Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 1 / 74. Paikka Kaupunkisuunnittelulautakunnan kokoushuone, Kirkkojärventie 6 B, Espoon keskus

Espoon kaupunki Pöytäkirja Kaupunkisuunnittelulautakunta 02.11.2016 Sivu 1 / 74 Kokoustiedot Aika 02.11.2016 keskiviikko klo 18:15-20:45 Paikka Kaupunkisuunnittelulautakunnan kokoushuone, Kirkkojärventie 6 B, Espoon keskus Saapuvilla olleet jäsenet Markku Markkula, puheenjohtaja Stefan Ahlman Suvi Karhu Pirjo Kemppi-Virtanen Harriet Klar-Kristola Helena Haapsaari Jukka Lahti Kai Lintunen Kirsi Louhelainen Risto Nevanlinna Kimmo Oila Ulla Palomäki Paula Pöntynen Seppo Salo Johanna Tikanmäki Muut saapuvilla olleet Torsti Hokkanen Markku Antinoja Ossi Keränen Mauri Hämäläinen Essi Leino Tiina Elo Yusef Abu Madi Marita Forsberg kaupunkisuunnittelujohtaja liikennesuunnittelupäällikkö asemakaavapäällikkö lakimies vs. yleiskaavapäällikkö kaupunginhallituksen edustaja nuorisovaltuuston edustaja palvelupäällikkö, sihteeri

Espoon kaupunki Pöytäkirja Kaupunkisuunnittelulautakunta 02.11.2016 Sivu 2 / 74 Allekirjoitukset Markku Markkula puheenjohtaja Marita Forsberg sihteeri Pöytäkirjan tarkastus Pöytäkirja tarkastettu ja hyväksytty: 7.11.2016 Risto Nevanlinna Pöytäkirjan nähtävänäolo 31.12.2015 julkipannun kuulutuksen mukaan on pöytäkirja ollut yleisesti nähtävänä 11.11.2016 teknisen ja ympäristötoimen asiakaspalvelussa osoitteessa Virastopiha 2 C, 1. krs, Espoon keskus.

Espoon kaupunki Pöytäkirja Kaupunkisuunnittelulautakunta 02.11.2016 Sivu 3 / 74 Käsitellyt asiat Pykälä Liitteet Otsikko Sivu 183 Kokouksen laillisuuden ja päätösvaltaisuuden toteaminen 4 184 Pöytäkirjan tarkastajan valitseminen 5 185 1-3 Kaitaa - Iivisniemi osayleiskaavaehdotuksen 6 hyväksyminen nähtäville (MRA 19 ), alue 840300, (Khasia), pöydälle 18.10.2016 186 4 Vastauksen antaminen asemakaavan 27 muutoshakemukseen koskien korttelin 21166 tontin 6 laajentamista Tuurinmäen lähivirkistysalueelle, 21. kaupunginosa Henttaa, (kielteinen päätös), pöydälle 18.10.2016 187 5-6 Espoonlahden keskus II, Mårtensbro, ehdotus 34 kaupunginhallitukselle asemakaavan muutokseksi, alue 410702, 34. kaupunginosa Espoonlahti (Kh-Kv-asia) 188 7-8 Piispankylä, ehdotus kaupunginhallitukselle asemakaavan 45 muutokseksi, alue 321913, 22. kaupunginosa Olari (Khasia) 189 9-10 Tuomarila I, asemakaavan muutoksen hyväksyminen, alue 52 611113, 40. kaupunginosa Espoon keskus 190 11-12 Saunalahdenportti, asemakaavan muutosehdotuksen hyväksyminen, alue 421105, 42. kaupunginosa Saunalahti, palautettu 17.8.2016 60

Espoon kaupunki Pöytäkirja 183 Kaupunkisuunnittelulautakunta 02.11.2016 Sivu 4 / 74 183 Kokouksen laillisuuden ja päätösvaltaisuuden toteaminen Päätös Selostus Puheenjohtaja totesi kokouksen laillisesti koolle kutsutuksi ja päätösvaltaiseksi. Kaupunkisuunnittelulautakunta oli kutsuttu koolle kaupunkisuunnittelulautakunnan puheenjohtajan allekirjoittamalla 26.10.2016 päivätyllä kaupunkisuunnittelulautakunnan jäsenille, kaupunginhallituksen edustajalle sekä nuorisovaltuuston edustajalle toimitetulla kokouskutsulla.

Espoon kaupunki Pöytäkirja 184 Kaupunkisuunnittelulautakunta 02.11.2016 Sivu 5 / 74 184 Pöytäkirjan tarkastajan valitseminen Päätös Pöytäkirjan tarkastajaksi valittiin Risto Nevanlinna.

Espoon kaupunki Pöytäkirja 185 Kaupunkisuunnittelulautakunta 02.11.2016 Sivu 6 / 74 184/10.02.02/2015 Kaupunkisuunnittelulautakunta 98 10.6.2015 Kaupunkisuunnittelulautakunta 168 5.10.2016 Kaupunkisuunnittelulautakunta 176 18.10.2016 185 Kaitaa - Iivisniemi osayleiskaavaehdotuksen hyväksyminen nähtäville (MRA 19 ), alue 840300, (Kh-asia), pöydälle 18.10.2016 Valmistelijat / lisätiedot: Anu Ylitalo, puh. 043 825 4410 Salla Karvinen, puh. 046 877 3001 etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Kaupunkisuunnittelujohtaja Torsti Hokkanen 1 yhtyy vastineisiin, jotka ilmenevät asian liitteistä. Lausunnot ja mielipiteet on annettu Kaitaa - Iivisniemi osayleiskaavaluonnoksesta, alue 840300, 2 ehdottaa kaupunginhallitukselle, että kaupunginhallitus hyväksyy MRA 19 :n mukaisesti nähtäville 26.9.2016 päivätyn Kaitaa - Iivisniemi osayleiskaavaehdotuksen, piirustusnumero 6911, 3 pyytää osayleiskaavaehdotuksesta tarvittavat lausunnot, 4 lautakunta järjestää osayleiskaavaehdotuksesta tiedotus- ja keskustelutilaisuuden ja valitsee sen puheenjohtajaksi. Käsittely Keskustelun kuluessa puheenjohtaja Markkula ehdotti jäsen Jukka Lahden ja jäsen Ulla Palomäen kannattamana, että: Kaupunkisuunnittelulautakunta päättää, että esittelijän ehdotusta muutetaan seuraavasti: - Kaitamäkeen merkitty A1-alue muutetaan A2-alueeksi, jolloin Kaitamäki on yleiskaavatasolla yhtenäinen A2-alue (katualuemerkintä A2-alueen sisältä poistetaan); - Hannusjärven itärannalle sijoitettu jalankulku- ja pyöräilyreitti poistetaan ja se sijoitetaan osaksi Hannusrannan katualuetta, jota tarvetta vastaavasti levennetään; - Hannusjärven itärantaan merkitään yleinen viheralue sen leveyttä kaventaen noin puoleen esittelijän ehdotuksesta siten, että kävely

Espoon kaupunki Pöytäkirja 185 Kaupunkisuunnittelulautakunta 02.11.2016 Sivu 7 / 74 pitkospuupolkuna on mahdollista (ulkoilureitti karttaliitteen mukaisesti). Yksityiskohtaisemmin tämä ratkaistaan asemakaavassa. - Hannusjärven etelärantaan merkitään järven luonnonmukaisena säilyttämistä korostaen kaavamerkintä v, joka määräystekstinä kuuluu seuraavasti: Rakentamattomana säilytettävä alueen osa, joka on hoidettava niin ettei maisemakuva olennaisesti muutu. Alueella olevat asuin- ja lomarakennukset voidaan säilyttää. - Hannusjärven eteläpuolella oleva A2 merkintä muutetaan tiivistyväksi asuntoalueeksi A3. Lisäksi kaupunkisuunnittelulautakunta päättää, että: a) Hannusjärven etelä- ja itäpuolella olevien A3- ja A2-alueiden täydennys- ja uudisrakentamistavoitteet arvioidaan aikanaan vasta asemakaavoituksessa maanomistajayhteistyön tuloksena; b) esillä olleista huolenaiheista Hannusmetsän rakentamisaluetta on pienennetty verrattuna luonnosvaiheeseen ja sen kaavamääräystä on täydennetty seuraavalla: Asuinalueiden piha- ja viheralueilla tulee säilyttää metsäluontoa ja kallioita osana kaupunkikuvaa. Jäsen Risto Nevanlinna ehdotti varapuheenjohtaja Kirsi Louhelaisen kannattamana, että: Muutetaan osayleiskaavaesitystä siten, että Kaitaantien pohjoispuolisen A1-alueen rajausta muutetaan enemmän Hannusmetsää säästäväksi. Tämä tapahtuu niin, että V-alueen rajausta siirretään itään päin kulkemaan luoteis-kaakkoissuunnassa linjassa A2-alueen itäreunan kanssa. Jäsen Paula Pöntynen ehdotti, että: Tontinomistajien tasapuolisen kohtelun vuoksi ehdotan, että Hannusjärven itärannan viheralueelle tulee saman sisältöinen pieni v merkintä kuin etelärannalle. Julistettuaan keskustelun päättyneeksi, puheenjohtaja Markkulan Markkula tiedusteli, voidaanko puheenjohtajan tekemät ehdotukset yksimielisesti hyväksyä. Koska ehdotusta ei vastustettu, totesi puheenjohtaja Markku Markkula kaupunkisuunnittelulautakunnan hyväksyneen ne yksimielisesti. Tämän jälkeen puheenjohtaja Markku Markkula totesi, että jäsen Risto Nevanlinnan tekemästä ehdotuksesta on äänestettävä, koska sitä on myös vastustettu. Hyväksyttiin puheenjohtajan ehdotus, että ne, jotka kannattavat puheenjohtaja Markku Markkulan ehdotuksen mukaisesti muutettua ehdotusta äänestävät JAA ja ne, jotka kannattavat jäsen Risto Nevanlinnan siihen ehdottamaa muutosehdotusta äänestävät EI. Nimenhuutoäänestyksessä puheenjohtaja Markku Markkulan ehdotuksen puolesta (JAA) äänestivät jäsen Suvi Karhu, jäsen Jukka Lahti, varajäsen Helena Haapsaari, varajäsen Johanna Tikanmäki, jäsen Stefan Ahlman,

Espoon kaupunki Pöytäkirja 185 Kaupunkisuunnittelulautakunta 02.11.2016 Sivu 8 / 74 jäsen Ulla Palomäki, jäsen Kimmo Oila, jäsen Pirjo Kemppi-Virtanen, jäsen Kai Lintunen ja puheenjohtaja Markku Markkula eli yhteensä kymmenen (10) jäsentä. Jäsen Risto Nevanlinnan ehdotuksen puolesta (EI) äänestivät jäsen Paula Pöntynen, jäsen Risto Nevanlinna ja varapuheenjohtaja Kirsi Louhelainen eli yhteensä kolme (3) jäsentä. Puheenjohtaja totesi kaupunkisuunnittelulautakunnan kymmenellä äänellä kolmea (10/3) vastaan hylänneen jäsen Risto Nevanlinnan ehdotuksen. Jäsen Paula Pöntynen ehdotus raukesi kannattamattomana. Puheenjohtaja Markku Markkula tiedusteli voidaanko jäsen Jukka Lahti yksimielisesti valita osayleiskaavasta järjestettävän tiedotus- ja keskustelutilaisuuden puheenjohtajaksi. Koska ehdotusta ei vastustettu, puheenjohtaja totesi kaupunkisuunnittelulautakunnan hyväksyneen sen yksimielisesti. Paula Pöntynen ilmoitti jättävänsä eriävän mielipiteen. Muutokset on huomioitu pöytäkirjassa ja sen liitteissä. Päätös 1 päättää, että esittelijän ehdotusta muutetaan seuraavasti: - Kaitamäkeen merkitty A1-alue muutetaan A2-alueeksi, jolloin Kaitamäki on yleiskaavatasolla yhtenäinen A2-alue (katualuemerkintä A2-alueen sisältä poistetaan); - Hannusjärven itärannalle sijoitettu jalankulku- ja pyöräilyreitti poistetaan ja se sijoitetaan osaksi Hannusrannan katualuetta, jota tarvetta vastaavasti levennetään; - Hannusjärven itärantaan merkitään yleinen viheralue sen leveyttä kaventaen noin puoleen esittelijän ehdotuksesta siten, että kävely pitkospuupolkuna on mahdollista (ulkoilureitti karttaliitteen mukaisesti). Yksityiskohtaisemmin tämä ratkaistaan asemakaavassa. - Hannusjärven etelärantaan merkitään järven luonnonmukaisena säilyttämistä korostaen kaavamerkintä v, joka määräystekstinä kuuluu seuraavasti: Rakentamattomana säilytettävä alueen osa, joka on hoidettava niin ettei maisemakuva olennaisesti muutu. Alueella olevat asuin- ja lomarakennukset voidaan säilyttää. - Hannusjärven eteläpuolella oleva A2 merkintä muutetaan tiivistyväksi asuntoalueeksi A3. 2 päättää, että: a) Hannusjärven etelä- ja itäpuolella olevien A3- ja A2-alueiden täydennys- ja uudisrakentamistavoitteet arvioidaan aikanaan vasta asemakaavoituksessa maanomistajayhteistyön tuloksena;

Espoon kaupunki Pöytäkirja 185 Kaupunkisuunnittelulautakunta 02.11.2016 Sivu 9 / 74 b) esillä olleista huolenaiheista Hannusmetsän rakentamisaluetta on pienennetty verrattuna luonnosvaiheeseen ja sen kaavamääräystä on täydennetty seuraavalla: Asuinalueiden piha- ja viheralueilla tulee säilyttää metsäluontoa ja kallioita osana kaupunkikuvaa. 3 yhtyy vastineisiin, jotka ilmenevät asian liitteistä. Lausunnot ja mielipiteet on annettu Kaitaa - Iivisniemi osayleiskaavaluonnoksesta, alue 840300, 4 ehdottaa kaupunginhallitukselle, että kaupunginhallitus hyväksyy MRA 19 :n mukaisesti nähtäville 26.9.2016 päivätyn Kaitaa - Iivisniemi osayleiskaavaehdotuksen, piirustusnumero 6911, 5 pyytää osayleiskaavaehdotuksesta tarvittavat lausunnot, 6 kaupunkisuunnittelulautakunta järjestää osayleiskaavaehdotuksesta tiedotus- ja keskustelutilaisuuden ja valitsi sen puheenjohtajaksi Jukka Lahden. Jäsen Paula Pöntynen ilmoitti eriävänä mielipiteenään seuraavaa: Hannusjärvi on Etelä-Espoon ainoa mantereella sijaitseva järvi. Toinen järvi sijaitsee Pentalan saaressa. Molemmat järvet ovat ainutlaatuisia ja niiden säilyttäminen luonnonmukaisina on tärkeää paikan historian ja omaleimaisuuden vuoksi. Hannusjärveen ei laske yhtään puroa eikä jokea, joten sen säilyminen edellyttää järveä ympäröivien valuma-alueiden säilymistä mahdollisimman luonnonmukaisina. Puheenjohtajan esityksestä lautakunta päätti Hannusjärven eteläralle v -merkinnän korostaen järven luonnonmukaisuuden ja maisemakuvan säilyttämistä. Tämä on erittäin tärkeä päätös tämän "erämaajärven" säilyttämiseksi. Ongelmana on, että vastaavaa merkintää ei tullut järven itärannalle. Hannusjärven rantatonttien omistajat sekä etelä- että itärannalla ovat 30-luvulla vuokranneet ja myöhemmin 1980-luvulla ostaneet tontit Espoon kaupungilta samanlaisilla sopimuksilla, joissa kaupunki on velvoittanut tontinomistajia hoitamaan rantavyöhykettä luonnontilaisena. Hannusjärven etelä- ja itärannan asukkaat ovat perustaneet Hannusjärven Suojelu - nimisen yhdistyksen, joka on vuosien hoitotoimenpiteillä merkittävästi kohentanut järven veden laatua. Tonttien omistajat ovat sopimuksensa mukaisesti pitäneet huolta rantamaiseman hoitamisesta ja säilymisestä 30-luvun huvila-asutuksen mukaisena. Espoon kaupungin ja Hannusjärven etelä- ja itärannan tonttien omistajien väliset sopimukset ovat edelleen voimassa. Näkemykseni mukaan sopimus velvoittaa myös Espoon kaupunkia kohtelemaan tonttien omistajia kaavoituksessa samanarvoisesti ja tasapuolisesti.

Espoon kaupunki Pöytäkirja 185 Kaupunkisuunnittelulautakunta 02.11.2016 Sivu 10 / 74 Edellä mainittujen seikkojen vuoksi myös Hannusjärven itärantaan tulisi merkitä järven luonnonmukaisena säilyttämistä korostaen kaavamerkintä v, joka määräystekstinä kuuluu seuraavasti: Rakentamattomana säilytettävä alueen osa, joka on hoidettava niin, ettei maisemakuva olennaisesti muutu. Alueella olevat asuin- ja lomarakennukset voidaan säilyttää. Liite Oheismateriaali Selostus 1 Kaitaa - Iivisniemi, mielipiteiden lyhennelmät ja vastineet, ei julkinen 2 Kaitaa - Iivisniemi, lausuntojen lyhennelmät ja vastineet 3 Kaitaa - Iivisniemi, mielipidekartta - Kaitaa - Iivisniemi, tapahtumaluettelo - Kaitaa - Iivisniemi, kaavakartta ja kaavamääräykset - Kaitaa - Iivisniemi, kaavaselostus - Kaitaa - Iivisniemi, kunnallistekninen tarkastelu - Kaitaa - Iivisniemi, liito-orava poikkeamispäätös - Kaitaa - Iivisniemi, mielipiteiden lyhennelmät ja vastineet, julkinen Osayleiskaava-alue on pinta-alaltaan noin 250 ha ja se sijaitsee Espoonlahden ja Matinkylän kaupunkikeskuksien välissä. Alue rajautuu pohjoisessa Länsiväylään, idässä Finnoon osayleiskaava-alueeseen, etelässä meren rantaan ja lännessä Hannusjärven pientaloalueeseen. Kaitaa - Iivisniemi osayleiskaava-alue on osa laajempaa Finnoo - Kaitaa visiota sekä tulevaa Länsimetron jatketta Matinkylästä länteen. Alueelle sijoittuu metrolinja ja -asema. Aluetta on tarkoitus kehittää kaupunkimaiseksi, yhdyskuntarakennetta eheyttäväksi ja joukkoliikenteeseen tukeutuvaksi asunto- ja työpaikkaalueeksi. Suunnitelma mahdollistaa toteutuessaan yhteensä noin 9 500 asukasta ja 1 100 työpaikkaa koko kaava-alueelle sekä metroaseman ja Iivisniemen ostoskeskuksen ympäristön kehittämisen tiiviiksi ja palvelutasoltaan monipuoliseksi paikalliskeskukseksi.

Espoon kaupunki Pöytäkirja 185 Kaupunkisuunnittelulautakunta 02.11.2016 Sivu 11 / 74 Suunnittelualueen likimääräinen sijainti Espoon opaskarttapohjalla: Lähtökohdat Kaitaa - Iivisniemi osayleiskaavan valmistelun ja alueen maankäytön tehostamistavoitteiden taustalla on länsimetron ja länsimetron jatkamiseen liittyvät sopimukset ja päätökset. Länsimetron jatkeen asemiin ja niiden tulevaan maankäyttöön liittyvä ensimmäinen päätös tehtiin, kun Espoon kaupunginvaltuusto päätti metron toteuttamisesta Matinkylään asti toukokuussa 2008 ja linjasi samalla, että Matinkylän ja Kivenlahden välisen metro-yhteyden suunnittelu on aloitettava niin, että metron rakentaminen tälle välille on mahdollista aloittaa heti Matinkylään ulottuvan osuuden valmistuttua. Osayleiskaavan maankäytön suunnitteluun on vaikuttanut myös valtion ja Helsingin seudun kuntien sopimus suurten infrahankkeiden tukemiseksi ja asumisen edistämiseksi. Espoon kaupunginvaltuusto hyväksyi ko. sopimuksen 29.9.2014. Sopimuksessa ehtona valtion metron jatkeen kustannuksiin osallistumiselle on Espoon sitoutuminen asuntotonttien kaavoituksen kasvattamiseen. Lisäksi asuntotonttien lisäys tulee sijoittaa joukkoliikenteen kannalta hyvin saavutettaville alueille ja erityisesti nykyisiin ja toteutumassa oleviin ratakäytäviin. Kaitaa - Iivisniemi osayleiskaava on todettu tarpeelliseksi, koska alueella tällä hetkellä voimassa olevan Espoon eteläosien yleiskaavan mitoitus tai tarkkuus ei vastaa tulevan Kaitaan metroaseman ympäristön maankäytön kehittämisen tavoitteisiin ja tarpeisiin.

Espoon kaupunki Pöytäkirja 185 Kaupunkisuunnittelulautakunta 02.11.2016 Sivu 12 / 74 Vireille tulo ja Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Vireille tulosta on kuulutettu kaupungin virallisissa ilmoituslehdissä, Länsiväylässä ja Hufvudstadsbladetissa 19.10.2011. Osayleiskaavasta on laadittu 19.10.2011 päivätty ja 30.5.2016 tarkistettu erillinen osallistumis- ja arviointisuunnitelma, joka on nähtävillä koko kaavaprosessin ajan kaavan internet -sivuilla. http://www.espoo.fi/fifi/asuminen_ja_ymparisto/kaavoitus/yleiskaava/virei lla_olevat_osayleiskaavat/kaitaaiivisniemi_osayleiskaava Alueen kuvaus Erityyppiset ajallisesti ja rakennustyypeiltään vaihtelevat pientaloalueet hallitsevat suurinta osaa Kaitaa - Iivisniemen kaupunkikuvaa. Vain Iivisniemen kerrostaloalue ja Hannuspellon teollisuusalue poikkeavat muusta rakennuskannasta alueella. Alueen keskus sijaitsee Kaitaantien eteläpuolella Iivisniemessä. Keskusta-alue on rakenteeltaan yhtenäinen 1960-luvulla rakennettu kerrostaloalue, joka sisältää pienen ostoskeskuksen. Kaitaantien pohjoispuolella sijaitsee Hannusjärvi ja sen pohjoispuolella rakentamaton yli 50 ha laajuinen metsäalue, Hannusmetsä. Kaava-alueella on noin 3 500 asukasta (vuonna 2016) ja 450 työpaikkaa (vuonna 2012). Alueella sijaitsee Kaitaan koulu ja lukio sekä Iivisniemen koulu. Alueen kaupalliset palvelut sijaitsevat Kaitaantien eteläpuolen ostoskeskuksessa. Alueella on laajat, monipuoliset virkistysalueet: Hannusmetsä, Kaitaanlaakso, merenranta rantaraitteineen ja Rullavuoren alue. Hannusjärven itä- ja etelärannat ovat rakennettuja pientaloalueita eivätkä siten yleisessä virkistyskäytössä. Myös pohjoisranta on suurelta osin yksityisessä omistuksessa. Kaava-alueen merkittävin virkistysreitti on merenrantaa seuraava Espoon rantaraitti. Kaava-alue sijoittuu Länsiväylän eritasoliittymien Espoonlahdensolmun ja Finnoonsolmun väliin. Osayleiskaava-alueen läpi kulkee alueellinen kokoojakatu Kaitaantie, joka toimii itä-länsisuuntaisena yhteytenä Finnoonsillan ja Soukanväylän välillä. Kaava-alueen sisäinen liikenne liittyy Kaitaantiehen paikallisten kokoojakatujen sekä tonttikatujen kautta. Alueen suurimmat maanomistajat ovat Espoon kaupunki ja Helsingin kaupunki. Rakennetut pientaloalueet ja Hannuksenpellon alueet ovat pääasiassa yksityisten omistuksessa. Espoon Asunnot Oy omistaa asuntoaluetta Hyljelahden ja Hyljemäen alueilla. Valtakunnalliset alueiden käyttötavoitteet Maankäyttö- ja rakennuslain mukaan valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet on otettava huomioon ja niiden toteuttamista on

Espoon kaupunki Pöytäkirja 185 Kaupunkisuunnittelulautakunta 02.11.2016 Sivu 13 / 74 edistettävä maakunnan suunnittelussa, kuntien kaavoituksessa ja valtion viranomaisten toiminnassa. Kaitaa - Iivisniemi -alueen kehittäminen metroon ja asemaan kytkeytyväksi paikalliskeskukseksi edistää valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden toteutumista nimenomaan liikenteellisten, asuntotuotannon, ilmastonmuutoksen ehkäisyn ja yhdyskuntarakenteen eheyttämisen tavoitteiden osalta. Kaavoitustilanne Osayleiskaavoitusta ohjaavat vahvistetut Uudenmaan maakuntakaava sekä Uudenmaan vaihemaakuntakaavat 1-3. Maakuntakaavoissa osayleiskaava-alue on kokonaisuudessaan taajamatoimintojen aluetta. Rannan suuntaisena kulkee viheryhteystarve -merkintä ja alueen läpi kulkee siirtoviemärilinja Suomenojalle. Osalla aluetta on tiivistettävä taajamatoimintojen alue -merkintä ja kaava-alueen läpi kulkee metrolinjaus liikennetunneli -merkinnällä. Lisäksi Villa Rulludd on merkitty maakuntakaavaan kulttuuriympäristön tai maiseman vaalimisen kannalta tärkeänä kohteena. Alueella on voimassa Espoon eteläosien yleiskaava. Yleiskaavassa alueelle on merkitty pääasiassa erityyppisiä asuntoalueita, työpaikkaalueita sekä virkistysalueita. Lisäksi alueelle on osoitettu raide asemineen osittain kahtena eri linjauksena merkinnällä sijainti ohjeellinen, yhteys sitova. Espoon eteläosien yleiskaavan mitoitus mahdollistaa alle 2 000 uutta asukasta eli yhteensä noin 5 500 asukasta koko osayleiskaavaalueelle. Pääosa suunnittelualueesta on asemakaavoitettu lukuun ottamatta Hannusmetsän aluetta Hannusjärven pohjoispuolella. Rakennetut alueet on kaavoitettu väljähköiksi pientaloalueiksi tonttitehokkuuksien vaihdellessa 0,1 ja 0,3 välillä. Ainoastaan Iivisniemen keskustan alue on kaavoitettu tehokkaammin pääosin kerrostaloalueeksi. Alueella on vireillä Kaitaan metrokeskus asemakaava, kaavan tavoitteena on lisätä asumista tulevan metroaseman välittömässä läheisyydessä ja kehittää sitä palvelutasoltaan monipuoliseksi paikalliskeskukseksi. Asemakaavaa valmistellaan samanaikaisesti osayleiskaavan kanssa. Metro Länsimetron jatkeen rakennussuunnittelu käynnistyi huhtikuussa 2013. Valtuusto hyväksyi 10.6.2013 Matinkylä - Kivenlahti metrotunneli asemakaavan. Kaavassa on esitetty maanalaiset tilat metrotunnelia, metrovarikkoa ja niihin liittyviä tiloja varten. Kaavassa on osoitettu viisi metroasemaa: Finnoo, Kaitaa, Soukka, Espoonlahti ja Kivenlahti. Valtuusto päätti 24.2.2014, että käynnistetään metron rakentaminen välille Matinkylä - Kivenlahti ehdolla, että valtio sitoutuu maanrakennuskustannusindeksiin sidottujen rakennuskustannusten kattamiseen 30 %:lla liikennepoliittisen selonteon linjausten mukaisesti.

Espoon kaupunki Pöytäkirja 185 Kaupunkisuunnittelulautakunta 02.11.2016 Sivu 14 / 74 Valtuusto päätti 29.9.2014 hyväksyä Valtion ja Helsingin seudun kuntien välisen sopimuksen suurten infrahankkeiden tukemiseksi ja asumisen edistämiseksi. Samassa kokouksessa valtuusto päätti myös mm. metron rahoituksesta. Matinkylä - Kivenlahti -osuuden työt alkoivat loppuvuodesta 2014. Metro Matinkylästä Kivenlahteen valmistuu aikaisintaan vuonna 2020. MRA 30 :n mukainen kuuleminen Kaitaa - Iivisniemi osayleiskaavaluonnos pidettiin julkisesti nähtävillä 17.8. 15.9.2015. Luonnoksesta jätettiin 46 mielipidettä. Kaikkien kehitettäväksi esitettyjen alueiden muutosta sekä uusia rakentamisalueita vastustettiin jossain määrin paitsi aivan metrokeskuksen ympäristön rakentamista. Lisäksi monessa mielipiteessä esitetään osayleiskaavaalueen väestötavoitteen pudottamista merkittävästi ja / tai rakentamisen siirtämistä nykyisille työpaikka-alueille, Länsiväylän varteen tai Finnoon kaava-alueelle. Osa asukkaista ja maanomistajista myös kannattaa kaavaratkaisua ja / tai suhtautuu positiivisesti kaava-alueen lisärakentamiseen. Osayleiskaavaluonnoksesta ja Kaitaan metrokeskuksen asemakaavan muutoksen lähtökohdista ja tavoitteista pidettiin yhteinen tiedotus- ja keskustelutilaisuus osallisille 27.8.2015 Kaitaan koululla. Osallisia oli paikalla noin 140 joista suurin osa osallistui myös järjestettyihin ryhmätöihin. Ryhmätöissä olivat aiheena mm. uuden ja tiivistävän rakentamisen paikat ja tavat. Ryhmien yhteenvedoissa painottuivat samat asiat, kuin luonnoksesta saaduissa mielipiteissä. Kaavaluonnoksesta saatiin 10 lausuntoa. Lausunnoissa todettiin että alueen maankäytön tehostaminen on valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden mukaista. Alueen rakentaminen on osa pääkaupunkiseudun yhdyskuntarakenteen kannalta tärkeää tiivistämistavoitetta ja tukee vahvasti mm. pääkaupunkiseudun ilmastostrategian maankäytön linjauksia. Lausunnoissa tuotiin esille osayleiskaavan vaatimaton väestötavoite ja esitettiin aluetehokkuuden nostamisen tutkimista. Tärkeimpinä kaava-aineistossa huomioitavina asioina lausunnoissa tuotiin esille kaupan määräysten täydentämistarve kaupan laadun ja mitoituksen osalta sekä liito-oravan keskusta-alueella sijaitsevan ydinalueen vaatima luonnonsuojelulain mukainen lupa lisääntymis- ja levähdyspaikan hävittämiskiellosta poikkeamiseen. Muita lausunnoissa esille nousseita asioita olivat virkistys-, ekologisten- ja liito-oravayhteyksien varmistaminen kaavamääräyksin ja virkistyskohdemerkintöjen lisääminen kaavakartalle. Myös muihin merkintöihin ja määräyksiin esitettiin tarkistuksia. Lausunnoissa kaava-aineistoa esitettiin täydennettäväksi alueen nykytilannetta ja tavoitetilannetta kuvaavalla meluselvityksellä sekä kunnallistekniikkaan liittyvillä selvityksillä.

Espoon kaupunki Pöytäkirja 185 Kaupunkisuunnittelulautakunta 02.11.2016 Sivu 15 / 74 Lausunnoissa esitetyt selvitystarpeet ja tarkistukset on pääosin tehty osayleiskaavan ehdotusaineistoon. Kaavakarttaa on tarkistettu myös saatujen mielipiteiden johdosta. Alueita on rajattu vastaamaan tarkemmin olevaa tilannetta ja joitain merkintöjä ja määräyksiä on korjattu. Lisäksi liito-oravan kulkuyhteys Kaitaantien pohjoispuolella on siirretty pois jo rakennetulta alueelta. Metrokorttelin rakentamisalueen rajaus on muuttunut ehdotusvaiheessa. Alueen laajuus on määräytynyt osayleiskaavaehdotukseen Uudenmaan ELY -keskuksen 30.5.2016 myöntämässä poikkeamisluvassa luonnonsuojelulain 49 :n 3 momentin mukaisesta liito-oravan lisääntymisja levähdyspaikkoja koskevasta hävittämis- ja heikentämiskiellosta Osayleiskaavaehdotus Osayleiskaavan suunnittelu perustuu Kaupunginhallituksen 25.3.2013 päättämiin tavoitteisiin, kaupunkisuunnittelulautakunnan 2.4.2014 antamiin jatko-suunnitteluohjeisiin sekä kaupunkisuunnittelulautakunnan 10.6.2015 tekemän nähtäville asettamispäätöksen jatkosuunnittelulinjauksiin. Päätökset: http://www.espoo.fi/fi-fi/espoon_kaupunki/paatoksenteko Yleiskaavaehdotus on laadittu kaupunkisuunnittelukeskuksen oman suunnitteluryhmän työnä luonnoksesta saadun palautteen ja tehtyjen selvitysten pohjalta yhteistyössä mm. asemakaavoituksen, metrosuunnittelun ja eri sektoriasiantuntijoiden kanssa. Osayleiskaavaehdotuksen maankäytön kokonaisratkaisu ei ole muuttunut luonnosvaiheesta. Osayleiskaavan tarkoituksena on lisätä asumista tulevan metroaseman välittömässä ympäristössä. Kaavassa asumisen lisääminen mahdollistetaan esittämällä uusia asuntoalueita, olevien pientaloalueiden tiivistämistä sekä osalla pientaloalueita myös rakenteen muuttamista nykyistä tehokkaammaksi ja kaupunkimaisemmaksi. Kaitaa - Iivisniemi alueelle ei esitetä uusia työpaikka-alueita vaan laajemmat työpaikka-alueet sijoittuvat pääasiassa Finnoon puolelle. Osayleiskaavan maankäytössä on painotettu 300 metriä ja 600 metriä kävelyetäisyyksiä asemasta siten että näille alueille on osoitettu suurin osa uusista asuntoaluevarauksista ja esitetty merkittävimmät muutokset nykyisessä rakenteessa. Kauempana sijaitsevat pientaloalueet sijaitsevat nekin vain noin kilomerin säteellä tulevasta asemasta, joten kaava sallii myös niiden tehostamisen. Espoon valtuuston 13.12.2010 hyväksymän palveluverkon tavoitetilan 2020 mukaisesti suunnittelualuetta kehitetään lähipalvelujen alueena. Matinkylän ja Espoonlahden kaupunkitasoiset ja alueelliset palvelut täydentävät Kaitaan asukkaiden palvelutarjontaa. Kaavaratkaisu mahdollistaa metroaseman ja Iivisniemen ostoskeskuksen ympäristön kehittämisen tiiviiksi ja palvelutasoltaan monipuoliseksi paikalliskeskukseksi, johon on toimivat ja turvalliset jalankulun ja pyöräilyn

Espoon kaupunki Pöytäkirja 185 Kaupunkisuunnittelulautakunta 02.11.2016 Sivu 16 / 74 yhteydet koko suunnittelualueelta. Suunnitelmassa sallitaan keskustatoimintojen laajeneminen myös Kaitaantien pohjoispuolelle ja mahdollistetaan siten ko. alueen toiminnallinen ja kaupunkikuvallinen liittyminen keskusta-alueeseen. Kaavaehdotuksessa on merkitty nykyiset Kaitaan koulu ja lukio sekä Iivisniemen koulu urheilukenttineen. Olemassa olevien koulujen aluevarausten ollessa kooltaan huomattavan suuret (4,8 ja 4,4 ha) on päädytty ratkaisuun, jossa ei osoiteta alueelle uusia kouluvarauksia vaan tulevaisuudessa, kun asukasmäärän kasvu aiheuttaa koulutilojen lisäämistarpeen, tulee asemakaavalla tutkia mahdollisuudet lisärakentamiseen nykyisillä paikoilla. Osayleiskaavan asukastavoite tarkoittaa kahden uuden päiväkodin rakentamista. Uudet päiväkodit sijoitetaan ensisijaisesti koulujen yhteyteen. Päiväkotien ja muiden lähipalvelujen sijainti ja mitoitus korttelirakenteessa suunnitellaan asemakaavoituksessa. Yleiskaava-alueen kaakkoisosassa sijaitseva Villa Rulludd ja sen ympäristö varataan yksityisille ja julkisille palvelutiloille. Alueella voidaan sallia virkistys- ja vapaa-ajanpalveluihin liittyvä kulttuurimaisemaan soveltuva sen arvokkaan luonteen säilyttävä rakentaminen, jolloin alue voi kehittyä osana rantaraitin kehitettävää virkistysvyöhykettä ja palveluita. Aluetta koskee myös kyläkuvallisesti tai maisemakuvallisesti arvokkaan alueen päällekkäismerkintä. Osayleiskaavassa turvataan virkistysmahdollisuudet mm. jättämällä Hannusmetsän keskeiset alueet rakentamisen ulkopuolelle ja tehostamalla kaupunginhallituksen tavoitepäätöksen mukaisesti Hannusjärven ranta-alueiden yleistä virkistyskäyttöä. Kaitaan laaksoa on mahdollista kehittää toiminnallisena puistoalueena ja parantaa sen kautta kulkevia yhteyksiä näistä tärkeimpänä suunniteltu pyöräilyn laatureitti. Myös Rantaraitti on merkitty kaavaan. Kaava-alueesta 36 % on merkitty viher- ja virkistysalueiksi. Kaavaratkaisussa on otettu huomioon ja noudatettu pääosin toimenpideehdotuksia joita on esitetty selvityksessä liito-oravien ja maankäytön suunnittelun yhteensovituksesta Espoonlahden ja Matinkylän alueilla (2014). Kaavaratkaisu turvaa alueen tärkeimmät virkistys- ja suojeluarvot, ekologiset yhteydet ja luonnon monimuotoisuuden säilymisen. Alueen tarkkaa mitoitusta ei määrätä osayleiskaavassa, vaan se tarkentuu vaiheittaisen asemakaavoituksen myötä. Kaavatalous Osayleiskaava-alueen yleisten alueiden investointikustannuksia on arvioitu alustavasti Kaitaa - Iivisniemi osayleiskaavan kunnallistekninen tarkastelu - raportissa. Osayleiskaava-alueella perusinfrastruktuuri on pääpiirteissään rakennettu, joten syntyvät kustannukset ovat vähäisempiä verrattuna täysin uuden alueen rakentamiseen. Kunnallistekniikan investointikustannuksiksi on arvioitu alustavasti noin 20 milj. euroa. Arvio

Espoon kaupunki Pöytäkirja 185 Kaupunkisuunnittelulautakunta 02.11.2016 Sivu 17 / 74 on suuntaa antava, mutta osoittaa, että osayleiskaavasta kunnalle kohdistuvat investointikustannukset ovat kohtuullisen pienet suhteessa uuden asuinrakentamisen määrään. Selvitykset ja vaikutusten arviointi Osayleiskaavan suunnittelua varten tehdyt selvitykset perustuvat pääasiassa kaavan aloitusvaiheen viranomaisneuvottelussa sekä luonnoksesta saaduissa lausunnoissa esiin tuotuihin selvitystarpeisiin. Kaava-alueelta on tehty mm. luonto-, kulttuurihistoria-, maisema- ja liikenneselvityksiä. Lisäksi on selvitetty liito-oravien suojelun ja maankäytön suunnittelun yhteensovittamista ja osayleiskaavan mukaisen rakentamisen vaikutuksia Hannusjärven tilaan. Luonnosvaiheen jälkeen selvityksiä on täydennetty Kaitaa - Iivisniemi osayleiskaavan kunnallisteknisellä tarkastelulla (Destia) yhteistyössä kaupunkitekniikan keskuksen ja Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymän (HSY) kanssa. Työssä on alueen rakentamisen kustannusarvion lisäksi tehty mm. meluselvitys, jonka perusteella kaavakarttaan on lisätty meluntorjuntatarvemerkintöjä. Raportissa on myös selvitetty hulevesien hallintaa ja esitetty hulevesiratkaisuja. Lisäksi on valmistunut Länsimetron jatkeen alueen liikenne-ennusteet ja Kivenlahden toimivuustarkastelut (Ramboll), jossa on päivitetty mm. Kaitaantien liikenne-ennusteita ja todettu että liikenne toimii kaava-alueella hyvin myös ennustetilanteissa. Kaavan valmistelussa on otettu huomioon myös kaikki muut aluetta koskevat laajemmat sektoriselvitykset, joita on valmistunut mm. Espoon eteläosien yleiskaavan laatimisen yhteydessä. Samoin Finnoo - Kaitaa -alueen visiotyön ja Finnoon osayleiskaavan suunnitelmat ja selvitykset niiltä osin, kun ne koskevat Kaitaan osayleiskaava-aluetta on otettu huomioon alueen suunnittelussa. Selvityksiä täydennetään koko kaavaprosessin ajan mm. osallispalautteessa esiin tulevien selvitystarpeiden mukaisesti. Kaavaan liittyvät selvitykset löytyvät kaavan internetsivuilta. Vaikutusalueena ovat suunnittelualue ja sen lähiympäristö. Sen lisäksi tässä kaavatyössä korostuvat erityisesti laaja-alaiset ilmastoon, raideliikenteeseen tukeutuvan kaupunkirakenteen kehittämiseen ja yhdyskuntarakenteen eheyttämiseen liittyvät vaikutukset. Kaitaa - Iivisniemi osayleiskaavan vaikutusten arvioinnit on laadittu Espoon kaupunkisuunnittelukeskuksen omana työnä perustuen mm. alueelle laadittuihin selvityksiin ja eri sektoriasiantuntijoiden näkemyksiin. Vaikutusten arvioinneissa on huomioitu kaavatyön kannalta keskeiset sektorit: alue- ja yhdyskuntarakenne, luonto ja luonnonympäristö, maisema ja viheralueet, kulttuuriympäristö, vesistöt ja pohjavesi, maa- ja kallioperä, liikenne ja teknisen huollon järjestäminen, yhdyskuntatalous, palvelut ja työpaikat, turvallisuus ja terveellisyys sekä sosiaaliset vaikutukset.

Espoon kaupunki Pöytäkirja 185 Kaupunkisuunnittelulautakunta 02.11.2016 Sivu 18 / 74 Päätöshistoria Vaikutusten arviointiin on koottu arvio siitä, miten hyvin kaavalle asetetut tavoitteet toteutuvat. Alue- ja yhdyskuntarakenteeseen kohdistuvia vaikutuksia ovat kaupunkirakenteen tiivistyminen ja liittyminen nykyisen rakenteen yhteyteen sekä liittyminen hyvän joukkoliikenneyhteyden eli metroaseman ympärille. Yhdyskuntataloudellisia vaikutuksia on arvioitu kaavan toteuttamisesta aiheutuvien kustannusten ja tuottojen avulla. Osayleiskaava-alue on suurelta osin Espoon kaupungin omistuksessa ja alueelta saatavat tontinmyyntitulot ja maankäyttösopimusten myötä saatavat tulot ovat kohtuullisella tasolla. Kaava-alueen perusinfrastruktuuri on jo pääpiirteissään rakennettu, joten osayleiskaavasta kunnalle kohdistuvat investointikustannukset ovat yleiskaavatasoisen arvioinnin mukaan kohtuullisen pienet suhteessa uuden asuinrakentamisen määrään. Vaikutuksen kohdistuminen luonnon- tai kulttuuriympäristön kannalta arvokkaaseen alueeseen on tunnistettu kolmella eri alueella. Länsimetron sisääntulo sijaitsee keskusta-alueella, josta osa on luokiteltu liito-oravan esiintymisen ydinalueeksi. Ydinalueen pienentäminen poikkeusluvan avulla ja lieventämistoimien toteuttaminen mahdollistavat kaavan tavoitteiden toteuttamisen. Muilla liito-oravan elinympäristöön vaikuttavilla alueilla asumisen, virkistyksen sekä liito-oravan elinympäristön ja kulkuyhteyksien yhteensovittaminen on ratkaistavissa asemakaavoituksessa. Vaikutusten arviointia on ehdotusvaiheeseen tarkennettu ja ajantasaistettu. Vaikutusten arviointia täydennetään tarpeen mukaan koko suunnitteluprosessin ajan. Hyväksyminen Osayleiskaavan hyväksyy valtuusto. Kaupunkisuunnittelulautakunta 31.10.2012 142 Päätösehdotus Asemakaavapäällikkö Ossi Keränen Kaupunkisuunnittelulautakunta 1 ehdottaa kaupunginhallitukselle, että kaupunginhallitus hyväksyy seuraavat Kaitaa - Iivisniemi osayleiskaavan tavoitteet: 1.1 Kaitaa - Iivisniemen osayleiskaava-alueelle kaavoitetaan asuntoalueita noin 6 000 uutta asukasta varten. Mitoitus tarkentuu suunnittelutyön kuluessa siten, että saavutetaan Finnoo - Kaitaa Visioalueelle kaupunginhallituksen 29.11.2010 päättämä yhteensä 20 000 uuden asukkaan määrätavoite.

Espoon kaupunki Pöytäkirja 185 Kaupunkisuunnittelulautakunta 02.11.2016 Sivu 19 / 74 1.2 Uusi rakentaminen sopeutetaan nykyiseen kaupunkirakenteeseen. Olevaa rakennetta tiivistetään ja täydennetään alueen luonne huomioon ottaen ja sitä kunnioittaen. 1.3 Kaitaan tulevan metroaseman ja Iivisniemen ostoskeskuksen ympäristöä kehitetään tiiviiksi ja palvelutasoltaan monipuoliseksi. Alueelle suunnitellaan sujuva raideliikennettä tukeva liikenneverkko. Toimivat ja turvalliset jalankulun ja pyöräilyn yhteydet ovat keskiössä metroaseman liityntäliikenteen suunnittelussa. 1.4 Rantaraittia kehitetään korkeatasoisena, merellisenä virkistysreittinä. Kaitaan laaksoa kehitetään toiminnallisena puistoalueena ja parannetaan sen kautta kulkevia virkistysyhteyksiä. Hannusjärven ranta-alueiden yleistä virkistyskäyttöä tehostetaan. 2 Merkitsee tiedoksi asian oheismateriaalina olevan 19.10.2011 päivätyn osallistumis- ja arviointisuunnitelman. 3 Lautakunta järjestää tavoitteista ja osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta tiedotus- ja keskustelutilaisuuden ja valitsee sen puheenjohtajaksi. Käsittely Puheenjohtaja esitti keskustelun kuluessa varapuheenjohtaja Tiina Elon kannattamana, että kohdan 1.1. lopusta poistetaan osa "...siten että saavutetaan Finnoo - Kaitaa Visioalueelle kaupunginhallituksen 29.11.2010 päättämä yhteensä 20 000 uuden asukkaan määrätavoite." sekä kohdan 1.4 loppu muutetaan seuraavaksi: Hannusjärven rantaalueiden yleistä virkistyskäyttöä tehostetaan ottaen erityisesti huomioon alueen luontoalueet. Keskustelun kuluessa puheenjohtaja Markku Markkula esitti tiedotus- ja keskustelutilaisuuden puheenjohtajaksi jäsen Pirjo Kemppi-Virtasta. Julistettuaan keskustelun päättyneeksi puheenjohtaja Markkula tiedusteli voidaanko hänen ehdottamansa muutokset hyväksyä. Koska kukaan ei vastustanut sitä, totesi puheenjohtaja näin korjatun ehdotuksen tulleen yksimielisesti hyväksytyksi. Päätös 1 ehdottaa kaupunginhallitukselle, että kaupunginhallitus hyväksyy seuraavat Kaitaa - Iivisniemi osayleiskaavan tavoitteet:

Espoon kaupunki Pöytäkirja 185 Kaupunkisuunnittelulautakunta 02.11.2016 Sivu 20 / 74 Kaupunginhallitus 25.3.2013 110 1.1 Kaitaa - Iivisniemen osayleiskaava-alueelle kaavoitetaan asuntoalueita noin 6 000 uutta asukasta varten. Mitoitus tarkentuu suunnittelutyön kuluessa. 1.2 Uusi rakentaminen sopeutetaan nykyiseen kaupunkirakenteeseen. Olevaa rakennetta tiivistetään ja täydennetään alueen luonne huomioon ottaen ja sitä kunnioittaen. 1.3 Kaitaan tulevan metroaseman ja Iivisniemen ostoskeskuksen ympäristöä kehitetään tiiviiksi ja palvelutasoltaan monipuoliseksi. Alueelle suunnitellaan sujuva raideliikennettä tukeva liikenneverkko. Toimivat ja turvalliset jalankulun ja pyöräilyn yhteydet ovat keskiössä metroaseman liityntäliikenteen suunnittelussa. 1.4 Rantaraittia kehitetään korkeatasoisena, merellisenä virkistysreittinä. Kaitaan laaksoa kehitetään toiminnallisena puistoalueena ja parannetaan sen kautta kulkevia virkistysyhteyksiä. Hannusjärven ranta-alueiden yleistä virkistyskäyttöä tehostetaan ottaen erityisesti huomioon alueen luontoalueet. 2 Merkitsee tiedoksi asian oheismateriaalina olevan 19.10.2011 päivätyn osallistumis- ja arviointisuunnitelman. 3 Lautakunta järjestää tavoitteista ja osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta tiedotus- ja keskustelutilaisuuden ja valitsee sen puheenjohtajaksi Pirjo Kemppi-Virtasen. Päätösehdotus Teknisen toimen johtaja Olavi Louko Kaupunginhallitus hyväksyy seuraavat Kaitaa - Iivisniemi osayleiskaavan tavoitteet: 1 Kaitaa - Iivisniemen osayleiskaava-alueelle kaavoitetaan asuntoalueita noin 6 000 uutta asukasta varten. Mitoitus tarkentuu suunnittelutyön kuluessa. 2 Uusi rakentaminen sopeutetaan nykyiseen kaupunkirakenteeseen. Olevaa rakennetta tiivistetään ja täydennetään alueen luonne huomioon ottaen ja sitä kunnioittaen.

Espoon kaupunki Pöytäkirja 185 Kaupunkisuunnittelulautakunta 02.11.2016 Sivu 21 / 74 3 Kaitaan tulevan metroaseman ja Iivisniemen ostoskeskuksen ympäristöä kehitetään tiiviiksi ja palvelutasoltaan monipuoliseksi. Alueelle suunnitellaan sujuva raideliikennettä tukeva liikenneverkko. Toimivat ja turvalliset jalankulun ja pyöräilyn yhteydet ovat keskiössä metroaseman liityntäliikenteen suunnittelussa. 4 Rantaraittia kehitetään korkeatasoisena, merellisenä virkistysreittinä. Kaitaan laaksoa kehitetään toiminnallisena puistoalueena ja parannetaan sen kautta kulkevia virkistysyhteyksiä. Hannusjärven ranta-alueiden yleistä virkistyskäyttöä tehostetaan ottaen erityisesti huomioon alueen luontoalueet. Käsittely Elo Kerolan kannattamana teki seuraavan lisäysehdotuksen: Lisäksi kaupunginhallitus kehottaa avoimeen vuorovaikutukseen asukkaiden kanssa koko kaavaprosessin aikana. Keskustelun päätyttyä puheenjohtaja tiedusteli, voidaanko Elon ehdotus yksimielisesti hyväksyä. Koska ehdotusta ei vastustettu, puheenjohtaja totesi kaupunginhallituksen hyväksyneen sen. Päätös Kaupunginhallitus: Kaupunginhallitus hyväksyi seuraavat Kaitaa - Iivisniemi osayleiskaavan tavoitteet: 1 Kaitaa - Iivisniemen osayleiskaava-alueelle kaavoitetaan asuntoalueita noin 6 000 uutta asukasta varten. Mitoitus tarkentuu suunnittelutyön kuluessa. 2 Uusi rakentaminen sopeutetaan nykyiseen kaupunkirakenteeseen. Olevaa rakennetta tiivistetään ja täydennetään alueen luonne huomioon ottaen ja sitä kunnioittaen. 3 Kaitaan tulevan metroaseman ja Iivisniemen ostoskeskuksen ympäristöä kehitetään tiiviiksi ja palvelutasoltaan monipuoliseksi. Alueelle suunnitellaan sujuva raideliikennettä tukeva liikenneverkko. Toimivat ja turvalliset jalankulun ja pyöräilyn yhteydet ovat keskiössä metroaseman liityntäliikenteen suunnittelussa. 4 Rantaraittia kehitetään korkeatasoisena, merellisenä virkistysreittinä. Kaitaan laaksoa kehitetään toiminnallisena puistoalueena ja parannetaan sen kautta kulkevia virkistysyhteyksiä. Hannusjärven ranta-alueiden yleistä virkistyskäyttöä tehostetaan ottaen erityisesti huomioon alueen luontoalueet.

Espoon kaupunki Pöytäkirja 185 Kaupunkisuunnittelulautakunta 02.11.2016 Sivu 22 / 74 Kaupunkisuunnittelulautakunta 2.4.2014 31 Lisäksi kaupunginhallitus kehottaa avoimeen vuorovaikutukseen asukkaiden kanssa koko kaavaprosessin aikana. Päätösehdotus Kaupunkisuunnittelupäällikkö Torsti Hokkanen 1 Merkitsee tiedoksi Kaitaa - Iivisniemi osayleiskaavan suunnittelutilanteen ja tehdyt selvitykset, 2 päättää, että osayleiskaavaluonnoksen valmistelussa noudatetaan keväällä 2013 tehdyn tavoitepäätöksen lisäksi seuraavia tarkentavia linjauksia ja toimenpiteitä: 2.1 jatkosuunnittelussa huolehditaan, että liito-oravien suojelun ja maankäytön suunnittelun yhteensovittaminen toteutuu Kaitaa - Iivisniemi osayleiskaavan alueella, 2.2 Jatkosuunnittelussa varataan riittävät hulevesien käsittelyalueet ja varmistetaan kaavamääräyksillä, ettei Hannusjärven tilaa heikennetä, 2.3 alueen liikenne suunnitellaan joukkoliikenteeseen tukeutuvaksi ja erityistä huomiota kohdennetaan metroaseman saavutettavuuteen sekä jalankulkuja pyöräilyreitteihin, 2.4 uusien asuinalueiden pysäköinti keskitetään pääasiassa pysäköintilaitoksiin tonttikohtaisen pysäköinnin sijaan. Käsittely Puheenjohtaja Louhelainen ehdotti jäsen Nevanlinnan kannattamana, että päätösehdotukseen lisätään kohta 2.5, joka kuuluu: Suunnittelussa otetaan huomioon asukkaat ja riittävien virkistys- ja viheralueiden säilyminen. Kokonaissuunnitelman, metron rakentumisen aikataulutuksen sekä kustannusarvioiden täsmentyessä otetaan kantaa asutuksen sijoittumiseen ja määrään. Julistettuaan keskustelun päättyneeksi puheenjohtaja Louhelainen tiedusteli, voidaanko esittelijän ehdotus hyväksyä hänen tekemänsä ehdotuksen mukaisesti muutettuna. Koska kukaan ei vastustanut tätä, puheenjohtaja totesi tämän tulleen hyväksytyiksi. Korjaukset on huomioitu pöytäkirjassa ja sen liitteissä.

Espoon kaupunki Pöytäkirja 185 Kaupunkisuunnittelulautakunta 02.11.2016 Sivu 23 / 74 Päätös Kaupunkisuunnittelulautakunta 10.6.2015 98 1 Merkitsi tiedoksi Kaitaa - Iivisniemi osayleiskaavan suunnittelutilanteen ja tehdyt selvitykset, 2 päätti, että osayleiskaavaluonnoksen valmistelussa noudatetaan keväällä 2013 tehdyn tavoitepäätöksen lisäksi seuraavia tarkentavia linjauksia ja toimenpiteitä: 2.1 jatkosuunnittelussa huolehditaan, että liito-oravien suojelun ja maankäytön suunnittelun yhteensovittaminen toteutuu Kaitaa - Iivisniemi osayleiskaavan alueella, 2.2 jatkosuunnittelussa varataan riittävät hulevesien käsittelyalueet ja varmistetaan kaavamääräyksillä, ettei Hannusjärven tilaa heikennetä, 2.3 alueen liikenne suunnitellaan joukkoliikenteeseen tukeutuvaksi ja erityistä huomiota kohdennetaan metroaseman saavutettavuuteen sekä jalankulkuja pyöräilyreitteihin, 2.4 uusien asuinalueiden pysäköinti keskitetään pääasiassa pysäköintilaitoksiin tonttikohtaisen pysäköinnin sijaan. 2.5 suunnittelussa otetaan huomioon asukkaat ja riittävien virkistys- ja viheralueiden säilyminen. 2.6 Kokonaissuunnitelman, metron rakentumisen aikataulutuksen sekä kustannusarvioiden täsmentyessä otetaan kantaa asutuksen sijoittumiseen ja määrään. Päätösehdotus Kaupunkisuunnittelupäällikkö Torsti Hokkanen 1 hyväksyy MRA 30 mukaisesti nähtäville 1.6.2015 päivätyn Kaitaa - Iivisniemi osayleiskaavaluonnoksen, piirustusnumero 6911, 2 pyytää osayleiskaavaluonnoksesta tarvittavat lausunnot,

Espoon kaupunki Pöytäkirja 185 Kaupunkisuunnittelulautakunta 02.11.2016 Sivu 24 / 74 3 järjestää osayleiskaavaluonnoksesta tiedotus- ja keskustelutilaisuuden ja valitsee sen puheenjohtajaksi. Käsittely Keskustelun kuluessa puheenjohtaja Markkula ehdotti jäsen Ahlmannin ja jäsen Klar-Nykvistin kannattamana, että päätökseen lisätään: Kaupunkisuunnittelulautakunta päättää, että ennen nähtäville asettamista luonnosta korjataan seuraavasti: - Hannusjärven ranta-alueet säilytetään rakentamattomina. Hannusjärven itäisen rannan viheraluetta hieman laajennetaan. Hannusjärven eteläranta määritetään siten, että tonttien rantaan rajoittuvat osat säilytetään rakentamattomana tontin osana. - Rullavuoren osalta esitystä korjataan siten, että esityksestä poistetaan A1-alue ja se muutetaan V-alueeksi. - Iivisniemen keskusta pitää mahdollistaa kehitettäväksi siten, että AK-alueen lisämerkintä "kaupunkikuvallisesti arvokas alue" poistetaan. Lisäksi kaupunkisuunnittelulautakunta päättää, että jatkosuunnittelussa: - Hannusmetsän alueesta (eli Hannusjärven koillisosassa olevasta laajasta A1-alueesta) jätetään esitettyä suurempi osa rakentamatta ja alueen toteutuksessa korostetaan puutarhamaisuutta. - Kaitamäenpuisto, joka on Etelä-Espoon yleiskaavassa A3-aluetta, merkitään A3-alueen sisäiseksi puistoksi. Jäsen Klar-Nykvist ehdotti, että asemakaavan lähtökohdista ja tavoitteista järjestettävän tiedotus- ja keskustelutilaisuuden puheenjohtajaksi valitaan jäsen Lahti. Julistettuaan keskustelun päättyneeksi, puheenjohtaja Markkula tiedusteli voidaanko puheenjohtajan ja jäsen Klar-Nykvistin ehdotukset yksimielisesti hyväksyä. Koska kukaan ei vastustanut niitä, totesi puheenjohtaja Markkula niiden tulleen yksimielisesti hyväksytyiksi. Päätös 1 hyväksyy MRA 30 mukaisesti nähtäville 1.6.2015 päivätyn Kaitaa - Iivisniemi osayleiskaavaluonnoksen, piirustusnumero 6911, 2 pyytää osayleiskaavaluonnoksesta tarvittavat lausunnot, 3 päätti, että ennen nähtäville asettamista luonnosta korjataan seuraavasti: - Hannusjärven ranta-alueet säilytetään rakentamattomina. Hannusjärven itäisen rannan viheraluetta hieman laajennetaan. Hannusjärven eteläranta määritetään siten, että tonttien rantaan rajoittuvat osat säilytetään rakentamattomana tontin osana. - Rullavuoren osalta esitystä korjataan siten, että esityksestä poistetaan A1-alue ja se muutetaan V-alueeksi.

Espoon kaupunki Pöytäkirja 185 Kaupunkisuunnittelulautakunta 02.11.2016 Sivu 25 / 74 - Iivisniemen keskusta pitää mahdollistaa kehitettäväksi siten, että AK-alueen lisämerkintä "kaupunkikuvallisesti arvokas alue" poistetaan. 4 päätti, että jatkosuunnittelussa: - Hannusmetsän alueesta (eli Hannusjärven koillisosassa olevasta laajasta A1-alueesta) jätetään esitettyä suurempi osa rakentamatta ja alueen toteutuksessa korostetaan puutarhamaisuutta. - Kaitamäenpuisto, joka on Etelä-Espoon yleiskaavassa A3-aluetta, merkitään A3-alueen sisäiseksi puistoksi. 3 järjestää osayleiskaavaluonnoksesta tiedotus- ja keskustelutilaisuuden ja valitsee sen puheenjohtajaksi Jukka Lahden. Kaupunkisuunnittelulautakunta 5.10.2016 168 Päätösehdotus Kaupunkisuunnittelujohtaja Torsti Hokkanen 1 yhtyy vastineisiin, jotka ilmenevät asian liitteistä. Lausunnot ja mielipiteet on annettu Kaitaa - Iivisniemi osayleiskaavaluonnoksesta, alue 840300, 2 ehdottaa kaupunginhallitukselle, että kaupunginhallitus hyväksyy MRA 19 :n mukaisesti nähtäville 26.9.2016 päivätyn Kaitaa - Iivisniemi osayleiskaavaehdotuksen, piirustusnumero 6911, 3 pyytää osayleiskaavaehdotuksesta tarvittavat lausunnot, 4 lautakunta järjestää osayleiskaavaehdotuksesta tiedotus- ja keskustelutilaisuuden ja valitsee sen puheenjohtajaksi. Käsittely Keskustelun kuluessa puheenjohtaja Markku Markkula ehdotti varapuheenjohtaja Kirsi Louhelaisen kannattamana, että asia jätetään pöydälle kaupunkisuunnittelulautakunnan seuraavaan 18.10.2016 pidettävään kokoukseen. Julistettuaan keskustelun pöydällepanosta päättyneeksi, puheenjohtaja Markkula tiedusteli, voidaanko puheenjohtajan pöydällepanoehdotus yksimielisesti hyväksyä. Koska ehdotusta ei vastustettu, totesi puheenjohtaja Markkula kaupunkisuunnittelulautakunnan hyväksyneen sen yksimielisesti. Päätös

Espoon kaupunki Pöytäkirja 185 Kaupunkisuunnittelulautakunta 02.11.2016 Sivu 26 / 74 päätti jättää asian pöydälle seuraavaan 18.10.2016 pidettävään kaupunkisuunnittelulautakunnan kokoukseen. Kaupunkisuunnittelulautakunta 18.10.2016 176 Päätösehdotus Kaupunkisuunnittelujohtaja Torsti Hokkanen 1 yhtyy vastineisiin, jotka ilmenevät asian liitteistä. Lausunnot ja mielipiteet on annettu Kaitaa - Iivisniemi osayleiskaavaluonnoksesta, alue 840300, 2 ehdottaa kaupunginhallitukselle, että kaupunginhallitus hyväksyy MRA 19 :n mukaisesti nähtäville 26.9.2016 päivätyn Kaitaa - Iivisniemi osayleiskaavaehdotuksen, piirustusnumero 6911, 3 pyytää osayleiskaavaehdotuksesta tarvittavat lausunnot, 4 lautakunta järjestää osayleiskaavaehdotuksesta tiedotus- ja keskustelutilaisuuden ja valitsee sen puheenjohtajaksi. Käsittely Käsittelyn aikana jäsen Lintunen teki seuraavan ehdotuksen jäsenten Jukka Lahti ja Ulla Palomäen kannattamana: Muutetaan Kaitaanmetsän A1- osayleiskaavamerkintä A2 -merkinnäksi. Huomioidaan tästä johtuva laskennallinen k-m 2 -vähennys ensisijaisesti keskusta-alueen (C) mitoituksen lisäyksenä. Keskustelun kuluessa puheenjohtaja Markkula ehdotti jäsen Jukka Lahden kannattamana, että asia jätetään pöydälle seuraavaan 2.11.2016 kaupunkisuunnittelulautakunnan kokoukseen. Julistettuaan keskustelun pöydällepanosta päättyneeksi puheenjohtaja Markkula tiedusteli, voidaanko ehdotus yksimielisesti hyväksyä. Koska ehdotusta ei vastustettu, puheenjohtaja Markkula totesi kaupunkisuunnittelulautakunnan hyväksyneen sen yksimielisesti. Päätös päätti jättää asian pöydälle seuraavaan 2.11.2016 pidettävään kaupunkisuunnittelulautakunnan kokoukseen. Tiedoksi - Asukastilaisuuden järjestäminen

Espoon kaupunki Pöytäkirja 186 Kaupunkisuunnittelulautakunta 02.11.2016 Sivu 27 / 74 1513/2016 10.02.03 Kaupunkisuunnittelulautakunta 173 5.10.2016 Kaupunkisuunnittelulautakunta 177 18.10.2016 186 Vastauksen antaminen asemakaavan muutoshakemukseen koskien korttelin 21166 tontin 6 laajentamista Tuurinmäen lähivirkistysalueelle, 21. kaupunginosa Henttaa, (kielteinen päätös), pöydälle 18.10.2016 Valmistelijat / lisätiedot: Katri Ervasti, puh. 043 825 3077 etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Kaupunkisuunnittelujohtaja Torsti Hokkanen 1 ilmoittaa hakijalle, ettei hakemus anna aihetta asemakaavan muuttamiseen, koska ehdotettu muutos ei vastaa alkuperäisen asemakaavan tavoitteita ja se vaikeuttaisi ulkoilureitin toteuttamista, 2 kaupunkisuunnittelulautakunnan 25.11.2015 ( 184) tekemän päätöksen mukaisesti hakijalta peritään 500 euroa kielteisestä päätöksestä. Maksu veloitetaan erillisellä laskulla lautakunnan päätöksen tultua lainvoimaiseksi. Käsittely Kokouksessa pöydälle jaettiin karttaliite, joka otetaan päätöksen liitteeksi. Keskustelun kuluessa puheenjohtaja Markku Markkula ehdotti jäsen Ulla Palomäen ja varapuheenjohtaja Kirsi Louhelaisen kannattamana, että: Kaupunkisuunnittelulautakunta päättää, että kaavamuutoshakemus hyväksytään kuitenkin siten, että voimassaolevan asemakaavan mukainen kerroslukuvaatimus (2-kerroksisuus) säilytetään ja että Tuurinmäen kadun kääntöpaikan jatkeeksi määritellään kapea polku Tuurinmäen suurelle puistoalueelle. Näin tontista kaupungille lohkaistava puisto-osa jää oheisen karttaliitteen mukaiseksi. Tämän päätöksen mukainen muutos tulee saattaa pikaisesti päätettäväksi. Julistettuaan keskustelun päättyneeksi, puheenjohtaja Markku Markkula tiedusteli voidaanko puheenjohtajan ehdotus yksimielisesti hyväksyä. Koska ehdotusta ei vastustettu, totesi puheenjohtaja Markku Markkula kaupunkisuunnittelulautakunnan hyväksyneen sen yksimielisesti.

Espoon kaupunki Pöytäkirja 186 Kaupunkisuunnittelulautakunta 02.11.2016 Sivu 28 / 74 Päätös Kaupunkisuunnittelulautakunta päätti, että kaavamuutoshakemus hyväksytään kuitenkin siten, että voimassaolevan asemakaavan mukainen kerroslukuvaatimus (2-kerroksisuus) säilytetään ja että Tuurinmäen kadun kääntöpaikan jatkeeksi määritellään kapea polku Tuurinmäen suurelle puistoalueelle. Näin tontista kaupungille lohkaistava puisto-osa jää oheisen karttaliitteen mukaiseksi. Tämän päätöksen mukainen muutos tulee saattaa pikaisesti päätettäväksi. Liite Oheismateriaali Selostus 4 Tuurinmäki, ehdotuksen kartta - Tuurinmäki, ote ajantasa-asemakaavasta - Tuurinmäki, ote kantakartasta - Tuurinmäki, ote Lillhemtin asemakaavan havainnekuvasta - Tuurinmäki, ote puistosuunnitelmasta - Tuurinmäki, Tuurinmäenpolun paalupoikkileikkaus - Tuurinmäki, maanomistuskartta - Tuurinmäki, hakemuksen liite 2, hakijan esitys puistoalueesta - Tuurinmäki, hakemuksen liite 3, hakijan esitys rakentamissuunnitelmasta Asemakaavan muutoshakemuksessa esitetään erillispientalojen korttelialueen 21166 tontin 6 laajentamista lähivirkistysalueelle niin, että kiinteistön 2:16 rakennettavuus paranee. Hakija haluaisi rakentaa talon yksikerroksisena kaavan salliman kahden kerroksen sijaan. Kaupunkisuunnittelulautakunta esittää, että muutokseen ei suostuta, koska hakijan suunnitelma ei vastaa Lillhemtin asemakaavan tavoitteita. Lisäksi asemakaavan muutos hankaloittaa Tuurinmäenpolun toteuttamista.

Espoon kaupunki Pöytäkirja 186 Kaupunkisuunnittelulautakunta 02.11.2016 Sivu 29 / 74 Suunnittelualueen likimääräinen sijainti Espoon opaskarttapohjalla esitettynä: Aloite Kiinteistön 49-419-2-16 omistaja on hakenut 1.4.2016 jätetyllä asemakaavan muutoshakemuksella Lillhemtin asemakaavan muuttamista. Muutoksen hakijana on yksityinen maanomistaja. Hakija esittää, että erillispientalojen korttelialuetta laajennettaisiin hänen omistamalleen puistoalueelle. Perusteluna hakija esittää alueen rakennettavuutta. Hakija haluaisi rakentaa asuinrakennuksen kaavan mukaisen II (2/3) -kerroksen sijaan yhteen kerrokseen (hakemuksen liite 3). Nykyinen asemakaava estää asuinrakennuksen ja autotallin rakentamisen hakijan toiveiden mukaan. Lisäksi hakija toivoo saavansa lisää rakennusoikeutta tontin laajentuessa. Samalla hakija esittää, että suunniteltu Tuurinmäenpolku siirretään puistoalueen koillisrajalle niin, että rakennuksen rakentamiselle jää tilaa (hakemuksen liite 2). Hakijan mukaan reitin siirtämisestä ei aiheudu haittaa kenellekään osapuolelle eikä tekniselle toteutukselle. Alueen nykytila Kiinteistö 2:16 sijaitsee Henttaalla Tuurinpohja- ja Tuurinmäki-katujen välissä. Kiinteistö on yksityisessä omistuksessa ja se on rakentamaton. Korkeuseroa alueella on noin 10 metriä niin, että Tuurinpohjan puolella korko on +15 ja Tuurinmäen puolella +25. Tuurinmäki-katu on kokonaisuudessaan rakennettu voimassa olevan asemakaavan mukaisesti.

Espoon kaupunki Pöytäkirja 186 Kaupunkisuunnittelulautakunta 02.11.2016 Sivu 30 / 74 Voimassa oleva yleiskaava- ja asemakaavatilanne Alueella on voimassa Espoon eteläosien yleiskaava (lainv. 2010). Siinä alue on merkitty kehitettäväksi pientaloalueeksi, jonne sijoitetaan ensisijaisesti erillispientaloja ja kytkettyjä pientaloja. Henttaan osayleiskaava on hyväksytty kaupunginvaltuustossa 2.11.1988 ja vahvistettu ympäristöministeriössä 21.12.1989. Kiinteistö 2:16 on merkitty erillispientalojen alueeksi, jolle saa rakentaa tehokkuudella 0,15 I ½-kerrokseen. Yli 2 000 m² rakennuspaikalle saa rakentaa kaksi asuntoa, muussa tapauksessa yhden asunnon. Lisäksi kiinteistön pohjoisosan lähivirkistysalueella kulkee Tuurinmäenpolku. Alueella on voimassa Lillhemt-niminen asemakaava, joka on hyväksytty kaupunginvaltuustossa 12.9.2011. Asemakaava on saanut lainvoiman 16.1.2013. Asemakaavan laatimisen yhteydessä on laadittu kunnallistekniikan yleissuunnitelmat. Asemakaavassa kohde on erillispientalojen korttelialuetta (AO), jolla enimmäiskerrosluku on II (2/3) ja tehokkuus e = 0.20. Rakennusala on jaettu kahteen osaan niin, että toinen on mäen alla Tuurinpohja-kadun varressa ja toinen mäen päällä Tuurinmäki-kadun päätteenä. Rakennusoikeutta tonttijaon mukaisella tontilla on noin 330 k-m². Osa hakijan kiinteistöstä on lähivirkistysaluetta (VL), jolle on osoitettu ohjeellinen ulkoilureitti Tuurinmäki-kadulta Tuurinniitynkujalle. Muut suunnitelmat Lillhemtin asemakaavan yhteydessä on laadittu rakennustapaohje tarkentamaan rakennusten ja viherympäristön suunnittelua. Rakennustapaohje on valmistunut 30.5.2011. Rakennustapaohjeen mukaan rakennukset voivat sijoittua tonteille varsin vapaasti, säilyttäen alueen vehreys ja puutarhamaisuus. Rakennustapaohje ei määrittele uudisrakentamiselle tarkkoja ohjeita, mutta rakennusten tulee sopia mittasuhteiltaan, materiaaleiltaan ja sijoittelultaan hyvin ympäristöönsä. Tuurinmäen puistosuunnitelma on ollut nähtävillä 16.12.2013 10.1.2014 ja se on hyväksytty 10.8.2016. Kaupunkitekniikan keskus on myös laatinut polun rakennussuunnitelmat, joiden hyväksyminen odottaa puistosuunnitelman lainvoimaistumista. Asemakaavoituksen yhteydessä laaditussa kunnallistekniikan yleissuunnitelmassa ja sitä tarkentavassa Tuurinmäen puistosuunnitelmassa Tuurinmäenpolku on suunniteltu kulkemaan kiinteistön 2:16 vierestä. Polku on linjattu suunnitelman mukaiseen kohtaan, sillä silloin ulkoilureitti yhtyy Tuurinmäki-katuun. Puistosuunnitelman mukaisessa kohdassa maaperä on rakentamiseen soveltuvaa, mutta hakijan ehdottamassa sijainnissa maasto on kallioista. Ratkaisuvalta Haetusta asemakaavan muutoksesta päättäminen kuuluu kaupunkisuunnittelulautakunnan toimintavaltaan.

Espoon kaupunki Pöytäkirja 186 Kaupunkisuunnittelulautakunta 02.11.2016 Sivu 31 / 74 Kielteisen päätöksen perustelut Kaupunkisuunnittelukeskus toteaa, että Lillhemtin asemakaava on suhteellisen uusi, hyväksytty 12.9.2011. Kaava on vastapäisten pientalojen osalta toteutunut. Tuurinmäki-niminen katu on rakennettu kaavan pohjalta laaditun katusuunnitelman perusteella. Espoon kaupunki on hyväksynyt kaavan virkistysalueita koskevan puistosuunnitelman. Hakija on hakenut Lillhemtin asemakaavan alueelle asemakaavan muutosta myös aiemmin. Tällöin muutosesitys koski asemakaavan mukaisen katualeen osan liittämistä hakijan omistamaan tonttijaon mukaiseen tonttiin 21166/1. Kaupunkisuunnittelulautakunta päätti 2.4.2014 pidetyssä kokouksessa että hakemus ei anna aihetta asemakaavan muuttamiseen. Lillhemtin asemakaavan tavoitteena on ollut alueen kehittäminen ja täydentäminen kokonaisuutena säilyttäen alueen vehreys. Alueella on eri-ikäisiä rakennuksia, joiden ulkoiset tyylipiirteet vaihtelevat merkittävästi. Yhtenäisen alueesta tekee rakennusten suhde maastoon ja niiden melko yhtenäinen mittakaava. Alueelle tehdyssä rakennustapaohjeessa pidetään tärkeänä, että uudisrakentamisen mittakaava sovitetaan olemassa olevaan ympäristöön. Asumisen toimintoja tulisi sijoittaa useampaan rakennukseen, jolloin tuloksena on sekä toimiva että mittakaavallisesti alueen kokonaisuuteen sopiva tontti. Kyseessä olevalla tontilla kaavoittaja on jakanut rakennusalan kahteen osaan, ja ajatellut myös rakennusoikeuden jakautuvan molemmille rakennusaloille. Hakijan esittämä yksikerroksinen 289 k-m² rakennus ja autotallisiipi eivät vastaa rakennustapaohjeen ohjeita olemassa olevaan mittakaavan suhteuttamisesta. Lisäksi suunniteltu rakennus vie suurimman osan rakennusoikeudesta, jolloin toiselle rakennusalalle ei juurikaan jää rakennusoikeutta. Kaupunkisuunnittelukeskus toteaa, että korttelialueen laajentaminen virkistysalueelle yksikerroksista rakentamista varten ei ole kaavan tavoitteiden mukaista ja aiheuttaa haittaa kaavan mukaisen puistosuunnitelman toteutukselle. Hakemuksen kohteena oleva alueen osa tarvitaan kaupungin tarpeisiin, puistopolun linjan sovittamiseksi kaltevaan maastoon. Kaavoittaja on kaavoitusvaiheessa tutkinut tarvittavat tilavaraukset puistolle ja puistopolulle. Linjaus oli tutkittu kaavoituksen aikana kunnallisteknisen yleissuunnitelman laadinnan yhteydessä ja käyty silloin maastossa sovittamassa reittiä. Parhaiten maastoon sopiva reitti on merkitty ohjeellisena kaavakarttaan. Lisäksi tontille 21055/1 on asemakaavan lainvoimaistumisen jälkeen rakennettu uusia asuinrakennuksia perustuen Lillhemtin asekaavaan ja puistosuunnitelmaan, joissa ulkoilureitti on sijoitettu kauemmas tontista. Kiinteistön 2:16 uudet rakennukset voidaan voimassa olevan asemakaavan mukaisesti suunnitella niin, ettei reitistä ole haittaa

Espoon kaupunki Pöytäkirja 186 Kaupunkisuunnittelulautakunta 02.11.2016 Sivu 32 / 74 Päätöshistoria asukkaille, koska reitti sijaitsee kiinteistön pohjoispuolella, mihin ilmansuuntaan ei yleensä sijoiteta isoja ikkunoita tai pihaa. Kun kaavaa on muutoin johdonmukaisesti toteutettu ja laadittu toteuttamiseen johtavia suunnitelmia, kaupunkisuunnittelukeskus ei näe tarkoituksenmukaisena, että pieneltä kaava-alueen osalta ryhdyttäisiin kaavan tavoitteiden kanssa ristiriidassa olevaan kaavamuutokseen. Perittävät maksut Kaupunkisuunnittelulautakunnan 25.11.2015 ( 184) tekemän päätöksen mukaisesti hakijalta peritään 500 euroa kielteisestä päätöksestä. Maksu veloitetaan erillisellä laskulla lautakunnan päätöksen tultua lainvoimaiseksi. Kaupunkisuunnittelulautakunta 5.10.2016 173 Päätösehdotus Kaupunkisuunnittelujohtaja Torsti Hokkanen 1 ilmoittaa hakijalle, ettei hakemus anna aihetta asemakaavan muuttamiseen, koska ehdotettu muutos ei vastaa alkuperäisen asemakaavan tavoitteita ja se vaikeuttaisi ulkoilureitin toteuttamista, 2 kaupunkisuunnittelulautakunnan 25.11.2015 ( 184) tekemän päätöksen mukaisesti hakijalta peritään 500 euroa kielteisestä päätöksestä. Maksu veloitetaan erillisellä laskulla lautakunnan päätöksen tultua lainvoimaiseksi. Käsittely Puheenjohtaja Markkula ehdotti jäsenten Kemppi-Virtanen ja Karhu kannattamana seuraavaa: KSL päättää, että kaavamuutoshakemus hyväksytään kuitenkin siten, että voimassaolevan asemakaavan mukainen kerroslukuvaatimus (2-kerroksisuus) säilytetään ja että Tuurinmäen kadun kääntöpaikan jatkeeksi määritellään kapea polku Tuurinmäen suurelle puistoalueelle. Näin tontista kaupungille lohkaistava puisto-osa jää pieneksi. Tämän päätöksen mukainen muutos tulee saattaa pikaisesti päätettäväksi. Keskustelun kuluessa jäsen Jukka Lahti ehdotti varajäsen Helena Haapsaaren kannattamana, että asia jätetään pöydälle kaupunkisuunnittelulautakunnan seuraavaan 18.10.2016 pidettävään kokoukseen. Julistettuaan keskustelun pöydällepanosta päättyneeksi, puheenjohtaja Markkula tiedusteli, voidaanko jäsen Lahden pöydällepanoehdotus yksimielisesti hyväksyä.

Espoon kaupunki Pöytäkirja 186 Kaupunkisuunnittelulautakunta 02.11.2016 Sivu 33 / 74 Koska ehdotusta ei vastustettu, totesi puheenjohtaja Markkula kaupunkisuunnittelulautakunnan hyväksyneen sen yksimielisesti. Päätös päätti jättää asian pöydälle seuraavaan 18.10.2016 pidettävään kaupunkisuunnittelulautakunnan kokoukseen. Kaupunkisuunnittelulautakunta 18.10.2016 177 Päätösehdotus Kaupunkisuunnittelujohtaja Torsti Hokkanen 1 ilmoittaa hakijalle, ettei hakemus anna aihetta asemakaavan muuttamiseen, koska ehdotettu muutos ei vastaa alkuperäisen asemakaavan tavoitteita ja se vaikeuttaisi ulkoilureitin toteuttamista, 2 kaupunkisuunnittelulautakunnan 25.11.2015 ( 184) tekemän päätöksen mukaisesti hakijalta peritään 500 euroa kielteisestä päätöksestä. Maksu veloitetaan erillisellä laskulla lautakunnan päätöksen tultua lainvoimaiseksi. Käsittely Keskustelun kuluessa puheenjohtaja Markkula ehdotti varajäsen Rainer Lahden kannattamana, että asia jätetään pöydälle kaupunkisuunnittelulautakunnan seuraavaan 2.11.2016 pidettävään kokoukseen. Julistettuaan keskustelun pöydällepanosta päättyneeksi, puheenjohtaja Markkula tiedusteli, voidaanko puheenjohtajan pöydällepanoehdotus yksimielisesti hyväksyä. Koska ehdotusta ei vastustettu, totesi puheenjohtaja Markkula kaupunkisuunnittelulautakunnan hyväksyneen sen yksimielisesti. Päätös päätti jättää asian pöydälle seuraavaan 2.11.2016 pidettävään kaupunkisuunnittelulautakunnan kokoukseen. Tiedoksi - Ote ilman liitteitä: hakija - Laskutus: Kaupunkisuunnittelukeskus palvelu- ja kehittämisyksikkö - Tonttiyksikkö

Espoon kaupunki Pöytäkirja 187 Kaupunkisuunnittelulautakunta 02.11.2016 Sivu 34 / 74 3430/10.02.03/2013 Kaupunkisuunnittelulautakunta 146 25.9.2013 Kaupunkisuunnittelulautakunta 165 15.10.2013 Kaupunkisuunnittelulautakunta 83 11.5.2016 187 Espoonlahden keskus II, Mårtensbro, ehdotus kaupunginhallitukselle asemakaavan muutokseksi, alue 410702, 34. kaupunginosa Espoonlahti (Kh-Kv-asia) Valmistelijat / lisätiedot: Patrik Otranen, puh. 043 825 0799 Juhani Lehikoinen, puh. 046 877 3669 Mikla Koivunen, puh. 046 877 2502 etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Kaupunkisuunnittelujohtaja Torsti Hokkanen 1 yhtyy vastineisiin, jotka ilmenevät asian liitteistä. Lausunnot, kannanotot ja muistutukset on annettu Espoonlahden keskus II, Mårtensbro, asemakaavan muutoksen ehdotuksesta, alue 410702, 2 hyväksyy esitettäväksi kaupunginhallitukselle 18.5.2009 päivätyn ja 2.11.2016 muutetun Espoonlahden keskus II, Mårtensbro - Esbovikens Centrum II, Mårtensbro asemakaavan muutoksen, piirustusnumero 6471, 34. kaupunginosassa (Espoonlahti), alue 410702. Käsittely Käsittelyn alussa esittelijä korjasi päätösehdotustaan siten, että: - korjataan kaavakarttaan korttelin 34341 Kivenlahdentien puoleinen melumerkintä muotoon 32dB (I-III) 35db (IV-XXII). - lisätään ak-2-rakennusalojen neljälle sivulle melumerkintä 32dB (VIII-XXII) ja yhdelle sivulle 35dB (VIII-XXII). Lisätään korttelissa 34340 melumerkintä käsittämään myös ak-3-rakennusalan Märssypolun puoleinen sivu. Jäsen Kai Lintunen ehdotti jäsen Paula Pöntysen kannattamana, että: Poistetaan kaavasta päiväkodin sijoittaminen alueen keskelle. Mikäli päiväkodin uudelleen sijoittaminen vaatii kaavan palauttamisen, palautetaan kaava valmisteluun päiväkodin sijoittamisen uudelleen tarkastamiseksi. Lähtökohdan tulisi olla, että päiväkoti sijoitetaan puiston laidalle valoisaan asemaan. Nyt esitetyssä kaavassa näin ei ole.

Espoon kaupunki Pöytäkirja 187 Kaupunkisuunnittelulautakunta 02.11.2016 Sivu 35 / 74 Jäsen Pirjo Kemppi-Virtanen ehdotti jäsen Ulla Palomäen kannattamana, että päätösehdotukseen lisätään uusi kohta, joka kuuluu: Päiväkodin saattoliikenneyhteydet tulee jatkosuunnittelussa varmistaa toimiviksi. Julistettuaan keskustelun päättyneeksi, puheenjohtaja Markku Markkula tiedusteli, voidaanko esittelijän korjattu päätösehdotus ja jäsen Pirjo Kempi-Virtasen ehdotukset yksimielisesti hyväksyä. Koska niitä ei vastustettu, totesi puheenjohtaja Markku Markkula kaupunkisuunnittelulautakunnan hyväksyneen ne yksimielisesti. Puheenjohtaja Markku Markkula totesi, että jäsen Kai Lintusen ehdotuksesta on äänestettävä, koska sitä on myös vastustettu. Hyväksyttiin puheenjohtajan ehdotus, että ne, jotka kannattavat esittelijän ehdotusta äänestävät JAA ja ne, jotka kannattavat jäsen Kai Lintusen ehdotusta äänestävät EI. Nimenhuutoäänestyksessä esittelijän ehdotuksen puolesta (JAA) äänestivät jäsen Suvi Karhu, jäsen Jukka Lahti, varajäsen Helena Haapsaari, jäsen Risto Nevanlinna, varapuheenjohtaja Kirsi Louhelainen, varajäsen Johanna Tikanmäki, jäsen Stefan Ahlman, jäsen Ulla Palomäki, jäsen Kimmo Oila, jäsen Pirjo Kemppi-Virtanen ja puheenjohtaja Markku Markkula eli yksitoista (11) jäsentä. Jäsen Kai Lintusen ehdotuksen puolesta (EI) äänestivät jäsen Paula Pöntynen ja jäsen Kai Lintunen eli yhteensä kaksi (2) jäsentä. Puheenjohtaja Markku Markkula totesi kaupunkisuunnittelulautakunnan yhdellätoista äänellä kahta (11/2) vastaan hyväksyneen esittelijän ehdotuksen ja käsittelyn jatkuvan. Jäsen Kai Lintunen ilmoitti jättävänsä eriävän mielipiteen. Päätös 1 päätti, että päiväkodin saattoliikenneyhteydet tulee jatkosuunnittelussa varmistaa toimiviksi, 2 yhtyi vastineisiin, jotka ilmenevät asian liitteistä. Lausunnot, kannanotot ja muistutukset on annettu Espoonlahden keskus II, Mårtensbro, asemakaavan muutoksen ehdotuksesta, alue 410702, 3 hyväksyi esitettäväksi kaupunginhallitukselle 18.5.2009 päivätyn ja 2.11.2016 muutetun Espoonlahden keskus II, Mårtensbro - Esbovikens Centrum II, Mårtensbro asemakaavan muutoksen, piirustusnumero 6471, 34. kaupunginosassa (Espoonlahti), alue 410702.

Espoon kaupunki Pöytäkirja 187 Kaupunkisuunnittelulautakunta 02.11.2016 Sivu 36 / 74 Jäsen Kai Lintunen ilmoitti eriävänä mielipiteenään seuraavaa: Lähtökohdan tulisi olla, että päiväkoti sijoitetaan puiston laidalle valoisaan asemaan. Nyt esitetyssä kaavassa näin ei ole. Liite Oheismateriaali Selostus 5 Espoonlahden keskus II, Mårtensbro, muistutusten lyhennelmät ja vastineet, ei julkinen 6 Espoonlahden keskus II, Mårtensbro, lausuntojen sekä kannanottojen lyhennelmät ja vastineet - Espoonlahden keskus II, Mårtensbro, tapahtumaluettelo - Espoonlahden keskus II, Mårtensbro, kaavamääräykset 1 - Espoonlahden keskus II, Mårtensbro, kaavamääräykset 2 - Espoonlahden keskus II, Mårtensbro, kaavakartta - Espoonlahden keskus II, Mårtensbro, ajantasa-asemakaava - Espoonlahden keskus II, Mårtensbro, havainnekuva - Espoonlahden keskus II, Mårtensbro, muistutusten lyhennelmät ja vastineet, julkinen Asemakaavan muutoksen tavoitteena on mahdollistaa nykyisen Y-korttelin ja puiston muuttaminen korkealuokkaiseksi, omaleimaiseksi ja toiminnallisesti monipuoliseksi, asumiseen painottuvaksi kaupunkimaiseksi suurkortteliksi, joka on keskeinen osa tulevaa ja kehittyvää Espoonlahden aluekeskusta. Suunnittelualueen likimääräinen sijainti Espoon opaskarttapohjalla: Espoonlahden keskus II, Mårtensbro - Esbovikens Centrum II, Mårtensbro, asemakaavan muutosehdotus, piirustusnumero 6471, käsittää korttelin

Espoon kaupunki Pöytäkirja 187 Kaupunkisuunnittelulautakunta 02.11.2016 Sivu 37 / 74 34341, 34. kaupunginosassa Espoonlahdessa, alue 410702. Muodostuvat uudet korttelit 34339 ja 34340. Aloite ja vireilletulo Asemakaavan muutoksen hakijana on Espoon kaupunki. Kaavan vireilletulosta on tiedotettu osallistumis- ja arviointisuunnitelman kuulutuksen yhteydessä 11.3.2009. Asemakaavan muutosalue on kaupungin omistuksessa. Suunnitteluvaraus Kaupunginhallituksen elinkeino ja kilpailukykyjaosto (ekyj) on myöntänyt suunnitteluvarauksen SRV Yhtiöt Oyj:lle kokouksessaan 4.5.2015. Suunnitteluvarausta on jatkettu 29.8.2016 tehdyllä päätöksellä 31.7.2017 saakka. Suunnitteluvarauksen yhteydessä annetut ehdot ja suunnittelun periaatteet on huomioitu asemakaavan valmistelussa Alueen nykytila Suunnittelualue sijaitsee keskeisellä paikalla Espoonlahden keskuksessa, kauppakeskus Lippulaivan, tulevan metroaseman ja Espoonlahdenkadun pohjoispuolella. Asemakaava-alueella on toiminut 1950-luvulta Mårtensbron peruskoulu ja päiväkoti sekä niiden käytössä ollut urheilukenttä. Koulu siirtyi uudelle paikalleen Rehtorinkujalle keväällä 2012. Koulurakennus on purettu keväällä 2016. Paikalle tullaan rakentamaan kauppakeskus Lippulaivaa korvaava väliaikainen kauppakeskus. Rakentaminen aloitetaan vuoden 2016 syksyllä ja se tulee toimimaan paikalla vuoden 2020 kevääseen saakka. Idässä asemakaavan muutosalue rajautuu Ulappakatuun. Ulappatorin ympärille on valmistunut asuntokortteli vuonna 2014. Korttelin korkein rakennus on 14-kerroksinen asuntotorni. Etelässä alue liittyy vahvasti osaksi kaupunkimaista Espoonlahdenkatua ja muodostuvaa uutta metrokeskusta. Voimassa oleva maakuntakaava-, yleiskaava- ja asemakaavatilanne Uudenmaan maakuntakaavassa alue on osoitettu taajamatoimintojen alueeksi, jolle on osoitettu viheryhteystarve. Maakuntakaavaa on täydennetty 2. vaihemaakuntakaavassa Länsimetron jatkeen vyöhykkeellä tiivistettäväksi alueeksi, jossa aluetta on suunniteltava kävelyyn ja pyöräilyyn tukeutuvana kyseisen taajaman muuta aluetta tehokkaammin rakennettavana alueena. Yhdyskuntarakennetta tiivistettäessä on kiinnitettävä huomiota erityisesti alueen ominaispiirteisiin ja kulttuuriympäristöön, elinympäristön laatuun, ekologisen verkoston toimivuuteen sekä lähivirkistysalueiden riittävyyteen. Asemakaava on maakuntakaavan mukainen. Espoon eteläosien yleiskaavassa asemakaavan muutosalue on keskustatoimintojen aluetta (C-K), jolle saa osoittaa keskustaan soveltuvaa asumista sekä hallinto-, toimisto-, palvelu-, koulutus- ja myymälätiloja. Alueelle voidaan sijoittaa vähittäiskaupan suuryksikkö. Laadittu asemakaavan muutos on yleiskaavan mukainen.

Espoon kaupunki Pöytäkirja 187 Kaupunkisuunnittelulautakunta 02.11.2016 Sivu 38 / 74 Asemakaavan muutosalueella on voimassa seuraavat asemakaavat: Espoonlahden keskus II (410700), joka on tullut lainvoimaiseksi 19.2.1992. Asemakaava sisältää puistoa ja opetus- ja sosiaalitoimintaa palvelevien rakennusten korttelialueen. Espoonlahden keskus, muutos (410306), joka on tullut lainvoimaiseksi 19.9.2007. Asemakaava sisältää katualuetta. Espoonlahden keskus III, muutos (410800), joka on tullut lainvoimaiseksi 11.9.1998. Asemakaava erityisaluetta. Matinkylä-Kivenlahti metrotunneli (940100), joka on tullut lainvoimaiseksi 10.6.2013. Kaavaehdotuksen nähtävilläolo Asemakaavan muutosehdotus oli nähtävillä 30.5. 29.6.2016. Nähtävillä olon aikana saatiin kolme muistutusta ja seitsemän lausuntoa ja kannanottoa. Muistutuksissa esitettiin huoli alueen tehokkaasta rakentamisesta ja sen vaikutuksista alueen viihtyisyyteen, liikenteen toimivuuteen sekä siihen toteutuuko työpaikkaomavaraisuus ja tukeeko ja edistääkö asemakaavan muutos kestävän kehityksen periaatteita. Asemakaavaehdotuksen nähtävillä olon jälkeen on tehty pieniä tarkistuksia korttelialueen rajoihin korttelissa 34341 ja väljennetty rakennusalan rajoja siten, että riittävä suunnittelujoustavuus on mahdollista asemakaavan toteutuksessa pidemmällä aikavälillä. Tehdyn kunnallisteknisen suunnittelun myötä on varmistettu hulevesiratkaisun ja tulvareittien sekä liikenteen toimivuus. Asemakaavan muutos Asemakaavan muutoksen tavoitteena on mahdollistaa nykyisen Y-korttelin (koulu ja päiväkoti) muuttaminen korkealuokkaiseksi, omaleimaiseksi ja toiminnallisesti monipuoliseksi kokonaisuudeksi. Koulu- ja päiväkotitoiminta on loppunut alueelta aikaisemmin ja rakennukset on purettu syksyllä 2016. Alue muodostuu asumiseen painottuvaksi tehokkaan kaupunkimaiseksi suurkortteliksi, joka sijoittuu Espoonlahden keskuksen keskeisimmälle paikalle tulevan Espoonlahden metroaseman ja aluekeskuksen monipuolisten palveluiden ja kauppakeskus Lippulaivan välittömään läheisyyteen. Asemakaavan muutosalue on keskeinen ja näkyvä osa tulevaa ja kehittyvää Espoonlahden aluekeskusta. Mitoitus Asemakaavan muutosalueen pinta-ala on n. 3,6 ha ja alueen kokonaiskerrosalaksi muodostuu 102 400 k-m 2, joista 86 850 k-m 2 on tavanomaista asumista (AK) ja 12 500 k-m 2 on vanhusten palveluasumista (YSA), sisältäen myös päivätoimintakeskuksen (ns. elä ja asu -keskus). Palvelutaloon osaksi integroituvalle päiväkodille on varattu 1 500 k-m 2.

Espoon kaupunki Pöytäkirja 187 Kaupunkisuunnittelulautakunta 02.11.2016 Sivu 39 / 74 Palvelu- ja liiketiloja sijoitetaan yhteensä 1 550 k-m 2 pääasiassa Espoonlahdenkadun ja Ulappakadun kivijalkoihin, jotka osaltaan lisäävät aluekeskuksen kaupallisten palveluiden tarjontaa. Kaavamuutosalueen korttelitehokkuudet vaihtelevat e k = 3.74-4.73 välillä. Aluetehokkuus on e a = 2.86. Liiketiloja mahdollistetaan asemakaavassa yhteensä 1 550 k-m 2, joista 1 000 tulee toteuttaa ja 550 k-m 2 voidaan toteuttaa. Korttelialueet Asemakaava-alue muodostuu kolmesta korttelista, jotka muodostavat yhtenäisen suurkorttelikokonaisuuden. Tehokkain rakentaminen sijoittuu alueen reunoille. Kivenlahdentien puoleiseen kortteliin (34341) sijoittuu kolme 22-kerroksista asuinkerrostalotornia. Espoonlahdenranta-kadulla on kaksi 16-kerroksista tornia, joista toinen liittyy myös Espoonlahdenkadun kaupunkitilaan. Siellä suurkorttelin molempiin päihin on esitetty kaksi 16-kerroksista asuinrakennusta, joista lounaisimmalla, kauppakeskus Lippulaivaa lähimpänä olevalla tornilla on hyvin keskeinen rooli Espoonlahden keskustan muodostajana. Suurkorttelin keskellä ja reunoilla korkeampia torneja rytmittäen, kerrosluvut vaihtelevat 7-8-kerroksen välillä. YSA-korttelialueella on varauduttu vanhusten palvelutalon sijoittumiseen. Kaupungin sosiaali- ja terveyshuollon toimialalla on tavoite toteuttaa ns. elä- ja asu -konseptin mukainen palvelutalo ja päivätoimintakeskus, jonka arvioitu valmistuminen olisi vuoden 2025 jälkeen. Samassa yhteydessä on tilanvaraus 6-ryhmäiselle päiväkodille, joka on asemakaavaehdotuksessa esitetty osittain integroituvaksi palvelutaloon. Asemakaavan valmisteluvaiheessa kummastakaan ei ole ollut hankesuunnittelua vireillä. Sijainti puiston äärellä antaa päiväkodille mahdollisuuden hyödyntää osaksi puiston aluetta leikkipihan jatkeena. Virkistysalueet ja puisto Alueen keskellä on tiivis kaupunkipuisto, jonka pinta-ala on noin 1 300 m 2. Puistomainen jalankulkupainotteinen alue jatkuu puiston ulkopuolella pihakatuna ja kevyen liikenteen yhteytenä, jotka on mitoituksen osalta mahdollista toteuttaa istutettuina ja vehreinä. Alueen kokonaislaajuus on noin 1 800 m 2. Kevyen liikenteen yhteydet sekä tarvittavat pelastustiet ja nostopaikat voidaan toteuttaa tilaa säästäen ja limittäen eri toimintoja keskenään. Puistoon osoitettu leikki- ja oleskelualue (le-1) voi toimia osittain myös päiväkodin oman leikkipihan laajentumana. Kaupunkikuva, toiminnot ja alueen identiteetti Tärkeimpänä kaupunkikuvallisena tavoitteena on luoda Mårtensbron suurkorttelista vahva ja tunnistettava uusi keskustamainen asuntokorttelikokonaisuus. Kaupunkikuvan yleismääräysten lisäksi kaupunkikuvan muodostamisen tärkeimmät elementit on tunnistettu ja esitetty asemakaavassa teemallisesti korttelijulkisivuvyöhykkeinä ja tornien

Espoon kaupunki Pöytäkirja 187 Kaupunkisuunnittelulautakunta 02.11.2016 Sivu 40 / 74 rakennusaloina. Koska alueen rakentuminen valmiiksi tapahtuu pidemmällä ajanjaksolla, arviolta vuosien 2020 2035 välillä, on kaupunkikuvaa koskevat kaavamerkinnät ja -määräykset luonteeltaan yleispiirteisiä ja niiden kokonaisuus muodostuu eri merkintöjen ( ju ja ak ) ja määräysten toisiaan tukevien sisältöjen myötä. Asemakaavan merkinnät ja määräykset ovat riittävän sitouttavia korkean laadun varmistamiseksi mutta antavat myös tarpeellista suunnittelujoustavuutta. Asemakaavassa ei oteta tarkasti kantaa julkisivujen väritykseen. Tavoite on vahvistaa alueen nykyistä yleisilmettä ja vaaleaa espoonlahtelaista värimaailmaa. Yleismääräyksenä on edellytetty julkisivujen olevan korkeatasoiset ja kaupunkikuvaa rikastuttavat ja kokonaisuuden tulee muodostua hallituksi ja harmoniseksi. Asemakaava edellyttää kortteleiden kadunpuoleisilla ulkoreunoilla julkisivumateriaalin olevan pääasiallisesti vaaleaa kivimateriaalia. Korttelipihoilla värimaailma voi olla moninaisempi ja jokaisen korttelipihan tulee olla omaleimainen ja erilainen. Kaupunkikuvan tavoitteita, periaatteita ja esimerkkejä on esitetty asemakaavan rinnalla laaditussa korttelisuunnitelmassa. Liikenne ja pysäköinti Asemakaava-alueen autoliikenne perustuu kahteen (Kajuuttakuja ja Märssykorinaukio) päättyvään katuun, jotka liittyvät ympäröivään katuverkkoon Ulappakadun liittymän ja Espoonlahdenkadun suuntaisliittymän kautta. Märssykorinaukion mitoitus mahdollistaa 1+2- kaistaisen ajoliittymän Ulappakadulle. Liittymän tilanvaraus mahdollistaa useita erilaisia liittymäratkaisuja. Kortteleiden 34339 ja 34341 pysäköintilaitoksiin ja LPA-pysäköintilaitokseen ajo ohjautuu Märssykorinaukion kautta. Korttelin 34340 pysäköintiliikenne operoi Kajuuttakujalta. Alueen kaikki asukaspysäköintipaikat sijoittuvat joko kortteleiden yhteispihojen alapuolelle tai LPA-korttelin pysäköintilaitokseen, johon on sijoitettu asukkaiden pysäköintipaikkoja kaikista kortteleista. kadunvarsipaikkojen lisäksi. Pihakatu mahdollistaa tonttiliittymät myös suurkorttelin sisäosiin, mutta sinne ei ohjata asukaspysäköintilaitosten liikennettä. Asemakaavassa autopaikkoja tulee rakentaa seuraavasti: AK-korttelialueella 1 ap / 130 k-m 2 asuntokerrosalaa, kuitenkin vähintään 0,5 ap /asunto. Nimeämättömyydestä voidaan rakennusluvan yhteydessä myöntää enintään 10 % lievennys autopaikkojen määrästä (väh. 0,4 ap / asunto). 1 ap / 180 k-m 2 liiketilojen kerrosalaa 1 ap / 70 k-m2 toimisto- ja työtilojen kerrosalaa YSA-korttelialueella 1 ap / 150 k-m 2. Lopullinen autopaikkamäärä määräytyy rakennusluvan yhteydessä esitettävän selvityksen perusteella.

Espoon kaupunki Pöytäkirja 187 Kaupunkisuunnittelulautakunta 02.11.2016 Sivu 41 / 74 Laskennallinen yleisten autopaikkojen tarve on n. 66 myöhemmistä suunnitteluratkaisuista riippuen. Mitoituksena on käytetty 1ap/1 500 k-m2. Kadunvarsipaikkoja asemakaava-alueelle voidaan toteuttaa katusuunnittelun vaihtoehdoista riippuen noin 20-25 autopaikkaa. Kadunvarsipaikkojen lisäksi yleistä pysäköintiä on mahdollista sijoittaa korttelissa 34341 sijaitsevaan pysäköintitaloon (LPA-1). Kivijalkaliiketilojen pienimuotoinen huolto on suunniteltu toimivaksi aikarajoitutuilta pysäköintipaikoilta. Jalankulku- ja polkupyöräliikenne Asemakaavaehdotuksessa on huomioitu Espoon kaupungin polkupyöräilyn edistämistavoitteet, mitoittamalla Espoonlahdenkadun jalankulku- ja polkupyörätien leveydeksi polkupyöräilyn ns. laatureitin mitoitukselliset tavoitteet (5,5 metriä). Tarvittava lisämitoitus nykyisessä katusuunnitelmassa (2015) esitetystä on otettu korttelin puolelta. Lisäksi Espoonlahdenkadulle, kaava-alueen kaakkoisreunassa on levitetty katualueen reunaa kortteliin päin, jotta jalankulkualue laajenee ja mahdollistaa näin parempaa toiminnallista jalankulkuympäristöä ja sen myötä elävämpää kaupunkikuvaa. Melu-, ilmanlaatu ja tuulisuus Melu Asemakaava-alue on melualueella ja siihen kohdistuu erityisesti Länsiväylän ja Kivenlahdentien liikennemelu. Kaavoituksen yhteydessä on tehty meluselvitys (Ramboll Oy, 2016), jonka mukaan meluvaikutukset kohdistuvat merkittävimmin korttelin 34340 länsireunan ja korttelin 34341 Kivenlahdentien puoleisiin julkisivuihin. Asemakaavassa julkisivujen ääneneristävyyden osalta on merkitty melunsuojausvaatimus asuinhuoneistojen osalta 32-35dB:n lisäeristyksellä. Lisäksi melumerkintään sisältyy tarkennus ELY-keskuksen ohjeesta, että mikäli julkisivuun kohdistuu yli 65dB:n päiväaikainen äänitaso, tulee asuntojen avautua myös hiljaisemman julkisivun suuntaan. Asemakaavan mahdollistaman kerrosalan täysimääräinen hyödyntäminen ju-3 - vyöhykkeen 1-7-kerroksen rakennusosissa edellyttää meluntorjunnan rakentamista Länsiväylän varteen. Ilman melunsuojaustoimia em. rakennusosissa ei voida toteuttaa vain yhteen suuntaan melun puolelle avautuvia asuntoja. Korttelipihojen leikki- ja oleskelualueet ovat lopputilanteessa melulta suojattuna, kun rakennukset muodostavat melunsuojan. Kaavan vaiheittainen toteuttaminen saattaa edellyttää myös väliaikaisia meluntorjuntaratkaisuja korttelipihojen ja yleisten alueiden osalta. Ilmanlaatu Asemakaava-alueelle on tehty ilmanlaatuselvitys (Ramboll Oy). Minimietäisyys Länsiväylään ja muihin pääkatuihin täyttyy koko kaavaalueella, suureksi osaksi myös suositusetäisyys. Kivenlahdentien

Espoon kaupunki Pöytäkirja 187 Kaupunkisuunnittelulautakunta 02.11.2016 Sivu 42 / 74 Päätöshistoria puoleisilla rakennusaloilla (il), asuntojen korvausilman sisäänotto tulee ottaa korttelipihan puolelta tai järjestää muutoin tehokkaasti suodatettuna. Herkät toiminnot, kuten päiväkoti ja palvelutalovaraus on sijoitettu suositusetäisyyden päähän suurkorttelin keskiosiin. Muut suunnitelmat Asemakaavoituksen lähtökohtana ovat olleet Ulappakadun katusuunnitelma (Ramboll/Espoon kaupunki, 2012) ja Espoonlahdenkadun katu- ja kunnallistekninen suunnitelma, joka on laadittu kauppakeskus Lippulaivan kaavoituksen yhteydessä (Ramboll/Espoon kaupunki, 2016). Asemakaavan muutoksen rinnalla on laadittu kunnallistekninen yleissuunnitelma, joka sisältää myös tavoitteet myöhempään yleisten alueiden suunnitteluun antavan lähiympäristösuunnitelman. Lisäksi on laadittu asemakaava merkintöjä ja -määräyksiä tarkentava ja toteutuksen vaihtoehtoja antava yleispiirteinen korttelisuunnitelma. Toteutus ja vaiheistus Alueen toteutuksen arvioidaan kestävän vähintään noin 10 15 vuotta. Alueen rakentaminen voi alkaa, kun asemakaava on vahvistettu ja kauppakeskus Lippulaivan väliaikainen rakennus (rakentaminen alkaa syksyllä 2016) on siirretty alueelta pois, viimeistään vuoden 2020 aikana. Kaavatalous Asemakaavan rinnalla on laadittu kaavatalousselvitys, jonka mukaan asemakaavan muutos on taloudellisesti kannattava. Hyväksyminen Asemakaavan muutoksen hyväksyy valtuusto. Kaupunkisuunnittelulautakunta 25.9.2013 146 Päätösehdotus Kaupunkisuunnittelupäällikkö Torsti Hokkanen 1 yhtyy vastineisiin, jotka ilmenevät asian liitteistä. Mielipide ja kannanotto on annettu Espoonlahden Keskus II:n asemakaavan valmisteluaineistosta, alue 410702, 2 hyväksyy MRA 27:n mukaisesti nähtäville 18.5.2009 päivätyn ja 16.9.2013 muutetun Espoonlahden Keskus II - Esbovikens Centrum II asemakaavan muutosehdotuksen, piirustusnumero 6471, joka käsittää korttelit 34339 34342, osan katu-, puisto- ja suojaviheralueesta 34.

Espoon kaupunki Pöytäkirja 187 Kaupunkisuunnittelulautakunta 02.11.2016 Sivu 43 / 74 kaupunginosassa (Espoonlahti), alue 410702. Muodostuvat uudet korttelit 34339 ja 34340, 3 pyytää asemakaavan muutosehdotuksesta tarvittavat lausunnot ja toimialojen kannanotot. Käsittely Keskustelun kuluessa puheenjohtaja Markkula ehdotti varapuheenjohtaja Louhelaisen kannattamana, että asia jätetään pöydälle 15.10.2013 pidettävään kokoukseen. Julistettuaan keskustelun pöydällepanosta päättyneeksi, puheenjohtaja tiedusteli, voidaanko pöydällepanoehdotus hyväksyä. Koska kukaan ei vastustanut ehdotusta, totesi puheenjohtaja sen tulleen yksimielisesti hyväksytyksi. Päätös Lautakunta päätti yksimielisesti jättää asian pöydälle 15.10.2013 pidettävään kokoukseen. Kaupunkisuunnittelulautakunta 15.10.2013 165 Päätösehdotus Vs. kaupunkisuunnittelupäällikkö Ossi Keränen 1 yhtyy vastineisiin, jotka ilmenevät asian liitteistä. Mielipide ja kannanotto on annettu Espoonlahden Keskus II:n asemakaavan valmisteluaineistosta, alue 410702, 2 hyväksyy MRA 27:n mukaisesti nähtäville 18.5.2009 päivätyn ja 16.9.2013 muutetun Espoonlahden Keskus II - Esbovikens Centrum II asemakaavan muutosehdotuksen, piirustusnumero 6471, joka käsittää korttelit 34339 34342, osan katu-, puisto- ja suojaviheralueesta 34. kaupunginosassa (Espoonlahti), alue 410702. Muodostuvat uudet korttelit 34339 ja 34340, 3 pyytää asemakaavan muutosehdotuksesta tarvittavat lausunnot ja toimialojen kannanotot. Käsittely Käsittelyn alussa esittelijä muutti päätösehdotustaan ja teki seuraavan muutetun päätösehdotuksen: Kaupunkisuunnittelulautakunta päättää palauttaa asian uudelleen valmisteltavaksi siten, että valmistelussa huomioidaan Elinkeino- ja kilpailukyky jaoston 14.10.2013 kokouksen päätökset.

Espoon kaupunki Pöytäkirja 187 Kaupunkisuunnittelulautakunta 02.11.2016 Sivu 44 / 74 Julistettuaan keskustelun päättyneeksi puheenjohtaja tiedusteli, että voidaanko esittelijän muutettu päätösehdotus hyväksyä. Koska kukaan ei vastustanut sitä, totesi puheenjohtaja sen tulleen yksimielisesti hyväksytyksi. Päätös Kaupunkisuunnittelulautakunta päätti palauttaa asian uudelleen valmisteltavaksi siten, että valmistelussa huomioidaan Elinkeino- ja kilpailukykyjaoston päätökset. Kaupunkisuunnittelulautakunta 11.5.2016 83 Päätösehdotus Asemakaavapäällikkö Ossi Keränen 1 yhtyy vastineisiin, jotka ilmenevät asian liitteistä. Lausunnot ja mielipiteet on annettu Espoonlahden keskus II, muutoksen valmisteluaineistosta, alue 410702, 2 hyväksyy MRA 27 :n mukaisesti nähtäville 18.5.2009 päivätyn ja 11.5.2016 muutetun Espoonlahden keskus II (Mårtensbro) - Esbovikens Centrum II asemakaavan muutosehdotuksen, piirustusnumero 6471, 34. kaupunginosassa (Espoonlahti), alue 410702, 3 pyytää asemakaavan muutoksesta tarvittavat lausunnot sekä toimialojen kannanotot. Päätös Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. Tiedoksi - Ote ilman liitteitä: hakijat - Vastineet muistutusten jättäneille, mikäli osoitteet ovat tiedossa - Jatkokäsittely kaupunginhallitus - Laskutus: Kaupunkisuunnittelukeskus

Espoon kaupunki Pöytäkirja 188 Kaupunkisuunnittelulautakunta 02.11.2016 Sivu 45 / 74 976/2013 10.02.03 Kaupunkisuunnittelulautakunta 81 11.5.2016 188 Piispankylä, ehdotus kaupunginhallitukselle asemakaavan muutokseksi, alue 321913, 22. kaupunginosa Olari (Kh-asia) Valmistelijat / lisätiedot: Outi Reitmaa, puh. 043 824 9583 Katariina Peltola, puh. 043 825 5200 Salla Karvinen, puh. 046 877 3001 etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Kaupunkisuunnittelujohtaja Torsti Hokkanen 1 yhtyy vastineisiin, jotka ilmenevät asian liitteistä. Lausunnot, kannanotot ja muistutukset on annettu Piispankylän asemakaavan muutoksen ehdotuksesta, alue 321913, 2 hyväksyy esitettäväksi kaupunginhallitukselle 11.5.2016 päivätyn ja 2.11.2016 muutetun Piispankylä - Biskopsbyn asemakaavan muutosehdotuksen, piirustusnumero 6980, 22. kaupunginosassa (Olari), alue 321913, 3 ilmoittaa asemakaavan muutoksen hakijalle, että kaupunki tulee MRL 59 :n mukaisesti perimään asemakaavan muutoksen laatimiskulujen loppuosan, 2 400 euroa sekä 1/3 kuulutuskustannuksista, 766,67 euroa, eli yhteensä 3 166,67 euroa asemakaavan muutoksen hyväksymisen jälkeen. Käsittely Käsittelyn kuluessa jäsen Pirjo Kemppi-Virtanen ehdotti jäsen Jukka Lahden kannattamana, että kaavamääräysten 4 :n 2 kappale, joka kuuluu: Rakentamisen tulee massoittelultaan, mittasuhteiltaan, julkisivujen käsittelyltään sekä käytettävien materiaalisen ja värien osalta muodostaa hallittu ja harmoninen kokonaisuus ympäristön kanssa. Julkisivumateriaalien tulee olla korkealuokkaisia ja detaljoinnin viimeisteltyä. Asunrakennusten pääasiallinen julkisivumateriaali kadun puolelta on tiili. muutetaan kuulumaan seuraavasti: Rakentamisen tulee massoittelultaan, mittasuhteiltaan, julkisivujen käsittelyltään sekä käytettävien materiaalisen ja värien osalta muodostaa hallittu ja harmoninen kokonaisuus ympäristön kanssa. Julkisivumateriaalien tulee olla korkealuokkaisia ja detaljoinnin viimeisteltyä. Asunrakennusten pääasiallinen julkisivumateriaali kadun

Espoon kaupunki Pöytäkirja 188 Kaupunkisuunnittelulautakunta 02.11.2016 Sivu 46 / 74 puolelta on poltettu tiili. Kadun puolella kolmen rakennusmassan tulee olla julkisivuiltaan keskenään selkeästi eri sävyisiä. Julistettuaan keskustelun päättyneeksi, puheenjohtaja Markku Markkula tiedusteli voidaanko jäsen Pirjo Kemppi-Virtasen muutosehdotus hyväksyä. Koska ehdotusta ei vastustettu, totesi puheenjohtaja Markku Markkula kaupunkisuunnittelulautakunnan hyväksyneen sen yksimielisesti. Muutokset on huomioitu pöytäkirjassa ja sen liitteissä. Päätös 1 yhtyi vastineisiin, jotka ilmenevät asian liitteistä. Lausunnot, kannanotot ja muistutukset on annettu Piispankylän asemakaavan muutoksen ehdotuksesta, alue 321913, 2 hyväksyi esitettäväksi kaupunginhallitukselle 11.5.2016 päivätyn ja 2.11.2016 muutetun Piispankylä - Biskopsbyn asemakaavan muutosehdotuksen, piirustusnumero 6980, 22. kaupunginosassa (Olari), alue 321913, 3 ilmoittaa asemakaavan muutoksen hakijalle, että kaupunki tulee MRL 59 :n mukaisesti perimään asemakaavan muutoksen laatimiskulujen loppuosan, 2 400 euroa sekä 1/3 kuulutuskustannuksista, 766,67 euroa, eli yhteensä 3 166,67 euroa asemakaavan muutoksen hyväksymisen jälkeen. Liite Oheismateriaali Selostus 7 Piispankylä, muistutusten yhteenveto ja vastineet 8 Piispankylä, lausuntojen lyhennelmät ja vastineet - Piispankylä, tapahtumaluettelo - Piispankylä, määräykset 1 - Piispankylä, määräykset 2 - Piispankylä, kaavakartta - Piispankylä, ajantasa-asemakaava - Piispankylä, havainnekuva Asemakaavan muutoksen tavoitteena on muuttaa liike-, toimisto- ja asuinkerrostalojen korttelialue sekä osa toimistorakennusten korttelialueesta asuinkerrostalojen korttelialueeksi ja lisätä asumiselle osoitettua rakennusoikeutta. Länsiväylän varteen osoitetaan nykyistä vähemmän toimistorakentamista. Pieni alue länsiosassa osoitetaan autopaikkojen korttelialueeksi. Rakennusoikeus kasvaa 3 850 k-m 2.

Espoon kaupunki Pöytäkirja 188 Kaupunkisuunnittelulautakunta 02.11.2016 Sivu 47 / 74 Suunnittelualueen likimääräinen sijainti Espoon opaskarttapohjalla: Piispankylä - Biskopsby, asemakaavan muutosehdotus, piirustusnumero 6980, käsittää osan korttelia 22284 ja katualueet, 22. kaupunginosassa (Olari), alue 321913. Aloite ja vireilletulo Aloite asemakaavan laatimiseksi on tullut EKE Yhtiöt Oy:n omistamilta kiinteistöosakeyhtiöiltä. Kaavan vireilletulosta on tiedotettu 19.6.2013 nimellä Piispankylä ja aluenumerolla 321911. Asemakaavan muutoksen aluenumero on muutettu MRA 30 :n mukaisen kuulemisen jälkeen. Muuttunut aluenumero on 321913, nimi on säilynyt samana. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Asemakaavan muutokseen on laadittu osallistumis- ja arviointisuunnitelma, joka on päivätty 29.4.2014. Alueen nykytila Suunnittelualue sijaitsee Olarin eteläosassa Kuitinmäentien ja Länsiväylän välisellä alueella. Matinkylän keskusta ja metroasema sijaitsevat noin puolen kilometrin päässä Länsiväylän eteläpuolella. Alue sijaitsee osittain Länsiväylän melualueella. Alue on kunnallisteknisen verkoston piirissä. Korttelialueen Pihatörmän puoleiselle sivulle on rakennettu kolme Piispanportin suuntaista, viisikerroksista toimistorakennusta. Niiden pysäköintialueet sijoittuvat Piispanportin puolelle katualueen tasoa korkeammalle. Länsiosan metsäinen kalliokukkula ja Länsiväylän puoleinen osa korttelialueesta ovat rakentamattomat. Alueella on käyttämätöntä toimistorakennusoikeutta noin 12 000 k m 2. Suunnittelualueen länsipuolella on rivitaloja ja itäpuolella Piispanportin varrella uusia asuinkerrostaloja.

Espoon kaupunki Pöytäkirja 188 Kaupunkisuunnittelulautakunta 02.11.2016 Sivu 48 / 74 Maastoltaan alue on vaihtelevaa. Metsäisen kalliokukkulan korkein kohta kohoaa noin +25 metriä meren pinnan (mpy) yläpuolelle rakennettujen tonttien pihamaiden korkeustason vaihdellessa noin + 6 + 9 mpy välillä. Tonttien länsireuna rajautuu jyrkkään rinteeseen ja kallioleikkaukseen. Etelälaidassa kulkee Länsiväylän varressa kevyenliikenteen reitti. Korttelialueet ovat EKE Yhtiöt Oy:n omistamien kiinteistöosakeyhtiöiden omistuksessa. Katualueet omistaa Espoon kaupunki. Voimassa oleva maakuntakaava-, yleiskaava- ja asemakaavatilanne Uudenmaan maakuntakaavassa suunnittelualue sijaitsee taajamatoimintojen alueella. Alueen läheisyydessä etelässä sijaitsee moottoriväylä, Länsiväylä sekä keskustatoimintojen alue, Matinkylän keskusta. Espoon eteläosien yleiskaavassa suunnittelualue on osoitettu työpaikka- ja asuntoalueiksi. Keskustatoimintojen alueena kehitettäväksi osoitettu alue ja ohjeellinen raidemerkintä sivuavat aluetta. Voimassa olevissa asemakaavoissa muutosalueelle on osoitettu liike-, toimisto- ja asuinrakennusten korttelialue (ALK 12 ), jonka rakennusoikeus on 3 600 k-m 2 sekä toimistorakennusten korttelialue (KT), jonka rakennusoikeus on 13 800 k-m 2. Kokonaisrakennusoikeus vastaa korttelitehokkuuslukua 1,03. Lisäksi asemakaava-alueeseen kuuluu Piispanportin ja Pihatörmän katualueita. Kaavaehdotuksen nähtävilläolo Asemakaavaehdotus oli nähtävillä MRA 27 :n mukaisesti 30.5. 29.6.2016. Nähtävilläoloaikana jätettiin 10 muistutusta sekä saatiin neljä lausuntoa ja kaksi kannanottoa. Kaavakarttaan on nähtävilläolon jälkeen lisätty AK-korttelialueelle ulokkeen rakennusalat mahdollistamaan ylimpien kerrosten kadun ylle ulottuvan rakentamisen, sekä merkitty liike-, palvelu- ja työtilojen kerrosalat rakennusaloittain. Kaavamääräyksiä on täsmennetty muun muassa rakentamisen tapaan liittyen. Osoitteiden perusteella muistutuksista seitsemän jätettiin asemakaavan muutosalueen länsipuolella sijaitsevan rivitaloyhtiö As Oy Mäkikummun (os. Pihatörmä 6) asukkaiden toimesta. Myös kolme muuta muistutusta koskivat muun muassa kaavan vaikutuksia As Oy Mäkikumpuun ja sen asukkaisiin. Muistutusten pääkohdat koskivat rakentamisen tehokkuutta ja korkeutta, kaavamuutoksen vaikutuksia alueen melutasoon, naapuruston näkymiin ja varjostuksiin, asuinrakentamisen ulottamista puustoisen kalliomäen itärinteeseen ja toimistorakennuksen pysäköintialueen ulottamista pitkälle alueen länsiosaan puustoa vähentävästi ja kalliota tuhoavasti. Muistutuksissa huomautettiin myös muun muassa autopaikkojen suuresta määrästä.

Espoon kaupunki Pöytäkirja 188 Kaupunkisuunnittelulautakunta 02.11.2016 Sivu 49 / 74 Ehdotus asemakaavan muutokseksi Asemakaavaratkaisulla mahdollistetaan tehokkaan, kaupunkimaisen ympäristön toteuttaminen hyvien joukkoliikenneyhteyksien, kuten Länsimetron, vaikutuspiirissä. Asemakaavan muutos tukee yhdyskuntarakenteen eheyttämistä ja tiivistämistä. Asemakaavan muutoksella lisätään huomattavasti asumiseen osoitettua kerrosalaa ja vähennetään toimistorakentamiselle osoitettua kerrosalaa. Asemakaavan muutoksella mahdollistetaan olemassa olevien toimistorakennusten purkaminen, uuden toimistorakennuksen rakentaminen Länsiväylän varteen melusuojaksi sekä uusien asuinkerrostalojen rakentaminen Piispanportin varteen. Asuinkerrostalojen korttelialueelle (AK) sijoittuu kolme L-muotoista rakennusmassaa. Rakennukset tulee rakentaa pääasiassa kiinni Piispanportin katualueeseen. Näin ne muodostavat yhdessä vastapäisten asuinkerrostalojen kanssa Piispanportista nykyistä kaupunkimaisemman katutilan. Asuinkerrosten lukumäärät vaihtelevat kansipihan tasolta laskien kuudesta kahdeksaan. Näiden kerrosten lisäksi Piispanportin puolella katutasoon voidaan rakentaa muun muassa erillisiä tai asuntoihin liittyviä työtiloja, liike- ja palvelutiloja sekä varastotiloja ja asukkaiden yhteistiloja. Liike-, palvelu- tai työtiloja tulee rakentaa vähintään yhteensä 100 k-m 2. Eteläisimmän asuinkerrostalon rakennusmassan kaksikerroksinen osa sijoittuu kalliorinteeseen. Kyseisellä rakennusalan osalla vesikaton ylimmän kohdan korkeusasema on +30,0. Muilta osiltaan länsiosan kalliokukkulan metsäinen luonne tulee säilyttää. Toimistorakennusten korttelialue (KT) sijoittuu Länsiväylän varteen. Toimistorakennuksen ja auton säilytyspaikan rakennusalat ovat Länsiväylän suuntaisia. Asemakaavassa osoitettu pääasiallinen vesikaton ylimmän kohdan korkeusasema +31,0 vastaa kuutta kerrosta Piispanportin puolella. Toimistorakennus ja auton säilytyspaikka tulee rakentaa ennen asuntojen käyttöönottoa. Ne suojaavat asuinkerrostaloja ja piha-aluetta sekä muuta lähialuetta Länsiväylän liikenteen melulta. Pysäköinti AK-korttelialueella autopaikat tulee sijoittaa rakennusten tai pihakannen alle. Niitä on rakennettava vähintään yksi autopaikka asuntokerrosalan 110 k-m²:ä kohden, kuitenkin vähintään 0,5 autopaikkaa asuntoa kohden. Polkupyöräpaikkoja tulee toteuttaa yksi paikka asuntokerrosalan 30 k-m²:ä kohden tai vähintään kaksi paikkaa asuntoa kohden. KT-korttelialueella autopaikat sijoittuvat toimistorakennuksen jatkeeksi kahteen tasoon rakennettavalle auton säilytyspaikalle. Autopaikkoja on rakennettava vähintään yksi paikka toimistokerrosalan 75 k-m²:ä kohden. Polkupyöräpaikkoja tulee toteuttaa yksi paikka toimistokerrosalan 80 k-m²:ä kohden.

Espoon kaupunki Pöytäkirja 188 Kaupunkisuunnittelulautakunta 02.11.2016 Sivu 50 / 74 Päätöshistoria Yleisen pysäköinnin autopaikat sijoittuvat katualueelle. Piispanporttikadulle osoitetaan 12 kadunvarsipaikkaa pysäköintitaskuissa ja Pihatörmäkadulle seitsemän autopaikkaa ajoratapysäköintinä. Alueen yleisen pysäköinnin tarpeita palvelee myös läheisen Piispanpiha-kadun pysäköintipaikat. Kaikkiaan alueella toteutuu noin yksi yleinen pysäköintipaikka 1 500 asuinkerrosneliömetriä kohden. Asemakaava-alueen länsiosaan osoitetaan viereisen rivitalokorttelin pysäköintikäytössä oleva pieni alue autopaikkojen korttelialueeksi (LPA). Mitoitus Asemakaava-alueen pinta-ala on noin 2,6 ha. Rakennusoikeutta alueella on yhteensä 21 250 k-m², josta asuinrakentamista on 16 500 k-m 2 ja toimistorakentamista 4 750 k-m 2. Aluetehokkuusluku on 0,82. AK-korttelin tehokkuusluku on 1,40 ja KT-korttelin 1,03. Asemakaavan muutosalueella rakennusoikeus kasvaa 3 850 k-m 2. Laskennallisesti asuinrakennusoikeus vastaa noin 330 uutta asukasta. Sopimusneuvottelut Tonttiyksikkö on ilmoittanut, että asemakaavan muutos edellyttää maankäyttösopimuksen. Sopimus tulee olla allekirjoitettu ennen kuin asemakaavan muutos on kaupunginhallituksen hyväksyttävänä. Selvitykset ja suunnitelmat Kaavataloudelliset vaikutukset Asemakaavan muutoksen mukainen rakentaminen aiheuttaa vähäisiä kunnallistekniikan kustannuksia, jotka ovat noin 272 000 euroa. Vastaavasti rakennusoikeuden lisääntyminen ja käyttötarkoituksen muuttuminen pääosin asumistarkoitukseen tuo maankäyttösopimustuloja kaupungille. Korttelisuunnitelma Alueelle on laadittu korttelisuunnitelma. Perittävät maksut Hakija on maksanut 27.6.2014 asemakaavan muutoksen kustannuksista 60 % ja kuulutuskustannuksista 2/3. Hyväksyminen Kaupunkisuunnittelulautakunta 11.5.2016 81 Asemakaavan muutoksen hyväksyy kaupunginhallitus.

Espoon kaupunki Pöytäkirja 188 Kaupunkisuunnittelulautakunta 02.11.2016 Sivu 51 / 74 Päätösehdotus Asemakaavapäällikkö Ossi Keränen 1 yhtyy vastineisiin, jotka ilmenevät asian liitteistä. Mielipiteet on annettu Piispankylän valmisteluaineistosta, alue 321911, 2 hyväksyy MRA 27 :n mukaisesti nähtäville 11.5.2016 päivätyn Piispankylä - Biskopsby asemakaavan muutosehdotuksen, piirustusnumero 6980, 22. kaupunginosassa (Olari), alue 321913, 3 pyytää asemakaavan muutoksesta tarvittavat lausunnot sekä toimialojen kannanotot. Käsittely Käsittelyn alussa esittelijä korjasi päätösehdotustaan siten, että kaavamääräyksien 2 :stä poistetaan lause Näitä tiloja saa rakentaa enintään 15 % kaavaan merkitystä rakennusoikeudesta. Julistettuaan keskustelun päättyneeksi puheenjohtaja Markkula tiedusteli, voidaanko esittelijän korjattu päätösehdotus yksimielisesti hyväksyä. Koska ehdotusta ei vastustettu, totesi puheenjohtaja Markkula kaupunkisuunnittelulautakunnan hyväksyneen sen yksimielisesti. Korjaukset on huomioitu pöytäkirjassa ja sen liitteissä. Päätös 1 yhtyy vastineisiin, jotka ilmenevät asian liitteistä. Mielipiteet on annettu Piispankylän valmisteluaineistosta, alue 321911, 2 hyväksyy MRA 27 :n mukaisesti nähtäville 11.5.2016 päivätyn Piispankylä - Biskopsby asemakaavan muutosehdotuksen, piirustusnumero 6980, 22. kaupunginosassa (Olari), alue 321913, 3 pyytää asemakaavan muutoksesta tarvittavat lausunnot sekä toimialojen kannanotot. Tiedoksi - Ote ilman liitteitä: hakija - Toimenpiteitä varten: Jatkokäsittely kaupunginhallitus - Vastineet muistutuksen jättäneille, jotka ovat ilmoittaneet osoitteensa - Laskutus: Kaupunkisuunnittelukeskus

Espoon kaupunki Pöytäkirja 189 Kaupunkisuunnittelulautakunta 02.11.2016 Sivu 52 / 74 3806/2013 10.02.03 Kaupunkisuunnittelulautakunta 96 25.5.2016 189 Tuomarila I, asemakaavan muutoksen hyväksyminen, alue 611113, 40. kaupunginosa Espoon keskus Valmistelijat / lisätiedot: Minna Valtonen, puh. 043 825 5221 Markus Pasanen, puh. 043 824 7351 etunimi.k.sukunimi@espoo.fi etunim.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Kaupunkisuunnittelujohtaja Torsti Hokkanen 1 yhtyy vastineisiin, jotka ilmenevät asian liitteistä. Lausunnot ja muistutukset on annettu Tuomarila I asemakaavan muutoksesta, alue 611113, 2 hyväksyy 20.3.2007 päivätyn ja 2.11.2016 muutetun Tuomarila I - Domsby I asemakaavan muutoksen, piirustusnumero 6268, 40. Kaupunginosassa (Espoon keskus), alue 611113, 4 ilmoittaa asemakaavan muutoksen hakijalle, että kaupunki tulee MRL 59 :n mukaisesti perimään asemakaavan muutoksen laatimiskulujen loppuosan, 440 euroa sekä 1/3 kuulutuskustannuksista, 256 euroa, eli yhteensä 696 euroa asemakaavan muutoksen hyväksymisen jälkeen. Käsittely Käsittelyn kuluessa jäsen Suvi Karhu ehdotti, että: Esitän asemakaavamuutoksen hylkäämistä. Tontille kulkee jo toimiva tonttitieyhteys. Mahdollisia tontin sisäisiä ongelmia pelastustien pysäköinnistä ei voida ratkaista siten, että kevyen liikenteen väylä muutetaan hyvin ahtaalla ja päättyvällä asuinkadulla tonttitieksi. Julistettuaan keskustelun päättyneeksi, puheenjohtaja Markku Markkula totesi Suvi Karhun ehdotuksen raukeavan kannattomana. Tämän jälkeen puheenjohtaja tiedusteli voidaanko esittelijän ehdotus hyväksyä yksimielisesti. Koska ehdotusta ei vastustettu, totesi puheenjohtaja Markkula kaupunkisuunnittelulautakunnan hyväksyneen esittelijän ehdotuksen.

Espoon kaupunki Pöytäkirja 189 Kaupunkisuunnittelulautakunta 02.11.2016 Sivu 53 / 74 Päätös 1 yhtyi vastineisiin, jotka ilmenevät asian liitteistä. Lausunnot ja muistutukset on annettu Tuomarila I asemakaavan muutoksesta, alue 611113, 2 hyväksyi 20.3.2007 päivätyn ja 2.11.2016 muutetun Tuomarila I - Domsby I asemakaavan muutoksen, piirustusnumero 6268, 40. Kaupunginosassa (Espoon keskus), alue 611113, 4 ilmoittaa asemakaavan muutoksen hakijalle, että kaupunki tulee MRL 59 :n mukaisesti perimään asemakaavan muutoksen laatimiskulujen loppuosan, 440 euroa sekä 1/3 kuulutuskustannuksista, 256 euroa, eli yhteensä 696 euroa asemakaavan muutoksen hyväksymisen jälkeen. Liite Oheismateriaali Selostus 9 Tuomarila I, muistutusten lyhennelmät ja vastineet, ei julkinen 10 Tuomarila I, lausuntojen lyhennelmät ja vastineet - Tuomarila I, tapahtumaluettelo - Tuomarila I, kaavamääräykset - Tuomarila I, kaavakartta - Tuomarila I, ajantasakaava - Tuomarila I, muistutusten lyhennelmät ja vastineet, julkinen Asemakaavan muutoksella voimassa olevaa asemakaavaa muutetaan siten, että sosiaalitointa ja terveydenhuoltoa palvelevan tontin sekä pientaloalueen väliselle puistoalueelle merkitään ohjeellinen ajoyhteys Talkoorinne -nimisen katualueen kautta kahdelle pientalokiinteistölle 40329/7 ja 49 454-3-318. Samalla on tarkoitus muuttaa Talkoorinne -nimisen katualueen jalankululle ja jalankululle varattu katu (pp) kokonaan katualueeksi, joka on tarkoitettu myös ajoneuvoliikenteelle. Katualuetta jatketaan puistoalueen läpi tontille 40330/1 asti. Lisäksi mahdollistetaan asuntotilojen sijoittaminen sosiaalitointa ja terveydenhuoltoa palvelevan korttelin olemassa oleviin perhetukikeskuksen ja lastenkodin rakennuksiin. Kaavamuutoksessa rakennusoikeus sekä kerrosluku pysyvät ennallaan. Tontilla 40330/1 on rakennusoikeutta jäljellä 648 k-m², mutta sinne ei ole tavoitteena rakentaa uudisrakennuksia.

Espoon kaupunki Pöytäkirja 189 Kaupunkisuunnittelulautakunta 02.11.2016 Sivu 54 / 74 Suunnittelualueen likimääräinen sijainti Espoon opaskarttapohjalla: Tuomarila I - Domsby I, asemakaavan muutos, piirustusnumero 6268, käsittää korttelin 40330 tontti 1 sekä puisto- ja katualuetta, 40. kaupunginosassa (Espoon keskus), alue 611113. Aloite ja vireilletulo Aloite asemakaavan laatimiseksi on tullut alueen maanomistajalta. Kaavan vireilletulosta on tiedotettu valmisteluaineiston kuulutuksen yhteydessä (11.4.2007). Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Asemakaavan muutokseen on laadittu osallistumis- ja arviointisuunnitelma valmisteluaineiston yhteydessä, joka on päivätty 20.3.2007. Alueen nykytila Muutosalue sijaitsee Tuomarilassa pientaloalueen keskellä ja rajoittuu itä- ja kaakkoisreunasta Tuomarilanpuistoon. Suunnittelualue käsittää kiinteistön 40330/1 sekä puisto- ja katualueen. Tontti 40330/1 on varattu kaupungin käyttöön ja on asemakaavassa osoitettu sosiaalista toimintaa palvelevien rakennusten korttelialueeksi (YS k ). Tontilla sijaitsee lastenkoti, perhetukikeskus ja päiväkoti. Perhetukikeskuksen ja lastenkodin tiloissa on väliaikaista asumista.

Espoon kaupunki Pöytäkirja 189 Kaupunkisuunnittelulautakunta 02.11.2016 Sivu 55 / 74 Tontille 40330/1 olevalle päiväkodille kuljetaan Puistotien kautta ja perhetukikeskukseen ja lastenkotiin Talkoorinne -nimisen katualueen ja puistoalueen kautta. Tontille pääsemiseksi Talkoorinteen kautta puistoalueesta on pieni osa asfaltoitu. Voimassa oleva maakuntakaava-, yleiskaava- ja asemakaavatilanne Maakuntakaava Uudenmaan maakuntakaava kattaa koko maakunnan alueen ja se sisältää kaikkien maankäyttömuotojen osalta alueidenkäytön ja yhdyskuntarakenteen periaatteet. Lainvoiman kaava sai korkeimman hallinto-oikeuden päätöksellä vuonna 2007. Uudenmaan 1. vaihemaakuntakaava täydentää Uudenmaan maakuntakaavaa. Käsiteltäviä aiheita ovat mm. jätehuollon pitkän aikavälin aluetarpeet, kiviaineshuolto, moottoriurheilu- ja ampumarata-alueet, liikenteen varikot ja terminaalit sekä laajat yhtenäiset metsätalousalueet. Kaava sai korkeimman hallinto-oikeuden päätöksellä lainvoiman vuonna 2012. Uudenmaan 2. vaihemaakuntakaavassa on kyse vahvistettujen Uudenmaan maakuntakaavan ja 1. vaihemaakuntakaavan sekä Itä-Uudenmaan kokonaismaakuntakaavan uudelleen tarkastelusta. Ympäristöministeriö vahvisti Uudenmaan toisen vaihemaakuntakaavan pienin muutoksin 30.10.2014. Muutokset eivät koskeneet Espoota. Kaava sai korkeimman hallinto-oikeuden päätöksellä lainvoiman keväällä 2016. Espoon Blominmäen jätevedenpuhdistamoa koskee Uudenmaan 3. vaihemaakuntakaava. Kaava sai korkeimman hallinto-oikeuden päätöksellä lainvoiman huhtikuussa 2014. Vireillä oleva: Uudenmaan 4. vaihemaakuntakaavassa määritellään suuret yhteiset kehittämislinjat seuraavien teemojen osalta: elinkeinot ja innovaatiot, logistiikka, tuulivoima, viherrakenne ja kulttuuriympäristöt. Yleiskaava Espoon pohjoisosien yleiskaava, osa I Kaava-alue käsittää pääosan kahdesta pohjoisimmasta suuralueesta. Kaava sai lainvoiman vuonna 1997. Yleiskaavassa tontti 40330/1 sijoittuu julkisten palveluiden ja hallinnon alueelle (PY). Asemakaavan mukainen puistoalue 40P20 sijoittuu yleiskaavassa pientalovaltaiselle asuntoalueelle (AP). Vireillä olevat:

Espoon kaupunki Pöytäkirja 189 Kaupunkisuunnittelulautakunta 02.11.2016 Sivu 56 / 74 Espoon pohjois- ja keskiosien yleiskaava Asemakaava Suunnittelualueella on voimassa kaksi asemakaavaa. Tuomarila I on ensimmäinen asemakaava, joka on saanut lainvoiman 4.1.1982. Toinen asemakaava on Tuomarila I asemakaavan muutos, joka on saanut lainvoiman 27.3.1996. Tuomarila I (4.1.1982) asemaakaavassa tontti 40330/1 on osoitettu sosiaalista toimintaa palvelevien rakennusten korttelialueeksi YS k. Tontti on varattu kaupungin käyttöön. Kerrosluku on kaksi ja rakennusoikeus on e = 0.30. Puistoalue 40P20 on puolestaan asemakaavassa merkitty puistoalueeksi P1. Talkoorinne -niminen katualue sijoittuu Tuomarila I (27.3.1996) asemakaavan muutos alueelle ja on asemakaavassa osoitettu osittain katualueeksi 40K ja osittain jalankululle ja polkupyöräilylle varatuksi kaduksi (pp). Kaavaehdotuksen nähtävilläolo Nähtävilläoloaikana jätettiin neljä muistutusta ja kolme lausuntoa. Asemakaavan muutosehdotukseen tehtiin muutamia tarkistuksia nähtävilläolon jälkeen. Ohjeellinen puurivi poistettiin tontin 40330/1 ja puistoalueen väliseltä rajalta huonon kasvualusta vuoksi. Kaavamääräyksiin on lisätty määräys, jolla ohjataan ajoyhteyden toteuttamistapaa. Kaavaselostusta täydennettiin vaikutusten arvioinnin osalta. Muistutuksissa epäiltiin liikenteen lisääntyvän ja erityisesti mahdollisen läpiajokulkemisen lisääntyvän Talkoorinne -nimisen katualueen kautta Puistotielle. Myös ohjeellinen ajoyhteys puiston kautta kahdelle kiinteistölle aiheutti vastustusta. Muistutuksissa toivotaan, että ohjeellinen ajoyhteys siirretään kulkemaan kaupungin omistaman tontin 40330/1 kautta, perhetukikeskuksen pelastus- ja huoltotien kautta, kiinteistöille. Lisäksi Talkoorinne -nimisen katualueen kautta ajoyhteyden järjestäminen tontille 40330/1 herätti vastustusta. Muistutuksissa toivotaan, että tontille 40330/1 on yksi virallinen liittymä Puistotieltä. Lisäksi toivottiin tarkempaa selvitystä asuntolatilojen käyttötarkoituksesta ja kaavamuutoksen vaikutuksista. Lausunnot saatiin Caruna Oy:ltä, Länsi-Uudenmaan pelastuslaitokselta ja Espoon kaupungin Tilat ja palvelut -yksiköltä. Asemakaavaehdotus oli nähtävillä MRA 27 :n mukaisesti 15.8. 13.9.2016.

Espoon kaupunki Pöytäkirja 189 Kaupunkisuunnittelulautakunta 02.11.2016 Sivu 57 / 74 Asemakaavan muutos Asemakaavan muutokseen on ryhdytty, koska kiinteistöille 40329/7 ja 49 454-3-318 halutaan järjestää toinen, turvallinen kulkuyhteys Talkoorinne -nimisen katualueen ja Tuomarilanpuistoalueen 40P20 kautta. Lisäksi halutaan muuttaa kaavamääräystä tontilla 40330/1 siten, että siinä sallittaisiin myös asuminen nykyisten perhetukikeskuksen ja lastenkodin rakennusten sisällä. Myös toinen ajoliittymä tontille 40330/1 halutaan järjestää Talkoorinne -nimisen katualueen kautta, jotta tontilla sijaitsevat perhetukikeskus ja lastenkoti olisivat paremmin saavutettavissa. Korttelialueet Tontti 40330/1 on kokonaisuudessaan sosiaalitointa ja terveydenhuoltoa palvelevien rakennusten korttelialue, johon saa sijoittaa myös toimintaan liittyvän asuntolan ja / tai asumispalveluita YSA-1. Tontin rakennusoikeus on 3 448 k-m², mikä vastaa tonttitehokkuutta e = 0.30 ja kerrosluku on kaksi (II). Tontille 40330/1 on kaksi kulkuyhteyttä: tontin länsipuolelta Puistotien kautta ja itäpuolelta Talkoorinne -nimisen katualueen kautta. Virkistysalueet Kaava-alueen puistoalue muutetaan kaavamuutoksen myötä puistoalue P 1 -merkinnästä lähivirkistysalueeksi VL. Puistoalue pienenee noin 30 m², kun Talkoorinne -nimistä katualuetta jatketaan tontille 40330/1 asti. Virkistysalueen läpi kulkee ohjeellinen ajoyhteys kiinteistöille 40329/7 ja 49 454-3-318. Ohjeellisen ajoyhteyden toteuttamistapaa ohjataan kaavamääräyksellä. Muut alueet Talkoorinne -niminen katualue muutetaan kokonaan kaduksi, jolloin jalankululle ja polkupyöräilylle varattu katu -merkintä pp poistuu. Lisäksi Talkoorinne -niminen katualue rakennetaan puistoalueen läpi aina tontille 40330/1 asti, jolloin pieni osa puistoalueesta muuttuu osaksi Talkoorinne -nimistä katualuetta. Liikenne Asemakaavan muutos sisältää katualuetta. Tontille 40330/1 on kaksi ajoneuvoliittymää Puistotieltä ja Talkoorinne -nimiseltä katualueelta. Pysäköinti järjestetään tontin lounais- ja kaakkoisosaan. Tontilla kulkee pelastus- ja huoltotie, jonka kautta voi ajaa Puistotieltä Palotielle. Läpiajo voidaan kuitenkin estää puomilla. Tontille 40330/1 on rakennettava autopaikkoja vähintään 1 ap / 150 k-m². Polkupyöräpaikkoja on rakennettava vähintään 1 pp / 100 päiväkoti-k-m² kohden ja 1 pp / 100 k-m² sosiaalitointa ja terveydenhuoltoa palvelevia toimintoja kohden.

Espoon kaupunki Pöytäkirja 189 Kaupunkisuunnittelulautakunta 02.11.2016 Sivu 58 / 74 Päätöshistoria Sopimusneuvottelut Tonttiyksikkö on ilmoittanut, että asemakaavan muutos ei edellytä maankäyttösopimusta. Perittävät maksut Hakija on maksanut 17.6.2016 kaavanmuutoksen kustannuksista 60 % ja kuulutuskustannuksista 2/3. Asemakaavamuutoksen hyväksymisen jälkeen kaupunki tulee MRL 59 :n mukaisesti perimään asemakaavan muutoksen laatimiskulujen loppuosan. Hyväksyminen Kaupunkisuunnittelulautakunta 25.5.2016 96 Asemakaavan muutoksen hyväksyy kaupunkisuunnittelulautakunta. Päätösehdotus Kaupunkisuunnittelujohtaja Torsti Hokkanen 1 yhtyy vastineisiin, jotka ilmenevät asian liitteistä. Lausunnot ja mielipiteet on annettu Tuomarila I valmisteluaineistosta, alue 611113, 2 hyväksyy MRA 27 :n mukaisesti nähtäville 25.5.2016 päivätyn Tuomarila I - Domsby I asemakaavan muutosehdotuksen, piirustusnumero 6268, 40. kaupunginosassa (Espoon keskus), alue 61113, 3 pyytää asemakaavan muutoksesta tarvittavat lausunnot sekä toimialojen kannanotot, 4 Ilmoittaa asemakaavan muutoksen hakijalle, että kaupunki tulee MRL 59 :n mukaisesti perimään asemakaavan muutoksen valmisteluaineiston osalta laatimiskuluja I maksuluokan mukaisen palkkion 1 100 euroa ja kustannukset kuulutusten julkaisemisesta sanomalehdissä 770 euroa eli yhteensä 1 870 euroa. Laatimiskuluista 60 % ja kuulutuskustannuksista 2/3 laskutetaan heti. Päätös Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. Tiedoksi - Ote ilman liitteitä: hakija

Espoon kaupunki Pöytäkirja 189 Kaupunkisuunnittelulautakunta 02.11.2016 Sivu 59 / 74 - Caruna Oy, tiedoksi - Kuulutus hyväksymisestä ja lainvoimaisuudesta valitusajan jälkeen - Vastineet muistutusten jättäneille - Laskutus: Kaupunkisuunnittelukeskus - Ote ja liitteet: Uudenmaan elinkeino-, liikenne-, ja ympäristökeskus ELY - Ote ilman liitteitä: Uudenmaan liitto

Espoon kaupunki Pöytäkirja 190 Kaupunkisuunnittelulautakunta 02.11.2016 Sivu 60 / 74 4142/10.02.03/2015 Kaupunkisuunnittelulautakunta 157 14.10.2015 Kaupunkisuunnittelulautakunta 163 28.10.2015 Kaupunkisuunnittelulautakunta 101 25.5.2016 Kaupunkisuunnittelulautakunta 130 17.8.2016 190 Saunalahdenportti, asemakaavan muutosehdotuksen hyväksyminen, alue 421105, 42. kaupunginosa Saunalahti, palautettu 17.8.2016 Valmistelijat / lisätiedot: Aila Harmaajärvi, puh. 046 877 2123 etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Kaupunkisuunnittelujohtaja Torsti Hokkanen 1 yhtyy vastineisiin, jotka ilmenevät asian liitteistä. Lausunnot ja muistutukset on annettu Saunalahdenportin asemakaavan muutoksesta, alue 421105, 2 hyväksyy 28.10.2015 päivätyn ja 2.11.2016 muutetun Saunalahdenportti - Bastvikporten asemakaavan muutosehdotuksen, piirustusnumero 6648, joka käsittää korttelit 42224, 42227, 42228, 42230 ja 42250, 42. kaupunginosassa Saunalahti, alue 421105. Muutokseen sisältyy sitova tontinjako, 3 ilmoittaa asemakaavan muutoksen hakijalle, että kaupunki tulee MRL 59 :n mukaisesti perimään asemakaavan muutoksen laatimiskulujen loppuosan, 1 160 euroa sekä 1/3 kuulutuskustannuksista, 700 euroa, eli yhteensä 1 860 euroa asemakaavan muutoksen hyväksymisen jälkeen. Käsittely Keskustelun kuluessa jäsen Pirjo Kemppi-Virtanen ehdotti jäsen Suvi Karhun kannattamana, että asia jätetään pöydälle. Julistettuaan keskustelun päättyneeksi, puheenjohtaja Markku Markkula tiedusteli voidaanko jäsen Pirjo Kemppi-Virtasen pöydällepanoehdotus hyväksyä. Koska ehdotusta ei vastustettu, totesi puheenjohtaja Markkula kaupunkisuunnittelulautakunnan hyväksyneen sen yksimielisesti. Päätös Asia päätettiin jättää pöydälle.

Espoon kaupunki Pöytäkirja 190 Kaupunkisuunnittelulautakunta 02.11.2016 Sivu 61 / 74 Liite Oheismateriaali Selostus 11 Saunalahdenportti, muistutusten lyhennelmät ja vastineet, ei julkinen 12 Saunalahdenportti, lausuntojen ja kannanottojen lyhennelmät ja vastineet - Saunalahdenportti, tapahtumaluettelo - Saunalahdenportti, kaavamääräykset - Saunalahdenportti, kaavakartta - Saunalahdenportti, ajantasa-asemakaava - Saunalahdenportti, korttelisuunnitelma - Saunalahdenportti, muistutusten lyhennelmät ja vastineet, julkinen Asemakaavan muutoksen tavoitteena on, että rakentamattomat pääosin kolmikerroksiset tiivis ja matala korttelialueet (AO, AP ja AR) muutetaan pientalo- ja kerrostalokortteleiksi (AO, A ja AK). Pientalokortteleissa kerrosluku on kaksi ja kerrostalokortteleissa kolme-kuusi kerrosta. Kaavamuutosalueen kokonaisrakennusoikeus säilyy samana kuin voimassa olevassa asemakaavassa ollen 12 765 k-m 2. Rakennusoikeus nousee korttelissa 42250 5 930 k-m 2 :iin (voimassa olevassa asemakaavassa 4 400 k-m 2 ) ja korttelissa 42224 3 020 k-m 2 :iin (voimassa olevassa asemakaavassa 2 240 k-m 2 ). Muissa kortteleissa rakennusoikeus vähenee ehdotuksen myötä keskimäärin 700 k-m 2 / kortteli. Alueen keskimääräinen tonttitehokkuus on e = 0.61. Kaupunkisuunnittelulautakunta kokouksessaan 28.10.2015 ei edellyttänyt tehtäväksi muutoksia asemakaavan muutosehdotukseen. Ehdotuksen nähtävilläoloajan jälkeen asemakaavan muutosta on tarkistettu siten, että rakennusoikeutta on AK-korttelissa 42250 vähennetty 70 k-m 2 ja vastaavasti nostettu 70 k-m 2 A-korttelissa 42224. Kaavamuutoksen vaikutuksia Natura-alueen luontoarvoihin on arvioitu tammikuussa 2016, minkä perusteella kaavamääräyksiin on lisätty määräys hulevesien käsittelystä rakentamisen aikana. Autopaikkamääräystä on muutettu A- ja AK-korttelien osalta ehdotusvaiheen jälkeen määräyksestä 1 autopaikka / 75 k-m 2 uuteen määräykseen 1 autopaikka / 80 k-m 2, koska alueen joukkoliikennepalvelusta on tulossa aikaisemmin tiedossa olevaa parempi. AO-kortteleissa on rakennettava vähintään 2 autopaikkaa / asunto. Kaupunkisuunnittelulautakunnan kokouksessaan 17.8.2016 tekemän päätöksen mukaisesti asemakaavan muutosta on tarkistettu siten, että AK-korttelin 42250 rakennusaloja on siirretty kauemmaksi Eteläviittakadusta. Lisäksi saman korttelin Eteläviitan puoleiseen reunaan on lisätty istutettava puurivi ja pihakannen alaisten tilojen päällekkäisten tasojen enimmäismäärä on nostettu kahteen (II). Kaupunkikuvaa koskeviin määräyksiin on lisätty määräys julkisivujen toteuttamisesta materiaaleiltaan ja käsittelyiltään korkealaatuisina. Pihoja koskeviin määräyksiin on lisätty määräys koskien kansipihojen ja maanvaraisten pihaosien tasoerojen rakentamista ja viereisen kallioalueen maisemallisien

Espoon kaupunki Pöytäkirja 190 Kaupunkisuunnittelulautakunta 02.11.2016 Sivu 62 / 74 arvojen huomioimista. Kaavakartalta on poistettu tontin sisäiselle liikenteelle varattu alueenosa. Sisäistä kevyttä liikennettä varten on lisätty pihoja koskeva määräys toteuttaa tontin läpi pohjois-eteläsuuntainen jalankulkuyhteys. Suunnittelualueen likimääräinen sijainti Espoon opaskarttapohjalla: Saunalahdenportti - Bastvikporten, asemakaavan muutosehdotus, piirustusnumero 6648, käsittää korttelit 42224, 42227, 42228, 42230 ja 42250, 42. kaupunginosassa (Saunalahti), alue 421105. Aloite ja vireilletulo Aloite asemakaavan laatimiseksi on tullut alueen maanomistajalta, SRV Yhtiöt Oyj:ltä, 28.5.2010 saapuneella muutoshakemuksella. Kaavan vireilletulosta on tiedotettu Espoon kaavoituskatsauksessa 2011. Asemakaavamuutoksen valmisteluaineisto Kaupunkisuunnittelupäällikkö hyväksyi asemakaavamuutoksen valmisteluaineiston MRA 30 :n mukaisesti nähtäville 16.5.2011. Valmisteluaineisto on ollut nähtävillä 13. 27.6.2011.