenteet kunnossa: kompakn alue joka suhteessa Sote kehitys ja muuhun palvelurakenteeseen ja - verkkoon lii4yvät muutokset avainasemassa kaikessa PoliiRnen tahtonla ja tosissaan olemisen aste : suurin kehyskunta yleensä ratkaisee sen, tapahtuuko selvitysalueella muutoksia vai ei

20 Nostoja keskeisistä peloista väliraporren perusteella Asenteet, ennakkoluulot ja pelot sekä Poria e4ä suuruuden ekonomiaa kohtaan. Palveluiden saatavuus ja kehiiäminen jatkossa, erityises0 lähipalvelut: Keskeinen asia selvi4ää selvitystyön toisessa vaiheessa, miten lähipalvelut ja keskitetyt palvelut saatavuus kehi4yy a) kun0en yhdistymisessä ja b) ilman kun0en yhdistymistä. Varautuminen ikärakenteen ja palvelutarpeiden nopeaan muutokseen, kustannusten nousuun ja samanaikaiseen kuntatalouden kriisiytymiseen: kriisinetoisuus tulevasta hajautunut selvitysalueen sisällä. Kyky tehdä vaikeita päätöksiä vahvasn etupainoieisesn liitoksen yhteydessä eikä siirtymäaikojen jälkeen: talouden sopeu4aminen, lukio- ja muuta palveluverkkoa koskevat ratkaisut, henkilöstön käy4ösuunnitelmat jne.) Yhteisvastuu- ja lähidemokranaongelma keskuskaupungin ja kehyskun0en välillä: pienen ja ison kunnan intressien, toimintakul4uurien ja palvelujen yhteen sovi4aminen: Suurimmat pelot: oma lukio, kyläkoulut, yksityisteiden hoito, kunnan henkilöstön työpaikan sijain0, lupa- asiat jne.

21 Talousanalyysiä kunniiain Kunta Harjavalta Kokemäki Lavia Luvia Merikarvia Nakkila Pomarkku Pori Siikainen Ulvila Talousanalyysin keskeisimmät havainnot kunniiain Vahvuutena 0ivis yhdyskuntarakenne ja hyvä infrastruktuuri. Kunta monipuolinen, elinvoimainen ja koko maan työpaikkaomavaraisin. Kunnalliset palvelut hyvät. Kouluverkko kunnossa ja palvelutarjonta monipuolinen. Heikkoutena demografinen kehitys: väestö vanhenee ja huoltosuhde heikkenee. Sote kustannukset kasvussa. Val0onhallinnon palvelut poistuneet. Erikoiskauppa hiipunut. Yhteisöveron suuret vaihtelut. Harjavallan museo ja lukio kallis ylläpitää. Suurimpana uhkatekijänä kaupungin suurteollisuuden menestyminen ja väestökehityksen heikkous. Toimintaka4een kasvu ollut vuosina ,5 % kun0en keskimääräisen toimintaka4een kasvun. Kunnalliset palvelut järjeste4y kustannustehokkaas0. Verote4avat tulot asukasta kohden alhaiset. Väestökehitys heikkoa. Lainamäärä kasvanut tasaises0. Rakennusten korjausvelka suuri. Lavian talouden heikkeneminen jatkunut koko luvun. Kunnan talou4a rasi4avat eniten maan keskiarvoa selväs0 korkeammat perusterveydenhuollon, erikoissairaanhoidon ja lastensuojelun menot. Talouden pohja ja liikkumavara on eri4äin heikko. Lavian kunnalla ei ole edellytyksiä palveluiden järjestämiseen ja turvaamiseen itsenäisenä kuntana. Luvian vahvuutena on terve väestön ikärakenne, pienet muu4ovoitot, alhainen sairastavuus ja hyvä tuloverokertymä. Heikkoudet lii4yvät vähäiseen val0onosuuskertymään suhteessa väkilukuun, alhaiset toimintatuotot, raskas investoin0ohjelma ja varsinkin taseeseen kertynyt alijäämä. Perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon tulevaisuuden menokehitys uhkatekijä. Samoin rakennusten sisäilmaongelmat erityises0 koulukeskuksessa. Vahvuutena hyvä taloudellinen 0lanne. Kumula0ivista ylijäämää 4,7 meuroa ja velkaa vain noin 600 euroa per asukas. Kunta pystyy tarjoamaan noin asukkaan kuntaa vastaavan palvelutarjonnan. Kunnan palveluverkko on tehokas. Kiinteistöt hyvässä kunnossa eikä merki4ävää korjausvelkaa. Kunnassa on vahva elinkeinorakenne ja kohtalainen työpaikkaomavaraisuus. Heikkoudet lii4yvät väestökehitykseen ja alhaiseen väestöpohjaan. Val0onouusriippuvuus eri4äin suuri. Perusturvan ja erikoissairaanhoidon kustannusten osuus kunnan menoista merki4ävä. Vahvuutena op0maalinen sijain0 Porin ja Harjavallan kehityskäytävän välillä. Lainamäärä vähäinen. Toiminnan kustannustehokkuus on usean toiminnon kohdalla hyvää tasoa. Väestökehitys tasapainossa. Sairastavuusindeksi varsin alhainen. Heikkoutena tuloverokertymän hidas kasvu. Uhkanä käy4ötalousmenojen liian nopea kasvu. Pomarkun vahvuutena on sijain0 kahden kaupungin välissä ja vahva yhteisöllisyys. Lainakanta varsin alhainen. Taseessa kumula0ivista ylijäämää. Heikkoutena alhainen työpaikkaomavaraisuus, nega0ivinen väestökehitys ja suuri val0onosuustukiriippuvuus. Vahvuutena monipuolinen ja edelleen monipuolistuva elinkeinorakenne. Verotulot kasvaneet hyvin viime vuosina. Monipuolinen koulutustarjonta lisää vetovoimaa. Väestönkehitys kasvavalla uralla. Pori saa muu4ovoi4oa seudun sisältä ja muualta maasta erityises0 nuorista. Heikkoutena lisääntynyt velkaantuminen, kassavirran nega0ivinen kehitys ja hallituksen rakennepoliiqsen ohjelman kielteiset vaikutukset. Valtuustosopimuksella pyritään kääntämään kehitystä myönteiseen suuntaan. Kunnan talouden suunni4elua vaikeu4aa alhainen asukasluku ja suuret vaihtelut vuosi4ain sote kustannuksissa. Kumula0ivista ylijäämää on ja velkamäärä alhainen. Kiinteistöveropoten0aalia varaa kasva4aa (loma- asuminen, tuulivoimarakentaminen). Heikkoutena nega0ivinen väestönkehitys, vinoutunut ikärakenne, alhaiset verotulot ja suuri val0onosuustukiriippuvuus. Ulvilan vahvuutena on sijain0 Pori- Harjavalta kehityskäytävän ydinalueella ja kiinteä yhteys alueen keskuskaupunkiin. Väestörakenne on terve ja sairastavuusindeksi alhainen. Korjausvelkaa on eri4äin vähän. Talouskehityksen uhkana on väestörakenteen nopea muutos tulevina vuosina. Käy4ötalousmenojen kasvu on ollut verotulokasvua suurempaa. Talouden epätasapainoa lisää val0onosuuksien alhainen taso ja konsernivelan suuri määrä. Ulvila on reagoinut talouden epätasapainoon ja esimerkiksi vuoden linpäätös tulee olemaa ylijäämäinen.

22 Selvitystyön toinen vaihe eli Uuden Kunnan suunniielu

23 Toinen vaihe Helmikuu Toukokuu Lokakuu Vaihe 1.2 Uuden kunnan elinvoiman kehiiäminen (sisäinen ja ulkoinen) Uuden kunnan palvelujen organisoinn Uuden kunnan edut ja haitat Kuntalaisten osallistuminen ja lähivaikuiaminen Vaihe 2 SELVITYS Johtopäätökset - NykyNlasta - Uuden kunnan - Mahdollisuuksista - KunNen osallistumisesta KUNTIEN TILAISUUDET SELVITYS EHDOTUS KUNTARAKENNE MUUTOKSEKSI YHDISTYMIS- SOPIMUS VALTUUSTOJEN PÄÄTÖKSET KUNTAKOHTAINEN VALMISTELU KUNTALAISET JA SIDOSRYHMÄT VIESTINTÄ JA TILAISUUDET Page 23

24 Selvitysvaiheen toinen osa eli uuden mahdollisen kunnan suunniielu Uuden kunnan strategisten tavoi4eiden määri4eleminen Suunnitelma hallinnon ja palveluiden järjestämisestä sekä palvelujen tuo4amisesta Selvitys yhdistymisen vaikutuksista kun0en yhteistoimintaan Arvio asukkaiden osallistumis- ja vaiku4amismahdollisuuksien sekä lähidemokra0an toteutumisesta Arvio kunnan yhdistymisen eduista ja haitoista elinvoimaisen ja toimintakykyisen kunnan näkökulmasta

25 Yhteinen ja erillinen toimeksianto Yhteinen toimeksianto kaikille ryhmille: Erillinen toimeksianto kaikille ryhmille: Nyky0lan johtopäätökset (edut, haitat, huomioitavaa jne.) Miten palveluiden järjestäminen ja tuotanto organisoidaan uudessa kunnassa? Millaisia vaikutuksia kunnan perustamisella on? - - Räätälöidyt ja yksityiskohtaiset teemat/kysymykset jokaiselle ryhmälle Vahva painopiste uuden kunnan etujen ja hai4ojen perusteellisesta arviosta sekä uuden kunnan tavoiteasetannasta ja visiosta toimialakohtaises0. - Sidosryhmien ja asiantun0joiden kuulemiset ryhmäkohtaises0 - Ryhmät määri4elevät lisäksi itse toimialan muut avainkysymykset, jotka on selvite4ävä ennen yhdistysmissopimusesitystä

26 Ehdotus toimialakohtaisiksi ryhmiksi Sosiaali- ja terveysryhmä (viranhal0jat, pj. Aulis Laaksonen) Kasvatus- ja koulutusryhmä (viranhal0jat, pj. Leena Aalto- Setälä) PoliiQnen ohjausryhmä (luo4amushenkilöt, pj. Diana Bergroth- Lampinen) Työvaliokunta (kunnanhallitusten puheenjohtajat ja kunnanjohtajat, pj. Jaana Lai0nen- Pesola) Vapaa- aikatoimiryhmä (viranhal0jat, pj. Kimmo Rinne) MALPE ja elinvoimaryhmä (viranhal0jat, pj. Kari Hannus) Talousryhmä (viranhal0jat, pj. Rii4a Ekuri) Hallintoryhmät (viranhal0jat, pj. Helena Metsälä ja Henna Lempiäinen) Johtaminen-, osallisuus- ja vies0ntäryhmä (luo4amushenkilöt)

27 Alueella ei ole edes edellytyksiä selvityksen tekemiseen Keskeinen haaste on luo4amuksen ja yhteistyön rakentaminen. Ei mahdollista edes puhua kuntaliitoksista tai kun0en yhdistymisestä Edellytykset selvityksen tekemiseen ovat olemassa Selvitysalueella on on kokemusta seudullisesta yhteistyöstä ja runsaas0 erilaisia yhteistyörakenteita. On käytännössä opi4u vuosien ajan yhteistyön tekemistä ja luo4amuksen ilmapiirin rakentamista. Edellytykset onnistuneelle selvitykselle ovat olemassa Taustalla usein pitkän yhteistyön historia, jonka aikana kuntarajat ovat monella tapaa mene4äneet merkityksen palveluiden järjestämisessä ja asioinnissa. Voidaan luontevas0 siirtyä seuraavaan vaiheeseen, jos löytyy yhteistä tahtoa.

28 Yhdistymissopimusluonnoksen sisältö Sopimusluonnokseen kirjataan selvityksen aikana nousevia paikallisesn tärkeitä asioita. Sopimuksen tavoi4eena on kuvata riiiävällä tasolla sopimuskauden keskeisiä asioita samalla taataan yhdistyneen kunnan toimintakyky väl4ämällä liian yksityiskohtaisia kirjauksia. Oikea taso määritellään paikallises0 selvitysprosessin aikana 1) Kuntajaon muu4amisen toteu4amistapa ja ajankohta; 2) Uuden kunnan hallinnon järjestämisen periaa4eet; 3) Uuden kunnan nimi; 4) Yhdistymishallituksen jäsenten ja varajäsenten määrä, paikkojen jakautuminen yhdistyvien kun0en kesken sekä niiden alueella valtuustoissa eduste4uina olevien eri ryhmien kesken; 5) Yhdistymishallituksen toimivalta; 6) Yhdistymishallituksen yhteistyö yhdistyvien kun0en viranomaisten kanssa ennen kuin val0oneuvosto on pää4änyt kun0en yhdistymisestä; 7) Yhdistyvien kun0en kunnanjohtajien asema uudessa kunnassa; 8) Yhdistyvien kun0en palvelujärjestelmien yhteensovi4amisen periaa4eet; 9) Uuden kunnan taloudenhoidon yleiset periaa4eet; 10) Asukkaiden vaiku4amis- ja osallistumismahdollisuuksien sekä lähidemokra0an toteu4amisen keinot uudessa kunnassa; sekä 11) Yhdistymisavustuksen käytön periaa4eet.

29 Yhteistyöllä ei ole enää saata- vissa uusia villoja. Kampaviine- reitä on syöty rii=äväs>. Nyt pitää saada aikaan päätöksiä - Porin seudun PARAS - ohjausryhmän jäsenen kommend

30