Liite 1/Kh 24.3.2014 62 TASEKIRJA TILINPÄÄTÖS 20102013 Kunnanhallitus Kunnanhallitus 28.3.201124.3.2014 1
SISÄLLYSLUETTELO 1. TOIMINTAKERTOMUS... 6 1.1. Toimintakertomusta koskevat säännökset... 6 1.2. Olennaiset tapahtumat toiminnassa ja taloudessa... 7 1.2.1. Kunnanjohtajan katsaus... 7 1.2.2. Kunnan hallinto ja siinä tapahtuneet muutokset... 9 1.2.3 Yleinen ja oman alueen taloudellinen kehitys... 13 1.2.3.1. Yleinen taloudellinen kehitys... 13 1.2.3.2. Oman alueen taloudellinen kehitys... 14 1.2.4. Olennaiset muutokset kunnan toiminnassa ja taloudessa... 19 1.2.4.1. Valtionosuusleikkaukset ja veropohjan muutokset... 19 1.2.4.2. Vuonna 2013 valtion taholta kunnalle on määrätty mm. seuraavat uudet lakisääteiset tehtävät:... 20 1.2.4.3. Työterveyshuollon yhtiöittäminen... 21 1.2.5. Arvio todennäköisestä tulevasta kehityksestä... 21 1.2.6. Kunnan henkilöstö... 22 1.2.7. Arvio merkittävimmistä riskeistä ja epävarmuustekijöistä sekä muista toiminnan kehittymiseen vaikuttavista seikoista... 23 1.2.8. Ympäristötekijät ja kestävä kehitys... 23 1.3. Selonteko kunnan sisäisen valvonnan järjestämisestä... 23 1.4. Tilikauden tuloksen muodostuminen ja toiminnan rahoitus... 26 1.4.1. Tuloslaskelma ja sen tunnusluvut... 26 1.4.2. Rahoituslaskelma ja sen tunnusluvut... 30 1.4.3. Tase ja sen tunnusluvut... 33 1.5. Kokonaistulot ja menot... 38 1.6. Kuntakonsernin toiminta ja talous... 39 1.6.1. Yhdistelmä konsernitilinpäätökseen sisältyvistä yhteisöistä... 39 1.6.2. Konsernin toiminnan ohjaus... 40 1.6.3. Olennaiset konsernia koskevat tapahtumat... 40 1.6.4. Arvio konsernin todennäköisestä tulevasta kehityksestä... 41 1.6.5. Selonteko konsernivalvonnan järjestämisestä... 41 1.6.6. Konsernitilinpäätös ja sen tunnusluvut... 44 1.6.6.1 Konsernin tuloslaskelma ja sen tunnusluvut... 44 1.6.6.2 Konsernin rahoituslaskelma ja sen tunnusluvut... 45 1.6.6.3 Konsernitase ja sen tunnusluvut... 46 1.7. Tilikauden tuloksen käsittely... 47 2. TALOUSARVION TOTEUTUMINEN... 48 2.1. Tavoitteiden toteutuminen... 48 2.1.1. Janakkalan visio 2020... 48 2.1.2. Liikelaitokselle asetettujen tavoitteiden toteutuminen... 49 2.1.3. Tytäryhteisöille asetettujen tavoitteiden toteutuminen... 50 2.1.3.1. Janakkalan Asunnot Oy... 50 2.1.3.2. Janakkalan Teollisuusalueet Oy... 51 2.2. Määrärahojen ja tuloarvioiden toteutuminen... 53 TOIMIELIN KESKUSVAALILAUTAKUNTA... 56 TULOSALUE VAALIT... 56 TOIMIELIN TARKASTUSLAUTAKUNTA... 57 2
TULOSALUE TARKASTUSTOIMI... 58 TOIMIELIN KUNNANHALLITUS... 60 TULOSALUE YLEISHALLINTO... 61 TULOSALUE HALLINTOPALVELUT... 68 TULOSALUE TALOUSPALVELUT... 70 TULOSALUE HENKILÖSTÖPALVELUT... 71 TULOSALUE TYÖLLISTÄMINEN... 73 TULOSALUE ELINKEINOPALVELUT... 75 TULOSALUE PELASTUSLAITOS... 77 TOIMIELIN MAASEUTULAUTAKUNTA... 79 TULOSALUE MAASEUTU- JA KYLÄPALVELUT... 80 TOIMIELIN YMPÄRISTÖLAUTAKUNTA... 83 TULOSALUE YMPÄRISTÖPALVELUT... 84 TOIMIELIN TEKNINEN LAUTAKUNTA... 92 TULOSALUE TEKNISEN TOIMEN HALLINTO... 93 TULOSALUE RUOKAPALVELUT... 95 TULOSALUE KAAVOITUS JA MAANKÄYTTÖ... 98 TULOSALUE KADUNPITO... 102 TULOSALUE ALUETEKNIIKKA... 106 TULOSALUE TILAPALVELU... 109 TULOSALUE SIIVOUSPALVELUT... 112 TOIMIELIN PERUSTURVALAUTAKUNTA... 115 TULOSALUE VANHUSTYÖ JA PITKÄAIKAISHOITO... 120 TULOSALUE SOSIAALITYÖ JA TOIMEENTULOTURVA... 128 TULOSALUE VAMMAISTYÖ... 135 TOIMIELIN TERVEYSJAOSTO... 139 TULOSALUE YHTEISTOIMINTA-ALUEEN TALOUS- JA HALLINTOPALVELUT... 140 TULOSALUE JANAKKALAN TERVEYDENHUOLTO... 141 TULOSALUE HATTULAN TERVEYDENHUOLTO... 146 TOIMIELIN KASVATUS- JA KOULUTUSLAUTAKUNTA... 151 TULOSALUE SIVISTYSTOIMEN HALLINTO... 152 TULOSALUE VARHAISKASVATUS... 156 TULOSALUE OPETUSTOIMI... 163 TULOSALUE KOULULAISTEN ILTAPÄIVÄTOIMINTA... 169 TOIMIELIN KIRJASTO- JA KULTTUURILAUTAKUNTA... 173 TULOSALUE KIRJASTOPALVELUT... 174 TULOSALUE KULTTUURIPALVELUT... 177 TOIMIELIN LIIKUNTA- JA NUORISOLAUTAKUNTA... 181 TULOSALUE LIIKUNTAPALVELUT... 182 TULOSALUE NUORISOPALVELUT... 185 TOIMIELIN ELÄMÄNLAATULAUTAKUNTA... 189 2.2.1. Talouden tasapainottamisohjelman toteutuminen... 192 2.3. Tuloslaskelmaosan toteutuminen... 196 2.4. Investointien toteutuminen... 205 2.4. Rahoitusosan toteutuminen... 212 2.5. Yhteenveto määrärahojen ja tuloarvioiden toteutumisesta... 214 3. TILINPÄÄTÖSLASKELMAT... 215 3.1. Tuloslaskelma... 215 3.2. Rahoituslaskelma... 216 3
3.3. Tase... 217 3.4. Konsernilaskelmat... 219 3.4.1. Konsernituloslaskelma... 219 3.4.2. Konsernin rahoituslaskelma... 220 3.4.3. Konsernitase... 221 4. TILINPÄÄTÖKSEN LIITETIEDOT... 223 4.1. Tilinpäätöksen laatimista koskevat liitetiedot... 223 4.2. Konsernitilinpäätöksen laatimista koskevat liitetiedot... 225 4.3. Tuloslaskelman liitetiedot... 227 4.3.1. Toimintatuotot tehtäväalueittain... 227 4.3.2. Verotulojen erittely... 227 4.3.3. Valtionosuuksien erittely... 227 4.3.4. Satunnaisten tuottojen ja kulujen erittely... 227 4.3.5. Suunnitelman mukaisten poistojen perusteet... 228 4.3.6. Suunnitelman mukaisten poistojen ja poistonalaisten investointien vastaavuus... 229 4.3.7. Pakollisten varausten muutokset... 229 4.3.8. Pysyvien vastaavien hyödykkeiden myyntivoitot ja tappiot... 229 4.3.9. Osinkotuottojen ja peruspääoman korkotuottojen erittely... 230 4.4. Tasetta koskevat liitetiedot... 230 4.4.1 Taseen vastaavia koskevat liitetiedot... 230 4.4.1.1. Pysyvät vastaavat tase-eräkohtaisesti... 230 4.4.1.2. Olennaiset kuntayhtymäosuuksien arvon muutokset... 231 4.4.1.3. Omistuksia muissa yhteisöissä... 231 4.4.1.4. Saamisten erittely... 232 4.4.1.5. Siirtosaamisiin sisältyvät olennaiset erät... 232 4.4.2. Taseen vastattavia koskevat liitetiedot... 233 4.4.2.1. Oman pääoman erittely... 233 4.4.2.2. Vieras pääoma... 233 4.4.2.3. Velkojen erittely... 234 4.4.2.4. Sekkilimiitti... 234 4.4.2.5. Siirtovelkoihin sisältyvät olennaiset erät... 234 4.4.2.6. Huollettavien varat... 235 4.4.2.7. Elatustuen takautumissaatava... 235 4.5. Vakuuksia ja vastuusitoumuksia koskevat liitetiedot... 235 4.5.1. Leasingvastuiden yhteismäärä... 235 4.5.2. Vastuusitoumukset... 236 4.5.3. Vastuu Kuntien takauskeskuksen takausvastuista... 236 4.5.4. Muut taloudelliset vastuut... 237 4.6. Henkilöstöä ja tilintarkastajan palkkioita koskevat liitetiedot... 238 4.6.1. Henkilöstön lukumäärä 31.12.2013... 238 4.6.2. Henkilöstökulut... 238 4.6.3. Tilintarkastajan palkkiot... 238 5. ERIYTETYT TILINPÄÄTÖKSET... 239 5.1. Janakkalan Veden erillistilinpäätös... 239 5.1.1. Toimintakertomus... 239 5.1.2. Talousarvion toteutumisvertailu... 242 5.1.4. Liikelaitoksen vaikutus kunnan talouteen... 265 4
6. LUETTELOT JA SELVITYKSET... 267 6.1 Luettelo kirjanpitokirjoista ja tositteiden lajeista... 267 6.2 Luottamushenkilöorganisaatioon kokoonpanot 2013 sekä osallistuminen kokouksiin... 268 7. TILINPÄÄTÖKSEN ALLEKIRJOITUS... 276 8. TILINPÄÄTÖSMERKINTÄ... 277 5
1. TOIMINTAKERTOMUS 1.1. Toimintakertomusta koskevat säännökset Kuntalain 68 :n mukaan kunnan tilinpäätökseen kuuluvat tase, tuloslaskelma, rahoituslaskelma ja niiden liitteenä olevat tiedot sekä talousarvion toteutumisvertailu ja toimintakertomus. Kunnan, joka tytäryhteisöineen muodostaa kuntakonsernin, tulee laatia ja sisällyttää tilinpäätökseensä konsernitilinpäätös. Toimintakertomus on osa tilinpäätöstä ja sekä tilinpäätös että toimintakertomus ovat välineitä sen varmistamiseksi, että tilinpäätöksen lukija saa kunnan ja kuntayhtymän tuloksesta ja taloudellisesta asemasta oikean ja riittävän kuvan. Toimintakertomuksen sisällöstä säädetään kuntalaissa. Kuntalain lisäksi kuntien ja kuntayhtymien tulee noudattaa tilinpäätöksen laadinnassa työ- ja elinkeinoministeriön kirjanpitolautakunnan kuntajaoston yleisohjeita. Kirjanpitolautakunnan kuntajaosto on laatinut useita yleisohjeita kunnille ja kuntayhtymille, joiden tarkoituksena on parantaa kuntien toimintakertomusten vertailukelpoisuutta yhdenmukaistamalla toimintakertomusten rakennetta ja sisältöä sekä tunnuslukujen ja muiden tietojen esittämistapaa. Tätä tilinpäätöstä laadittaessa on noudatettu seuraavia kirjanpitolautakunnan kuntajaoston antamia yleisohjeita: - Yleisohje kunnan ja kuntayhtymän tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen laatimisesta 2013 - Yleisohje kunnallisen liikelaitoksen kirjanpidollisesta käsittelystä 2013 - Yleisohje kunnan ja kuntayhtymän tilinpäätöksen liitetiedoista 2012 - Yleisohje kunnan ja kuntayhtymän konsernitilinpäätöksen laatimisesta 2011 - Yleisohje kunnan ja kuntayhtymän suunnitelman mukaisista poistoista 2011 - Yleisohje kunnan ja kuntayhtymän tuloslaskelman laatimisesta 2011 - Yleisohje kunnan ja kuntayhtymän taseen laatimisesta 2010 - Yleisohje ympäristöasioiden kirjaamisesta ja esittämisestä kunnan ja kuntayhtymän tilinpäätöksessä 2009 - Yleisohje kunnan ja kuntayhtymän rahoituslaskelman laatimisesta 2006 Toimintakertomuksen antamisesta vastaavat kunnanhallitus ja kunnanjohtaja (KuntaL69 ). Toimintakertomuksessa annetaan tiedot kunnan toiminnan kehittymistä koskevista tärkeistä seikoista (KPL 3:1 ). Kunnan toimintakertomuksen erityisenä tehtävänä on selvittää valtuuston talousarviossa hyväksymien toiminnallisten ja taloudellisten tavoitteiden toteutumista kunnassa ja kuntakonsernissa (KuntaL69 ). Toimintakertomuksessa on myös annettava tietoja sellaisista kunnan ja kuntakonsernin talouteen liittyvistä olennaisista asioista, joista ei ole tehtävä selkoa kunnan tai kuntakonsernin taseessa, tuloslaskelmassa tai rahoituslaskelmassa. Tällaisia asioita ovat ainakin arvio todennäköisestä tulevasta kehityksestä sekä tiedot sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan järjestämisestä ja niiden perusteella tehdyistä keskeisistä johtopäätöksistä. Kunnanhallituksen on lisäksi toimintakertomuksessa tehtävä esitys tilikauden tuloksen käsittelystä. Jos kunnan taseessa on kattamatonta alijäämää, toimintakertomuksessa on tehtävä selkoa talouden tasapainotuksen toteutumisesta tilikaudella sekä voimassa olevan taloussuunnitelman ja toimenpideohjelman riittävyydestä talouden tasapainottamiseksi (KuntaL69 ). Liikelaitoksen tilinpäätöksen laatimisessa noudatetaan soveltuvin osin yleisohjetta kunnan ja kuntayhtymän tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen laatimisesta. Kuntalain mukaan kunnan tai kuntayhtymän liikelaitoksen tilinpäätökseen kuuluvat tase, tuloslaskelma, rahoituslaskelma ja niiden liitteenä olevat tiedot sekä talousarvion toteutumisvertailu ja toimintakertomus. 6
1.2. Olennaiset tapahtumat toiminnassa ja taloudessa 1.2.1. Kunnanjohtajan katsaus Vuosi 2013 oli koko kuntakentälle hyvin haasteellinen. Uudet valtuustot aloittivat työnsä vuoden 2013 alussa ja joutuivat käynnistämään työnsä heikkenevissä talousnäkymissä. Janakkalan kunnassa aloitettiin talouden tasapainotustyö heti alkuvuonna ja sen seurauksena kesäkuussa 2013 hyväksyttiin talouden tasapainottamisohjelma, joka sisältää eri hallintokuntia koskevia toimenpiteitä. Tasapainottamisohjelma koostuu monien sovittujen toimenpiteiden läpiviennistä, joista ohjelman lopullinen toteutuminen on kiinni. Jos toimenpiteitä ei syystä tai toisesta kyetä viemään läpi, koko ohjelman toteutuminen vaarantuu. Tasapainottamisohjelman tarkoituksena on saattaa Janakkalan kunnan talous tasapainoon suunnitelmakauden aikana. Vuoden 2012 lopulla kunnanvaltuusto hyväksyi uuden hallintosäännön, johon liittyi kunnan lautakuntaorganisaatiota koskeva muutos. Hallintosäännön mukaisesti vuoden 2013 alusta yhdistettiin kirjasto- ja kulttuurilautakunta ja liikunta- ja nuorisolautakunta elämänlaatulautakunnaksi, ja niiden alaiseen toimintaan varatut määrärahat siirrettiin uuden lautakunnan alaisuuteen. Uusi valtuusto sai tehtäväkseen ensimmäisenä toimintavuotenaan uuden kunnanjohtajan valinnan, kun Anna-Mari Ahonen siirtyi kunnanjohtajan tehtävästä HHT -akselin kehittämistehtävään. Vuotta on osaltaan huhtikuusta lähtien leimannut kunnanjohtajan sijaisuusjärjestelyt, ja uusi vakituinen kunnanjohtaja valittiin joulukuun valtuustossa. Vuotta 2013 leimasi - ja edelleen vuotta 2014 tulevat leimaamaan - kuntarakenteen uudistamiseen liittyvät toimenpiteet. Kuntarakenne-, sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenne-, valtionosuus- ja kuntalain uudistukset sekä kuntien ja valtion tehtävienjakoa koskevat kysymykset ja näiden uudistusten keskeneräisyys olivat huomattavia talousarvio. Vuotta ovat siten leimanneet erilaiset kuntarakenneuudistusta koskevat lakisääteiset lausuntopyynnöt, jotka osaltaan ovat vieneet aikaa ja resursseja varsinaiselta kunnan kehittämistyöltä. Valtionosuusuudistuksen on määrä tulla voimaan vuoden 2015 alusta, kun taas sosiaali- ja terveydenhuollonjärjestämislain jo vuoden 2014 kesällä. Näyttää kuitenkin siltä, että ns. sote-laki ei tule esitetyssä muodossaan voimaan, joka osaltaan aiheuttaa epävarmuutta kuntakentällä ja jarruttaa tulevaisuuden suunnittelutyötä. Uuden kuntalain on puolestaan suunniteltu tulevan voimaan vuoden 2017 alusta lukien. Tämän lisäksi valtio on päättänyt kuntataloutta koskevista kahden miljardin euron sopeuttamistoimista, joista yksi miljardi saadaan aikaan kuntien tuottavuutta lisäämällä ja toinen miljardi kuntien velvollisuuksia vähentämällä vuoteen 2017 mennessä. Valtio on viime vuosien budjettikehysvalmisteluissaan suorittanut hallituksen toimesta sopeutustoimia, joista suuri osa kohdistuu kuntiin mm. valtionosuuksien leikkauksina. Rahoituksen vähentymisestä huolimatta kunnille määrättyjä lakisääteisiä tehtäviä ei kuitenkaan ole vähennetty, vaan niitä on edelleen lisätty. Kunnille on tullut muun muassa vanhuspalvelulakiin liittyviä uusia velvoitteita 1.7.2013 alkaen, minkä lisäksi suuria kustannusvaikutuksia tulee lisäämään kunnille suunnitellut laajennetut velvoitteet työllisyyden hoidossa. Valtionosuuksien leikkaukset aiheuttavat kuntien liikkumavaran kaventumista ja sen myötä valtionosuusleikkauksista aiheutuvat tulonmenetykset kohdistuvat kunnissa paineena korottaa kunnallisveroprosenttia. Keskustelu kuntien tehtävien määrästä ja niiden vähentämisestä onkin kiihtynyt. Janakkalan riippuvuus valtionosuuksista on vähäisempi kuin kunnilla keskimäärin, mutta se on kuitenkin merkittävä, ja on samalla tasolla kuin vaikkapa naapurikunnilla Hämeenlinnalla ja Hattulalla. Janakkalan talousarvion ja kehyksen laadinnan pohjana on uudistettu poistosuunnitelma, joka noudattaa Kuntaliiton suositusta. Kunnan poistosuunnitelma on uudistettu vuonna 2012 ja tämä aiheutti vuodelle 2013 tavallista korkeamman poistojen tason, ja seuraavillekin vuosille hieman tätä lievemmän vuosittaisen vaikutuksen poistojen määriin. 7
Janakkalassa on 2000-luvulla ehditty tottua pitkään jatkuneeseen väestönkasvuun, jota huippu-vuosina on voinut luonnehtia melko rajuksikin ja joka sittemmin on tasaantunut vakaaksi, 0,5 % tuntumaan. Vuonna 2012 Janakkalan väkiluku kuitenkin kääntyi poikkeuksellisesti laskuun, ensimmäistä kertaa sitten vuoden 2001. Vuoden 2013 aikana väkiluku väheni edelleen 78 henkilöllä, joten 17 000 asukkaan rajapyykki jäi näin ollen edelleen saavuttamatta. Asukasluku vuoden 2013 lopussa oli 16 843. Vuonna 2013 käynnissä olleista investointihankkeista merkittävimpiä olivat maa-alueiden ostot. Vuonna 2013 kunnan osti Tornator Oy:lta Tervakoskelta noin 99 hehtaaria maata, joka mahdollistaa Tervakosken alueen kehittämisen tulevaisuudessa. Muita suuria investointihankkeita ovat olleet muun muassa Turengin terveysaseman peruskorjaus, ruokapalvelukeskus sekä rakennusten ylläpito- ja kunnossapitoinvestoinnit. Infrahankkeiden suhteen tilanne näyttää sikäli hyvältä, että kunnassa on pystytty taas tarjoamaan yhä enemmän kilpailukykyisiä ja kiinnostavia tontteja sekä yritystoimintaan että asumiseen. Turengissa Kyteri 1:n I -vaiheen ja Lassilan asuntotuotannon infran rakentaminen sekä Tervakosken Eväsojan infran valmistuminen tarjoavat jatkossakin kilpailukykyisiä asumismahdollisuuksia Janakkalassa. Näiden lisäksi alkuvuonna 2014 on aloitettu Turengin keskustan pohjoisosan asemakaavoitus, jonka tavoitteena on kehittää keskustan ilmettä ja mahdollistaa kerrostaloasumista koskevaa asuntotuotantoa keskustan pohjoisosan alueella. Kasvun määrätietoinen vahvistaminen on tulevien vuosien merkittävä tavoite menojen sopeuttamisen ohella. Tanja Matikainen kunnanjohtaja 8
1.2.2. Kunnan hallinto ja siinä tapahtuneet muutokset Kunnanvaltuusto Kunnanvaltuusto koostuu 43 valtuutetusta. Valtuuston puheenjohtajana on toiminut Esa Silvennoinen (Kok.), 1. varapuheenjohtajana Rauno Kurki (SDP), 2. varapuheenjohtajana Petri Ojanen (Vihr.) ja 3. varapuheenjohtajana Eeva-Maria Tuominen (PS). Valtuusto on pitänyt 9 kokousta, joissa käsiteltiin 109 asiaa. Kunnanvaltuuston poliittiset voimasuhteet 31.12.2013 olivat seuraavat: SDP 12 Kesk. 10 Kok. 7 Vas. 4 Vihr. 3 KD 1 PS 6 Lisäksi valtuustoa on informoitu mm. Tervakosken Paunilan ja Huunan asemakaavan muutoksesta, asiallisesta käyttäytymisestä sosiaalisessa mediassa ja siitä missä menee laillisuuden raja nettikirjoittelussa, Janakkalan ja Hattulan perusterveydenhuollon yhteistoimintasopimuksen päivittämisestä, kuntarakenneselvityksestä, työllisyyden kokonaisselvityksestä, vesihuollon kehittämissuunnitelmasta, Työn Paikka hankkeesta, Toffelakoti -hankkeesta, Itä-Janakkalan koulujen yhdistämisestä ja Löyttymäen koulun lakkauttamisesta, kunnan taloudellisesta tilanteesta ja odotuksista talouden tasapainottamisohjelmalle ja kouluverkkoselvityksestä Valtuusto piti syyskuussa valtuustoseminaarin. Seminaarissa käsiteltiin talouden tasopainottamisohjelmaa ja tulevan talousarviovuoden valmisteluun kohdentuvia vaikutustekijöitä. Kunnanhallitus Kunnanhallitus koostuu 9 jäsenestä. Kunnanhallituksen puheenjohtajana on toiminut Kalevi Ilmarinen (SDP.), 1. varapuheenjohtajana Osmo Tokeensuu (Kesk.) ja 2. varapuheenjohtajana Seppo Hauta-aho (PS). Kunnanhallituksen esittelijänä on toiminut kunnanjohtaja Anna-Mari Ahonen (virkavapaalla 1.4. 30.6. ja 1.8. 31.8.2013, vuosilomalla 1. 31.7.2013, irtisanoutunut 1.9.2013), vs. kunnanjohtaja Pekka Harju (1.4. 30.6.2013 ja 1. 31.8.2013), vt. kunnanjohtaja Matti Korkala 1. 2.9.2014 ja vt. kunnanjohtaja Katja Pesonen 3.9. 31.12.2013 Kunnanhallitus on pitänyt 28 kokousta, joissa käsiteltiin 278 asiaa. Kunnanhallituksen poliittiset voimasuhteet 31.12.2013 olivat seuraavat: SDP 3 Kesk. 2 PS 1 Kok. 1 Vas. 1 KD 1 9
Kunnan toiminta Kunnan toiminta jakautuu kolmeen toimialaan: perusturva, sivistystoimi sekä tekniikka ja ympäristö. Konsernipalvelut tukevat koko kunnan tasolla kunnan organisaation toimintaa kunnanjohtajan rinnalla. Kunnan johtoryhmän kokoonpano 31.12.2013 Anna-Mari Ahonen kunnanjohtaja (1.1.-31.3.2013 ja 1.-31.7.2013) Pekka Harju vs. kunnanjohtaja (1.4. 30.6.2013 ja 1. 31.8.2013) Matti Korkala hallintojohtaja, vt. kunnanjohtaja (1. 2.9.2014) Katja Pesonen vs. talousjohtaja, vt. kunnanjohtaja (3.9. - 31.12.2013) Merja Ylipaavalniemi henkilöstöjohtaja Leena Joutsenniemi viestintäpäällikkö Matti Valtonen perusturvajohtaja Juha Prittinen teknisen toimen ja maankäytön johtaja Jouni Wilpola sivistystoimen johtaja Leena Toivonen henkilöstön edustaja 10
Janakkalan kunnan hallinto-organisaatio Kunnanjohtaja Pekka Harju Vt. Katja Pesonen Konsernipalvelut Perusturva Perusturvajohtaja Matti Valtonen Sivistystoimi Sivistystoimenjohtaja Jouni Wilpola Tekniikka ja ympäristö Tekninen Teknisen toimen johtaja ja maankäytön johtaja Anna-Mari Ahonen Juha Prittinen Janakkalan Vesi Toimitusjohtaja Seppo Ari Kaunisto Palmanto Hallintopalvelut Hallintojohtaja Liisa Matti Puranen Korkala Talouspalvelut Talousjohtaja Jenni Jokela Henkilöstöpalvelut Henkilöstöpäällikkö Henkilöstöjohtaja Vs. Merja Merja Ylipaavalniemi Elinkeinotoiminta Viestintä ja markkinointi Ja viestintä Viestintäpäällikkö Leena Johanna Joutsenniemi Rosnell-Varjo 11
Janakkalan kunnan luottamushenkilöorganisaatio Janakkalan kunnan luottamushenkilöorganisaatio muuttui 1.1.2013. 12
1.2.3 Yleinen ja oman alueen taloudellinen kehitys 1.2.3.1. Yleinen taloudellinen kehitys Valtionvarainministeriön 19.12.2013 julkaiseman suhdannekatsauksen (2/2013) mukaan maailman talouden kasvu on hitaasti palautumassa, nyt teollisuusmaiden vetämänä. Elpymisestä vastaavat lähinnä Yhdysvallat ja Iso Britannia, joiden yksityiset sektorit ovat pääsemässä finanssikriisin pitkästä varjosta. Suhdanteita kohentaa teollisuusmaiden erittäin löysä rahapolitiikka sekä aiempaa kevyempi finanssipolitiikan sopeuttaminen. Toisaalta monissa teollisuusmaissa yksityinen kulutus ja varsinkin investoinnit edelleen matelevat tai jopa supistuvat. Sen sijaan monissa kehittyvissä talouksissa kasvu on ennustehorisontilla merkittävästi totuttua hitaampaa. Suomen talouden kohdalla tilanne taas näyttää synkältä. Bruttokansantuote ei ole supistunut kevään 2013 jälkeen, mutta kasvuun ei ole päästy kiinni. Sen seurauksena talous supistui -1,2 % ja kuluvana vuonna päästään vain maltilliseen 0,8 prosentin kasvuun. (Valtionvarainministeriön suhdannekatsaus 2/2013) Vuoden 2014 inflaatioksi ennustetaan noin 1,5 %. Kotimaisen kysynnän ennakoidaan jäävän vaisuksi mm. heikon työllisyystilanteen ja historiaan verraten erittäin maltillisten palkankorotusten myötä. Vuoden 2014 alussa useita välillisiä veroja kiristetään jälleen. Liikenteen polttoaineiden ja kuluttajien käyttämän sähkön energiaverotusta kiristetään, alkoholi- ja tupakkaveroa kiristetään sekä sokerillisten virvoitusjuomien vero nousee. Yhteensä näiden valtion toimenpiteiden arvioidaan vaikuttavan noin puolen prosenttiyksikön verran koko vuoden keskimääräisestä inflaatiosta. (Valtionvarainministeriön suhdannekatsaus 2/2013) Suomen kasvunäkymät ovat aiempaa vaimeammat, minkä vuoksi työllisyys heikkenee vielä hieman ja työttömyysaste kohoaa 8,4 %:iin. Työllisyyden kasvunäkymät ovat vaimeat myös siksi, että työmarkkinoiden yhteensopivuusongelmat heikentävät talouskasvun työllistävyyttä. Kun talouskasvun ennustetaan tulevina vuosina olevan pitkälti ulkomaankaupan varassa kotimaisen kysynnän pysyessä vaimeana, on todennäköistä, että talouden palveluvaltaistuminen hidastuu eikä kasvu senkään vuoksi ole kovin työllistävää. Huolestuttava piirre valtiovarainministeriön suhdannekatsauksen 2/2013 mukaan työmarkkinoilla on, että työllisyysaste (15 64 v.) on vielä vuoden 2009 laskun jälkeenkin Suomessa supistunut. Ikäryhmittäinen tarkastelu osoittaa, että työllisyysaste on laskenut selvästi työuran keskivaiheessa olevilla (25 54 v.), samalla kun nuorten ja erityisesti ikääntyvien työllisyysaste on kohonnut. Sekä lyhyet että pitkät korot pysyvät koko ennustejakson 2013 2015 ajan euroalueella kriisimaita lukuun ottamatta poikkeuksellisen matalina. Euroopan keskuspankin rahapoliittiset operaatiot ovat rauhoittaneet tilannetta ja luoneet omalta osaltaan edellytyksiä tilanteen stabiloimiseksi. Yksin rahapolitiikalla ei kuitenkaan voida kestävää reaalitalouden kasvua käynnistää. Kestävään kasvuun tarvitaan yksityisen sektorin suotuisaa kehitystä ja siten omalta osaltaan talouspolitiikkaa joka edesauttaa tuotannontekijöiden saamista tehokkaaseen käyttöön ilman kitkatekijöitä kilpailukykyisellä hinnalla. (Valtionvarainministeriön suhdannekatsaus 2/2013) Paikallishallinto pysyi selvästi alijäämäisenä. Vuonna 2014 rahoitusasemaa kohentaa kuntien veroprosenttien korotukset ja kustannustason nousun hidastuminen. Veropohjien kehitys on kuitenkin heikkoa, ja valtion toimenpiteet hidastavat valtionosuuksien kasvua. Paikallishallinnon alijäämäksi arvioidaan 1,7 mrd. euroa, mikä on 0,8 % suhteessa kokonaistuotantoon. Kuntatalouden lainakanta kasvaa edelleen. (Valtionvarainministeriön suhdannekatsaus 2/2013) 13
1.2.3.2. Oman alueen taloudellinen kehitys Asukasmäärän kehitys Tilastokeskuksen ennakkotietojen perusteella Janakkalan kunnan asukasmäärä on vähentynyt vuoden 2013 aikana -78 henkilöä ollen vuoden 2013 lopussa 16 843. Väestönmuutosten ennakkotiedot tapahtumakuukauden mukaan Kanta-Hämeessä kunnittain v. 2013 Tammi-joulukuu Tammi-joulukuu Kuntien välinen Elävänä syntyneet Syntyneiden Kuolleet enemmyys tulomuutto Nettomaaha lähtömuutto nettomuutto Maahanmuutto Maastamuutto nmuutto Väestönlisäys Ennakkoväkiluku..Janakkala 140 164-24 762 854-92 44 6 38-78 16843 Kanta-Häme 1723 1966-243 8845 9081-236 703 183 520 41 175513 Lähde: Tilastokeskus, Väestönmuutostilasto Kuukausittain tarkasteltuna, väestönkasvua tapahtui eniten toukokuussa, jolloin väestön määrä lisääntyi 34 henkilöllä. Väki väheni edellisiin vuosiin verrattuna eniten maaliskuussa, mutta myös heinä - lokakuussa väestö väheni keskimäärin 22 henkilöä/kk. Tämä on poikkeuksellisen paljon verrattuna edellisiin vuosiin. Janakkala, väestönmuutos kuukausittain 2009 2010 2011 2012 2013 tammi 47 24 14 1-14 helmi 15-7 -9 8 12 maalis 22 2-1 30-40 huhti 42 8 27-10 7 touko 28 31 35 4 34 kesä 19 21-20 -12 2 heinä 59 16 20 14-22 elo 0 5 5-54 -24 syys -17-20 -15-5 -20 loka 1 9 6 9-23 marras 14 3 23 27-1 joulu -23 7-13 27 11 Yht. 207 99 72 39 Lähde: Hämeen Liitto (Tilastokeskus) -78 Asukasta 17500 17000 16500 16000 15500 Väestönkehitys v. 2000-2013 15419 15401 15483 15517 1566115871 16892 16960 16921 16843 16405 1658916795 16115 15000 14500 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 * Lähde: Hämeen Liitto (Tilastokeskus) 14
Kunnan asukasluku pysyi melko vakaana vuoteen 2003 saakka. Tämän jälkeen asukasluku kasvoi kiihtyvällä vauhdilla vuoteen 2009 asti. Vauhtia kuvaa vuotuinen väestönkasvu, joka on ollut vuosina 2004 2009 Janakkalassa 0,9 1,8 % välillä. Vuosina 2010 2011 asukasluvun kasvu hidastui huomattavasti ja vuonna 2012 asukasluku kääntyi laskuun. Vuoden 2013 suunnitteluoletuksena käytettiin 0,7 %:n väestönkasvua. Arvio ei toteutunut, sillä vuoden 2013 asukasluku laski -78 henkilöllä ja väestön kasvu päätyi negatiiviseksi ollen -0,5 %. Työllisyys Hämeessä ja erityisesti Päijät-Hämeessä teollisten työpaikkojen suuri määrä vähenee jatkuvasti. Teollisuuden työpaikkojen menetys ja niiden vaikea korvaaminen näkyy Hämeen ELY-keskuksen joulukuun korkeissa työttömyysluvuissa. Kanta-Hämeen ja Päijät-Hämeen maakuntien Hämeen työ- ja elinkeinotoimistossa oli joulukuun lopussa 24 171 työtöntä työnhakijaa, mikä on 3 115 enemmän (14,8 %) kuin vuosi sitten ja marraskuusta työttömien määrä kasvoi 2 344:llä (10,7 %). Koko maassa työttömien työnhakijoiden määrä oli joulukuun lopussa 329 899 kasvaen edellisen vuoden joulukuusta 47 725:llä (16,9 %). Joulukuun työttömyysaste oli Hämeen ELY-keskuksen alueella 13,5 % ja koko maassa 12,6 %. (Hämeen ELY-keskuksen työllisyyskatsaus joulukuu 2013) 13,0 12,0 Työttömyysaste 2013 11,0 10,0 9,0 8,0 7,0 tammi 2013 helmi 2013 maalis 2013 huhti 2013 touko 2013 kesä 2013 heinä 2013 elo 2013 syys 2013 loka 2013 marras 2013 Janakkala 8,6 8,4 8,4 7,9 7,5 8,3 8,8 8,1 8,1 8,7 8,8 9,8 joulu 2013 Kanta-Häme 10,4 10,2 10,1 9,6 9,3 10,4 11,1 10,0 9,8 9,9 10,3 11,7 Koko maa 11,2 11,1 11,0 10,7 10,3 11,6 12,2 11,1 10,9 11,1 11,3 12,6 Lähde: Hämeen Liitto (Tilastokeskus) Työllisyys kehittyi vuoden 2013 aikana Janakkalassa paremmin kuin Kanta-Hämeessä ja koko maassa keskimäärin. Janakkalassa kehitystrendi on ollut samansuuntainen koko vuoden aikana, mutta työttömyysaste on säännönmukaisesti keskimäärin n. 1,8 %:a alhaisemmalla tasolla kuin Kanta-Hämeessä. Koko maan työttömyysasteen kehittymiseen nähden Janakkalan kunnan kehitys on n. 2,8 %:a alhaisemmalla tasolla. Janakkalan vuoden 2013 keskimääräinen työttömyysaste oli n. 8,2 %. 15
Pitkäaikaistyöttömät Janakkalassa 2013 180 178 H e n k i l ö ä 175 170 165 160 159 161 162 162 167 174 l k m 155 150 154 149 148 156 149 145 tammi helmi maalis huhti touko kesä heinä elo syys loka marras joulu Ylivuoden työttömänä olleet Lähde: Hämeen Liitto (Tilastokeskus) Janakkalassa pitkäaikaistyöttömiä (l. yli vuoden työttömänä olleita) oli vuoden 2013 joulukuussa 178 henkilöä, joka on 12 henkilöä ja 7 % enemmän kuin vuoden 2012 joulukuussa. Kanta-Hämeessä yli vuoden työttömänä olleiden määrä kasvoi 21 %. 850 Janakkalan työttömien lkm 2013 ml. lomautetut 800 794 H e n k i l ö ä 750 700 650 692 679 679 643 675 713 656 655 702 710 600 604 550 tammi helmi maalis huhti touko kesä heinä elo syys loka marras joulu Lähde: Hämeen Liitto (Tilastokeskus) 16
110 Alle 25-vuotiaat työttömät työnhakijat 2013, ml. lomautetut 100 102 90 80 70 88 92 84 66 73 86 83 85 76 80 60 50 56 tammi helmi maalis huhti touko kesä heinä elo syys loka marras joulu Lähde: Hämeen Liitto (Tilastokeskus) Janakkalan työttömien lukumäärä on kasvanut tammi-joulukuussa 102 henkilöllä, mikä on 14,7 %. Kanta-Hämeen työttömien työnhakijoiden määrä on kasvanut vuoden aikana n. 17 %. Kasvava suuntaus on nähtävissä myös alle 25-vuotiaissa työttömien työnhakijoiden määrässä. Janakkalassa muutos vuoteen 2012 verrattuna on + 42 %. Kanta-Hämeen maakunnassa muutos oli + 34 %. Kausittaista työttömyyden määrää selittää pääsääntöisesti kausityöt sekä kouluista valmistumiset. Tilapäistyövoiman tarve kasvaa erityisesti keväällä kesälomasijaisia palkatessa eripituisiksi jaksoiksi sekä syksyllä syyskuussa, kun sijoitutaan oppilaitoksiin. Tämä on nähtävissä Janakkalan työttömien lukumäärän ja alle 25-vuotiaiden työttömien työnhakijoiden lukumäärän samansuuntaisessa kehityksessä vuoden aikana. Työllisyyden hoitoon on kiinnitetty kunnan päätöksentekoelimissä huomiota ja työllisyyden parantamiseksi on perustettu selvitysryhmä miettimään työllisyyden tehokasta hoitamista. Selvityksen perusteella tehdään suunnitelma kunnan työllistämistoimenpiteiden mahdollisista rakenteellisista ja/toiminnallisista muutoksista Tavoitteena on, että kunnan työllistämistoimenpiteet muodostavat yhtenäisen vaikuttavuudeltaan tehokkaan kokonaisuuden. Elinkeinotoiminta ja asuntotuotanto Janakkalan kunnan hyväksytyn elinkeino-ohjelman mukaisesti kunnan elinkeinopalvelut keskitetään Janakkalan Teollisuusalueet Oy:lle. JTA Oy järjestää kunnalle yritysasiamiespalvelut. Yritysasiamies huolehtii mm. yhteydenpidosta nykyisiin yrityksiin, yrittäjäjärjestöihin ja muihin sidosryhmiin sekä edistää uusien yritysten syntymistä yhteistyössä Hämeen Uusyrityskeskuksen kanssa. 17
Vuonna 2013 käynnistyi kunnanhallituksen alaisen konsernijaoston toiminta. Konsernijaosto on valmisteleva ja tulevaisuutta linjaava sekä kuntakonsernin kokonaisuutta ohjaava toimielin. Konsernijaoston tehtävänä on mm. seurata elinkeinotoiminnan kehittämistä ja toimia yhteistyöelimenä nopean päätöksenteon varmistamiseksi ja kunnan elinkeinotoiminnan koordinoimiseksi. Janakkala 2009 2010 2011 2012 2013 Uusien yritysten määrä, kpl 36 90 68 75 71 Toimintansa lopettaneita yrityksiä, kpl 44 35 44 27 36 Netto, kpl -8 55 24 48 Lähde: JTA Oy 35 Lähde: JTA Oy Janakkala 2009 2010 2011 2012 2013 Myydyt yritystontit, kpl 1 4 4 3 1 Myydyt yritystontit, ha 0,8 2,6 17,4 2,1 0,7 Lähde: JTA Oy Asuntotuotanto on pitkään ollut hiljaista ja Janakkalan asuntotuotanto onkin perustunut yksityiseen omakotitalorakentamiseen. Vuonna 2013 haettiin 33 rakennuslupaa omakotitalorakentamiselle ja vain 1 rivitalorakentamiselle. Viimeisin kerrostalorakentamiseen tarvittava lupa myönnettiin vuonna 2011. Talouden taantuma näkyy hyvin selvästi rakentamisen tahdissa. Asuntotuotanto Janakkalassa vuosina 2009 2013 Myönnetyt luvat, kpl 2013 2012 2011 2010 2009 Yhden asunnon talot 33 39 55 52 40 Kahden asunnon talot 2 0 2 1 2 Rivitalot 1 5 3 9 3 Kerrostalot 0 0 3 0 1 Vapaa-ajan asunnot 6 16 14 11 14 Lähde: Janakkalan rakennusvalvonta 18
60 50 40 30 20 10 0 2013 2012 2011 2010 2009 Yhden asunnon talot Rivitalot Vapaa-ajan asunnot Kahden asunnon talot Kerrostalot Lähde: Janakkalan rakennusvalvonta 1.2.4. Olennaiset muutokset kunnan toiminnassa ja taloudessa 1.2.4.1. Valtionosuusleikkaukset ja veropohjan muutokset Vuonna 2012 toteutettiin valtionosuuspohjaan 631 miljoonan euron leikkaus. Valtionosuuksia leikattiin edelleen hallituksen tekemän päätöksen mukaisesti 125 milj. euroa. Tämä edellä mainittu lisäleikkaus kohdistui kunnan peruspalvelujen valtionosuusrahoitukseen ja toteutettiin valtionosuusprosenttia alentamalla. Leikkaus alensi kunnan peruspalvelujen valtionosuusprosenttia 0,51 prosenttiyksiköllä 31,42 prosentista 30,91 prosenttiin. Valtionosuusprosentin alentaminen pienensi valtionosuutta ja samalla kasvatti kunnan omarahoitusosuutta. Kunnan omarahoitusosuuden kasvu oli noin 23 euroa asukasta kohden. Valtionosuuteen tehtävän leikkauksen vaikutus oli kaikissa kunnissa asukasta kohden yhtä suuri. Janakkalan osalta tämä tarkoitti omarahoitusosuuden kasvua noin 390 000. Ns. vanhuspalvelulaki, joka tuli voimaan 1.7.2013 huomioitiin kunnan peruspalvelujen valtionosuuden perusteena käytettävissä sosiaalihuollon perushinnoissa ja kunnan peruspalvelujen valtionosuusprosentissa. Kuntien tehtävien laajentumisen myötä valtionosuusprosentti nousi 0,05 prosenttiyksiköllä. Mutta vastaavasti opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain mukaiset valtionosuuksien indeksikorotukset jäädytettiin vuoden 2013 osalta. Vuoden 2013 valtionosuusrahoitukseen kohdistuvan 125 milj. euron lisäleikkauksen ja kuntien tehtävien laajuuden muutoksen myötä valtionosuusprosentti muuttui siis -0,46 prosenttiyksikköä 31,42 prosentista 30,96 prosenttiin. Valtionosuusleikkausten lisäksi hallitus teki vuotta 2013 koskevia veroperustemuutoksia siten, että kunnallisveron tuotto aleni noin 12 milj. euroa. Veroperusteiden muutosten aiheuttamat menetykset kompensoitiin peruspalvelujen valtionosuuteen tehtävänä vastaavansuuruisena lisäyksenä. Toimintatapa on kuitenkin ongelmallinen, sillä aiemmin itsehallinnon alaan kuuluneet tulot siirtyvät poliittiseen päätöksentekoon ja edelleen leikkausten kohteeksi. 19
1.2.4.2. Vuonna 2013 valtion taholta kunnalle on määrätty mm. seuraavat uudet lakisääteiset tehtävät: Tekniikka ja ympäristö toimiala Maankäyttö- ja rakennuslain 83.4 : Maanteiden liikennealueita voidaan osoittaa valta-, kanta- ja seututeitä varten sekä niitä yhdistäviä ja niiden jatkeena olevia teitä varten, jotka palvelevat pääasiallisesti muuta kuin paikallista liikennettä. Maantiehen kuuluvalle kevyen liikenteen väylälle voidaan osoittaa muusta liikennealueesta erillinen liikennealue, jos se on paikallisista olosuhteista johtuen perusteltua. (30.12.2008/1129) Edellä mainittuun 83.4 :än liittyen Uudenmaan Ely -keskus on syksyllä 2013 päivittänyt kartan LT - kelpoisista teistä. Väylät joita ei kartalla ole, siirtyvät asemakaavoituksen edetessä kunnan kaduksi, jolloin valtiolta siirtyy tehtäviä, vastuita ja kustannuksia kunnalle. Rahoitusta ei kuitenkaan tässä yhteydessä siirry valtiolta kunnalle. Varsinainen siirtäminen tapahtuu kadunpitopäätöksen kautta, mutta tästä prosessista ei Elyltä ole tullut vielä linjausta tai ohjeita. Kuluja ei siis vielä tästä uudesta linjauksesta ole syntynyt, mutta periaatteellinen päätös asiasta on tehty ja tuotu kunnan tietoon. Käytännössä kunta on kuitenkin vastannut valtion hallinnassa olevien maanteiden yhteyteen rakennettavien kevyen liikenteen väylien suunnittelu- ja rakentamiskustannuksista esimerkiksi Leppäkoskella. Perusturvan toimiala Vanhustyö Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta ja iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista astui voimaan 1.7.2013. Lain tueksi tuli voimaan myös sosiaali- ja terveysministeriön ja Kuntaliiton uusi laatusuositus hyvän ikääntymisen turvaamiseksi ja palvelujen parantamiseksi. Laki edellyttää ikääntyneeseen 20